Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit

Eero Vuorio 26.04.2012 Horisontti2020 ja Eurooppalaiset tutkimuksen infrastruktuurit

Sisältö Horisontti2020 tutkimuksen uusi puiteohjelma ESFRI yhteiseurooppalainen infrastruktuuristrategia Tutkimuksen infrastruktuurien tilanne Suomessa Lääketieteellisen tutkimuksen paradigman muutos ja Suomen (Turun) mahdollisuudet

Horizon2020 Horisontti2020 = EU:n uusi tutkimuksen puiteohjelma 2014-2020 Horizon 2020 is the financial instrument implementing the Innovation Union, a Europe 2020 flagship initiative aimed at securing Europe's global competitiveness. Running from 2014 to 2020 with an 80 billion budget, the EU s new programme for research and innovation is part of the drive to create new growth and jobs in Europe. Strengthen the EU s position in science with a dedicated budget of 24 598 million. This will provide a boost to top-level research in Europe, including an increase in funding of 77% for the very successful European Research Council (ERC). Strengthen industrial leadership in innovation 17 938 million. This includes major investment in key technologies, greater access to capital and support for SMEs. Provide 31 748 million to help address major concerns shared by all Europeans such as climate change, developing sustainable transport and mobility, making renewable energy more affordable, ensuring food safety and security, or coping with the challenge of an ageing population.

ESFRI European Strategy for Research Infrastructures Käynnistys vuonna 2002 tavoitteena laatia EU:lle yhteinen tutkimuksen keskipitkän ja pitkän tähtäimen infrastruktuuristrategia -> kolme tiekarttaa (2006, 2008 ja 2010) ESFRI kattaa kaikki tieteenalat; tänään fokuksena bio- ja lääketieteen (Biological and Medical Sciences, BMS) infrastruktuurit, joita kolmella tiekartalla yhteensä 13 kappaletta, Suomi mukana useimmissa. BMS-ESFRI-hankkeiden tunnusomaisia piirteitä - hajautettuja: yksi keskuspaikka ja kansallisia solmuja (nodes) - useimmat hakemassa ERIC-oikeushenkilöasemaa (EU:n lainsäädännön alainen); myös rajavastuuyhtiöitä ja olemassa olevien monikansallisten organisaatioiden erillisprojekteja - pohjautuvat yleisesti jäsenvaltioiden välisiin sopimuksiin - kaikkien ESFRI-hankkeiden hallintorakenne muovautunut valmisteluvaiheen (Preparatory Phase) aikana Euroopan Komission rahoituksella.

ESFRI Ensimmäinen tiekartta 2006 BBMRI Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (THL) EATRIS European Advanced Translational Research Infrastructure in Medicine (FIMM) ECRIN European Clinical Research Infrastructure Network (BCK, FinnMedi) ELIXIR European Life Science Research Infrastructure for Biological Information (CSC) INFRAFRONTIER - European Infrastructure for Phenotyping and Archiving of Model Mammalian Genomes (BCO) INSTRUCT - An Integrated Structural Biology Infrastructure for Europe (BI, BCO)

ESFRI - Toinen tiekartta 2008 EMBRC - European Marine Biology Resource Centre EU-OPENSCREEN European Infrastructure of Open Screening Platforms for Chemical Biology (FIMM) EuroBioImaging - Research Infrastructure on Imaging Technologies in Biological and Biomedical Sciences (BioCity) ERINHA - European Research Infrastructure on Highly Pathogenic Agents

ESFRI Kolmas tiekartta 2010 (2011) ANAEE - Infrastructure for Analysis and Experimentation on Ecosystems ISBE Infrastructure for Systems Biology-Europe (BCH, FIMM) MIRRI - Microbial Resources Research Infrastructures

Otsikko Suomen lääketieteellisen tutkimuksen kartta 5 lääketieteellistä tiedekuntaa Biokeskusten perustaminen 5 paikkakunnalle 1990-luvun alussa; yhteiset keskuspalveluyksiköt, laitehankinnat, koulutusohjelmat Biokeskus Suomi, 2006 Rakenteellinen kehittäminen: OPM (OKM) myönsi Biokeskus Suomelle vuosille 2010 2012 45 milj tutkimuksen infrastruktuurien ja niiden tuottamien teknologiapalveluiden vahvistamiseen.

Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostot bioinformatiikka biologinen kuvantaminen (3 teknologia-alustaa): LM, EM and in vivo kuvantaminen genominlaajuiset metodit malliorganismit (2 teknologia-alustaa): hiiret, muut kuin nisäkäsmallit proteomiikka ja metabolomiikka (2 teknologia-alustaa): proteomiikka, metabolomiikka kantasolut ja biomateriaalit rakennebiologia (2 teknologia-alustaa): rtg-kristallografia, NMR translationaaliset tutkimusmenetelmät (2 teknologia-alustaa): kemiallinen biologia, biopankit virusvälitteiset geeninsiirtotekniikat ja soluterapiat Lisäksi eräitä kehittymässä olevia teknologioita.

Suomen vahvuudet lääketieteellisessä tutkimuksessa Sosiaaliturvatunnuksen käyttöönotto 1960-luvun puolivälissä - Korkealuokkainen, tasalaatuinen ja tasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmä - Luotettavat potilasasiakirjat - Potilasperäisten kudosnäytteiden systemaattinen säilytys ja jäljitettävyys - lukuisat terveyteen ja sairauksiin liittyvät rekisterit Pitkä perinne erilaisten väestökohorttien keräämisessä, seuranta- ja interventiotutkimukset jo 1960-luvulta Väestön erityispiirteet - Luottamus tutkijoihin ja viranomaisiin - Positiivinen suhtautuminen tutkimukseen ja tutkimustiedon käyttöön tutkimuksessa - Homogeenisyys - Hyvä tuntemus sukulaisuussuhteista, väestön historiallinen eristyneisyys Vahva IT-osaaminen (väestö, hallinto ja teollisuus) Vahva molekyylilääketieteen osaaminen ja infrastruktuuri.

Lääketieteellisen tutkimuksen paradigman muutos - Suomen mahdollisuudet nousta yksilöllisen lääketieteen mallimaaksi Yksilöllinen/henkilökohtaistettu lääketiede (personalized medicine): lääkekehitys ja hoito edellyttävät sairauksien täsmällisempää luokittelua/diagnostiikkaa (stratified medicine) ja luovat pohjan uuden paradigman mukaiselle sairauksien täsmädiagnostiikalle ja hoidolle. Tämä edellyttää uusien molekulaaristen menetelmien käyttöä sairauksien tutkimisessa ja diagnostiikassa (molekulaarinen ilmiasu) ja tämän tiedon yhdistämistä muuhun potilaasta käytettävissä olevaan tietoon Konsepti P4-lääketiede (Predictive, Preventive, Personalized and Participatory); systems medicine: perusideana kaiken käytettävissä olevan yksilöä koskevan tiedon analysointi tavoitteena ymmärtää perimän, ympäristön, elintapojen yms. merkitys sairauksien kehittymiselle, sairastumisalttiudelle, hoitoennusteessa, hoidon valinnassa ja hoitovasteessa yms. Suomen edellä kuvatut vahvuudet korostuvat juuri P4-lääketieteen alueella ja meistä on tullut eurooppalaisesti ja kansainvälisesti haluttu partneri uuden paradigman mukaisen lääketieteen pilottihankkeissa.

Mitä (Turussa) nyt pitäisi tehdä? Suomen vahvuudet yksilöllisen/henkilökohtaistetun lääketieteen pilotoinnissa on tunnistettu; ne on nyt pystyttävä hyödyntämään. Tutkijakoulutus kunnossa Tutkimuksen infrastruktuurit hyvässä iskussa Tutkijoiden verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti muuttunut arkipäiväksi Suomi aktiivisesti mukana kansainvälisissä infrastruktuurihankkeissa: osallistuminen eurooppalaisten toimintatapojen ja standardien luomiseen Sairaanhoitojärjestelmien kansainvälistyminen laahannut tutkimuksen perässä Kansainväliset mahdollisuudet P4-lääketieteen tuleminen (LeRoy Hood) Suurten lääketehtaiden kiinnostus (Pfizer) Eurooppalainen verkottuminen etsii muotojaan (CSA-hakemus, Coordination and Support Action; 7. puiteohjelma) ESFRI-infrastruktuurit (biopankit, kuvantaminen, kliininen tutkimus, molekyylilääketiede) vahva perinne diagnostiikan ja lääkekehityksen alalla; IT-osaaminen