Perehdyttämisen uudet haasteet: Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Tarkastaja Jari Nykänen ESAVI 28.4.2015
Perehdyttämisen uudet haasteet Yhteinen työpaikka Aliurakoinnin ketjutus Vuokratyövoiman käyttö Työvoima kansainvälistyy
Alihankinta yleistyy Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen. Tehokkuus tulee erikoistuneista koneista, välineistä, työkaluista sekä automaatiotason saavuttamisesta prosessin osassa mutta ennen kaikkea erikoisosaamisesta. Liukuhihna oli aikanaan hyvä esimerkki pitkälle erikoistuneesta toiminnasta.
Vuokratyöntekijöiden käyttö Vuokratyöntekijöiden käyttö työpaikalla sektorin ja työpaikan koon mukaan 2009 2013 (%) (Työolobarometri 2013) 29.4.2015 4
Yrityspalveluiden käyttö 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 Tietotekniset palvelut Mainos- ja mediatoimistojen palvelut Henkilöstöpalvelut Lakiasiainpalvelut Laskentatoimen, kirjanpidon ja tilintarkastuksen palvelut Liikkeenjohdon konsultointi Teknisen suunnittelun palvelut Tekninen testaus ja analysointi 2000000 1000000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Yrityspalveluiden liikevaihto 2013 (Tilastokeskus, Yrityspalvelut 2013) 29.4.2015 5
Maahanmuuttajat työpaikoilla Maahanmuuttajat työpaikalla sektorin mukaan 2000 2013 (%) (Työolobarometri 2013) 29.4.2015 6
1) Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset Entinen ka nsalaisuus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Venäjä 1 399 1 665 2 211 1 026 1 925 1 652 2 477 2 103 Somalia 445 464 595 290 131 96 609 814 Irak 405 443 379 207 78 106 457 521 Afganistan 101 102 279 186 108 100 510 479 Viro 176 182 262 166 243 302 521 436 Iran 213 218 329 180 137 145 451 341 Turkki 110 102 195 94 132 166 278 271 Entinen Sudan 2 4 11 49 17 24 228 252 Entinen Serbia ja Montenegr o 248 232 324 154 109 106 297 209 Myanmar - 5 18 7 3 9 56 177 Muut 1 334 1 407 2 079 1 054 1 451 1 852 3 203 3 327 Yhteensä 4 433 4 824 6 682 3 413 4 334 4 558 9 087 8 930 1) Suomessa vakinaisesti asuvat [Tekijän nimi ja osasto] 29.4.2015 7
Suomeen muuttaneiden osuus väestöstä [Tekijän nimi ja osasto] 29.4.2015 8
Työtapaturma Paperitehtaan projektityömaalla sattui työtapaturma kun erään aliurakoitsijan telineasentaja oli toisen aliurakoitsijan työnjohdon pyynnöstä kiireellisenä työtehtävänä poistamassa käynnissä olevan prosessin aikana lämmönvaihtimen ympäriltä suojapeltiä. Suojapellin reuna oli työntekijän huomaamatta osunut putkistossa olevan tyhjennysventtiilin hanaan ja painanut sitä alaspäin, jolloin venttiili oli avautunut ja putkistossa ollutta kuumaa 140- asteista vettä ja vesihöyryä oli purkautunut työntekijän päälle, mikä aiheutti palovammoja työntekijän rintakehään ja vasempaan olkavarteen. Paperitehdas käytti projektissa pääasiallista määräysvaltaa ja oli sopinut muutostyöstä aliurakoitsijan kanssa. Suojapeltien purkaminen aloitettiin ennen varsinaisia huoltotöitä tekemättä turvaerotusta ja prosessin ollessa vielä käynnissä. Koska tapahtumapäivän aamuna aliurakoitsijalla ei ollut paikalla omia työntekijöitä, työnjohtaja antoi suojapellin poistamisen kiireellisenä työtehtävänä paikalla olleen telineurakoitsijan asentajalle ja poistui tehtaalta toiseen työkohteeseen ilmoittamatta asiasta telineurakoitsijan työnjohdolle. Työtapaturma sattui siten telineasentajalle sellaisen työsuorituksen aikana, josta asentajan työnjohto ei ollut tietoinen. 29.4.2015 9
Esimerkki perehdytyksen puutteista Pirkanmaan käräjäoikeus on 13.6.2014 tuominnut yhtiön yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin 50 päiväsakon, projektipäällikkö 20 päiväsakon sekä projekti-insinööri 20 päiväsakon sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. Aliurakoitsijana toimineen rakennusliikkeen toimitusjohtaja tuomittiin 30 päiväsakkoon niin ikään työturvallisuusrikoksesta. Helmikuussa pidetyllä työsuojelutarkastuksella tarkastaja havaitsi, että rakennuksen katolla työskenneltiin noin kuuden metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Työsuojelutarkastaja keskeytti työt välittömästi. Huhtikuussa pidetyllä tarkastuksella tarkastaja totesi, että rakennuksen katolla työskenneltiin noin kolmen metrin korkeudella ilman putoamisen estäviä suojalaitteita. Tapaukseen ei liittynyt työtapaturmaa. Työsuojeluviranomainen katsoi, että työmaalla oli laiminlyöty huolehtia putoamissuojauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Työntekijät joutuivat työskentelemään putoamisvaarallisissa olosuhteissa. Käräjäoikeus totesi, että putoamissuojaussuunnitelmat olivat molemmilla tarkastuskerroilla olleet tekemättä. Yhtiössä ei ollut tekoaikaan juuri minkäänlaista työturvallisuusosaamista, ei edes ylimmässä johdossa. Minkäänlaista koulutusta tai perehdytystä tehtävien asiallisen hoitamisen turvaamiseksi ei ollut kuitenkaan tehty. Projektin esimiehet oli työturvallisuusasioihin perehdyttämättä jätetty oman onnensa nojaan. Projektin esimiesten osalta käräjäoikeus totesi, ettei rangaistusvastuu edellytä sitä, että työnantajan edustaja tuntee tarkkaan työturvallisuusmääräykset. Joka ryhtyy esimieheksi, vaikka hän ei kykene arvioimaan toiminnan työturvallisuusriskejä, on velvollinen ottamaan niistä selvää. 29.4.2015 10
Tapaturmaesimerkkejä Vantaan käräjäoikeus tuomitsi 26.3.2015 Pääurakoitsija A:n työmaapäällikön, LVI-urakoitsijan B:n projektipäällikön ja B:n aliurakoitsija C:n toimitusjohtaja päiväsakkoihin ja vammantuottamuksesta sekä korvauksiin kivusta ja särystä yhteisvastuullisesti. 14.8.2012 Vantaalla rakennustyömaalla sattunut työtapaturma. Työntekijä loukkaantui vakavasti, kun suurikokoista ja satojen kilojen painoista ilmanvaihtolaitteen osaa oltiin siirtämässä eli haalaamassa sisään konehuoneeseen. Laitetta haalattiin pumppukärryillä kapeaa ja jyrkkää luiskaa pitkin kuuden miehen voimin. Siirto epäonnistui, ja ilmavaihtolaitteen osa kaatui yhden työntekijän päälle. Laitteiden siirtoa koskevaa haalaussuunnitelmaa ei ollut tehty, eikä siirtotyöhön osallistuneita henkilöitä ollut perehdytetty työn turvalliseen suorittamiseen. Lisäksi kukaan ei ollut paikalla valvomassa tai ohjaamassa haalaustyötä. Sopimuksissa haalaustyö oli sovittu aliurakoitsijan tehtäväksi. Käräjäoikeus totesi, että tapaturma aiheutui työturvallisuusmääräysten vastaisesta työmenetelmästä, eli haalaukseen soveltumattoman luiskan ja pumppukärryn käytöstä, sekä valvonnan puuttumisesta. Lisäksi tapaturmaan on myötävaikuttanut haalaussuunnitelman ja perehdytyksen puute. Käräjäoikeuden mukaan päätoteuttaja ei vapaudu työturvallisuuteen liittyvistä velvollisuuksistaan siirtämällä sopimuksilla toimintoja aliurakoitsijoille.
Työtapaturmaesimerkki Pohjanmaan käräjäoikeus on 12.2.2014 tuominnut kiinteistöteknisiä palveluita tarjoavan yrityksen yksikönjohtajan sekä työnjohtajan työturvallisuusrikoksesta. Käsiteltävänä oli nuorelle, 17-vuotiaalle työntekijälle pöytähiomakoneella sattunut työtapaturma. Työntekijä oli hionut pientä peltikappaletta pöytähiomakoneella, kun työkappale oli luiskahtanut hiomakiven ja hiomatuen väliin niin, että työntekijän sormi oli osunut kiveen. Pöytähiomakoneesta puuttui ns. kipinäsuoja sekä hätäpysäytyslaite. Lisäksi hiomatuki oli kulunut epätasaiseksi. Käräjäoikeus katsoi, että pöytähiomakone on ollut työturvallisuusmääräysten vastainen. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei työnantaja ollut antanut riittävää perehdytystä ja opastusta 17-vuotiaalle työntekijälle, jonka osalta työnantajalla on ollut korostunut huolehtimisvelvollisuus. Työntekijän mahdollinen oma huolimattomuus ei poista työnantajan edustajien vastuuta. Työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän suorittaman vaarallisen työn ohjaukseen ja valvontaan. 29.4.2015 12
Perehdytys lainsäädännössä Työturvallisuuslaki 14 Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 3 Laki nuorista työntekijöistä 10 Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 5. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 17. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 18. Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemiseksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvilta vaaroilta 16. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 16. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 13. Valtioneuvoston päätös työntekijöiden suojelemisesta työhän liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 12. Valtioneuvoston päätös työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta 7. Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvän syöpävaaran torjunnasta työssä 8 Valtioneuvoston päätös asbestityöstä 14. 29.4.2015 13
Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. (Työturvallisuuslaki 49 ) 29.4.2015 14
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Työturvallisuuslaki (738/2002), 6. luku, Erityiset työn teettämisen tilanteet (49-54 ): Säännökset sellaisiin yhteisellä työpaikalla syntyviin tilanteisiin, jotka voivat vaikuttaa eri työnantajien työntekijöiden turvallisuuteen. Säädös koskee kaikkia työpaikkoja toimialasta riippumatta. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet ovat laajemmat kuin muiden ko. työmaalla toimivien työnantajien, sen velvollisuutena suunnitella, tiedottaa ja järjestää yhteinen työpaikka siten, että turvallinen työskentely on mahdollista. 54 Työpaikkojen yhteisten vaarojen torjunta koskee tilanteita, joissa toiminta tapahtuu samassa tilassa ilman että tiloja on esim. seinällä erotettu toisistaan. 29.4.2015 15
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Kaikkien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on osaltaan huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Tämä edellyttää tiedottamista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä sekä työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista, joista pääasiallista määräysvaltaa käyttävä kantaa päävastuun. Yhteistä työpaikkaa koskevat säännökset eivät vähennä miltään osin yhteisellä työpaikalla toimivien työnantajien muita työturvallisuusvelvoitteita. 29.4.2015 16
Yhteinen työpaikka lainsäädännössä Työturvallisuuslaki asettaa myös itsenäiselle työnsuorittajalle velvoitteita hänen työskennellessään yhteisellä työpaikalla. Noudatettavaksi tulee velvollisuuksia, jotka koskevat kaikilla toimialoilla työskenteleviä itsenäisiä työnsuorittajia: Lainsäädännön kyseisessä työssä edellyttämiä työntekijän pätevyyttä, tarvittavia lupia tai työntekijän vähimmäisikää koskevia vaatimuksia on noudatettava. Yhteisellä työpaikalla käyttävien koneiden, työvälineiden, henkilönsuojainten ja muiden laitteiden on oltava niitä koskevien vaatimusten mukaiset ja niitä on käytettävä asianmukaisesti. Niille on suoritettava säädetyt käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset. 29.4.2015 17
Yhteinen rakennustyömaa Pääurakoitsijan ja rakennuttajan velvollisuudet yhteisellä rakennustyömaalla on määritelty 52 :ssä. Heidän ja muiden rakennushankkeen eri osapuolten velvoitteet on tarkemmin säännelty valtioneuvoston asetuksessa rakennustöiden turvallisuudesta (205/2009). 52 a Käsittelee yhteisen rakennustyömaan henkilötunnistetta 52 b Yhteisen rakennustyömaan työntekijäluetteloa 3 Määrittelee perehdyttämisen päätoteuttajan velvollisuudeksi Yhteisellä rakennustyömaalla on päätoteuttajan vastuut laajemmat (VNa 205/2009) kuin muualla lainsäädännössä. Päätoteuttajan on suunniteltava ja toimeenpantava työturvallisuustoimenpiteet sekä jatkuvalla tarkkaillulla valvottava työturvallisuuden tasoa yhteisellä rakennustyömaalla. 29.4.2015 18
Yhteinen työpaikka ja valvontalaki Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 5 a luku: Työsuojelun tehokkuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen torjunnassa selkeyttämällä ja lisäämällä eri työntekijäryhmien edustajien osallistumismahdollisuuksia yhteistoiminta-asioiden käsittelyssä. Tämä koskee erityisesti työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantija ajankäyttöoikeuksia. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantaja ja tämän palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu ovat osapuolina yhteisen työpaikan asioissa. Yhteisellä rakennustyömaalla voidaan valita kaikkien työnantajien työntekijöitä edustava yhteinen työmaakohtainen työsuojeluvaltuutettu. 29.4.2015 19
Keinot tavoitteiden toteuttamiseen yhteisellä työpaikalla Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän ja palveluntuottajan sopimukseen on kirjattu osapuolten vastuut. Sopimuksessa on selkeästi määritelty palveluiden sisältö. Perehdyttämiseen liittyvät tehtävät on määritelty Tiedonkulun pelisäännöt on varmistettu Seurantaan liittyvät asiat on sovittu 29.4.2015 20
Alihankintayrityksen turvallisuusarviointi Arviointi vodaan tehdä esim. Halmeri-menetelmällä Työsuojeluorganisaation (työsuojelupäällikkö ja valtuutettu) nimeäminen, koulutus ja toiminta. Työterveyshuolto Tapaturmat ja sairauspoissaolot. Vaaratilanteiden käsittely Ensiapuvalmius Vaarojen arviointi (erit. koneet ja laitteet) Tiedonkulku, luvat ja pätevyydet Järjestys ja siisteys Yhteisen työpaikan vaarat Osaamisen kehittäminen 29.4.2015 21
Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän on Kirjattava ulkopuolisia varten sopimuuksiin tarpeelliset tiedot työhön kohdistuvista työpaikan vaaroista ja haitoista. Laadittava toimintaohjeet. Kirjattava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvät toimenpiteet ja näille vastuuhenkilöt Huolehdittava eri osapuolten toimintojen yhteensovittamisesta, työpaikan liikenteestä, yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä, työpaikan yleissuunnittelusta työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä Huolehdittava työpaikan yhteistoiminnan järjestämisestä Huolehtia perehdyttämisen järjestelyistä varmistaa riittävä perehdytys Huolehtia muutostilaniteiden, poikkeamien tiedottamisesta Työturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden seuranta, tarkastukset yms. [Tekijän nimi ja osasto] 29.4.2015 22
Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen Tilaajavastuulain valvonnan yhteydessä valvotaan tilaajayrityksiä, jotka käyttävät vuokrattuja työntekijöitä tai ovat tehneet alihankintasopimuksen. Maatalouden ja kalastuksen elinkeinoharjoittajat sekä kotitaloudet jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tilaajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija voi luovuttaa urakan tai sen osia edelleen toiselle urakoitsijalle aliurakkana ja tämä edelleen kolmannelle urakoitsijalle aliurakkana = ketjuttaminen. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 8 :n mukaan rakennuttajan on annettava kirjalliset menettelyohjeet, joissa määritellään aliurakoinnin järjestäminen 29.4.2015 23
Tilaajavastuulaki / Aliurakointi ja ketjuttaminen Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja kaupparekisteriote. Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutus-maksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (1.9.2012 jälkeen tehdyt rakentamistoimintaa koskevat sopimukset) 29.4.2015 24
Tunnista talousrikollisuus Tilaajavastuutiedoissa on puutteita, todistusten aitoudesta ei voida saada varmuutta Yrityksen vastuuhenkilöiden vaihtuminen hiukan ennen tarjouksen jättämistä voi tarkoittaa, että todellisia omistajia piilotellaan tai yritys on hankittu vain tätä urakkaa varten. Yritysten yhteystiedoissa voi olla vääriä osoitteita tai vain postilaatikkoosoite. Yrityksestä annetaan kuva, että se on toiminut pitkään ja vakaasti, mutta sillä ei ole esittää referenssitietoja. Yrityksen tilinpäätösasiakirjoja ja muita taustatietoja tai historiaa ei ole saatavilla. 29.4.2015 25
Harmaan talouden torjunta rakennusalalla Rakennusalla on ollut perinteisesti harmaata taloutta. Harmaan talouden valvonta on nuorta 1990-luvun puolessa välissä verohallinto käynnisti RASKSA-hankkeen: Mukana suuret rakennusliikkeet 2006 Tunnistekortti pakolliseksi rakennustyömailla, vastuu rakennuttajilla 2012 tunnisteen valvontavastuu laajeni koskemaan myös päätoteuttajia ja työnantajia Kesällä 2014 työntekijäluettelot pakolliseksi rakennustyömaille, vastuu päätoteuttajalla. Ilmoitusvelvollisuus verohallinnolle Lain muutokset ovat kitkeneet tehokkaasti harmaata taloutta. 29.4.2015 26
- 15,0 12,5 10,0 10,0 Lähde: Macrobond/Rakennusteollisuus RT - - - 7,5 5,0 2,5 0,0 2,5 5,0 7,5 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veronumero Palkkasumma kasvaa vaikka työllisten määrä laskee Rakentamisen työllisten, palkkasumman ja ansiotasoindeksin muutokset Palkkasumma Ansiotasoindeksi 2,6 0,8-4,6 Työlliset Rakennusteollisuus RT 29.4.2015 27
Kiitos! 29.4.2015 28