MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Kristel Nybondas JÄSENKIRJE M+P+T+V/2/2013 27.3.2013 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-, turkistuotanto- ja viheralan työehtosopimukset: VUOSILOMA-ASIAA Käsitteitä lomanmääräytymisvuosi on 1.4. 31.3. välinen 12 kuukauden ajanjakso. täysi lomanmääräytymiskuukausi: työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai sopimuksen mukaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa. lomakausi on 2.5. 30.9. talvilomakausi on 1.10. 30.4. lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka lomakorvaus on työsuhteen päättyessä maksettava korvaus ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä lomasta Vuosiloman ansainta Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Pääsääntö on, että vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana työntekijä on työssä 14 työpäivää. Mikäli työntekijä työsopimuksensa mukaisesti työskentelee niin harvoina päivinä, ettei 14 työpäivää kuukaudessa kerry, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jonka aikana hän työskentelee 35 tuntia. Vain jompaakumpaa ansaintasääntöä sovelletaan kerrallaan, ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain tai limittäin. Työsopimuksessa sovittu työaika ratkaisee käytännössä sen, kumpaa ansaintasääntöä sovelletaan. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, ansaitsee työntekijä tämän lomanmääräytymisvuoden alusta lähtien lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Annankatu/Annegatan 31-33 C 48 Puhelin/Telefon (09) 725 04 500 E-mail: info@tyonantajat.fi Y-tunnus/FO-nummer 00100 HELSINKI/HELSINGFORS Faksi/Fax (09) 725 04 511 Internet: www.tyonantajat.fi 0215193-7
2(7) Vuosiloman kertyminen: Esimerkki 1 A:n työsuhde alkanut 25.4.2012 ja hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. A ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2012 31.3.2013 2 pv/kk eli 11 x 2 = 22 vuosilomapäivää. A:n työsuhteessa vuosi täyttyy 25.4.2013. Tältä 1.4.2013 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta A ansaitsee 2,5 päivää lomaa kuukaudessa. Mikäli hän työskentelee koko lomanmääräytymisvuoden, ansaitsee hän tällöin 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää. Esimerkki 2 B:n työsuhde alkanut juuri lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4.2012 ja myös hän kuuluu 14-päivän säännön piiriin. B ansaitsee 1.4.2012 31.3.2013 lomanmääräytymisvuodelta 2,5 pv/kk eli 12 x 2,5 = 30 vuosilomapäivää. Työssäolopäivien veroiset työpäivät ja -tunnit Vuosilomaa ansaitaan myös eräiltä työstä poissaolopäiviltä. Vuosilomalain 2 luvun 7 sisältää tyhjentävän luettelon siitä, mitkä poissaolot kerryttävät vuosilomaa: Työstä poissaolo, jolta työnantaja on lain mukaan palkanmaksuvelvollinen Työntekijän oma vuosiloma Työajan tasoittumisvapaat käytettäessä keskimääräistä työaikaa luetaan työssäolon veroisiksi vain siltä osin, kuin niiden määrä ylittää 4 päivää kuukauden aikana Julkisen luottamustehtävän hoitaminen tai todistajana kuuleminen Perhevapaat Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana Lääkinnällinen kuntoutus, enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana Sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys Opintovapaa, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa Työn edellyttämä koulutus Oppisopimuskoulutus, työpäivät ja tietopuoliseen koulutukseen käytetty aika Lomauttaminen, enintään 30 työpäivää kutakin lomautuskertaa kohden Lomauttamiseen verrattavat työaikajärjestelyt, enintään kuusi kuukautta kerrallaan Reservin harjoitus, ylimääräinen palvelus ja siviilipalvelun täydennyspalvelus Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut poissa töistä työehtosopimuksen mukaisten työajan lyhennysvapaiden vuoksi.
3(7) Vuosiloman antaminen Kesäloma (24 arkipäivää) annetaan pääsääntöisesti lomakaudella eli 2.5. 30.9. Kesäloman antaminen ja jakaminen on työehtosopimuksissa määritelty seuraavasti: Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Puutarha-alan työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 16 arkipäivää 8 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Turkistuotantoalan työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 18 arkipäivää 6 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle Mikäli kesälomaa on em. tavalla siirretty lomakauden ulkopuolelle työnantajasta johtuvasta syystä, annetaan siirretty loma 50 %:lla pidennettynä. Viheralan työehtosopimus lomakaudella yhdenjaksoisena lomana vähintään 12 arkipäivää 12 arkipäivää voidaan siirtää lomakauden ulkopuolelle viheralalla siirretyn loman pidennys annetaan työehtosopimuksen taulukon mukaisesti Talviloma on 24 arkipäivää ylittävä loman osa ja se annetaan 1.10. 30.4. Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Lomapäiviä eivät ole kalenteriin merkityt pyhäpäivät, eivätkä joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen Pääsääntö: Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, kuitenkin ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus loman ajankohdasta sitoo työnantajaa, ilmoitetun loman ajankohtaa saadaan muuttaa vain työntekijän suostumuksella. Vuosiloman ajankohdasta sopiminen työntekijän kanssa Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta vuosilomalain 21 :n mukaan. Tällöin ei sovelleta edellä mainittuja sääntöjä vuosiloman antamisesta, pidennyksistä eikä vuosiloman ajankohdasta ilmoittamisesta. Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia ainoastaan työsuhteen kestäessä ja yksittäistapauksittain, ei työsopimusta solmittaessa.
Loman jakamisesta voidaan sopia siten, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän osan lomastaan yhdessä tai useammassa jaksossa. Vuosilomalaki vaatii, että 12 arkipäivää lomasta on annettava yhdenjaksoisena. Loma voidaan sopimalla sijoittaa ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, johon lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua (eli huhtikuun lopussa). Huom. Koko loma voidaan sopimalla sijoittaa tälle ajanjaksolle. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä eli voidaan sopia pidettäväksi seuraavan lomakauden loppuun mennessä. Työnantaja ja työntekijä saavat lisäksi työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivän ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vuosiloman säästämisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän loman osan pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus säästää talvilomansa eli 24 päivää ylittävä loman osa, jos työpaikan toiminnalle ei aiheudu siitä vakavaa haittaa. Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden takia Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä, jos työntekijä sairastuu ennen loman alkamista. Käytännössä työntekijän pyynnöksi riittää, että hän toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen tai vastaavan ennen loman alkamista. Sairauden alettua loman aikana, työnantaja on velvollinen työntekijän pyynnöstä siirtämään seitsemän kalenteripäivää ylittävän osan lomasta. Työkyvyttömyyden päätyttyä loma voi jatkua normaalisti, työntekijällä on oikeus siirtää vain työkyvyttömyysaikaan sattuvia lomapäiviä. Esimerkki: Työntekijä aloittaa lomansa 3.6.2013 ja hänen on tarkoitus olla lomalla 29.6.2013 asti. Työntekijä sairastuu lomansa aikana siten, että hän on sairaana 10.6. 23.6. Työntekijä ilmoittaa sairaudestaan työnantajalle ja toimittaa lääkärintodistuksen ja pyytää loman siirtoa. Vuosilomalain mukaan vuosilomaa kuluu seitsemän kalenteripäivän ajalta 10.6. 16.6. normaalisti eli 6 arkipäivää. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa ajalta 17. 23.6. ja tämän jakson vuosilomapäivät (5 arkipäivää) siirretään myöhemmin pidettäväksi. Työntekijä jatkaa sairauden päätyttyä lomaansa 24.6. 29.6. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty kesäloma tai osa siitä olisi annettava ensisijaisesti saman lomakauden aikana. Jos tämä ei ole mahdollista työn järjestelyihin liittyvistä syistä tai työkyvyttömyyden jatkuessa, olisi loma annettava saman kalenterivuoden kuluessa. Siirretty talviloma on annettava ennen seuraavan lomakauden alkua ja ellei tämä ole mahdollista, viimeistään seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. 4(7)
5(7) Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle Vuosilomaa ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Huom. Edellä mainittujen vapaajaksojen lisäksi vuosilomalaki ei rajoita loman sijoittamista muille vapaajaksoille. Loma voidaan määrätä esimerkiksi vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajalle. Lomapalkka Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Maaseutuelinkeinot, puutarha-, turkistuotanto- sekä viherala: Tuntipalkkainen: tuntipalkka (tarvittaessa keskituntiansio) kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä, jaetaan kuudella ja kerrotaan luvulla 1,03 = lomapäivän palkka, joka kerrotaan lomapäivien lukumäärällä Turkistuotantoalan urakkatyöt: katso työehtosopimuksen liite Kuukausipalkkaiset: kuukausipalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä Lomaltapaluurahan määrittämiseksi ja työsuhteen päättyessä lomakorvausta laskettaessa kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäivien lukumäärällä. Lomaltapaluuraha Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan lomalta paluun jälkeen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä vuosiloman päätyttyä on poissa töistä työnantajan suostumuksella tai edellä mainittujen vuosilomalain 2 luvun 7 :ssä mainittujen syiden takia. Lomaltapaluurahaa ei makseta loman pidennyksen osalta. Lomakorvaus Määräaikaisessa työsuhteessa lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä tai sovittaessa jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
6(7) Lomakorvaus: maaseutuelinkeinot, puutarha- ja turkistuotantoala 12,5 % sekä viherala 13 % työansiosta siltä osin kuin työsuhde on jatkunut alle vuoden. Vuoden yli menevältä osalta lomakorvaus on 15,8 % ja viheralalla 16,5 % työansiosta. Työansioon luetaan työstä ja työkyvyttömyysajoilta maksetut palkat. Toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päättyessä lomakorvaus = kertynyttä lomaa vastaava lomapalkka ja lisäksi lomaltapaluuraha, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä. Työntekijän oikeus vapaaseen Työntekijä, joka sopimuksen perusteella tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata 2 päivää/kk, jonka aikana ollut työsuhteessa. Vapaa-ajalta maksetaan prosenttimääräinen lomakorvaus vuosilomalain mukaisesti. Lomakorvaus on alle vuoden työsuhteissa 9 % ja yli vuoden työsuhteissa 11,5 %. KELA:lta korvausta lomakustannuksiin Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyneistä vuosilomista aiheutuneista vuosilomakustannuksista työnantajalla on oikeus hakemuksesta saada KELA:lta korvausta. Korvauksen suuruus määräytyy työntekijälle vuosiloman kertymisajalta maksetun päivärahan perusteena olevan vuosityötulon perusteella. Korvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä. VUOSILOMALAKIIN TULOSSA MUUTOKSIA Vuosilomalakia ollaan muuttamassa niin, että vuosiloman aikainen työkyvyttömyys oikeuttaisi vuosiloman siirtoon jo ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen. Karenssipäivien poistamista koskeva muutos koskisi vuosilomalain mukaista, enintään viiden viikon pituista lomaa. Jos työehtosopimuksella on sovittu lakisääteistä pidemmästä lomasta, työehtosopimusosapuolet voivat edelleen sopia lakisääteisiä vuosilomia pidempien loman osien aikana sovellettavista karenssipäivistä. Sairauden takia tapahtuvaa loman siirtoa koskeva lainmuutos tulisi voimaan 1.10.2013. Lomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Tiedotamme jäsenkirjeellä tarkemmista mahdollisista muutoksista työehtosopimuksiin.
7(7) JUHANNUKSEN PALKANMAKSU Juhannusaatto on palkaton vapaapäivä. Mikäli juhannusaattona kuitenkin tuotannollisista syistä joudutaan teettämään työtä, maksetaan tehdyiltä työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Kuukausipalkkaisella työntekijällä palkka on joka kuukausi samansuuruinen eikä kuukausipalkkaa näin ollen juhannusaatosta johtuen vähennetä. Juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Juhannuksena ei ole korvattavia arkipyhiä. Työntekijä, joka on vuosilomallaan juhannusviikolla, kuluttaa lomastaan neljä vuosilomapäivää. Perjantaita (21.6.), juhannusaattoa, ei lueta vuosilomapäiväksi kuten ei myöskään lauantaita (22.6.), joka on juhannuspäivä. Kunnioittavasti MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO Veli-Matti Rekola