YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 153/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/389/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.12.2011 ASIA HAKIJA Sastamalan keskusjätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistaminen ja muuttaminen, Sastamala Sastamalan Vesi liikelaitos PL 23 38201 Sastamala LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sastamalan kaupungissa, Vammalassa, kiinteistöllä 790-465-2-177. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 38/2007/1 mukaisesti hakijan tulee jättää viimeistään 31.10.2015 mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Kyseisessä luvassa on mm. edellytetty puhdistamon tehostamista typenpoistolla vuoden 2012 alusta lähtien. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 5.5.2010. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
2 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 12.10.2007 antamallaan päätöksellä myöntänyt Vammalan kaupungille (nykyisin Sastamala) toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Vammalan kaupungin keskusjätevedenpuhdistamon toiminnalle sekä jätevesien johtamiselle Tyrväänkylänojaan päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin. Voimassa oleva puhdistamon ympäristöluvan keskeinen sisältö Lupapäätöksen mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja-arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja -riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamoa on laajennettava ja tehostettava viimeistään 30.9.2011 siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset, viimeistään 1.1.2012 lukien sovellettavat raja-arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa. Puhdistamon laajentamista ja tehostamista koskeva suunnitelma piti toimittaa Pirkanmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista, viimeistään 31.12.2009. Puhdistamolla ja luvan saajan viemäriverkostossa muualla tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittelyn aloittamiseen, enintään kuitenkin 31.12.2011 asti seuraavat raja-arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 15 90 COD Cr, O 2 125 75 Fosfori, P 0,5 90 Kiintoaine 35 90 Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittelyn aloittamisesta, viimeistään kuitenkin 1.1.2012 lukien muutoin edellä mainitulla tavalla, mutta kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 70 80 Fosfori, P 0,3 95 Kokonaistyppi, N 70
3 Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Kyseiset vaatimukset on typen osalta täytettävä Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittelyn aloittamisesta, viimeistään kuitenkin 1.1.2012 alkaen, muiden päästösuureiden osalta tämän päätöksen antamisesta alkaen. ALUEEN KAAVOITUS JA PUHDISTAMON LÄHIYMPÄRISTÖ Maakuntakaavassa puhdistamon sijaintialue on osoitettu maatalousalueeksi, jolla ei ole erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vuodelta 1981 peräisin olevassa Vammalan keskustan osayleiskaavassa puhdistamoalue on merkitty julkisten palvelujen alueeksi (Y). Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1,5 2 km Sastamalan lounaispuolella Roismalan kylään kuuluvalla, Sastamalan kaupungin omistamalla kiinteistöllä 790-465-2-177. Lähimmät asunnot ovat noin 250 metrin päässä puhdistamosta. Pääosin puhdistamoa ympäröivä alue on maatalouskäytössä. Puhdistamoalueella ei enää kompostoida lietteitä. Kompostointi lopetettiin 1997. PURKUVESISTÖ JA SEN TILA SEKÄ VESIENHOITOSUUNNITELMA Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Tyrväänkylänojaan, joka laskee Kokemäenjokeen Hartolankosken alapuolella vajaan kolmen kilometrin päässä puhdistamosta. Puhdistamon läheltä alkavan Tyrväänkylänojan valuma-alue on 3,9 km 2, joten ojassa virtaava vesi on Kokemäenjokeen saakka pääosin enintään heikosti laimentunutta, puhdistamolta johdettua jätevettä. Oja on määrätty viemäriksi jokeen asti. Hartolankosken kohdalla Kokemäenjoen keskivirtaama MQ on noin 170 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ noin 60 m 3 /s. Säännöstellyssä Kokemäenjoessa ei ole järviä Hartolankosken alapuolella. Veden virtaama on Kokemäenjoessa suuri suhteessa jätevesimäärään, joten laimennusolot ovat erittäin hyvät. Kokemäenjoen veden yleislaatu Vammalan kohdalla on tyydyttävä. Jokea käytetään lähialueella virkistykseen, uimiseen ja kalastukseen. Joessa ei ole sellaisia suojelukohteita, joihin jätevedet voivat vaikuttaa. Typenpoiston tarpeellisuus Sastamalan keskuspuhdistamon typpikuormitus Kokemäenjokeen on ollut lähivuosina keskimäärin 130 kg/d. Kuormitus on kasvanut tulokuorman
4 kasvun myötä. Typpi on lähes kokonaan ammoniumtyppenä eikä merkittävä nitrifikaatio ole nykyisellä laitoksella mahdollista. Keskivirtaamalla ammonityppilisä olisi Kokemäenjoessa 9 µg/l, josta aiheutuisi kokonaishapenkulutus 0,04 mg/l. Laskelman perusteella voidaan päätellä, että vaikutukset Kokemäenjoen happitilanteeseen jäävät marginaalisiksi. Happivajetta ei voi tällä kuormituksella muodostua. Kokemäenjoen typpipitoisuus ja sen vaihtelu määräytyy lähinnä yläpuolisen järvialueen ja hajakuormituksen mukaan. Vuodenajoittainen vaihtelu on runsasta. Typpipitoisuus on alimmillaan loppukesällä ja korkeimmillaan talvella. Hakijan käsityksen mukaan typenpoiston tehostuksella ei ole saavutettavissa konkreettista hyötyä vesistön kannalta, koska pitoisuusvaikutus on niin pieni. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Hakemus luvan muuttamiseksi on tehty, koska voimassa olevassa luvassa on vaatimus puhdistamon tehostamiseksi typenpoistolla vuoden 2012 alusta lähtien. Hakija pitää vaatimusta kohtuuttomana nyt, kun on tarkoitus lopettaa jätevesien puhdistaminen Sastamalassa. Sastamalan ja Huittisten kaupungit ja Punkalaitumen kunta ovat sopineet jätevesiensä yhteiskäsittelystä Huittisten puhdistamolla. Uuden puhdistamon on tarkoitus valmistua vuoden 2015 aikana. Tarvittavat yhdysviemärit rakennetaan valtion vesihuoltotyönä. Mouhijärven puhdistamo pidetään toiminnassa, kunnes Huittisten yhteispuhdistamon laajennus on valmis vastaanottamaan Mouhijärven jätevedet. Suodenniemen jätevedet on johdettu Mouhijärven puhdistamolle jo aiemmin. Sastamalan kaupungin keskuspuhdistamolle on johdettu vuodesta 2009 alkaen Kiinteistö Oy Ellivuoren alueen jätevedet sekä V Hukkanen Oy:n kalasavustamon jätevedet. Sastamalan keskusjätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaus, porrasvälppäys, hiekanerotus, ferrosulfaatin syöttö, ilmastukset, selkeytykset, mittaus ja desinfiointivaraus. Lietteenkäsittelynä on sakeutus ja linkokuivaus. Sakokaivolietteet (3187 m 3 /v) otetaan tulopumppauksen kautta prosessiin. Sastamalan kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolla käsitellään n. 11 400 asukkaan jätevesien lisäksi alueen teollisuusjätevedet (mm. Sata-Hämeen teurastamo). Vuoden 2008 alusta keskuspuhdistamolle johdettiin Karkun taajaman jätevedet. Kiinteistö Ellivuori Oy:n ja Kalasavustamo Hukkanen Oy:n jätevedet johdettiin puhdistamolle kesällä 2009. Normaalissa käyttötilanteessa koko puhdistamon kapasiteetti on käytössä.
5 Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl 14 000 Q kesk, m 3 /d 4 600 Q mit, m 3 /h 500 BOD 7 kg/d 1 030 V ilm m 3 1 492 Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina 2006 2010: Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 Vesimäärä, 5310 5160 6210 3840 4450 Q ka, m 3 /d Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina 2006 2010: Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 BOD 7ATU kg/d 850 900 1100 1300 1600 Kokonaisfosfori kg/d 28,0 34,0 36,0 43,0 57,0 Kokonaistyppi kg/d 200 210 230 250 280 Tulokuormassa on runsaasti orgaanista kuormitusta mm. teurastamolta. Kalasavustamon jätevesien johtaminen puhdistamolle nosti orgaanista kuormitusta entisestään. Puhdistamon tulokuorma on lisääntynyt viime aikoina huomattavasti etenkin orgaanisen aineen osalta. Puhdistamolla ei riitä tilaa kuorman käsittelyyn lietekuorman ylittäessä 0,3 kg BOD/kg MLSS*d. Tässä tilanteessa flokista tulee kevyt ja se laskeutuu heikosti. Puhdistamolle tulevaa kuormitusta on selvitetty mm. vuonna 2011. Selvityksen mukaan teollisuuden osuus puhdistamon tulokuormasta näytteenottoaikana oli 187 kg/d eli 12,6 prosenttia. Ylijäämälietteen käsittely Prosessikemikaalit Puhdistamoprosessista poistettu liete johdetaan tiivistämöön, jossa siihen lisätään polymeeriä 2 725 kg/a. Tiivistetty liete kuivataan lingolla. Kuivattua lietettä syntyy n. 2360 t/v. Liete on viety käsittelyyn Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen. Vuonna 2010 käytettiin saostuskemikaalina ferrosulfaattia 500 t ja polymeeriä n. 4 tonnia. Myös klooraus oli käytössä.
6 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Sastamalan keskuspuhdistamolta vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina 2006 2010 seuraavat: BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % 2006 11 61 92 0,41 2,2 92 23 120 40 2007 10 54 94 0,29 1,5 95 25 130 38 2008 8,6 54 95 0,27 1,7 95 23 140 40 2009 11 42 96 0,42 1,6 96 34 130 45 2010 19 85 92 0,72 3,2 96 34 150 49 Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2009 ja 2010 seuraava: Vuosi Jakso Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 2009 2010 1/4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 12 96 0,47 96 13 94 0,50 92 9,2 98 0,28 98 7,8 98 0,35 98 48 94 1,60 94 14 92 0,54 91 14 96 0,68 96 8,0 98 0,30 97 COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % 45 94 50 88 48 96 46 95 140 91 49 88 75 92 41 95 Vuonna 2010 ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli huono. Kolmella muulla neljänneksellä tulostaso oli tyydyttävä/hyvä. Ohitukset nostivat 2. ja 3. neljänneksen fosforijäännöspitoisuudet yli lupaehdon. Valtioneuvoston päätöksen 888/2006 mukaista tulostasoa ei saavutettu. Kiintoaineen jäännöspitoisuus ja reduktio jäivät molemmat kolme kertaa asetuksen rajaarvoista (asetuksen mukaan sallitaan kaksi poikkeamaa kahdessatoista näytteessä). Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään.
7 Jätteet Kuivattua puhdistamolietettä syntyy n. 2300 tonnia vuodessa. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppäjätettä 63 t/v ja se viedään muun yhdyskuntajätteen mukana Loimi-Hämeen jätteenkäsittelyasemalle Forssaan. Päästöt ilmaan, haju ja melu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Puhdistamon hajuhaitat ovat vähentyneet lietteen kompostoinnin loputtua vuoden 2007 lopulla. Puhdistamon toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt rajoittuvat suhteellisen vähäisiin typpipäästöihin, orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja hajuhaittoihin. Puhdistamon prosessista aiheutuva melu on vähäistä ja rajoittuu lähinnä sisätiloihin. Puhdistamolla on suurelta osin vanha ja kulunut laitteisto sekä vähäinen prosessiautomatiikka. Vesistövaikutukset Jätevesien johtaminen kohottaa voimakkaasti Tyrväänkylänojan ravinnetasoa sekä typen että fosforin osalta. Heikoista laimenemisoloista johtuen jätevesien johtamisesta saattaa aiheutua myös hajuhaittoja ja terveydellistä haittaa. Hakijan mukaan Tyrväänkylänojan pienestä koosta johtuen ojaa ei käytetä uimiseen, kalastukseen eikä muuhunkaan virkistystarkoitukseen. Kokemäenjoen veden yleislaatuun jätevesillä on vain varsin vähäisiä vaikutuksia johtuen hyvistä laimenemissuhteista. Kokemäenjoen laatuluokitus ei heikkene Sastamalan kaupungin keskuspuhdistamon jätevesikuormituksen ansiosta. Kokemäenjoen veden laatu on yleislaatuluokituksen mukaan tyydyttävä sekä puhdistamon ylä- että alapuolella. Veden laatua heikentää hyvästä laatuluokasta tyydyttävään ajoittain todettu kohonnut bakteeritiheys ja klorofyllipitoisuus. Kasvukauden aikana keskimääräinen klorofyllipitoisuus on kohonnut useana vuotena selvästi yli 10 µg/l. Lisäksi veden happikyllästysaste laskee ajoittain lopputalvella alle 80 prosentin. Veden hygieeninen laatu on ollut käytössä olevan uimavesiluokituksen mukaan erinomainen. Kalataloudelliset vaikutukset Aistinvaraisissa analyyseissä Vammala-Äetsä osa-alueelta pyydetyt hauet olivat yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan hyviä tai melko hyviä. Vuonna 2007 ne arvioitiin parempilaatuisiksi kuin yläpuolisesta Rautavedestä pyydetyt yksilöt. Kalastajatkaan eivät kalastustiedustelun perusteella arvioituna havainneet kaloissa merkittäviä maku- tai hajuvirheitä. Myös haukien elohopeapitoisuudet ovat pääosin laskeneet jokaisella Kokemäenjoen osa-alueella.
8 Särkikalojen saalisosuus kokonaissaaliista oli Vammala-Äetsä välisellä patoaltaalla alueittaisessa vertailussa kaikkein korkein (42 %). Runsaimmat saalislajit olivat ahven (27 %), särki (26 %) ja lahna (13 %). Istutettujen lohikalojen, taimenen ja kirjolohten, yhteissaalis oli kohtalainen (280 kiloa, 5,2 %). Särkikalojen runsaus ilmentää kohonnutta rehevyystasoa. Kahden verkkokoekalastusalueen yksikkösaaliiden perusteella Vammala- Äetsä välisen patoaltaan kalasto on varsin tiheä ja biomassa suuri. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu tehdään Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman, 27.4.2004 päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesinäytteet tulevasta ja poistuvasta vedestä kerätään kerran kuukaudessa automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta virtaaman mukaan osanäytteitä painottaen. Tulevasta ja poistuvasta vedestä määritetään ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfori, ammoniumtyppi, alkaliniteetti sekä liuennut rauta. Vesistötarkkailu Toiminnan vesistövaikutuksia on tarkkailtu osana Tampereen seudun yhteistarkkailua Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin 6.6.1994 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailu on sisältää fysikaalis-kemiallisen perustarkkailun ja kolmen vuoden välein suoritettavan vesistön rehevyystason tarkkailun. Sastamalan keskuspuhdistamoa (ent. Vammala) koskeva velvoitetarkkailu on siirretty Tampereen seudun yhteistarkkailuohjelmasta Kokemäenjoen ja Porin seudun merialueen yhteistarkkailuohjelmaan. Tarkkailusuunnitelma on hyväksytty 2.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä Dnro VARELY/28/07.00/2010. Kalataloudellinen tarkkailu Sastamalan jätevedenpuhdistamon kalataloudellista tarkkailua toteutetaan nykyisellään Kokemäenjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun osana. Kokemäenjoen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma on päivitetty 29.8.2007 ja sen ovat hyväksyneet muutamin lisäyksin Varsinais-Suomen TE-keskus 23.8.2007 (Dnro 1274/5723/07) ja Hämeen TE-keskus 27.8.2007 (Dnro 732/5723/07). Tarkkailuohjelma sisältää kolmen vuoden välein tehtävät verkkokalastukset, poikasnuottaukset merialueella ja kalastustiedustelun. Kalojen elohopeapitoisuuksia ja aistinvaraista laatua seurataan kolmen vuoden välein. Kokemäenjoen alaosalla on lisäksi yksi sähkökalastuspiste.
9 HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Hakija on esittänyt, että jäteveden puhdistustehon raja-arvoina pysytetään ne Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 38/2007/1 asetetut raja-arvot, jotka ko. päätöksessä on asetettu 31.12.2011 asti. Hakijan käsityksen mukaan jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa rantakiinteistölle tai virkistyskäytölle. Hakija esittää, että mahdolliset vähäiset haitat korvattaisiin kalatalousmaksulla siihen saakka kun jätevesien johtaminen nykyiseltä puhdistamolta jatkuu. YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Sastamalan keskuspuhdistamolle on laadittu riskienhallintasuunnitelma poikkeustilanteiden varalle vuonna 2009. Yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen ei puhdistamon normaalin toiminnan aikana liity ympäristöriskiä. Toiminnan häiriötilanteet liittyvät laitoksen kapasiteetin mahdollisiin ylityksiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin. Viimeisin vuotovesiselvitys Sastamalan keskustan viemäröintialueella on valmistunut huhtikuussa 2010. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 22.9.2011 ja 17.10.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 14.3.-12.4.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 14.3.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Tarkastus tehtiin 22.9.2011.
Lausunnot 10 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.4.2011 esittää Sastamalan Vesi liikelaitoksen hakemuksesta lausuntonaan seuraavan: Viemäriverkosto Laitoksen viemäriverkkoa on viime vuosina laajennettu ja laajennetaan edelleen voimakkaasti. Vuonna 2009 lopetettiin Karkussa toiminut puhdistamo sekä Hotelli Ellivuoren ja sen alueella olevan loma-asuntoalueen puhdistamo ja näiden vedet johdettiin siirtoviemärillä Vammalan keskuspuhdistamolle. Siirtoviemäri jatkuu Mouhijärvelle ja Suodenniemelle asti, mutta näiden kaupunginosien vesiä ei ole lupa johtaa keskuspuhdistamolle ennen sen saneeraamista tai vesien johtamista Huittisiin. Tämän lisäksi 2000-luvulla viemäri on rakennettu Illon ja Sammaljoen alueille sekä Vaununperän-Myllymaan alueelle. Parhaillaan viemäriä rakennetaan Stormin ja Lantulan alueille. Kalaliike V. Hukkanen Oy liitettiin viemäriin 2009 syksyllä. Viemäriverkosto Vammalan keskustaajaman ja Karkun taajaman alueilla on huonokuntoista ja vuotavaa, joskin kaupunki on 2000 luvulla investoinut viemärien kunnostukseen tuntuvasti. Tämä myös näkyy jonkin verran verkoston virtaamissa, mutta vuotovesiaikaan ohitukset ovat välttämättömiä niin verkostossa kuin puhdistamollakin. Esim. vuonna 2010 ohituksia oli yhteensä lähes 60 000 m 3 välppäämätöntä jätevettä. Tuleva kuormitus Laitokselle tuleva virtaama vaihtelee vuodenaikojen mukaan huomattavasti. Esim. vuonna 2010 virtaama vaihteli 2 700 ja 11 500 m 3 /d välillä. Näissä luvuissa ei ole mukana verkostossa tapahtuneet ohitukset. Verkoston laajentumisen myötä myös laitokselle tulevan kuormituksen määrä on lisääntynyt. Seuraavassa taulukossa on esitetty puhdistamolle tulevan kuormituksen kehitys viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta. Vuosi BOD 7 kg Fosfori Kiintoainevuosi vuosi / päivä vuosi / päivä / päivä 2006 308440 / 845 10309 / 28 436580 / 1200 2007 328600 / 900 12328 / 34 557300 / 1530 2008 398000 / 1090 12991 / 36 685900 / 1880 2009 474800 / 1300 15796 / 43 703200 / 1930 2010 582600 / 1596 20757 / 57 883900 / 2420 2011(3 tarkk. ka) 2010 kg/d 3tarkk. 56 kg/d 3tarkk 2150 kg/d 3tarkk Taulukosta havaitaan, että kuormitus on viime vuosien aikana kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Verkostosta tulevan kuormituksen lisäksi puhdistamolle vastaanotetaan sakokaivolietettä ja umpisäiliöjätevettä yhteensä noin 3000 tonnia vuodessa (yli 10 tonnia/työpäivä), joka on merkittävä kuormituslisä laitoksen ollessa ylikuormitustilanteessa.
11 Puhdistamo Jätevedenpuhdistamo on valmistunut vuonna 1975. Se on kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Laitos on teknisen käyttöikänsä lopussa, siellä ilmenee usein teknisiä ongelmia ja laiterikkoja, esim. selkeyttämöiden lietekaapimien siirtomekanismi. Näiden ongelmien korjaaminen saattaa kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Laitos on mitoitettu 4800 m 3 :n jätevesivirtaamalle, 1030 kg/d BOD 7ATU - kuormitukselle ja 35 kg/d fosforikuormitukselle. Linkokuivattu liete toimitetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointilaitokselle jatkokäsiteltäväksi. Laitos on ollut viimeisen kuluneen vuoden ajan tuntuvassa ylikuormitustilassa. Tämä on heijastunut myös puhdistamon puhdistustuloksiin. Vuoden 2010 ensimmäisellä jaksolla laitoksen toiminta oli heikkotasoista ylisuuresta tulokuormituksesta johtuen. Muun osan vuotta laitos toimi joistakin yksittäisistä ylityksistä huolimatta lupavaatimukset keskimäärin täyttäen. Kuluvan vuoden 2011 kolmella ensimmäisellä tarkkailukerralla laitos ei täyttänyt vaadittua puhdistustulosta yhdelläkään kerralla. Pirkanmaan ELY-keskuksen näkemys Vammalan keskuspuhdistamo purkaa jätevetensä Kokemäenjoen varsinaisen jokiosuuden yläosaan Hartolankosken alapuolelle. Hakemusasiakirjojen purkuvesistöselvityksestä käy ilmi, että jätevesien laimeneminen on joen kaikissa virtaamatilanteissa tehokasta. Jätevedenpuhdistamon typpikuormituksella ei selvityksen mukaan ole juurikaan vaikutuksia Kokemäenjoen veden laadulle ja typpipitoisuuteen, eikä typen poiston tehostuksella saavutettaisi konkreettista hyötyä vesistön kannalta. Tästä huolimatta tehtyjen selvitysten (esim. Suomen ympäristökeskuksen tekemä hydrologinen SYKE-WSFS vesistömallijärjestelmä) mukaan puhdistamolta purkuvesistöön johdettavasta typpikuormituksesta noin 90 % päätyy itämereen. Lisäksi laitoksen asukasvastineluku on yli 10 000, joten asetuksessa 888/2006 mainitut typenpoistoa koskevat vaatimukset on otettava lupakäsittelyssä huomioon. ELY-keskus pitää Sastamalan, Punkalaitumen ja Huittisten jätevesien yhteiskäsittelyhanketta tärkeänä koko lounaisen ja läntisen Pirkanmaan jätevesienkäsittelyn järjestämisen kannalta. Hankkeen toteutuessa myös jätevesien purkupaikka Kokemäenjoessa siirtyy Turun Seudun Vesi Oy:n raakaveden hankintapaikan alapuolelle. Vammalaan keskittyvässä ratkaisussa purkupaikka olisi vedenottamon yläpuolella. Nykyisillä allastilavuuksilla ja laitoksen varustelulla ei ole mahdollista saada laitoksesta typpeä poistavaa tai edes nitrifioivaa. Mikäli voimassa olevassa luvassa edellytetty käsittelyvaatimus typenpoiston osalta toteutettaisiin, edellyttäisi se mittavia investointeja puhdistamon allastilavuuksiin ja tekniikkaan, joita ei yhteiskäsittelyhankkeen toteuttamissuunnitelmien kannalta voisi pitää tarkoituksenmukaisena. Puhdistamolla on jo nykyisen kuormitustilanteen vallitessa ajoittain vaikeuksia päästä tällä hetkellä (31.12.2011 asti) voimassa oleviin puhdistusvaatimuksiin. Laitoksen toiminnan vakauttamiseksi olisi tulevaa kuormitusta välttämä-
12 töntä saada alennettua tai vaihtoehtoisesti lisätä laitoksen vedenkäsittelykapasiteettia. Tulokuormituksen alentamiseksi mahdollisia keinoja voisivat olla esim. voimakkaasti kuormittavan elintarviketeollisuuden, joita viemärin piirissä on ainakin kaksi teurastamoa ja kalanjalostustehdas, jätevesien esikäsittelyn tehostaminen, sekä puhdistamolle vastaanotettavan sako- ja umpikaivolietteen vastaanoton lopettaminen. Nämä lietteet olisi mahdollista kuljettaa joko Äetsän tai Huittisten puhdistamoille. Käsittelyn tehostamisvaihtoehtoja olisivat esim. jätevesien esiselkeytys tai erilaiset jälkikäsittelymenetelmät (saostus, suodatus). Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että Sastamalan Vesi liikelaitoksen hakemus voidaan hyväksyä voimassa olevien lupamääräysten lisäksi seuraavin ehdoin: - Jätevedet käsitellään puhdistamon jäljellä olevan käyttöajan, enintään kuitenkin vuoden 2015 loppuun asti siten, kuin ne tällä hetkellä voimassa olevassa luvassa määrätään käsiteltäväksi 31.12.2011 asti. - Sastamalan Vesi Liikelaitoksen on tehtävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen selvitys, miten laitoksella voidaan turvata vaadittu jätevesien käsittelyn taso kaikkina tarkkailujaksoina vuoden 2015 loppuun asti. Mikäli tämä edellyttää investointeja, on ne suoritettava. - Toiminnanharjoittajan on tehtävä Pirkanmaan ELY-keskukselle vuoden 2013 loppuun mennessä selvitys hankkeen toteutumisen tilanteesta ja rakentamisaikataulusta. Mikäli hankkeen toteutuminen tällöin osoittautuu epävarmaksi, on toiminnanharjoittajan käynnistettävä Vammalan puhdistamon laajennus ja saneeraussuunnittelu siten, että suunnitelmat ovat valmiina vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelma rakentamisaikatauluineen on toimitettava ELY-keskukselle tiedoksi 30.6.2014 mennessä. Uudistettu laitos on otettava käyttöön 1.1.2016 alkaen. Puhdistamon toiminnan on käyttöönoton jälkeen täytettävä vähintään nykyisessä lupapäätöksessä 1.1.2012 lukien edellytetyt puhdistustulokset. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kalatalousryhmä 8.4.2011 "Sastamalan Vesi liikelaitos on hakenut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 12.10.2007 antamassa päätöksessä (38/2007/1) määrätylle jätevedenpuhdistamon toiminnan tehostamiseen muutosta, koska vuoden 2015 aikana Vammalan taajaman jätevedet tullaan johtamaan yhteiskäsittelyyn Huittisten puhdistamolle. Hakijan mukaan jäteveden nykyinen käsittelyteho on riittävä, eikä haettu toiminnan jatkaminen aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Korkeiden kustannusten vuoksi Vammalan taajaman nykyisen puhdistamon korjaus kolmen vuoden tarpeita varten ei ole hakijan arvion mukaan tarkoituksenmukaista. Hakija esittää, että puhdistamon lupaehdot vesistöön johdettavien puhdistettujen jätevesien osalta pidettäisiin vuoteen 2015 asti nykyisellään (nykyisessä luvassa ehdot 31.12.2011 asti). Puhdistettuja jätevesiä johdetaan vesistöön 3 840 m3 päivässä. Vesistöön johdettava kuormitus vuorokausittain on
13 ollut seuraava: orgaaninen aine (BOD7ATU) 42 kg, fosfori 1,6 kg ja typpi 130 kg. Tarkkailun perusteella puhdistamo toimii ohitustilanteita lukuun ottamatta suhteellisen hyvin: vuonna 2009 kokonaisfosforin reduktio oli 96 % ja lähtevän veden fosforipitoisuus 0,42 mg/l. Ajoittain tulokset ovat olleet heikompia ja ammonium-typpipitoisuudet ovat korkeat. Hakemuksen vesiasiantuntijalausunnon mukaan jatkolupa voidaan myöntää nykyisillä ehdoilla siihen saakka kunnes jätevesien johtaminen Huittisten puhdistamolle toteutuu. Kuormituksesta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai pysyvää haittaa vesistölle. Typen poiston tehostaminen ei muuttaisi oleellisesti Kokemäenjoen tilaa. Hakemuksen liitteenä olevan kalataloudellisen arvion mukaan rehevyyttä kuvaavien särkikalojen osuudet ovat ko. jätevesien vaikutusalueella varsin korkeat. Vuoden 2007 tarkkailun tulosten mukaan positiivisesta vesistön tilan, kalakantojen ja saaliin laadun kehityksestä huolimatta kalastajamäärä ja saalis ovat Kokemäenjoessa laskeneet. Vammala-Äetsä alueelta eniten saatiin ahventa (27 %), särkeä (26 %) ja lahnaa (13 %). Tiedustelun mukaan alueelta saadaan kohtalaisesti myös istutettuja taimenia ja kirjolohia. Kalastustiedustelun mukaan särkikalojen osuus oli 42 % kokonaissaaliista. Verkkokoekalastusten perusteella särkikalojen osuus oli 53-81%. Kalastusta haittasi eniten vedenpinnan korkeuden vaihtelu, vähäarvoisten kalojen runsaus ja likaantuminen. Nykyiseen lupaan sisältyvällä 2000 euron kalatalousmaksulla on Kokemäenjokeen istutettu kolmevuotiaita järvitaimenia. Istutusten tulos on ollut hyvä ja hoito on merkittävästi parantanut joen virkistyskalastuksen edellytyksiä. Kalataloudellinen velvoitetarkkailu on toteutettu yhdessä muiden Kokemäenjoen tarkkailuvelvoitettujen kanssa vuonna 2007 hyväksytyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus katsoo, että fosforin poisto on tällä alueella rehevöitymisen torjunnan kannalta ensisijaista. Vammalan taajaman puhdistamon suhteellisen hyvän puhdistustehon sekä hyvien laimentumisolojen vuoksi tehostamistoimille määrätyn ajan pidennykseen voidaan suostua. Ottaen huomioon tukkuhintaindeksillä arvioitu kustannusten nousu sekä aiheutuvat haitat, tulee kalatalousmaksua koskeva määräys tarkistaa seuraavaksi: Luvan saajan on vuodesta 2012 alkaen maksettava Hämeen ELYkeskukselle kalatalousmaksua 2 200 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää velvoitehoidon suunnitteluun, kalojen ja rapujen istuttamiseen, istutusten tuloksellisuuden selvittämiseen sekä muihin tarpeellisiin kala- ja rapukannan hoitotoimiin jätevesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalataloudellista velvoitetarkkailua on jatkettava 27.8.2007 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti."
14 Sastamalan perusturvakuntayhtymä 5.4.2011 " Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavin tarkennuksin: 1. Puhdistamo on toiminut pääsääntöisesti asetettujen lupaehtojen mukaan. Toiminta jatkuu puhdistamolla muutaman vuoden ajan, joten mittaviin investointeihin ei kannata ryhtyä. Nykyisten lupaehtojen vaatimuksien täyttymiseen sekä ohijuoksutustarpeen vähentämiseen tulee kiinnittää huomiota. 2. Toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristöterveydenhuoltoon." Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Sastamalan veden johtokunta 24.5.2011 Vammalan keskuspuhdistamo Teollisuuden kuormitukseen liittyviä selvityksiä on tehty. Ulkopuolisen lietteen käsittelyn siirtämistä Äetsän jätevedenpuhdistamolle selvitetään parhaillaan. Elintarviketeollisuuden jätevesien osalta kuormitusta vähennetään liikelaitoksen ohjeistuksin ja edellyttämin toimenpitein. Äetsän jätevedenpuhdistamo Lietteen kompostointi tehdään urakoitsijan toimesta suunnitelman mukaisesti. Elintarvikevirastolle raportoidaan vuosittain maanparannuskompostin valmistuksesta. Viemäriverkoston saneerausohjelma Saneerausohjelmaa toteutetaan suunnitelman mukaisesti molempien puhdistamoiden viemäröintialueilla. Yhteispuhdistamohanke Sastamalan ja Huittisten kaupunkien sekä Punkalaitumen kunnan valtuustojen päätökset jätevesien käsittelyn yhteistyöstä ja Huittisten Puhdistamo Oy:n perustamisesta ovat lainvoimaisia. Ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tehdä. Siirtoviemäreiden rakentaminen aloitetaan Punkalaidun - Huittinen linjalla ja hankkeen rahoitus on esitetty valtion vuoden 2011 lisätalousarvioon. Valtion rahoituspäätöksen jälkeen perustetaan Huittisten Puhdistamo Oy ja hankkeen toteuttaminen alkaa. Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten Sastamalan Veden johtokunta esittää vastineena Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, että Vammalan keskuspuhdistamon ja Äetsän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemukset hyväksytään hakemusten mukaisina.
15 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa ja muuttaa Länsi- Suomen ympäristölupaviraston Vammalan kaupungin jäteveden keskuspuhdistamon toiminnalle antaman ympäristölupapäätöksen nro 38/2007/1. Päätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle Tyrväänkylänojaa pitkin Kokemäenjokeen. Tyrväänkylänojaa on edelleen pidettävä viemärinä. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Sastamalan keskusjätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet saadaan johtaa nykyiselle purkupaikalle Tyrväänkylänojaan 31.12.2015 asti. Luvan saajan on huolehdittava viemäriksi määrätyn Tyrväänkylänojan kunnossapidosta. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että päästöt vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 3. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava niin, että käsiteltyjen jätevesien käsittelytehot ja päästöt vesistöön ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien täyttävät neljännesvuosikeskiarvona laskettuna 31.12.2015 asti seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 15 90 COD Cr, O 2 125 75 Fosfori, P 0,5 90 Kiintoaine 35 90 Toiminnanharjoittajan on tehtävä Pirkanmaan ELY-keskukselle vuoden 2013 loppuun mennessä selvitys Sastamalan keskusjätevedenpuhdistamon lopettamishankkeen toteutumisen tilanteesta ja jätevesien Huittisten puhdistamolle johtamisen aikataulusta. Mikäli hankkeen toteutuminen tällöin osoittautuu epävarmaksi, on toiminnanharjoittajan käynnistettävä Sastamalan keskus-
16 puhdistamon laajennus ja saneeraussuunnittelu siten, että suunnitelmat ovat valmiina vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Suunnitelmaan on liitettävä aikataulutettu suunnitelma jätevesien purkupaikan siirtämiseksi pois Tyrväänkylänojasta. Suunnitelma rakentamisaikatauluineen on toimitettava ELY-keskukselle tiedoksi 30.6.2014 mennessä. Uudistettu laitos on otettava käyttöön 1.1.2016 alkaen. Tällöin puhdistamon on täytettävä vähintään seuraavat käsittelyvaatimukset neljännesvuosikeskiarvona laskettuna ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään mg/l % BOD 7ATU, O 2 10 95 COD Cr, O 2 70 85 Fosfori, P 0,3 95 Kokonaistyppi, N - 70 Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7ATU - ja COD Cr -arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Purkuvesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. 4. Verkoston ulkopuolisten sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto on lopetettava puhdistamolla viimeistään 30.9.2012 mennessä. Puhdistamon piirissä olevaa viemäröintialuetta ei saa laajentaa siten, että siitä aiheutuu haittaa puhdistamon käytölle tai hoidolle tai että se vaikeuttaa lupamääräysten noudattamista. Puhdistamon kuormittumista on muutoinkin pyrittävä rajoittamaan esim. kuormittavan teollisuuden jätevesien esikäsittelyvaatimuksia tehostamalla. Luvan saajan on tehtävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta selvitys, miten laitoksella voidaan turvata vaadittu jätevesien käsittelyn taso kaikkina tarkkailujaksoina vuoden 2015 loppuun asti. Selvitys on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedoksi heti sen valmistuttua. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 5. Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla hoitajalla tulee olla riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä. Hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
17 ympäristökeskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevesistä poikkeavat jätevedet 8. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamolle käsiteltäväksi tulevien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevesistä poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi niiden syntypaikalla esikäsittelemällä, tasaamalla tai muilla toimenpiteillä. Tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Näitä vesiä koskevat tiedot ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on pyydettäessä toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla haitallisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn ehkäisemiseksi. Päästöt ilmaan, haju ja melu 9. Puhdistamon käyttö ja hoito on järjestettävä siten, että toiminnasta kuljetukset mukaan lukien aiheutuu haitallisia haju-, pöly- ja muita ilmapäästöjä mahdollisimman vähän. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.
18 Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ja muut jätteet on toimitettava laitokseen, käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Jäteveden käsittelyssä muodostuva välppäys- ja hiekanerotusjäte sekä kuivattu puhdistamoliete on toimitettava sellaiseen sijoituspaikkaan, jonka toiminnan ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Mikäli puhdistamolietettä aiotaan hyödyntää maatalouskäytössä, on se toimitettava ensin käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen käsittely. Kemikaalien varastointi 12. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, ettei haitallisia aineita pääse ympäristöön. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Alueella olevilla lastaus- ja purkupaikoilla, varasto- ja säilytysalueilla sekä kulkuteillä on oltava tiivis kestopäällystys sekä asianmukaiset suojalaitteet ja viemäröinnit pohjaveden ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Kemikaalisäiliöillä ja -astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja-altaat tai niitä vastaavat tilat, joista niihin vuotaneet aineet eivät pääse maaperään tai pinta- tai pohjavesiin. Niiden tilavuuden on vastattava vähintään suurimman siinä säilytettävän säiliön tai astian tilavuutta. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Paras käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan on hyödynnettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa laitoksen toiminnassa, niin että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Häiriötilanteet 14. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapah-
19 tuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Sastamalan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 15. Luvan saajan on pidettävä riskienhallintasuunnitelma ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Sastamalan keskusjätevedenpuhdistamon toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu voidaan tehdä voimassa olevan, hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti ja lisäksi ottaen huomioon, mitä lupamääräyksessä 17 määrätään. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai määräämällä tavalla mikäli muutos ei heikennä lupamääräysten valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. 17. Puhdistamolle tulevan jäteveden ja käsitellyn jäteveden näytteet on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan sekä puhdistamolle tulevasta kuormituksesta teollisuusvedet ja sakokaivolietteet mukaan lukien että päästöistä vesistöön. Tarkkailuun sisältyviä jätevesimäärään verrannollisia 24 tunnin kokoomanäytteitä on otettava vähintään 12 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lupamääräyksiin ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Tarkkailuun on soveltuvin osin sisällytettävä ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 18. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu on tutkittava vähintään kerran vuodessa. Lietteestä otetusta näytteestä on määritettävä kuiva-aine, hehkutusjäännös, ph, N, P, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, K, Mg, Mn, Ni, Pb, Zn ja Hg.
20 Kirjanpito 19. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu 20. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesiensä vaikutusta vesistön tilaan ja veden laatuun Pirkanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutusta kalatalouteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutustarkkailusuunnitelmia on muutettava edellä mainittujen viranomaisten hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavien tulosten saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa mainittujen viranomaisten hyväksymällä tavalla edellyttäen, ettei tarkkailun luotettavuus, kattavuus tai lupamääräysten valvottavuus heikkene. Raportointi 21. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on raportoitava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sen edellyttämällä tavalla. Edellistä vuotta koskeva vuosiraportti on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
21 Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi asiat, joista lupamääräyksessä 18 on määrätty pitämään kirjaa. 22. Vesistötarkkailun tulokset on raportoitava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Lisäksi yllämainitut raportit on toimitettava Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalatalousmaksu 23. Luvan saajan on maksettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kalatalousmaksua 2 200 euroa vuodessa käytettäväksi jätevesistä johtuvien kalataloudellisten haittojen vähentämiseen. Maksua voidaan käyttää velvoitehoidon suunnitteluun, kalojen ja rapujen istuttamiseen, istutusten tuloksellisuuden selvittämiseen sekä muihin tarpeellisiin kala- ja rapukannan hoitotoimiin jätevesien vaikutusalueella. Maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 24. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue on viipymättä kunnostettava siten, ettei alueesta tai sinne jäävistä rakenteista aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Hakemus, jossa esitetään suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen ja rakenteiden kunnostuksesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma Tyrväänkylänojan kunnostamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupaharkinnan perusteet Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia.
22 Toiminnan voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, kun otetaan huomioon toiminnan sijainti- ja vaikutusalueen olosuhteet ja jäljellä oleva toiminta-aika. Lupamääräyksiä tarkistettaessa on huomioitu Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ja Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015. Toimenpideohjelmassa on mainittu, että Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamo tehostetaan tai laajennetaan ja tehostetaan seudulliseksi puhdistamoksi (Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun) lähivuosina. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet voidaan edelleen johtaa Tyrväänkylänojaan, ottaen huomioon puhdistamon suunniteltu toiminnan lopettamisajankohta ja annettu määräaika jätevesien johtamisen lopettamiseksi. Koska Tyrväänkylänoja on edelleen määrätty viemäriksi, on luvan saaja velvoitettu huolehtimaan ojan kunnossapidosta. Lupamääräykset 2 ja 3 Lupamääräykset ovat tarpeen päästöistä vesistöön aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi sekä valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuoteen 2015 asettamien vesienhoidon tavoitteiden sekä Suomen Itämeren suojeluohjelman ja Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen rehevöitymisen rajoittamiseksi jätevesien käsittelyssä on fosforin ohella tehostettava myös kokonaistypen poistoa. Koska jätevesien johtaminen nykyiseen purkupaikkaan todennäköisesti loppuu ennen vuotta 2016, ei kokonaistypenpoistolle ole asetettu raja-arvoin täsmennettyä vaatimusta sitä ennen. Jos jätevesien johtaminen kuitenkin jatkuu, on puhdistamo saneerattava niin, että vuoden 2016 alkaen määrättyihin raja-arvoihin päästään. Lupamääräys 4 Ulkopuolisten sakokaivolietteiden vastaanottokielto on annettu ottaen huomioon, että puhdistamon käsittelytulokset eivät vuonna 2010 täyttäneet kaikkia ympäristöluvan määräyksiä. Tulokuormituksen vähentämiseksi on tarpeen kuljettaa ulkopuoliset lietteet muualle käsiteltäviksi. Puhdistamolle ei saa vastaanottaa merkittäviä uusia jätevesimääriä viemäriverkostoa kasvattamalla, koska keskimääräinen orgaaninen tulokuormitus on nykyiselläänkin noin puolitoista kertaa laitoksen mitoituksen verran. Selvitysvelvoite valvojalle on määrätty, koska puhdistamolla on ongelmia lupamääräysten noudattamisessa.