1461/731/ (8) HENKILÖLAITURIELEMENTTIEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

Samankaltaiset tiedostot
KANAVAELEMENTIT JA KANSIELEMENTIT

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, kunnossapitoyksikön päällikkö

Esitetään hyväksyttäväksi, RHK:n kunnossapitoyksikössä. Markku Nummelin Kunnossapitojohtaja. Hyväksytään RHK:n turvallisuusyksikössä

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

1 TOIMINTATAPA MITAT JA MATERIAALIT Mitat ja toleranssit RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...

R-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

RPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu

RPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu

RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

KUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Nostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Erstantie 2, Villähde 2 Puh. (03) , Fax (03) anstar@anstar.fi Käyttöohje

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

BETONOINTITYÖN HAASTEET TYÖMAALLA JA VAIKUTUS LOPPUTUOTTEEN LAATUUN

VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140

KIERRÄTYSKISKOT. Ossi Niemimuukko ylijohtaja. Kari Alppivuori turvallisuusjohtaja. Kierrätyskiskojen tekniset toimitusehdot 1406/731/2001

Betoniratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 2

124/742/01 KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

R-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu

vakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu

PRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa

RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

SBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Betonin valamisen vaikeudesta

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Siltabetonien P-lukumenettely

Betonielementit CE- merkitään alkaen

DIAGONAALIANSAIDEN KÄYTTÖOHJE DIAGONAALIANSAAT

Siltabetonien P-lukumenettely

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

SFS päivitys Ari Mantila Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Betonin laadunvarmistaminen työmaalla

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Teräsbetonisten lyöntipaalujen TUOTELEHTI. DI Antti Laitakari

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu

RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT

Eurokoodien mukainen suunnittelu

LANKARAKENNE VALUANKKUREIDEN MITOITUS- JA KÄYTTÖOHJE

PASI-VAIJERILENKKISIDONTA

KL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu

Vakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari

42030 Sillan betonielementtirakenteet

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

Varikonkadun silta rautatien yli

Johanna Tikkanen, TkT

Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET

MODIX Raudoitusjatkokset

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

KANNEN PINTARAKENTEET PÄÄLLYSTEEN HALKEAMAN SULKEMINEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 1 VAURIO 2 KORJAUSTARVE

PS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje

UTU Mirri Kuljetus- ja asennusohje

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

KANNEN PINTARAKENTEET

Siltojen betonirakenteiden toteutus - väliaikaiset soveltamisohjeet 2012

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Alkuperäinen englanninkielinen

Betonoinnin valmistelu

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Semko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu

Siltabetonien P-lukumenettely. Tiehallinnon selvityksiä 30/2005

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro

POIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Betonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja

42111 Betonirakenteiset pääty- ja välituet

HTT- ja TT-LAATTOJEN SUUNNITTELUOHJE

Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa

Transkriptio:

RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 1461/731/02 1.10.2002 1 (8) HENKILÖLAITURIELEMENTTIEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on hyväksynyt Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot. Henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot tulevat voimaan 1.10.2002 alkaen ja korvaavat aikaisemmat henkilölaiturielementtien tekniset toimitusehdot 377/731/01, 11.6.2001. Valtion rataverkolle hankitaan teknisten toimitusehtojen mukaisia tuotteita. Teknisissä toimitusehdoissa esitettyä laatua alempaa laatua ei sallita ilman Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön kirjallista lupaa. Ossi Niemimuukko ylijohtaja Markku Nummelin kunnossapitoyksikön päällikkö Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Fax Postadress Besöksadress Telefon Telefax Ratahallintokeskus (RHK) Kaivokatu 6, 5. krs (09) 5840 5111 (09) 5840 5100 PL 185, 00101 Helsinki Brunnsgatan 6, 5 tr +358 9 5840 5111 +358 9 5840 5140 Banförvaltningscentralen (RHK) PB 185, FIN-00101 Helsingfors www.rhk.fi LY-tunnus 1010547-1 FINLAND AS-signum 1010547-18

2 (8) SISÄLLYSLUETTELO NOUDATETTAVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET... 3 1 YLEISTÄ... 4 2 MITOITUS... 4 2.1 Elementtien kuvaus ja mitat... 4 2.2 Kuormitus... 5 2.3 Käyttöikä... 5 3. MATERIAALIT... 6 3.1 Betoni... 6 3.2 Teräs... 6 4 VALMISTUS... 6 4.1 Elementtien valu... 6 4.2 Elementtien jälkihoito... 7 5 VALMISTUSTOLERANSSIT... 7 6 LAADUNVALVONTA... 7 7 VARASTOINTI JA KULJETUS... 8 8 TAKUU... 8

3 (8) NOUDATETTAVAT TYYPPIPIIRUSTUKSET Korkea henkilölaituri Elementtitunnus Paikkatunnus 4032 Lajitunnus L Kokoonpanopiirustus Piir.nro 7600 B 1 Laiturielementti, tyyppi A Kaapelikanavan seinä EA EKK - 2-3 Laiturielementti, tyyppi B EB - 4 Korkeussäädettävä laiturielementti A KSEA A 5 Sovituselementti A, oikea Sovituselementti A, vasen Sovituselementti B, oikea Sovituselementti B, vasen Luiskaelementti 1, oikea Luiskaelementti 1, vasen Luiskaelementti 2, oikea Luiskaelementti 2, vasen Päätyelementti A, oikea Päätyelementti A, vasen Päätyelementti B, oikea Päätyelementti B, vasen Nurkkaelementti A, oikea Nurkkaelementti A, vasen Nurkkaelementti B, oikea Nurkkaelementti B, vasen SEAO SEAV SEBO SEBV LE1O LE1V LE2O LE2V PEAO PEAV PEBO PEBV NEAO NEAV NEBO NEBV A 10 A 11 A 12 A 13 A 20 A 21 A 22 A 23 A 30 A 31 A 32 A 33-34 - 35-36 - 37 Kopioita tyyppipiirustuksista voi tilata RHK:n silta-arkistosta (puh. 0307 20 274, fax 0307 20 278).

4 (8) 1 YLEISTÄ Nämä tekniset toimitusehdot koskevat henkilölaitureiden reunaelementtejä. Käytettävät henkilölaiturielementit ovat joko tyyppiä A tai B. Henkilölaiturin reuna koostuu normaali- sovitus-, luiska- sekä tarvittaessa pääty- ja nurkkaelementeistä. Elementtien asennusta varten on kokoonpanopiirustus 4032 L 7600 B1 Elementtien toimituksessa noudatetaan näissä toimitusehdoissa mainittujen vaatimusten lisäksi Rakennustieto Oy:n julkaisemia Rakennustuotteiden yleisiä hankinta- ja toimitusehtoja (RYHT). Lisäksi työssä noudatetaan seuraavia määräyksiä ja ohjeita: 1. Rakenteiden kuormitusohjeet / RIL 144-1997 / Suomen Rakennusinsinöörien liitto r.y. 2. Betoninormit RakMk B4/Ympäristöministeriö / by 15 / Suomen Betoniyhdistys r.y. 3. Betonirakenteiden säilyvyysohjeet ja käyttöikämitoitus 1992 /by 32/ Suomen Betoniyhdistys r.y. 4. Betonipinnat 1994 / by 40 / Suomen Betoniyhdistys r.y. 5. Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Betonirakenteet - SYL 3 / Tiehallinto 2002 6. RTL-ohjeet / Rakennustuotteiden laaduntarkastus, SFS-Sertifiointi Oy. 2 MITOITUS 2.1 Elementtien kuvaus ja mitat Laiturielementti, tyyppi A (4032 L 7600-2) A-tyypin laiturielementti voidaan varustaa erillisellä kaapelikanavaseinällä (piir. 4032 L 7600-3). Kaapelikanavan seinämän kiinnittäminen kuuluu elementtitoimitukseen, jos elementit on tilattu kaapelikanavallisina. A-tyypin laiturielementit voidaan tilata myös ilman kaapelikanavaseinää. A-tyypin laiturielementin tunnus on EA. Laiturityyppi, tyyppi B (4032 L7600-4) B-tyypin laiturielementissä ei ole uloketta, eikä sitä voi käyttää yhdessä kaapelikanavan kanssa. B-tyypin laiturielementin tunnus on EB. Korkeussäädettävä laiturielementti, tyyppi A (4032 L 7600 A5) Jos on erityistä syytä varautua laiturielementtien painumiseen, voidaan käyttää korkeussäädettävää laiturielementtiä. Korkeussäädettävää laiturielementtiä on vain A-tyyppiä. Elementin tunnus on KSEA.

5 (8) 2.2 Kuormitus 2.3 Käyttöikä Sovituselementit 1:12,5 (4032 L 7600 A10...A13) Sovituselementit ovat laiturielementtien ja luiskaelementtien yhteen sovittamista varten. Sovituselementtien kaltevuus on 1:12,5. Luiskan ja elementtien välinen kaltevuusero korjataan tarvittaessa betonikiviluiskalla piirustuksen 4032 L 7600 B1 mukaan. Sovituselementit ovat erilaiset A- ja B-tyypin laitureille. Käytettävien sovituselementtien tunnukset ovat SEAO, SEAV, SEBO ja SEBV. Luiskaelementit 1:12,5 (4032 L 7600 A20...A23) Sekä huolto- että henkilöliikenneluiskia varten käytetään 1:12,5 luiskaelementtejä. Luiskan ja elementtien välinen kaltevuusero korjataan tarvittaessa betonikiviluiskalla piirustuksen 4032 L 7600 B1 mukaan. Luiskaelementit sopivat sekä A- ja B-tyypin laitureille. Käytettävien luiskaelementtien tunnukset ovat LE1O, LE1V, LE2O ja LE2V. Päätyelementit (4032 L 7600 A30...A33) Laiturielementtien päättämistä päätylaituriin varten on päätyelementit. Päätyelementeissä päätylaiturin radan suuntainen mitta a ja rataa vasten kohtisuora mitta b määritetään kohdekohtaisesti. Käytettävien päätyelementtien tunnukset ovat PEAO, PEAV, PEBO ja PEBV. Päätylaiturin elementtinä voidaan käyttää laiturielementtiä EB. Nurkkaelementti (4032 L 7600-34...-37) Laiturielementtien päättäminen ilman luiskaa tehdään nurkkaelementeillä. Nurkkaelementeissä päätylaiturin radan suuntainen mitta a ja rataa vasten kohtisuora mitta b määritetään kohdekohtaisesti. Käytettävien nurkkaelementtien tunnukset ovat NEAO, NEAV, NEBO ja NEBV. Nurkkaelementtien välissä voidaan käyttää laiturielementtiä EB. Henkilölaiturielementit mitoitetaan elementtien nostosta ja siirrosta aiheutuvien kuormitusten lisäksi käyttötilanteen hyötykuormille. Käyttötilan hyötykuormaa vastaavana mitoituskuormana käytetään Rakenteiden kuormitusohjeiden (RIL 144-1997) kohdassa 5.44 esitettyä autosuojien, paikoitus- ja pihatasojen kuormaluokan 2 mukaista kuormitusta. Henkilölaiturielementit mitoitetaan vähintään 40 vuoden käyttöikätavoitteeseen betonirakenteiden säilyvyysohjeiden by 32:n mukaan ympäristöolosuhdeluokan Y1 E3b mukaisesti. Olosuhteet vastaavat tilannetta, jossa rakenne jäätyy märkänä toistuvasti ja saattaa olla suolarasitettu. Laiturielementit upotetaan osittain maahan, jolloin niihin saattaa käyttöaikana kohdistua lievää kemiallista rasitusta (by 32:n taulukon 3.2 kohdan "heikosti aggressiivinen" mukaan).

6 (8) 3. MATERIAALIT 3.1 Betoni 3.2 Teräs Betonirakenteiden osalta noudatetaan RakMK B4 / by 15 määräyksiä ja ohjeita. Elementit valmistetaan vähintään K40-1 -betonista. Ilmamäärän tulee olla vähintään 3,5 % ja vesisementtisuhteen on oltava w 0,45. Nesteyttimiä tms. lisäaineita voidaan käyttää valutyön helpottamiseksi ja betonin vaaditun pintaluokitustason saavuttamiseksi. Sementin on oltava portland-sementtiä (SFS 3165/CEM IIa). Sideainemäärän tulee olla vähintään 300 kg/m 3. Silikan ja lentotuhkan käyttö on kielletty. Pakkasenkestävyysluokka on P30. Vaaditun P-luvun saavuttaminen voidaan osoittaa betonimassasta mitatun ilmamäärän ja suhteutustietojen perusteella SYL 3:n kohdan 3.3.2 mukaisesti. Laiturielementtien terästykseen kuuluu raudoitus, nostolaitteet ja valuankkurit. Terästysvaatimukset on esitetty elementtien tyyppipiirustuksissa. Teräksillä tulee olla by:n hyväksyntä (käyttöseloste). 4 VALMISTUS 4.1 Elementtien valu Elementtien valussa on käytettävä teräsmuottia. Pääty- ja nurkkaelementtien muotti voi olla myös muottivaneripintainen. Raudoitus tulee sitoa ja tukea muovisten raudoitusvälikkeiden avulla niin, että piirustuksissa esitetyt suojabetonikerrokset saavutetaan. Tavoitesuojabetonikerroksen suurin sallittu alitus on 5 mm. Elementit valetaan siten, että elementin näkyvä julkisivupinta on alapuolella. Valuasennolla varmistetaan virheetön julkisivupinta ja mahdollisuus elementin pohjan hampaiden tekoon. Työsaumoja ei sallita. Betonoitaessa betonimassan notkeus on valittava ottaen käytettävä tärytysmenetelmä huomioon siten, että betoni saadaan valettua tiiviiksi. Harvavalua ja huokospesiä ei saa esiintyä. Yksittäisiä alle 7 mm syvyisiä ja 5 mm levyisiä valuhuokosia saa esiintyä. Maata vasten olevilla pinnoilla voidaan sallia suurempiakin valuhuokosia, kunhan vaadittava suojabetonikerros täyttyy. Betonin lämpötila ei saa missään vaiheessa eikä missään kohdassa massaa nousta yli +55 C. Lämpötilan muutos ei saa valettaessa eikä valun jälkeen ylittää 15 C/h. Elementit puretaan muotista ja käsitellään siten, ettei elementteihin tule halkeamia eikä tuotteen käyttöä ja säilyvyyttä vaarantavia lohkeamia.

7 (8) 4.2 Elementtien jälkihoito Valun jälkeen vapaat betonipinnat on jälkihoidettava liian nopean kuivumisen estämiseksi heti jälkitärytyksen ja hierron jälkeen. Jälkihoito on tehtävä puolen tunnin kuluessa jälkitärytyksestä ja hierrosta. Kostea jälkihoitoaika on 7 vuorokautta tai kunnes betoni on saavuttanut 70 % suunnittelulujuudesta. Kosteuden haihtuminen sitomisaikana estetään jälkihoitoaineella, tiiviillä vähintään 0,15 mm:n muovikalvolla (PE), vesisumuttamalla tai säilyttämällä tuotteet vähintään 95 %:n suhteellisessa kosteudessa. Jälkihoitoaikana haihtuva vesimäärä saa olla korkeintaan SYL 3:n kohdan 3.4.4.6 suuruinen. Jälkihoitoaineista ja muista betonin lisäaineista tulee olla Suomen Betoniyhdistys ry:n varmentama käyttöselostus. Näkyviin jäävien betonipintojen on täytettävä julkaisun by 40, 1-luokan taso. Maata vasten jäävissä pinnoissa riittää puuhierto ja 3-luokan muottipinnan taso. Elementtejä saa siirtää, kun lujuus on 80 % suunnittelulujuudesta. Elementin pinnan suurin sallittu jäähtymisnopeus on 15 C tunnissa. 5 VALMISTUSTOLERANSSIT Elementtien valmistustoleranssit ovat: - pituus ja korkeus ± 3 mm - paksuudet + 5 mm, -2 mm - yläreunan käyryys elementin pituuden matkalla 1,5 mm - etureunan käyryys elementin pituuden matkalla 1,5 mm - etuseinän kaltevuuspoikkeama pystytasosta elementin korkeuden matkalla ± 3 mm - päätyjen kulmapoikkeama elementin korkeuden matkalla ± 2 mm 6 LAADUNVALVONTA Toimittajan tulee tehdä työ- ja laatusuunnitelma, jossa esitetään, kuinka näissä teknisissä toimitusehdoissa asetetut vaatimukset saavutetaan. Laatusuunnitelma tulee hyväksyttää tilaajalla ennen valmistuksen aloittamista. Laadunvalvonnan osalta noudatetaan RakMK B4 / by 15 kohtien 5 ja 6 ohjeita. Valmistajan tulee jakaa tuotanto arvostelueriin, joiden muodostamisessa, koekappalemäärissä ja testauksessa noudatetaan RakMk B4 kohdan 6.3.3.2.3 elementtejä koskevia ohjeita. Kokeista laaditaan arvosteluerittäin laadunvalvontaraportti, jossa laadunvalvontakokeiden lisäksi todetaan tuotteiden mittatarkkuus ja ulkonäkö pistokokein (5 %). Valmistajan on tehtävä kaikki laadunvalvontaan liittyvät ennakko- ja seurantakokeet ja pidettävä niistä jatkuvaa tilastoa sekä dokumentoitava ja arkistoitava ne valmistuserittäin takuuajaksi.

8 (8) Laadunvalvontakokeet tulee tehdä betonituotteen lujuuden, vesitiiveyden, pakkasenkestävyyden (P-luvun) ja mittojen osalta joka arvosteluerästä. Mikäli betonin ainesosien laadussa tai käytettävien lisäaineiden osalta tulee muutoksia, niiden vaikutus on aina todettava ennakkokokein. SFS-Sertifiointi Oy:n Rakennustuotteiden laaduntarkastuksen (RTL) toimesta tarkastetussa valmistuksessa noudatetaan koestuksessa RTL-ohjeita. Muutoin koestus tulee tehdä SFS-Sertifiointi Oy:n hyväksymän koestuslaitoksen toimesta. Mikäli arvosteluerässä esiintyy vajaalaatuisuutta, valmistajan tulee ilmoittaa siitä tilaajalle. RHK:n edustaja voi tapauskohtaisesti harkita vajaalaatuisen arvosteluerän hyväksymistä joko kokonaan tai osittain, jolloin se on erikseen merkittävä vajaalaatuiseksi, tai hylätä erän kokonaan. Henkilölaiturielementteihin on merkittävä valmistaja, valmistusvuosi ja -kuukausi siten, että merkinnät ovat luettavissa vähintään 5 vuoden ajan. Merkintä tulee tehdä laiturielementin etupystyseinän juureen 200 mm korkeudelle laiturin jalustasta. 7 VARASTOINTI JA KULJETUS 8 TAKUU Toimituserän tultua hyväksytyksi laadunvalvontakokeissa laiturielementit voidaan toimittaa tilaajan osoittamaan paikkaan. Nostolaitteiden vastinkappaleet kuuluvat toimitukseen. Laiturielementtejä nostetaan yksitellen. Laiturielementit varastoidaan aluspuiden varaan. Kuljetuksessa on varmistettava, etteivät elementit pääse liikkumaan kuormassa. Laiturielementit on varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niihin synny käsittelyn aikana halkeamia, kolhuja ja pysyviä muodonmuutoksia. Tarkastusta tekevällä RHK:n edustajalla tulee olla valmistuksen aikana vapaa pääsy valvomaan valmistusta ja siinä käytettyjä materiaaleja sekä oikeus valvoa kokeita ja mittauksia sekä tehdä tarpeelliseksi katsomansa tarkastukset voidakseen varmistua toimitusehtojen noudattamisesta. Takuuaika on vähintään viisi (5) vuotta toimituksesta, jollei ole toisin sovittu. Takuu koskee valmistusvirheitä ja niiden todentamista takuuaikana. Vaurioituneiksi katsotaan tuotteet, joissa takuuaikana on todettu vaurioluokan 1 mukaisia vaurioita (betonin pinnassa verkkohalkeilua, rapautumaa tai näkyvissä olevia raudoitteita) (Sillantarkastuskäsikirja, Tielaitos 2000).