Asutusmuseo Löytöretki elettyyn elämään Alapitkä Lapinlahti
Rakas Sisko! Anteeksi kun emme ole kirjeeseen vastanneet, kai on jo toista kuukautta kirjeen snista. Aina on ollut toinen to Muistatko vielä......aikaa ennen tietokoneita, valmispizzapohjia ja mikroaaltouuneja? Muistatko kahvinporot punaisen emalipannun pohjalla, vastakynnetyn pellon tuoksun ja tuvan lautalattian narinan? Kamfeeritipat ja Lauantain toivotut? Jos oma muisti ei yllä noihin päiviin, ihmettelyn aiheita on enemmänkin: Mihin säästettiin vanhat aikakaus lehdet, hevosenjouhet ja kanansulat? Mihin liittyy heteka... tai Hellä Mietonen?
istansa kiireellisempiä touhuja. Rakennushan se ottaa suurimman osan ajasta, nyt on jo stakstuolit laitettu. Ajattelimme että saav Hyppy eilispäivään Lapinlahdella, Alapitkän kylässä sijaitsevassa Asutusmuseossa siirryt sotien jälkeen syntyneiden asutustilojen elämään maalaisarkeen, johon liittyvät satojen tuhansien nykysuomalaisten juuret. Aidossa miljöössä aika on pysähtynyt 1950 1970-luvulle, radiosta kuuluu Maamiehen tietolaari, ja talonväen kädenjälki on voimakkaasti läsnä. Yrjö ja Anni Muren tilasta perustettu museo kuvaa elävästi aikaa ennen tietoyhteisa. Samalla se on kunnianosoitus kaikille niille asutustiloilla asuneille ihmisille, jotka sotien jälkeisessä ajassa tekivät työtä paremman huomisen puolesta.
at sunnuntaiksi katettavaksi, oisimme pitäneet talkoot, mutta eivät seet, nyt jäi keskiviikkoon. Saisimme katetuksi, Jotain tuttua jokaiselle Asutusmuseo koskettaa kaikenikäisiä. Vanhempi polvi elää uudest nostalgisia hetkiä oman aktiivisen elämänsä vaiheista, nuoremmissa miljöö herättää muistikuvia omasta lapsuudesta ja mummolasta. Koululaisille museovierailu on oiva löytöretki suomalaisen maaseutuelämän lähihistori. On terveellistä nähdä, miten työntäytteistä, säästäväistä ja niukkuuteen perustuvaa elämä oli... tai miten aika kului kammarissa, jossa teknisin laite oli vanha mustavalko tv!
pääsisivät lehmät navett, tähän asti ovat olleet ladossa, paitsi Meno on täällä navetassa, poiki vasta 11 pnä lokakuuta... ssa otetussa perhe kuvassa Ondrei ja Tatjana Mure (edessä) ja lapset Klaudia (vas.), Anni, Nasti, Johannes ja Yrjö. Asutustilojen historiaa Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttam Neuvosto liitolle Karjalan ja Petsamon alueet. Luovutettu alue oli 12 % m pinta alasta, ja alueelta evakuoitavaa väestöä oli yli 420 000 henkeä. Siirtoväestä yli puolet oli maatalousväestöä, jolle tuli antaa mahdollisuus uuteen alkuun. RajaRajaRaja oli olioli 40 4040 1939 19 1939 19 1939 19 talvisotaa talvisotaa talvisotaa Ennen Ennen Ennen... kolkassa kolkassa kolkassa ässä ässä ässä itäisimm itäisimm itäisimm nn n itsenäise a,itsenäise itsenäise a, a, Karjalass Karjalass Karjalass kaksi kaksi kaksi lähinnä lähinnä lähinnä loi loiloi kehyksen kehyksen kehyksen eellisen eellisen eellisen mtiet mtiet mtiet VenäVenäVenäraja jaraja raja Laatokka Laatokka Laatokka järvi järvi järvi suurin suurin suurin Euroopan Euroopan Euroopan seikkaa: seikkaa: seikkaa: vast. aavast. a vast. ostoliitto ostoliitto ostoliitto jää/neuv jää/neuv jää/neuv Muren tila Laatokan Karjalasta, sta, evakkoon lähtenyt Yrjö Mure kirjoitti hallintasopimuksen Lapinlahden Alapitkän kylässä sijaitsevasta asuntoviljelystilasta vuonna 1947. Seuraavana vuonna tilalle valmistui navetta, jonka tiloissa Yrjö asui Anni sisarensa kanssa neljä vuotta, kunnes uusi asuinrakennus valmistui keväällä 1952. Muren tilalla asuttiin vakituisesti 1970 luvulle saakka. Asutustila, johon kuuluvat asuintalo, sauna, navetta ja puimala, on säilynyt erittäin hyvin alkuperäisessä asuss. Tilan esineistö on monipuolinen ja se ajoittuu 1930-luvulta 1970-luvulle. Tila on toiminut museona vuodesta 2000. - -Raja-Kar Raja-Kar Raja-Kar puhtainta puhtainta puhtainta mitä mitä mitä oli olioli llisesti llisesti llisesti Maisema Maisema Maisema t, t,t, kalmisto kalmisto kalmisto iset iset iset ortodoks aortodoks a aortodoks ominaisi ominaisi ominaisi jolle jolle jolle jalaa, jalaa, jalaa, yyppiset yyppiset yyppiset karjalaist karjalaist karjalaist sekä sekä sekä traditiot jatraditiot t tjatraditiot t ja tšasouna tšasouna tšasouna kirkot, kirkot, kirkot, rinteen rinteen rinteen ulla ulla ulla 1930-luv 1930-luv 1930-luv Vielä Vielä Vielä set. set. set. rakennuk rakennuk rakennuk nimenom nimenom nimenom vat vatvat hakeutui hakeutui hakeutui eilijät eilijät eilijät kansatiet jakansatiet kansatiet tutkijat tutkijat tutkijat valaista valaista valaista aitokale aitokale aitokale issä issä issä löydettäv löydettäv löydettäv yhä yhä yhä oli olioli josta josta josta in, in, in, runoirunoirunoien, en,en, loitsuine loitsuine loitsuine een, een, een, itkuvirsin täitkuvirsin itkuvirsin tätä perinnet perinnet perinnet kulttuuri kulttuuri kulttuuri neen. neen. neen. legendoi legendoi ja legendoi neen neen neen lisesti lisesti lisesti monipuo monipuo monipuo l l l tarkastel tarkastel tarkastel teoksessa teoksessa teoksessa Tässä Tässä Tässä kieltä jakieltä kieltä rinnettä rinnettä rinnettä,,, historiaa historiaa historiaa ten ten ten salmilais jasalmilais salmilais - -tutkimuk intutkimuk inintutkimuk moderni jamoderni moderni neistoon neistoon neistoon arkistoai arkistoai arkistoai vankk vankk vankk n, n,n, kahdeksa kahdeksa kahdeksa kaikki kaikki kaikki on iaon on ia ia Kirjoittaj n.kirjoittaj Kirjoittaj n. n. nojautue nojautue nojautue seen seen seen ItäitaItäItäitaita iantuntijo iantuntijo iantuntijo huippuas huippuas huippuas alojensa alojensa alojensa tutkimus tutkimus tutkimus ovat heovat ovat jahe he ista. ista. ista. yliopisto yliopisto yliopisto Helsingin jahelsingin Helsingin StolStolStoleli elieli vuodesta vuodesta vuodesta ulottuu ulottuu ulottuu aikajänne aikajänne aikajänne Teoksen Teoksen Teoksen jolloin jolloin jolloin 1948, 1948, 1948, vuoteen vuoteen vuoteen rauhasta rauhasta rauhasta bovan bovan bovan iin. iin.iin. perustett perustett perustett tiö tiötiö -Sää ja-sää -Sää tiin tiin tiin lakkautet tilakkautet ti tilakkautet virallises virallises virallises maaseumaaseumaaseukaikki kaikki kaikki lähes äälähes ä lähes menness menness menness ajankoht ajankoht ajankoht Tuohon Tuohon Tuohon asuasuasuseet seet seet myös myös myös evakot evakot evakot asutetut asutetut asutetut dulle dulle dulle ja avossa avossa avossa Pohjois-S Pohjois-S Pohjois-S östään östään östään ympärist ympärist ympärist uudesta aauudesta a uudesta tustilans tustilans tustilans alla. alla. alla. ohjanma ohjanma ohjanma Pohjois-P Pohjois-P Pohjois-P Vuonna 1945 säädetyn mhankinta lain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 asuintilaa. Urakka saatiin loppuun vuoteen 1959 mennessä, ja sen vaiku tukset laajat: elintarviketuotan nossa saavutettiin omavaraisuus, vaikea asuntopula helpottui ja asumisen taso nousi. Asutustoiminta vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suurta taloudellista panostusta ja asutusorganisaatiolta valtavaa työtaakkaa. Suurimman työn tekivät kuitenkin asutettavat itse raivatess pelto laitumia, pystyt täessään uusia asumuksia, karjasuojia ja muita rakennuksia sekä tehdessään teitä kaukaisille salopalstoilleen. Pohjois Savoon Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaista ja suistamolaista siirtoväkeä. Asutukseen otettiin lähes 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja muodostettiin noin 160. 9 978 ISBN ISBN ISBN
il joi da ran Ra damil randam Rajoill da amilil ndam rand da ra oill da ajoi Raj R.).).) (toim (toim (toim nen nen nen Kokko Kokko Kokko Jukka Jukka Jukka isettt ise ilaise ila lmila lm salm sa jasa ja lmiiija lm Salm Sa Sa 94888 94 194 1 17 1 17 16 16 Ainutlaatuinen ja kattava teos pitäjähistoriasta kuvin ja sanoin, teoksessa 655 sivua. SALMIN PITÄJÄHISTORIA ILMESTYNYT! pitäjähistoria Rajoil da randamil ja salmilaiset 1948 on ensimmäinen rajakarjalaisesta pitäjästä kertova historiateos. Kirjoittajat ovat historian kielen ja rinteen tutkijoita, pääosin Itä- yliopistosta. Nykyaikaisin tutkimusmetodein ja vankalla asiantuntemuksella syntynyt historiateos valaisee ja laajemminkin Raja-Karjalan yhteiselämän vaiheita eri näkökulmista; miten salmilaiset selvisivät kahden valtakunnan välisenä kiistakapulana ja monien sotien tantereena, ja miten pitäjän elinkeinoelämä, hallinto, uskonto, kieli ja rinne historian eri vaiheissa muodostui. Runsas kuvitus on suurelta osin ennen julkaisematonta. Lisätiedot ja tilaukset: www.salmi-saatio.fi Keskellä elävää maaseutua Asutusmuseo sijaitsee Lapinlahdella Alapitkän kylässä, keskellä elävää maalaismaisemaa, vain kilometrin päässä viitostieltä. Museoon kuuluvassa puimalassa toimii kesäkahvila, jossa vierailun yhteydessä on mukava virkistäytyä. Keskikesällä museon pihapiirissä tepastelevat myös Annin kanat. Tervetuloa Asutusmuseoon aistim menneen ajan henki! Aukioloajat 15.6. 15.8. ti pe 10 18 la 10 16 su 10 18 ma suljettu Ryhmille myös muina aikoina sopimuksen muk. Asutusmuseo Asutusmuseontie 52, 71910 Alapitkä Puh. 0440 734 366 www.lapinlahti.fi/asutusmuseo Lapinlahden Karjalaiset ry Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto Kuvat: Sanna Liimatainen, Asutusmuseo 1948 1948 t ja salm ilaiset Salm salmilaise ii ja t 1948 Salm ja salmilaise 3-5730-7 3-5730-7 5730-7 978-952-9 8-952-93N978-952-9 Asutusmuseo Löytöretki elettyyn elämään