Kaupunginhallitus 87 25.02.2013 Kaupunginvaltuusto 43 04.03.2013 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.01.00/2013 KHAL 87 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Juha Majalahti, puh. (09) 4258 3601 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt 22.11.2012 päivätyllä lausuntopyynnöllään mm. kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta 7.3.2013 mennessä. Toimitetun aineiston pohjalta pyydetään kaupunkia lausunnossa yleisesti ottamaan kantaa uudistukseen ja erityisesti lausumaan kantansa seuraaviin kysymyksiin: 1) selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; 2) esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; 3) valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; 4) yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä 5) sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Vireillä oleva kuntauudistus on valtioneuvoston käynnistämä kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi. Kaikki uudistukset ovat nyt käynnissä ja kuntarakenteen merkittävien muutosten uskotaan ajoittuvan vuosien 2015 ja 2017 alkuun, jolloin päättyy uudistusta koskevien säännösten määräaikainen voimassaolo. Lakimuutoksessa nykyisen kuntajakolain nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi ja samassa yhteydessä kuntarakenneuudistusta koskevat määräaikaiset säännökset esitetään sisällytettäviksi uuteen lakiin. Lain määräaikaisesti voimassa olevissa säännöksissä säädettäisiin kuntarakenneuudistuksen tavoitteesta ja vuosina 2013-2016 kuntarakenteen uudistamisessa noudatettavista edellytyksistä ja menettelyistä. Kuntarakenneuudistuksen tarkoituksena on hallitusohjelman
mukaisesti turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2013 ja kuntauudistusta koskevien säännösten (1 a luku) osalta laki on määräaikaisesti voimassa vuoden 2016 loppuun. Kuntien valtionosuusuudistusta koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Selvitysmiehen loppuraportti uudistuksesta valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja koelaskelmat julkaistaan syksyllä 2013. Kuntalain kokonaisuudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta ja erityistä huomiota kiinnitetään lähidemokratian kehittämiseen. Lain suunniteltu voimaan tulo tapahtuisi vuoden 2015 alusta lukien. Metropoliratkaisu lähtökohtaisesti koskee 14 Uudenmaan kuntaa, mutta kuntaselvitysprosessin myötä aluetarkasteluun voidaan kytkeä myös alueeseen välittömästi liittyviä kuntia. Valtioneuvosto selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen kysymyksissä. Lisäksi selvitetään erilaiset vaihtoehdot kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kuusi esitystä valmistelevaa selvityshenkilöä on kuullut kuntia, minkä pohjalta he tekevät esityksen kuntaselvitystarpeista ja metropolihallinnosta. Esitys tulee kuntiin lausunnolle kevään 2013 aikana. Kuntien tehtävien arviointityöryhmä tekee esityksen 30.5.2014 mennessä kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävistä sekä valtion ja kuntien välisistä tehtävämuutoksista. Kunnilla on arviolta noin 535 lakisääteistä tehtävää, joiden karsimista ja järjestämistä työryhmä selvittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisin esitys liittyy sairaanhoitopiirien lakkauttamiseen ja siirtymisestä kolmitasoisesta palvelurakenteesta kaksitasoiseen. Nykyisistä perustason, erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalityön sekä erityisvastuualueen (Erva) palveluista siirryttäisiin kuntien vastuulla oleviin laajennetun perustason (perustaso ja erikoissairaanhoito) ja viiden erityisvastuualueen järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Alle 20.000 asukkaan kuntien tulee esityksen mukaan kuulua johonkin sote-alueeseen, jonka vastuulla on palvelujen järjestäminen. Kunnat, joiden asukasluku on 20.000-50.000, voivat vastata osasta laajennettuja perustason palveluja, mutta joutuisivat liittymään osaksi laajempaa sote-aluetta. Sote-palvelurakenneuudistusta koskevat alueelliset esitykset tulevat kuntien lausunnoille kevään
Kaupunginjohtajan ehdotus: 2013 aikana. Karkkilan kaupungin hallintosäännön 54 :n mukaan kaupunginhallituksen toimialana on mm. kaupungin edun valvominen. Koska kyseessä on erittäin merkittävä kuntajakoa koskeva lainsäädäntöhanke, on luontevaa että sen merkittävyyden vuoksi kaupunginvaltuusto määrittelee kaupungin lopullisen kannan asiaan. Esityslistan oheismateriaalit - Kuntarakennelaki - lakiluonnos perusteluineen - Kuntauudistuksen eteneminen -kaavio - Muistio kuntauudistuksen muiden hankkeiden etenemisestä - Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista - VM:n diasarja HE kuntarakennelaiksi - Kuntaliiton diasarja Sote-uudistus/Tuula Haatainen 25.1.2013 Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa lausuntonaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön seuraavaa: Yleistä Karkkilan kaupunki pitää kuntarakenneuudistuksen tavoitteita hyvinä ja kannatettavina, vaikkakin ne ovat yleisestä lainsäädännöstä poiketen varsin poliittisluonteisia, eivätkä lakiluonnoksen yksityiskohtaiset pykälät yllä näiden tavoitteiden tasolle. Merkittävin osa tavoitteista jäisi edelleen kuntien yksittäisten toimien varaan. Kuntauudistuksen mittava toteuttaminen toteutettaisiin määräaikaisen lainsäädännön keinoin. Toimenpiteiden ajoittamista ja lainsäädännön voimassaoloaikaa tulisi jatkaa pidemmälle ajanjaksolle. Esimerkiksi valtionosuusuudistuksen laajuudella voi olla huomattava vaikutus yhteen keskeiseen selvitysperusteeseen (talousperuste), minkä vuoksi sen vaikutukset kuntaliitosten tarpeellisuuteen tulisi voida arvioida ennen päätösten tekemistä. Selvitysvelvollisuus Väestöpohjaedellytys on varsin kategorinen. Esityksessä ei ole mainittu palveluja, joiden tehokas järjestäminen tai tuottaminen edellyttäisivät vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa kunnan väestöpohjalla ei ole merkitystä toteutettaessa palvelujen järjestäminen yhtä kuntaa laajemmalla sote-alueella. Uudenmaan kunnissa suurin osa ylikunnallisista palveluista tuotetaan jo nyt kuntarakennelakiluonnoksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntarakenneuudistus ei tule poistamaan laajoja
ammattikoulutuskuntayhtymiä, pelastuslaitosyhteistyötä, Etelä-Suomen erityishuoltopalveluista vastaavan Eteva kuntayhtymää, yhdistyvää Itä- ja Länsi-Uudenmaan jätehuoltoyhteistyötä, yhtiö- ja yhdistysmuotoisia yritysneuvonta-organisaatioita eikä alueellista sosiaalipäivystysyhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on tosiasiallisesti rakennettavissa HUS:n sairaanhoitoalueiden ympärille muodostettavilla sote-alueilla. Ns. hallintohimmelien poistuminen ei Uudenmaan alueella ole todennäköistä, koska täällä tuotetaan jo isoissa yksiköissä ne julkiset palvelut, mitkä on syytä tuottaa ylikunnallisina palveluina. Kunnat vastaavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä tehokkaasti ja paikalliset olosuhteet huomioiden nykyisissä kuntarakenteissa. Alueiden välinen kilvoittelu ja erikoistuminen sekä paikallisen kulttuurin huomioiminen lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia valita omaan elämäntilanteeseen sopivan asumis- ja toimintaympäristön. Väestöpohjan tavoitteesta ehdottomana selvitysperusteena tulisi luopua. Lakiluonnoksen lähtöoletus, että jokaisella kunnalla on olemassa naapurikunta, jonka kanssa kunnat yhdessä muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, on virheellinen. Karkkilan kaupunki on 9.200 asukkaan tiivis (87 %:n taajama-aste) ja työpaikkaomavarainen (87 %) kaupunki. Kuntaliitos kaikissa olosuhteissa tietäisi yhdyskuntarakenteen ja toiminnallisen kokonaisuuden murenemista sekä Karkkilassa että kunnassa, jonka kanssa mahdollinen liitos toteutettaisiin. Työssäkäyntiperusteen mukaan määräytyvä selvityssuunta ei ole kaikissa olosuhteissa kestävä. Ei ole tavoittelemisen arvoista, että kuntarajoja muuttamalla työssäkäyntikunnasta tehdään myös kotikunta ilman että kansalaisten työmatkoissa tai muissa olosuhteissa tapahtuisi muutoksia. Pendelöinnin vähentäminen kuntarajoja poistamalla ei tosiasiallisesti muuta tai ohjaa kansalaisten käyttäytymistä tai helpota arjen sujuvuutta. Kriisiytyvän talouden kriteerit lasketaan menneisyydestä, eivätkä ne ota huomioon esim. valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen vaikutusta kuntien talouteen tai jo tiedossa olevia ja päätettyjä palveluverkkouudistuksia. Määräajat ja menettelytavat Kuntarakenneuudistuksen valmistelua tulisi ajallisesti pidentää. Kuntarakennelain voimaantulo 1.5.2013 ei mahdollista kuntien ja muiden lausunnonantajien kannanottojen huomioimista lainvalmistelussa. Selvitysten valmistelulle jää varsin lyhyt aika, vaikka niiden valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Perusteellinen selvitystyö johtaa siihen, että joillakin kunnilla voi olla useampia
selvityssuuntia ja selvitysalueita. Jotta selvitysten keskinäinen yhteys voidaan hyödyntää, edellyttää selvitystyö joltain osin vaiheistamista. Kunnallinen päätöksenteko kokee melkoisen myllerryksen ja toimettomuuden, kun kaikki kunnat selvittävät samaan aikaan toisista alueista tietämättä erilaisia vaihtoehtoskenaarioita. Valtiovarainministeriöllä tulisi olla oikeus myöntää kunnille kokonaan vapautus selvitysvelvollisuudesta tapauksissa, joissa ei ole saavutettavissa yhtenäistä ja toiminnallista kokonaisuutta. Vapautuksen ehdoksi voitaisiin asettaa esim. tiettyjen kriteerien täyttäminen määräajassa, jonka jälkeen selvitystarvetta arvioidaan uudelleen. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset tulisi olla selvitysvaiheessa kuntien tiedossa, mutta kuitenkin viimeistään lopullisia kuntaliitospäätöksiä tehdessä. Kuntauudistuksen sekä kunnille maksettavien korvausten ja yhdistymisavustusten maksua tulisi ajallisesti jatkaa useilla vuosilla. Valtioneuvoston toimivalta Valtioneuvoston toimivalta kuntajaon muuttamisen yhteydessä on riittävä eikä sen mahdolliselle laajentamiselle ole perusteita. Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustuksia ja selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvauksien maksua tulisi jatkaa lakiluonnoksesta selvästi pidemmälle ajanjaksolle, koska kaikkien selvitysten perusteella toteutettavien kuntaliitosten ajoittuminen vuosille 2015-2017 ei ole realistista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Palvelurakennemalli mahdollistaa kolmetasoisen sote-rakenteen muodostamisen kunnissa, joissa väestöpohja on 20.000-50.000. Jotta yhtenäinen ja tehokas kaksiportainen sote-palvelurakenne olisi mahdollista, ei 20.000-50.000 asukkaan kunnilla tulisi olla oikeutta osittaiseen perustason sote-palvelujen järjestämiseen. Kunnilla tulee olla oikeus valita, järjestääkö se itse oppilashuollon palvelut vai hankkiiko se ne sote-alueen järjestämänä. Päätös: Täytäntöönpano: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. kaupunginvaltuustoon KVAL 43 Esityslistan oheismateriaalit - Kuntarakennelaki - lakiluonnos perusteluineen
Kaupunginhallituksen ehdotus: - Kuntauudistuksen eteneminen -kaavio - Muistio kuntauudistuksen muiden hankkeiden etenemisestä - Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista - VM:n diasarja HE kuntarakennelaiksi - Kuntaliiton diasarja Sote-uudistus/Tuula Haatainen 25.1.2013 Kaupunginvaltuusto toteaa lausuntonaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön seuraavaa: Yleistä Karkkilan kaupunki pitää kuntarakenneuudistuksen tavoitteita hyvinä ja kannatettavina, vaikkakin ne ovat yleisestä lainsäädännöstä poiketen varsin poliittisluonteisia, eivätkä lakiluonnoksen yksityiskohtaiset pykälät yllä näiden tavoitteiden tasolle. Merkittävin osa tavoitteista jäisi edelleen kuntien yksittäisten toimien varaan. Kuntauudistuksen mittava toteuttaminen toteutettaisiin määräaikaisen lainsäädännön keinoin. Toimenpiteiden ajoittamista ja lainsäädännön voimassaoloaikaa tulisi jatkaa pidemmälle ajanjaksolle. Esimerkiksi valtionosuusuudistuksen laajuudella voi olla huomattava vaikutus yhteen keskeiseen selvitysperusteeseen (talousperuste), minkä vuoksi sen vaikutukset kuntaliitosten tarpeellisuuteen tulisi voida arvioida ennen päätösten tekemistä. Selvitysvelvollisuus Väestöpohjaedellytys on varsin kategorinen. Esityksessä ei ole mainittu palveluja, joiden tehokas järjestäminen tai tuottaminen edellyttäisivät vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa kunnan väestöpohjalla ei ole merkitystä toteutettaessa palvelujen järjestäminen yhtä kuntaa laajemmalla sote-alueella. Uudenmaan kunnissa suurin osa ylikunnallisista palveluista tuotetaan jo nyt kuntarakennelakiluonnoksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntarakenneuudistus ei tule poistamaan laajoja ammattikoulutuskuntayhtymiä, pelastuslaitosyhteistyötä, Etelä-Suomen erityishuoltopalveluista vastaavan Eteva kuntayhtymää, yhdistyvää Itäja Länsi-Uudenmaan jätehuoltoyhteistyötä, yhtiö- ja yhdistysmuotoisia yritysneuvonta-organisaatioita eikä alueellista sosiaalipäivystysyhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on tosiasiallisesti rakennettavissa HUS:n sairaanhoitoalueiden ympärille muodostettavilla sote-alueilla. Ns. hallintohimmelien poistuminen ei Uudenmaan alueella ole todennäköistä, koska täällä tuotetaan jo isoissa yksiköissä ne julkiset palvelut, mitkä on syytä tuottaa ylikunnallisina palveluina. Kunnat vastaavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä tehokkaasti ja paikalliset olosuhteet
huomioiden nykyisissä kuntarakenteissa. Alueiden välinen kilvoittelu ja erikoistuminen sekä paikallisen kulttuurin huomioiminen lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia valita omaan elämäntilanteeseen sopivan asumis- ja toimintaympäristön. Väestöpohjan tavoitteesta ehdottomana selvitysperusteena tulisi luopua. Lakiluonnoksen lähtöoletus, että jokaisella kunnalla on olemassa naapurikunta, jonka kanssa kunnat yhdessä muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, on virheellinen. Karkkilan kaupunki on 9.200 asukkaan tiivis (87 %:n taajama-aste) ja työpaikkaomavarainen (87 %) kaupunki. Kuntaliitos kaikissa olosuhteissa tietäisi yhdyskuntarakenteen ja toiminnallisen kokonaisuuden murenemista sekä Karkkilassa että kunnassa, jonka kanssa mahdollinen liitos toteutettaisiin. Työssäkäyntiperusteen mukaan määräytyvä selvityssuunta ei ole kaikissa olosuhteissa kestävä. Ei ole tavoittelemisen arvoista, että kuntarajoja muuttamalla työssäkäyntikunnasta tehdään myös kotikunta ilman että kansalaisten työmatkoissa tai muissa olosuhteissa tapahtuisi muutoksia. Pendelöinnin vähentäminen kuntarajoja poistamalla ei tosiasiallisesti muuta tai ohjaa kansalaisten käyttäytymistä tai helpota arjen sujuvuutta. Kriisiytyvän talouden kriteerit lasketaan menneisyydestä, eivätkä ne ota huomioon esim. valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen vaikutusta kuntien talouteen tai jo tiedossa olevia ja päätettyjä palveluverkkouudistuksia. Määräajat ja menettelytavat Kuntarakenneuudistuksen valmistelua tulisi ajallisesti pidentää. Kuntarakennelain voimaantulo 1.5.2013 ei mahdollista kuntien ja muiden lausunnonantajien kannanottojen huomioimista lainvalmistelussa. Selvitysten valmistelulle jää varsin lyhyt aika, vaikka niiden valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Perusteellinen selvitystyö johtaa siihen, että joillakin kunnilla voi olla useampia selvityssuuntia ja selvitysalueita. Jotta selvitysten keskinäinen yhteys voidaan hyödyntää, edellyttää selvitystyö joltain osin vaiheistamista. Kunnallinen päätöksenteko kokee melkoisen myllerryksen ja toimettomuuden, kun kaikki kunnat selvittävät samaan aikaan toisista alueista tietämättä erilaisia vaihtoehtoskenaarioita. Valtiovarainministeriöllä tulisi olla oikeus myöntää kunnille kokonaan vapautus selvitysvelvollisuudesta tapauksissa, joissa ei ole saavutettavissa yhtenäistä ja toiminnallista kokonaisuutta. Vapautuksen ehdoksi voitaisiin asettaa esim. tiettyjen kriteerien täyttäminen määräajassa, jonka jälkeen selvitystarvetta arvioidaan uudelleen. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset tulisi olla selvitysvaiheessa
kuntien tiedossa, mutta kuitenkin viimeistään lopullisia kuntaliitospäätöksiä tehdessä. Kuntauudistuksen sekä kunnille maksettavien korvausten ja yhdistymisavustusten maksua tulisi ajallisesti jatkaa useilla vuosilla. Valtioneuvoston toimivalta Valtioneuvoston toimivalta kuntajaon muuttamisen yhteydessä on riittävä eikä sen mahdolliselle laajentamiselle ole perusteita. Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustuksia ja selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvauksien maksua tulisi jatkaa lakiluonnoksesta selvästi pidemmälle ajanjaksolle, koska kaikkien selvitysten perusteella toteutettavien kuntaliitosten ajoittuminen vuosille 2015-2017 ei ole realistista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Palvelurakennemalli mahdollistaa kolmetasoisen sote-rakenteen muodostamisen kunnissa, joissa väestöpohja on 20.000-50.000. Jotta yhtenäinen ja tehokas kaksiportainen sote-palvelurakenne olisi mahdollista, ei 20.000-50.000 asukkaan kunnilla tulisi olla oikeutta osittaiseen perustason sote-palvelujen järjestämiseen. Kunnilla tulee olla oikeus valita, järjestääkö se itse oppilashuollon palvelut vai hankkiiko se ne sote-alueen järjestämänä. Käsittely: Kaupunginjohtaja selosti asiaa kokouksessa. Tekninen johtaja Kari Setälä poistui kokouksesta asian kä sittelyn jälkeen klo 18.32. Päätös: Kaupunginhallituksen päätösehdotus hyväksyttiin yksimieli sesti.