Tervetuloa Pohjoismaiden neuvostoon Johdanto Pohjoismaiden neuvoston työhön ja työmuotoihin
Pohjoismaiden neuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Puh. +45 3396 0400 nordisk-rad@norden.org www.norden.org Pohjoismaiden neuvoston valtuuskuntien sihteeristöt: Tanska Nordisk Råd Den danske delegation Christiansborg DK-1240 København K Puh. +45 3337 5999 S-posti: nr@ft.dk Suomi Pohjoismaiden neuvosto Suomen valtuuskunta Eduskunta 00102 HELSINKI Puh. +358 9 4321 S-posti: int.dep@eduskunta.fi Färsaaret Norðurlandaraðið Færøernes Lagting Postbox 208 FO-110 Tórshavn Puh. +298 363 900 S-posti: nr@logting.fo Grönlanti Nordisk Råd Grønlands delegation Bureau for Inatsisartut Postboks 1060 GL-3900 Nuuk Puh. +299 345 000 S-posti: inatsisartut@inatsisartut.gl Islanti Norðurlandaráð Íslandsdeild Alþingi IS-150 Reykjavik Puh. +354 563 0448 larusv@althingi.is Norja Nordisk råd Den norske delegasjon Stortinget NO-0026 Oslo, Norge Puh. +47 2331 3050 S-posti: nordpost@stortinget.no Ruotsi Nordiska rådet Svenska delegationen Riksdagen SE-100 12 Stockholm Puh. +46 8 786 4000 S-posti: nr@riksdagen.se Ahvenanmaa Nordiska rådet Ålands delegation Ålands Lagting PB 69 AX-220 101 Mariehamn Puh. +358 1825 474 S-posti: maj.falck@lagtinget.ax 2 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Tervetuloa Pohjoismaiden neuvostoon Johdanto Pohjoismaiden neuvoston työhön ja työmuotoihin
Tervetuloa Pohjoismaiden neuvostoon Johdanto Pohjoismaiden työhön ja työmuotoihin ISBN 978-92-893-2557-8 http://dx.doi.org/10.6027/anp2013-704 ANP 2013:704 Pohjoismaiden neuvosto 2013 Ulkoasu: Jette Koefoed Kannen valokuva: Jette Koefoed Paino: Rosendahls-Schultz Grafisk Painos: 500 Paperi: Munken Polar Kirjasinlaj: Meta LF Printed in Denmark www.norden.org/fi/julkaisut Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden neuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Telefon (+45) 3396 0400 www.norden.org 4 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Sisältö 1 Esipuhe ja johdanto 7 1.1 Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta 1.2 Pohjoismainen hyöty 1.3 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot 1.4 Joutsenmerkki 2 Organisaatio ja rakenne 13 2.1 Yleiskokous 2.2 Puheenjohtajisto 2.2.1 Kansainvälinen yhteistyö 2.2.2 Presidentti ja varapresidentti 2.3 Valiokunnat 2.4 Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö 2.5 Valtuuskunnat 2.6 Puolueryhmät 2.7 Sihteeristökollegio 3 Toimintavuosi ja työtavat 25 3.1 Budjettiprosessi: Pohjoismaiden ministerineuvosto 3.2 Puiteohjelma ja puheenjohtajakauden ohjelma 3.3 Budjetti ja talous 3.4 Valtuuskuntien budjetit 3.5 Puolueryhmätuki 4 Asiat ja asioiden käsittely 29 4.1 Jäsen- ja valiokuntaehdotukset (A-asiat) 4.2 Ministerineuvoston ehdotukset (B-asiat) 4.3 Kertomukset (C-asiat) 4.4 Ilmoitukset (D-asiat) 4.5 Kysymykset (E-asiat) 4.6 Päätökset 5 Pohjoismaiden ministerineuvosto 37 5.1 Ministerineuvoston sihteeristö 6 Lyhenteitä 40
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 parlamenttien ja hallitusten väliseksi yhteistyöelimeksi, koska toisen maailmansodan jälkeen todettiin tarvittavan tiiviimpää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. 6 Kuva: Magnus Fröderberg/norden.org: tervetuloa pohjoismaiden Suomen eduskunta neuvostoon
1 Esipuhe ja johdanto Tervetuloa Pohjoismaiden neuvostoon! Tämä esite kertoo lyhyesti Pohjoismaiden neuvostosta ja sen toiminnasta. Esite on tarkoitettu ensisijaisesti neuvoston uusille jäsenille. Esite on muotoiltu tarkoituksella lyhyeksi, ja se sisältää vain kaikkein tärkeimmät asiat. Lisätietoa on verkkosivustossa www.norden.org, josta saa tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä yleisesti ja yksityiskohtaista tietoa Pohjoismaiden neuvostosta. Sieltä voi myös tilata pohjoismaisia uutiskirjeitä. Aluksi esitellään Pohjoismaiden neuvoston organisaatiota ja rakennetta. Sen jälkeen kerrotaan neuvoston toimintavuodesta alkaen yleiskokouksesta, johon toimintavuosi huipentuu. Lisäksi esitellään lyhyesti neuvoston työprosesseja ja käytössä olevia työvälineitä. Lopuksi kerrotaan Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 1.1 Tietoa Pohjoismaiden neuvostosta Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 parlamenttien ja hallitusten väliseksi yhteistyöelimeksi, koska toisen maailmansodan jälkeen todettiin tarvittavan tiiviimpää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä. Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin parlamentit valitsevat neuvoston 87 jäsentä puolueiden ehdotuksen pohjalta. Pohjoismaiden neuvoston jäseniä ei siis valita välittömillä vaaleilla. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjillä sekä Nuorten Pohjoismaiden neuvostolla on tarkkailijan asema Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaiden neuvosto pyrkii yhdessä vuonna 1971 perustetun Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joista on selvästi pohjoismaista hyötyä 1 Pohjoismaiden kansalaisille. Pohjoismaiden neuvosto tekee tätä työtä etenkin laatimalla ehdotuksia sekä esittämällä lausuntoja ja kysymyksiä, tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 7
joilla se pyrkii vaikuttamaan Pohjoismaiden hallituksiin ja ohjeistamaan niitä. Neuvoston jäsenten tärkeimmät työvälineet ovat ehdotukset ja kysymykset, joita voi esittää joko Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle. Pohjoismaiden neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä useiden kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten parlamentaaristen järjestöjen kanssa Pohjoismaiden ulkopuolella. Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot osallistuvat esimerkiksi Itämeri-yhteistyöhön ja tekevät yhteistyötä EU-parlamentaarikkojen kanssa. Pohjoismaiden neuvoston työtä säätelevät vuonna 1962 tehty Helsingin sopimus ja Pohjoismaiden neuvoston työjärjestys. 1.2 Pohjoismainen hyöty Pohjoismailla on edessään monia haasteita, joilla on huomattava merkitys maiden asukkaille. Kysymys on ennen kaikkea maiden kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä ilmasto- ja energiakysymyksistä. Pohjoismaiden yhteinen kanta vahvistaa yksittäisten maiden vaikutusvaltaa sekä Euroopassa että kansainvälisesti. Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on keskittyminen alueille, joilla yhteispohjoismainen panos tuottaa lisäarvoa eri Pohjoismaille ja niiden asukkaille. Yhteistyön tulokset näkyvät asukkaiden ja yritysten arkipäivässä. Yhteistyön myötä on saatu muun muassa yhteispohjoismaiset työmarkkinat, passiunioni ja useita yhteisiä sosiaaliturvamääräyksiä. Lisäksi Pohjoismaiden asukkaat ovat jo pitkään voinet asua, opiskella ja harjoittaa tutkimusta kaikkialla Pohjoismaissa tasavertaisesti maiden omien kansalaisten kanssa. Pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä osatekijöitä ovat ympäristö, ilmasto, energia, tutkimus, koulutus ja innovointi, rajaesteiden purkaminen sekä tehokkaampi profilointi. Tavoitteena on säilyttää Pohjoismaiden johtava asema globalisoituneessa maailmassa. 8 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Pohjoismaiden neuvoston palkintojen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta maiden kirjallisuuteen, kieleen, musiikkiin ja elokuviin. Kuva: Zik Zak: Kohtaus islantilaisesta The Good Heart -elokuvasta, joka oli ehdolla Pohjoismaiden pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon neuvostoon saajaksi vuonna 2010. tervetuloa 9
Joutsen-symboli sai alkunsa viidestä Pohjolan joutsenesta, jotka nähtiin ensimmäisen kerran Pohjolan päivän mainosjulisteessa vuonna 1936. Ne olivat viittaus Hans Hartvig Seedorff Pedersenin runoon Pohjolan joutsenet. 10 Kuva: Johannes Jansson/norden.org: tervetuloa pohjoismaiden pohjoismainen Joutsenmerkki neuvostoon
1.3 Pohjoismaiden neuvoston palkinnot Pohjoismaiden neuvosto jakaa vuosittain kirjallisuuspalkinnon, musiikkipalkinnon, elokuvapalkinnon sekä luonto- ja ympäristöpalkinnon. Uusin palkinto on lastenkirjallisuuspalkinto, joka jaetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Pohjoismaiden neuvoston palkintojen tarkoituksena on lisätä kiinnostusta maiden kirjallisuuteen, kieleen, musiikkiin ja elokuviin. Luonto- ja ympäristöpalkinto myönnetään henkilöille tai organisaatioille, jotka ovat osoittaneet erityistä aloitteellisuutta luonnon- ja ympäristönsuojelualalla. Kaikki palkinnot ovat noin 47 000 euroa. 1.4 Joutsenmerkki Joutsen-symboli sai alkunsa viidestä Pohjolan joutsenesta, jotka nähtiin ensimmäisen kerran Pohjolan päivän mainosjulisteessa vuonna 1936. Ne olivat viittaus Hans Hartvig Seedorff Pedersenin runoon Pohjolan joutsenet (Svanerne fra Norden). Vuonna 1956 Pohjoismaissa julkaistiin postimerkkejä, joiden kuvituksena oli niin ikään viisi joutsenta tosin erinäköisinä. Viisi joutsenta antoi vuonna 1985 kimmokkeen virallisen pohjoismaisen yhteistyön uuteen tunnukseen, jonka suomalainen taiteilija Kyösti Varis piirsi Pohjoismaiden neuvostolle ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Joutsenen kahdeksan siipisulkaa edustavat viittä Pohjoismaata eli Islantia, Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa sekä Ahvenanmaata, Färsaaria ja Grönlantia. Joutsen-symboli oli niin ikään mallina vuonna 1989 tunnetulle pohjoismaiselle ympäristömerkinnälle. Joutsenmerkin tarkoituksena oli antaa pohjoismaisille kuluttajille mahdollisuus valita markkinoilta ympäristön kannalta parhaat tuotteet. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 11
Yleiskokous, joka on Pohjoismaiden neuvoston ylin päättävä elin, tekee vuotuisissa istunnoissa useita päätöksiä ja antaa suosituksia tai esittää lausuntoja ministerineuvostolle tai Pohjoismaiden hallituksille. Se päättää myös, ovatko aiempien vuosien suositukset loppuun käsiteltyjä vai pidetäänkö ne voimassa. 12 Kuva: Johannes Jansson/norden.org: tervetuloa pohjoismaiden Ruotsin valtiopäivätneuvostoon
2 Organisaatio ja rakenne Pohjoismaiden neuvoston poliittiset elimet ovat yleiskokous, puheenjohtajisto ja valiokunnat. Lisäksi valitaan tarkastuskomitea ja vaalikomitea. Pohjoismaiden neuvoston jäsenet valitaan seuraavan jakoperusteen mukaan: Tanskan valtuuskunta 16 Färsaaret 2 Grönlanti 2 Suomen valtuuskunta 18 Ahvenanmaa 2 Islannin valtuuskunta 7 Norjan valtuuskunta 20 Ruotsin valtuuskunta 20 Yhteensä 87 Ahvenanmaan edustus on osa Suomen valtuuskuntaa ja vastaavasti Färsaarten ja Grönlannin edustus osa Tanskan valtuuskuntaa. Pohjoismaiden neuvoston hallintoelimet ovat: neuvoston sihteeristö, valtuuskuntien sihteeristöt, puolueryhmien sihteeristöt ja sihteeristökollegio. Lisätietoa jäljempänä. 2.1 Yleiskokous Yleiskokous, joka on Pohjoismaiden neuvoston ylin päättävä elin, tekee vuotuisissa istunnoissa useita päätöksiä ja antaa suosituksia tai esittää lausuntoja ministerineu- tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 13
vostolle tai Pohjoismaiden hallituksille. Se päättää myös, ovatko aiempien vuosien suositukset loppuun käsiteltyjä vai pidetäänkö ne voimassa. Yleiskokous valitsee neuvoston presidentin ja varapresidentin, päättää valiokuntien kokoonpanosta ja ilmoittaa seuraavan varsinaisen istunnon ajan, paikan ja aiheen. Varsinainen kolmipäiväinen istunto (yleiskokous) pidetään vuosittain viikolla 44 (loka-marraskuussa) ja se järjestetään Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuutta kulloinkin hoitavassa maassa. Maalis-huhtikuussa järjestetään teemaistunto, joka pidetään Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaassa. Yleiskokoukseen osallistuu 87 valittua jäsentä sekä vaihteleva määrä hallitusten edustajia, mutta vain valituilla jäsenillä on äänioikeus. Yleiskokoukset ovat julkisia. Kokousta johtaa presidentti tai joku puheenjohtajiston jäsenistä. Istunnon aluksi vahvistetaan kokouksen päiväjärjestys sekä istunnon kulkua koskevat säännöt puheenjohtajiston tekemän ehdotuksen pohjalta. Huippukokous, johon Pohjoismaiden pääministerit osallistuvat, on kiinteä osa istunnon päiväjärjestystä. Tällöin jäsenillä on mahdollisuus keskustella suoraan pääministerien kanssa etukäteen päätettyyn aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Toinen vuosittain toistuva päiväjärjestyksen kohta on yhteistyöministerien kyselytunti, jonka aikana neuvoston jäsenet voivat esittää kysymyksiä suoraan eri Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin ministereille. Äänestykset ovat avoimia. Äänestettävät ehdotukset tulee muotoilla siten, että niihin voi vastata joko kyllä tai ei. Yleiskokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään 44 jäsentä tai varajäsentä. Neuvoston työkieliä ovat norja, ruotsi ja tanska, kirjallisesti ja suullisesti, mutta kaikki tärkeät työasiakirjat käännetään islanniksi ja suomeksi. Istunnoissa on käytössä simultaanitulkkaus, jolloin voi sekä puhua että 14 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Varsinainen kolmipäiväinen istunto pidetään vuosittain viikolla 44, ja se järjestetään Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuutta kulloinkin hoitavassa maassa. tervetuloa Kuva: Magnus Fröderberg/norden.org: pohjoismaiden Suomen neuvostoon eduskunta 15
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto toimii päättävänä elimenä vuotuisten istuntojen välillä. Kuva: 16 Magnus Fröderberg/norden.org: tervetuloa pohjoismaiden Norjan suurkäräjätneuvostoon
kuunnella islantia ja suomea ja tarvittaessa myös englantia ja venäjää. Valiokuntakokouksiin järjestetään islannin ja suomen simultaanitulkkaus tarvittaessa. 2.2 Puheenjohtajisto Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto toimii päättävänä elimenä vuotuisten istuntojen välillä. Puheenjohtajisto johtaa ja koordinoi neuvoston eri elinten välistä työtä, vastaa yleisistä poliittisista ja hallinnollisista asioista, laatii toimintasuunnitelmia ja talousarvioita sekä hoitaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja neuvoston kansainvälistä yhteistyötä. Puheenjohtajisto voi toimia yleiskokouksena istuntojen välillä ja antaa lausuntoja tai tehdä esityksiä asioissa, jotka eivät voi odottaa varsinaiseen istuntoon tai teemaistuntoon asti. Puheenjohtajistoon kuuluu presidentti, varapresidentti ja 11 jäsentä. Kaikilla mailla ja puolueryhmillä tulee olla edustus puheenjohtajistossa. Puheenjohtajisto (ja valiokunnat) voivat perustaa alivaliokuntia tai työryhmiä, nimetä esittelijöitä, tarkkailijoita ja raportoijia lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa erityistehtäviä varten. Esimerkkinä voidaan mainita budjettiryhmä, joka käy vuoropuhelua ministerineuvoston kanssa pohjoismaisesta budjetista, ja valiokuntien pysyvät raportoijat, joita nimetään EU:ta, rajaesteitä, kuluttajapolitiikkaa, energiaa tai muita valiokuntien tärkeinä pitämiä aloja koskeville asioille. 2.2.1 Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden neuvosto tekee tiivistä yhteistyötä useiden alueellisten parlamentaaristen järjestöjen kanssa Pohjoismaiden ulkopuolella. Puheenjohtajistolla on kokonaisvastuu kansainvälisistä yhteyksistä, mutta myös valiokunnat tekevät aktiivisesti kansainvälistä työtä. Maantieteellisestä sijainnista johtuen on luonnollista, että Pohjoismaiden neuvosto tekee yhteistyötä erityisesti Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Atlantin parlamentaaristen elinten kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa Itämerta, Arktista ja Barentsin aluetta sekä pohjoista ulottuvuut- tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 17
ta koskevissa kysymyksissä. EU:hun nähden Pohjoismaiden neuvosto profiloituu lähinnä kaikkia Pohjoismaita kiinnostavissa asioissa ja pitää yhteyttä erityisesti Euroopan parlamentin pohjoismaisiin jäseniin. Pohjoismaiden neuvosto on usean vuoden ajan tehnyt yhteistyötä venäläisten parlamentaarikkojen kanssa sekä aluetasolla, Luoteis-Venäjällä että Moskovassa valtionduuman ja liittoneuvoston kanssa. Baltian parlamentaarisen yleiskokouksen perustamisen jälkeen yhteydenpito Pohjoismaiden neuvoston ja yleiskokouksen välillä on ollut tiivistä. Arktinen alue käsittää myös Pohjoismaat. Yhteistyö Länsi- Pohjolan neuvoston ja Pohjoismaiden läntisten naapurimaiden, varsinkin Kanadan, kanssa on myös keskeisellä sijalla pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto keskustelee yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja tukee Norjan entisen ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin raporttia pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Yhteyksiä ylläpidetään myös muuhun Eurooppaan. Pohjoismaiden neuvosto on yhteydessä Euroopan neuvostoon, Benelux-parlamenttiin ja brittiläis-irlantilaiseen parlamentaariseen yhteistyöelimeen (BIPA). Myös Balkanin maissa ja osissa entistä Neuvostoliittoa esiintyy kiinnostusta oppia Pohjoismaiden kokemuksista alueellisesta yhteistyöstä. 2.2.2 Presidentti ja varapresidentti Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti, jotka molemmat tulevat aina samasta maasta, valitaan yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Käytäntönä on, että he tulevat vastakkaisista puolueryhmistä. Presidenttiys (neuvoston puheenjohtajuus) kiertää maiden välillä tietyssä järjestyksessä. Järjestys on seuraava: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti ja Tanska 18 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
2.3 Valiokunnat Konkreettisia asioita koskevaa poliittista yhteistyötä tehdään ensisijaisesti Pohjoismaiden neuvoston viidessä valiokunnassa ja puheenjohtajistossa, joka johtaa valiokuntien työtä. Valiokunnat käsittelevät niille kuuluvia asioita kuten jäsen- ja valiokuntaehdotuksia, ministerineuvoston ja hallitusten ehdotuksia, kertomuksia sekä ilmoituksia. Valiokuntien kokoukset ovat lähtökohtaisesti suljettuja, mutta valiokunnat voivat itse päättää, ovatko kokoukset avoimia vai ei. Valiokunnat voivat esimerkiksi kutsua eri alojen asiantuntijoita kokouksiin antamaan tietoa jostakin aiheesta. Lisäksi kansalaislähetystöillä on mahdollisuus osallistua valiokuntakokouksiin tapaamispyyntöjä koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Pohjoismaiden neuvoston valiokunnat: Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta käsittelee asioita ja kehittää poliittisia toimia, jotka liittyvät kulttuuriin ja koulutukseen kuten kieliyhteistyöhön, uusmediaan, osaamisen kehittämiseen ja koulutusinnovaatioihin. Hyvinvointivaliokunta käsittelee pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, hyvinvointiin sekä terveys- ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä asioita. Kansalais- ja kuluttajavaliokunta käsittelee kansalaisten ja kuluttajien oikeuksiin liittyviä asioita sekä yleisluonteisia muun muassa demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyviä asioita. Ympäristö- ja luonnonvaravaliokunta käsittelee asioita, jotka liittyvät ympäristön- ja luonnonsuojeluun sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen maa-, metsä- ja kalataloudessa. Valiokunta käsittelee myös energia- ja liikennepolitiikkaa. Elinkeinovaliokunta käsittelee talouden, tutkimuksen sekä tuotannon ja kaupan perusedellytyksiä, kuten markkinoiden ja työmarkkinoiden vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Kaikki valiokunnat pyrkivät myös vahvistamaan yhteistyötä EU:n kanssa ja sen vuoksi ne seuraavat kiinnostuneina pohjoismaisen yhteistyön kannalta tärkeiden asioiden ja aiheiden käsittelyä EU:ssa. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 19
Tarkastuskomitea Tarkastuskomitea harjoittaa parlamentaarista valvontaa ja hoitaa yhteispohjoismaisin varoin rahoitettavan toiminnan seurantaa. Tarkastuskomitea voi antaa lausuntoja puheenjohtajistolle Helsingin sopimuksen, muiden pohjoismaista yhteistyötä koskevien sopimusten, työjärjestyksen ja muiden sisäisten määräysten tulkinnasta. Kaikilla mailla tulee olla edustus tarkastuskomiteassa, jossa on seitsemän jäsentä. Vaalikomitea Vaalikomitea valmistelee yleiskokouksen toimittamat vaalit ja tekee niihin liittyviä ehdotuksia. Vaalikomiteassa on seitsemän jäsentä. 2.4 Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö Neuvoston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa samoissa tiloissa Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristöjen kanssa. Sihteeristössä on 15 työntekijää eri Pohjoismaista. Päivittäistä työtä johtaa neuvoston johtaja. Neuvoston sihteeristö valmistelee puheenjohtajistossa, eri valiokunnissa ja muissa elimissä käsiteltäviä asioita sekä seuraa päätösten toteutumista. Lisäksi sihteeristö hoitaa yhteydenpitoa Pohjoismaiden ministerineuvostoon, etujärjestöihin, kansainvälisiin järjestöihin sekä valtuuskuntien ja puolueryhmien sihteeristöihin. 2.5 Valtuuskunnat Jokaisella Pohjoismaalla sekä Ahvenanmaalla, Färsaarilla ja Grönlannilla on oma valtuuskuntansa Pohjoismaiden neuvostossa. Valtuuskunnat valvovat, että neuvoston ja ministerineuvoston päätökset toteutetaan kansallisesti. Valtuuskunnilla on omat sihteeristöt, jotka toimivat maiden parlamenteissa. Valtuuskuntien sihteeristöjen tärkeimpänä tehtävänä on avustaa neuvoston valittuja jäseniä käytännön asioissa kuten kokousaineistoon liittyvissä kysymyksissä ja ehdotusten tai kysymysten laatimisessa. Sihteeristöt tiedottavat omissa maissaan neuvoston työstä ja osallistuvat lisäksi aktiivisesti muun muassa valiokuntakokousten, seminaarien, kuulemistilaisuuksien ja istuntojen suunnitteluun ja toteutukseen. 20 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö sijaitsee Kööpenhaminan keskustassa samoissa tiloissa Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston sihteeristöjen kanssa. Sihteeristössä on 15 työntekijää eri Pohjoismaista. Kuva: Johannes Jansson/norden.org: Pohjoismaiden neuvosto, Pohjoismaiden ministerineuvosto pohjoismaiden ja Pohjoismainen neuvostoon kulttuurihasto, Kööpenhamina21 tervetuloa
Puolueryhmien tehtävänä on muun muassa käydä vuoropuhelua kansalaisten ja tärkeiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa. Kuva: 22 Karin Beate tervetuloa Nøsterud/norden.org pohjoismaiden neuvostoon
2.6 Puolueryhmät Pohjoismaiden neuvoston valitut jäsenet voivat muodostaa puolueryhmiä. Puolueryhmässä tulee olla vähintään neljä jäsentä ja edustajia vähintään kahdesta maasta. Puolueryhmät saavat puolue- ja edustajapaikkaperusteista tukea neuvostossa toimimista varten puheenjohtajiston vahvistamien sääntöjen mukaan. Pohjoismaiden neuvostossa on viisi puolueryhmää: Sosiaalidemokraattinen ryhmä 2 Keskiryhmä 3 Konservatiivinen ryhmä 4 Vasemmistososialistinen vihreä ryhmä 5 Vapaa Pohjola 6. Pohjoismaiden neuvostossa on lisäksi yksittäisiä jäseniä ja puolueita, jotka eivät kuulu mihinkään puolueryhmään. Nämä saavat edustajapaikkaperusteista tukea puheenjohtajiston vahvistamien sääntöjen mukaan. Puolueryhmillä on omat sihteeristöt ja ne palkkaavat itse tarvitsemansa henkilökunnan. Puolueryhmien tehtävänä on muun muassa: laatia kysymyksiä ja jäsenehdotuksia valmistella neuvostossa toimitettavia vaaleja äänestää ryhmän poliittisista kannoista ajankohtaisissa asioissa koordinoida ja laatia ryhmän poliittisia kannanottoja koordinoida työtä kansallisten parlamenttien ryhmien ja puolueiden kanssa pitää yhteyttä maiden hallituksiin ja EU:n vastaaviin puolueryhmiin sekä muihin kansainvälisiin järjestöihin käydä vuoropuhelua kansalaisten ja tärkeiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa. 2.7 Sihteeristökollegio Neuvoston johtaja sekä valtuuskuntien ja puolueryhmien työntekijät muodostavat sihteeristökollegion. Sen tehtävänä on valmistella puheenjohtajiston kokouksia ja keskustella muista neuvostoa kiinnostavista asioista. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 23
Toimintavuosi ja työtavat Istunto Jäsen-, valiokunta- ja ministerineuvoston ehdotuksia koskevat päätökset, selonteot, kertomukset, budjetti, vaalit, ministerikokoukset sekä kokoukset kansainvälisten edustajien kanssa Puheenjohtajiston joulukuun kokous Syyskuun kokoukset: Jäsen-, valiokunta- ja ministerineuvoston ehdotusten sekä suosituksia koskevista ministerineuvoston vastauksista tehtyjen mietintöjen loppuun käsittely Tammikuun kokoukset: Työohjelmat, vuoden pääaihe, puheenjohtajakauden ohjelma, teemaistunnossa käsiteltävät asiat Kesäkokoukset: Pääaiheen tai vastuualueen perusteellinen käsittely, suosituksiin ministerineuvostolta saatujen vastausten ja niistä tehtyjen mietintöjen käsittely, budjetti Teemaistunto ja valiokuntakokoukset Asioiden käsittely, Pohjoismaiden ministerineuvoston vastaukset suosituksiin, budjettia koskevat ehdotukset, seminaareja, selvityksiä 24 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
3 Toimintavuosi ja työtavat Pohjoismaiden neuvoston työvuosi huipentuu vuotuiseen varsinaiseen istuntoon, joka pidetään viikolla 44 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuutta kulloinkin hoitavassa maassa. Ennen istunnon alkua pidetään valiokunta- ja puolueryhmien kokouksia ja istunnon aikana pidetään useita muita kokouksia: valiokuntien kokouksia yhteistyöaloista vastaavien ministerien kanssa, puheenjohtajiston kokouksia muun muassa pääministerien, ulkoministerien, yhteistyöministerien, Länsi-Pohjolan neuvoston ja ulkomaisten parlamenttien edustajien kanssa. Lisätietoa löytyy yleiskokousta koskevasta kappaleesta 2.1. Kalenterivuosi käynnistyy tammikuun kokouksilla. Valiokunnissa käsitellään muun muassa valiokuntien työohjelmia, viestintäsuunnitelmia, vuoden pääaihetta sekä teemaistunnossa lopulliseen käsittelyyn tulevia ehdotuksia. Keväällä maalis-huhtikuussa järjestetään vuosittain teemaistunto vuoden 2011 istunnon päätöksen mukaisesti. Teemaistunto pidetään Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaassa. Kyseisen maan hallituksen edustajia osallistuu yleensä teemaistuntoon muun muassa esitelläkseen oman puheenjohtajakautensa ohjelman. Teemaistuntojen tavoitteena on edistää vuoropuhelua ministerineuvoston kanssa. Sen vuoksi se järjestetään jostakin ajankohtaisesta aiheesta noin puolen vuoden kuluttua varsinaisesta istunnosta. Valiokuntakokoukset pidetään aina samanaikaisesti ja samassa paikassa. Kesäkokoukset kukin valiokunta järjestää erikseen. Ne pidetään yleensä viikolla 26, jolloin valiokunnat yhdistävät valiokuntakokouksen johonkin valiokunnalle tärkeään kohteeseen tehtävään opintomatkaan. Usein vieraillaan paikoissa, joissa valiokuntien pääaiheista voi saada syventävää tietoa. Kesäkokousten päiväjärjestykseen kuuluvat myös ministerineuvostolta saadut vastaukset (ilmoitukset) neuvoston suosituksiin sekä ministerineuvoston seuraavan vuoden budjetti. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 25
Kesäloman jälkeen valiokunnat tapaavat jälleen syyskuussa, jolloin päiväjärjestyksessä on pääasiassa istunnossa käsiteltäväksi tulevia asioita. Tällöin keskustellaan jäsenja valiokuntaehdotuksista laadituista mietinnöistä, joista lopuksi muotoutuu suosituksia Pohjoismaiden hallituksille tai ministerineuvostolle. Lisäksi nimetään valiokuntien esittelijät istunnon päiväjärjestyksen eri kohtiin. Syyskuun kokouksessa voidaan myös käydä jo keskustelua keväällä järjestettävän teemaistunnon aiheesta. 3.1 Budjettiprosessi: Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaisen yhteistyön kokonaisbudjetti on noin 900 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 120 miljoonaa euroa). Pohjoismaiden ministerineuvosto päättää budjetista ja Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy sen. Ministerineuvoston tulee ottaa huomioon neuvoston näkemykset, ellei ole erityistä perustetta toimia toisin. Neuvostolla on näin ollen huomattava vaikutus budjettiin. Neuvotteluja Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston välillä käydään koko kalenterivuoden ajan. 3.2 Puiteohjelma ja puheenjohtajakauden ohjelma Pohjoismaiden neuvoston työskentelyä ohjaa puiteohjelma, jota täydentää puheenjohtajamaan vuosittain laatima puheenjohtajakauden ohjelma. Tarkoituksena on, että puheenjohtajamaa voi antaa oman säväyksensä pohjoismaiselle asialistalle puheenjohtajavuoden aikana. Myös valiokunnat laativat omat vuotuiset työohjelmansa. 3.3 Budjetti ja talous Puheenjohtajisto vahvistaa vuosittain Pohjoismaiden neuvoston budjetin. Neuvoston budjetista maksettavia kuluja ovat muun muassa puolueryhmätuki, kokous- ja matkakustannukset, valiokuntien työ, tulkkaus ja kääntäminen, julkaisut sekä hallintokustannukset henkilöstö mukaan lukien. Tulot saadaan ensisijaisesti Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan valtioilta maiden bruttokansantuloon pohjautuvan jakoperusteen mukaan. 26 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Pohjoismaiden neuvoston budjetti vuonna 2013 on noin 33 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 4,4 miljoonaa euroa). Maiden välinen jakosuhde vuonna 2013 on seuraava: 30,3% 22,3% 17,4% 29,3% 0,7% Pohjoismainen yhteistyö maksaa vuodessa reilut viisi euroa yhtä pohjoismaalaista kohden. Danmark Tanska Finland Suomi Island Islanti Norge Norja Sverige Ruotsi 3.4 Valtuuskuntien budjetit Jokaisella valtuuskunnalla on kansallisen parlamentin budjettikehykseen sisältyvä oma budjettinsa. Valtuuskuntien budjeteista rahoitetaan neuvoston jäsenten matkat varsinaisiin valiokuntakokouksiin ja valtuuskuntien oma toiminta. 3.5 Puolueryhmätuki Puolueryhmille maksetaan tukea pohjoismaisen puolueryhmätoiminnan kattamiseksi osittain. Kaikki ryhmät saavan samansuuruisen perusosan sekä jokaisesta jäsenestä maksettavan edustajapaikkaperusteisen summan. Jäsen, joka ei kuulu mihinkään pohjoismaiseen puolueryhmään, saa pelkästään edustajapaikkaperusteisen summan. Puheenjohtajisto päättää puolueryhmätuen määrän sekä perusosan ja edustajapaikkaperusteisen summan jakautumisen samalla, kun se hyväksyy toimintavuoden budjetin. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 27
Kaikentyyppisiä asioita voidaan lähettää sihteeristölle vuoden aikana. Puheejohtajistolla on muodollinen vastuu siitä, että sihteeristölle tulleet asiat jaetaan valiokuntiin käsiteltäviksi. 28 Kuva: Karin Beate tervetuloa Nøsterud/norden.org pohjoismaiden neuvostoon
4 Asiat ja asioiden käsittely Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden hallitusten neuvoa-antava elin. Pohjoismaiden neuvoston jäsenten työvälineitä ovat ehdotukset ja kysymykset. Puolueryhmä tai valtuuskunnan sihteeristö auttaa tarvittaessa ehdotuksen tai kysymyksen laadinnassa ennen kuin se toimitetaan neuvoston sihteeristöön. Asioiden poliittinen käsittely tapahtuu eri valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. Jäsenet voivat muun muassa esittää kirjallisia kysymyksiä Pohjoismaiden hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. He voivat myös tehdä ehdotuksia joko yksin tai yhdessä valiokunnan tai puolueryhmän kanssa. Istuntoihin ministerineuvosto laatii ministerineuvoston ehdotuksia. Erityyppiset asiat erotetaan toisistaan kirjaintunnuksella. A-asiat: Jäsen- tai valiokuntaehdotukset (sekä komiteaehdotukset ja puheenjohtajiston ehdotukset) B-asiat: Ministerineuvoston ehdotukset tai hallitusten ehdotukset C-asiat: Kertomukset D-asiat: Ministerineuvoston tai Pohjoismaiden hallitusten ilmoitukset (suosituksiin annetut vastaukset) E-asiat: Kysymykset Pohjoismaiden hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle Istunnossa esitettävistä tai käsiteltävistä selonteoista ja asiakirjoista, jotka eivät ole päätösasioita, käytetään nimitystä asiakirja. Yhdellä valiokunnalla on aina päävastuu ehdotuksen käsittelystä, mutta valiokunta voi halutessaan osallistaa yhden tai useampia valiokuntia käsittelyyn tai lähettää ehdotuksen lausuntokierrokselle ja huomioida näkemykset päätöksenteossa. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 29
Kaikentyyppisiä asioita voidaan lähettää sihteeristölle vuoden aikana. Puheenjohtajistolla on muodollinen vastuu siitä, että sihteeristölle tulleet asiat jaetaan valiokuntiin käsiteltäväksi. Kaikki Pohjoismaiden neuvostossa käsiteltävät asiat valmistellaan ensin neuvoston sihteeristön dokumentaatiojaostossa, joka vastaa oikean prosessin käynnistämisestä ja aikataulussa pysymisestä. Vireillä olevat asiat julkaistaan juoksevasti norden.org-sivuston sähköisessä asiakirja-arkistossa ja rekisteröidään myös siellä julkaistavaan asialistaan. Esitteen takasivulla on kaavio asioiden käsittelyjärjestyksestä. 4.1 Jäsen- ja valiokuntaehdotukset (A-asiat) Pohjoismaiden neuvoston valittu jäsen voi tehdä jäsenehdotuksen, puheenjohtajisto voi tehdä puheenjohtajiston ehdotuksen, komitea (esimerkiksi tarkastuskomitea) voi tehdä komiteaehdotuksen ja valiokunta voi tehdä valiokuntaehdotuksen (tai muuttaa jäsenehdotuksen valiokuntaehdotukseksi). Kaikki nämä ehdotukset saavat kirjaintunnuksen A. Ehdotukseen tarvitaan vähintään yhden jäsenen allekirjoitus ja varajäsen voi olla ehdotuksen toinen allekirjoittaja. Jotkut valiokunnat nimittävät raportoijia, joiden tehtävänä on perehtyä tiettyyn aiheeseen ja valmistella isompia asioita valiokuntakäsittelyä varten. Ehdotus voidaan lähettää kirjalliselle lausuntokierrokselle kansallisille viranomaisille ja järjestöille sekä pohjoismaisille järjestöille ja laitoksille, tai valiokuntakokouksen yhteydessä voidaan järjestää suullinen kuuleminen tai seminaari. Valiokunnan valmiiksi käsittelemästä ehdotuksesta laaditaan mietintö, joka sisältää perustelut ja päätösehdotuksen (niin kutsutut että-lauseet). Päätösehdotus voi olla kehotus neuvostolle tehdä suositus Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle tietyssä asiassa tai kehotus neuvostolle sisäisestä päätöksestä esimerkiksi koskien neu- 30 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Vireillä olevat asiat julkaistaan norden.org-sivuston sähköisessä asiakirja-arkistossa ja rekisteröidään siellä julkaistavaan asialistaan. tervetuloa Kuva: Karin Beate pohjoismaiden Nøsterud/norden.orgneuvostoon 31
Taiteilija Thomas Dambo suunnitteli Pohjoismaiden lippujen värejä kuvastavat linnunpöntöt kierrätysmateriaaleista. Ne koristivat sihteeristön sisäänkäyntiä Kööpenhaminan kulttuuriyössä vuonna 2012. Kuva: 32 Åsa Eidenert/norden.org tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
voston työjärjestystä. Mietintö laaditaan valiokunnan enemmistön ehdotuksen pohjalta. Enemmistön kantaa vastustavat jäsenet voivat liittää varauman valiokunnan päätökseen. 4.2 Ministerineuvoston ehdotukset (B-asiat) Pohjoismaiden ministerineuvosto, yksi tai useampi Pohjoismaiden hallituksista, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Färsaarten maakuntahallitus tai Grönlannin Naalakkersuisut voivat tehdä ministerineuvoston ehdotuksia ja hallituksen ehdotuksia. Ne koskevat esimerkiksi toimintasuunnitelmia ja budjettia. Nämä ehdotukset ovat B-asioita ja ne käsitellään yleensä istunnossa. 4.3 Kertomukset (C-asiat) Osana neuvoston valvonta- ja seurantatehtävää neuvosto käsittelee vuosittain ministerineuvoston antamia kertomuksia. C 1 on Pohjoismaiden ministerineuvoston kertomus kuluneen vuoden pohjoismaisesta yhteistyöstä. C 2 on Pohjoismaiden ministerineuvon toimintasuunnitelma ja budjetti. C 3, C 4 ja C 5 ovat valtiontilintarkastajien tilintarkastuskertomuksia Pohjoismaiden neuvoston, Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston kuluneen tilikauden toiminnasta. 4.4 Ilmoitukset (D-asiat) A- ja B-asioiden pohjalta Pohjoismaiden neuvosto hyväksyy vuosittain noin 35 suositusta ja esitystä 7, jotka annetaan joko Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle. Ilmoitukset (D-asiat) ovat suosituksiin tai esityksiin annettuja vastauksia. Ministerineuvosto tai hallitukset esittävät ilmoituksen (vastauksen) siitä, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet jonkin tietyn suosituksen johdosta. Ilmoituksia on mahdollista antaa koko ajan istuntojen välillä, mutta takarajana on seuraava varsinainen istunto. tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 33
Valiokunnat käyvät läpi kaikki ilmoitukset ennen istuntoa ja laativat niistä mietinnöt, joissa arvioidaan, onko suosituksen tavoite saavutettu vai ei. Tämän arvion pohjalta tehdään ehdotus siitä, voidaanko asia katsoa loppuun käsitellyksi vai halutaanko se jättää osittain tai kokonaan voimaan. Poistamisen syynä voi olla se, että ministerineuvosto tai hallitukset ovat toteuttaneet suosituksen tai esityksen tyydyttävästi tai että suositusta jostakin syystä ei panna täytäntöön. Valiokunta voi myös päättää tehdä uuden ehdotuksen tai suosituksen, jos ehdotus ei enää kokonaisuudessaan ole ajankohtainen tai jos sen sisältöä on tarkennettava. 4.5 Kysymykset (E-asiat) Valituilla jäsenillä tai heidän varajäsenillään on oikeus esittää kysymyksiä hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Kysymyksen aiheena voi olla pohjoismainen yhteistyö yleisesti tai joku kertomus tai ilmoitus, josta kysymyksen esittäjä haluaa lisätietoa. Kysymyksiä ei siis voi esittää pelkästään sisäpolitiikkaan liittyvistä asioista. Kysymyksen tulee sisältää lyhyt perustelu, jossa esitetään syy kysymyksen esittämiseen. Kysymyksiä voi lähettää kirjallisesti läpi vuoden neuvoston sihteeristölle, joka välittää kysymyksen eteenpäin Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin toimiston kautta. Kirjalliseen kysymykseen on annettava vastaus viimeistään kuusi viikkoa kysymyksen esittämisestä ja ministerin on allekirjoitettava se. Yhteistyöministerien kyselytunnilla istunnon aikana jäsenet voivat esittää kysymyksiä suoraan yhteistyöministereille. 34 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
4.6 Päätökset Pohjoismaiden neuvoston virallisten asioiden käsittelyn päätteeksi tehdään erityyppisiä päätöksiä. Suositukset tai esitykset pohjautuvat jäsenehdotuksiin, valiokuntaehdotuksiin tai ministerineuvoston ehdotuksiin (A- ja B-asiat) ja osoitetaan Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai Pohjoismaiden hallituksille. Sisäiset päätökset on suunnattu Pohjoismaiden neuvostolle ja koskevat neuvoston sisäistä toimintaa, esimerkiksi työjärjestystä tai muita rakenteellisia asioita. Päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin tehdään silloin, kun ehdotuksen käsittelyä ei haluta jatkaa. Ehdotus toisin sanoen poistetaan ilman, että se on johtanut suositukseen tai sisäisen päätökseen. Asia merkitään tiedoksi ja odotetaan seuraavana vuonna annettavaa uutta ilmoitusta, jos ministerineuvoston tai Pohjoismaiden hallitusten ilmoitus ei ole tyydyttävä vastaus suositukseen tai jos suositusta ei ole toteutettu. Päätös katsoa suositus loppuun käsitellyksi neuvoston osalta (osittain tai kokonaan) tehdään silloin, kun suositus on toteutunut tai pantu täytäntöön tyydyttävästi tai kun neuvosto pitää sen toteutumista epätodennäköisenä. Lausuntoja annetaan esimerkiksi ministerineuvoston toimintasuunnitelmasta ja budjetista tai edellisen vuoden toiminnasta (C 1 ja C 2). tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 35
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kestää vuoden kerrallaan ja kiertää Pohjoismaiden välillä saman periaatteen mukaan kuin Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa laatii puheenjohtajakauden ohjelman, joka antaa suuntaviivat kuluvan vuoden pohjoismaiselle yhteistyölle. 36 Kuva: Johannes Jansson/norden.org: tervetuloa pohjoismaiden Islannin yleiskäräjätneuvostoon
5 Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) perustettiin vuonna 1971, ja se on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin, mutta ei kuitenkaan ylikansallinen. Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti osallistuvat myös ministerineuvoston työhön. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus kestää vuoden kerrallaan ja kiertää Pohjoismaiden välillä saman periaatteen mukaan kuin Pohjoismaiden neuvostossa. 8 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa laatii puheenjohtajakauden ohjelman, joka antaa suuntaviivat kuluvan vuoden pohjoismaiselle yhteistyölle. Päävastuu pohjoismaisesta yhteistyöstä on pääministereillä, mutta käytännössä vastuu on siirretty pohjoismaisille yhteistyöministereille (MR-SAM). Jokaisen Pohjoismaan hallitus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Färsaarten maakuntahallitus sekä Grönlannin Naalakkersuisut nimittävät hallituksen keskuudesta pohjoismaisen yhteistyöministerin, joka oman ministeriönsä lisäksi vastaa myös pohjoismaisen hallitusyhteistyön koordinoinnista. MR-SAM on vastuussa Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista ja useista monialaisista tehtävistä ministerineuvostossa. Yhteistyöministerien apuna on pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK), joka vastaa virallisen pohjoismaisen yhteistyön päivittäisestä koordinoinnista. NSK, johon kuuluu virkamiehiä Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin ulkoministeriöistä, toimii myös ministerineuvoston sihteeristön hallituksena. Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu käytännössä useista ministerineuvostoista. Erityisalojen ministerineuvostoja on tällä hetkellä kymmenen yhteistyöministerien ministerineuvoston lisäksi. Pohjoismaiden erityisalojen ministerit tapaavat ministerineuvoston kokouksissa pari kertaa vuodessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston päätösten tulee olla yksimielisiä. Ministerineuvostoihin tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 37
liittyvät läheisesti virkamieskomiteat, jotka koostuvat kansallisista virkamiehistä. Niiden tehtävänä on valmistella ja seurata pohjoismaisen yhteistyön asialistalla olevia asioita. Tällä hetkellä virkamieskomiteoita on 14. Suuri osa ministerineuvoston toiminnasta tapahtuu pohjoismaisissa laitoksissa ja eri hankkeiden kautta. Pohjoismaisen yhteistyön kautta rahoitetaan noin 15:tä eri puolilla Pohjoismaita sijaitsevaa laitosta. Noin 35 prosenttia ministerineuvoston budjetista kohdistuu laitoksille. Ministerineuvosto tukee myös useita alueellisia tiedotustoimistoja Pohjoismaissa ja ylläpitää toimistoja Baltian maissa ja Luoteis-Venäjällä. Vaikka Pohjoismaiden pääministerit ja ulko- ja puolustusministerit eivät kokoonnu virallisen pohjoismaisen yhteistyön puitteissa, he tapaavat säännöllisesti muissa yhteyksissä kuten EU:n huippukokouksissa. 5.1. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö Kööpenhaminassa vastaa pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta. Sihteeristö vastaa tehtyjen päätösten toteuttamisesta ja valmistelee kymmenessä ministerineuvostossa ja virkamieskomiteoissa käsiteltäviä asioita. Ministerineuvoston sihteeristössä on noin 115 työntekijää, ja sitä johtaa pääsihteeri. Pääsihteerin toimisto (GSK) vastaa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöstä Pohjoismaiden neuvoston kanssa ja koordinoi vastauksien antamista Pohjoismaiden neuvostolta saatuihin suosituksiin ja kirjallisiin kysymyksiin. GSK koordinoi ja valmistelee pohjoismaisten yhteistyöministerien (MR-SAM) ja pohjoismaisen yhteistyökomitean (NSK) kokouksia ja käsiteltäväksi otettavia asioita. Muiden ministerineuvostojen toimintaa valmistellaan sihteeristön alakohtaisilla osastoilla. Ministerineuvoston sihteeristöllä ja Pohjoismaiden neuvoston sihteeristöllä on yhteinen viestintäosasto. 38 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Hallitukset nimittävät keskuudestaan pohjoismaisen yhteistyöministerin, joka oman ministeriönsä lisäksi vastaa myös pohjoismaisen hallitusyhteistyön koordinoinnista. tervetuloa Kuva: Johannes Jansson/norden.org: pohjoismaiden Tanskan neuvostoon kansankäräjät 39
6 Lyhenteitä BSPC Baltic Sea Parliamentary Conference BASREC Baltic Sea Region Energy Co-operation CBSS Council of the Baltic Sea States EHU European Humanities University FNF Norden-yhdistysten liitto GSK Pääsihteerin toimisto (PMN) HELCOM Helsinki-komissio KKN Pohjoismainen kulttuuripiste MR-A Työelämän ministerineuvosto MR-FINANS Talous- ja rahapolitiikan ministerineuvosto MR-FJLS Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvosto MR-JÄM Tasa-arvoasiain ministerineuvosto MR-K Kulttuuriministerineuvosto MR-LAG Oikeusyhteistyön ministerineuvosto MR-M Ympäristöasiain ministerineuvosto MR-NER Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikan ministerineuvosto MR-S Sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto MR-SAM Yhteistyöministerit MR-U Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto NAPA Grönlannin Pohjola-instituutti NDF Pohjoismainen kehitysrahasto NEF Pohjoismainen energiantutkimus NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NFTF Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto 40 tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
NHFØ Färsaarten Pohjolan-talo NHV Nordic School of Public Health NIB Pohjoismaiden Investointipankki NIKK Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus NIVA Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti NIPÅ Ahvenanmaan Pohjola-instituutti NKF Pohjoismainen kulttuurirahasto NMR Pohjoismaiden ministerineuvosto NOPEF Pohjoismainen projektivientirahasto NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalihuollon kehittämiseksi NORA Pohjoismainen Atlantti-yhteistyö NORDBUK Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NordGen Pohjoismainen geenivarakeskus NORDICOM Viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus Nordregio Pohjoismainen aluekehityksen keskus NORIA Pohjoismainen tutkimus- ja innovaatioalue NOREY Reykjavikin Pohjolan-talo PMN Pohjoismaiden ministerineuvosto PN Pohjoismaiden neuvosto NSK Pohjoismainen yhteistyökomitea NVC Pohjoismainen hyvinvointikeskus TFI Huippututkimusaloite ÄK/EK-xx Virkamieskomiteat tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon 41
Vaikka Pohjoismaiden pääministerit ja ulko- ja puolustusministerit eivät kokoonnu virallisen pohjoismaisen yhteistyön puitteissa, he tapaavat säännöllisesti muissa yhteyksissä, kuten EU:n huippukokouksissa. Kuva: 42 Søren Sigfusson/norden.org tervetuloa pohjoismaiden neuvostoon
Pohjoismaiden neuvoston päätöksentekoprosessi 1 PN:n jäsen päättää tehdä poliittisen aloitteen. 2a 2b Laaditaan kirjallinen kysymys yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Laaditaan jäsenehdotus, jonka allekirjoittaa yksi tai useampi PN:n jäsen, puolueryhmä tai kansallinen valtuuskunta. 3 Pohjoismaiden ministerineuvosto laatii ministerineuvoston ehdotuksen. 4 5 Puheenjohtajisto päättää, mikä valiokunta valmistelee ehdotuksen käsittelyä. Ehdotus voidaan lähettää lausuntokierrokselle ennen mietinnön kirjoittamista. Neuvoston sihteeristö voi myös hankkia muuta taustatietoa aiheesta valiokuntakäsittelyä varten. Mietintö sisältää valiokunnan perustelut puolesta tai vastaan ja päätössuosituksen. Jos valiokunnan jäsenet eivät ole yksimielisiä, vähemmistö voi esittää varauman ja oman ehdotuksen suositukseksi. 6 Ehdotuksesta ja valiokunnan mietinnöstä keskustellaan istunnossa, minkä jälkeen tehdään päätös (=suositus). 7 Suositus annetaan Pohjoismaiden ministerineuvostolle tai yhdelle tai useammalle Pohjoismaan hallitukselle ja siinä ilmoitetaan hallituksilta toivottavat toimenpiteet. 8 Ministerineuvosto tai hallitukset ottavat kantaa ehdotuksen toteuttamiseen. Uusien lakien laatiminen edellyttää käsittelyä kansallisissa parlamenteissa. 9 Hallitukset raportoivat (antavat ilmoituksia) Pohjoismaiden neuvostolle toteutetuista toimenpiteistä seuraavaan istuntoon. Jos Pohjoismaiden neuvosto on tyytyväinen ministerineuvoston ilmoitukseen (vrt. kohta 9), asia katsotaan loppuun käsitellyksi. Muussa tapauksessa suositus palautetaan kokonaan tai osittain ministerineuvostoon tai hallituksille, joiden tulee antaa uusi ilmoitus viimeistään seuraavassa istunnossa. Asia voidaan siis pitää vireillä usean vuoden ajan ennen kuin tervetuloa sen käsittely lopullisesti pohjoismaiden päätetään. neuvostoon 43
Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org Tervetuloa Pohjoismaiden neuvostoon Tämä esite kertoo lyhyesti Pohjoismaiden neuvostosta ja sen toiminnasta. Esite on tarkoitettu ensisijaisesti neuvoston uusille jäsenille. Esite on muotoiltu tarkoituksella lyhyeksi ja se sisältää vain kaikkein tärkeimmät asiat. Lisätietoa on verkkosivustossa www.norden.org, josta saa tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä yleisesti ja yksityiskohtaista tietoa Pohjoismaiden neuvostosta. ANP 2013:704 ISBN 978-92-893-2557-8