PÄÄTÖS Helsinki 20.10.2004 Dnro 0195Y0456 111 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1229 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle myöntämän ympäristölupapäätöksen No YS 522/14.6.1996 muuttamista. LUVAN HAKIJA Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto PL 2200 00099 Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Helsingin Herttoniemen entisen öljysatama alueen pilaantuneen maaperän kunnostuksen jälkeinen ilma ja vesitarkkailuohjelma. Helsingin kaupunki Herttoniemen entinen öljysatama alue Liike ja yhteisötunnus: 0201256 6 PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Herttoniemenrannassa sijaitsi öljysatama vuosina 1937 1992. Öljysatama alueen maaperän kunnostus saatiin päätökseen maaliskuussa 1996. Alueelta poistettiin yhteensä noin 400 000 t pilaantuneita maa aineksia. Lisäksi vuonna 1999 alueelta poistettiin 6 058 m 3 pilaantuneita maaaineksia. Kunnostuksen jälkeen pilaantunutta maa ainesta jäi Killingholmankadun ja Neitojenpolun alle. LUVAN MUUTTAMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 78 MAKSU 385 A11 111 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 ASIAN VIREILLETULO "Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, tonttiosasto. Herttoniemen entisen öljysatama alueen tarkkailuohjelmaehdotus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 19.4.2004." tarkkailuohjelma toimitettiin 6.5.2004 Uudenmaan ympäristökeskukselle. ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 522/ 14.6.1996, joka koski muun muassa Herttoniemenrannan entisen öljysatama alueen vesitarkkailua ja alueen rakennettujen talojen alapohjien ilman laadun tarkkailua. Uudenmaan ympäristökeskuksen jätehuoltoilmoituspäätös, joka koski Herttoniemen entisen öljysatama alueen maaperän kunnostusta osoitteissa Killingholmankuja 3, Killingholmankuja 5, Neitojenpolku 15 ja Neitojenpolku 17. TOTEUTETTU TARKKAILU Pohjavesitarkkailutulokset Entisen öljysataman alueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea (PV1, PV2 ja PV3). Pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 1999. Putkien suodatinosat sijaitsevat seuraavasti: putkessa PV1 tasolla 5,45 +1,55 putkessa PV2 tasolla 8,70 +1,30 putkessa PV3 tasolla 8,30 +1,70. Pohjaveden pinnat olivat 10.9.2001 +0,21 (PV1) ja +0,13 (PV2). Putkessa PV3 vedenpinta oli 22.8.2003 +0,12. Pohjavesiputkista PV1 ja PV2 ei ole otettu vesinäytteitä 10.9.2001 jälkeen. Tarkkailuohjelman (19.4.2004) mukaan tarkkailu lopetettiin, koska vesinäytteiden tutkittujen haitta ainepitoisuudet olivat pieniä. Pohjavesiputkesta PV3 otetuissa näytteissä on todettu lähinnä bentseeniä ja PAH yhdisteitä. Viimeisimmässä vesinäytteessä (22.8.2003) bentseeniä oli 80 µg/l ja PAH yhdisteitä yhteensä 6 µg/l. Killingholmankadun ja Neitojenpolun alueelle asennetuista tarkkailukaivoista 21.5.1999 otetuissa vesinäytteissä ei todettu mineraaliöljyä eikä BTEX yhdisteitä tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Sadevesiviemäreiden vesitarkkailu Entisen öljysataman alueella on tarkkailtu kahden sadevesiviemärin haitta ainepitoisuuksia. Tarkkailu aloitettiin vuonna 1999.
3 Ilmanäytteet Sadevesiviemäristä Svv1 ei ole otettu vesinäytettä 10.9.2001 jälkeen. Svv2 vesinäytteissä on todettu pääasiassa mineraaliöljyä ja PAHyhdisteitä pieninä pitoisuuksina. Viimeisimmässä vesinäytteessä (22.8.2003) ei todettu mineraaliöljyä ja PAH yhdisteiden pitoisuudet olivat lähinnä viitteellisiä. Rakennusten alapohjien ilmanlaatua on seurattu vuodesta 1997 alkaen. Tarkkailuohjelman (19.4.2004) mukaan ilmanäytteissä ei ole todettu merkittäviä epäpuhtauksia. MUUTOSESITYS Tarkkailujakson kesto Pohjavesitarkkailu Valumavesitarkkailu Tarkkailuohjelma on vuosille 2004 ja 2005. Entisen öljysatama alueen pohjois itäosassa sijaitsevan yli 10 metriä paksun hiekkamuodostuman pohjaveden laatua ei ole tarkkailtu. Hiekkamuodostuma alueelle pohjaveden virtaussuunnan alapuolelle asennetaan kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea. Toinen putki asennetaan pohjavesikerroksen pintaosaan ja toinen kerroksen pohjaosaan. Putkien korkeustasot vaaitaan. Havaintoputkista tehdään putkikortit, joista ilmenevät putkitiedot, korkeustasot ja maalajit. Uusien putkien (PV4 ja PV5) lisäksi pohjaveden laatua tarkkaillaan putkesta PV3. Killingholmankujan päähän vuonna 1999 rakennettu tarkkailukaivo K 1 on riittävän lähellä kuvaamaan sadevesiviemärin ympäristön veden laatua. Kaivo K 1 on pohjaveden valunnan suunnassa ja siitä voidaan tarkkailla vuoden 1999 kunnostuksessa alueelle jääneiden öljyjäämien vaikutuksia. Kaivo K 2 on tuhoutunut. Vesinäytteet otetaan marras joulukuussa 2004, touko kesäkuussa 2005 ja marras joulukuussa 2005. Kaivon K 1 ja pohjavesiputken PV3 vesinäytteistä analysoidaan mineraaliöljyn, haihtuvien hiilivetyjen (TVOC ja BTEX yhdisteet), PAHyhdisteiden ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Pohjavesiputken PV4 vesinäytteistä analysoidaan mineraaliöljyn ja haihtuvien hiilivetyjen (TVOC ja BTEX yhdisteet) pitoisuudet. Pohjavesiputken PV5 vesinäytteistä analysoidaan PAH yhdisteiden ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Tarkkailupisteenä on sadevesiviemärin kokoojakaivo SvvII. Sadevesiviemäreiden tulokset kuvaavat alueelta poistuvan veden laatua. Ve
4 Ilmanäytteet Raportointi sinäytetulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että sadevesiviemäreihin virtaa vesiä kuivatusjärjestelmien lisäksi pysäköinti ja liikennealueilta. Alueella ei ole varsinaisia rakennusten perustusten kuivatussalaojia. Piha ja rakennusalueiden rakennekerrokset ovat mahdollisesti salaojitettuja, mutta ne on rakennettu alueelle tuoduista puhtaista maa aineksista. Näiden salaojitusten tarkkailu ei siten ole tarkoituksenmukaista. Vesinäytteet otetaan marras joulukuussa 2004, touko kesäkuussa 2005 ja marras joulukuussa 2005. Vesinäytteistä analysoidaan mineraaliöljyn, haihtuvien hiilivetyjen (TVOC ja BTEX yhdisteet), PAH yhdisteiden ja kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Näytteenottopisteitä ovat seuraavilla kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset: 43244/1 (Hi3) 43246/1 (Hi6) Taustapiste (Hi7) 43243/2 (Hi11), päiväkoti 43247/1 (Hi18) 43276/1 (Hi34) 43250/2 (Hi38) 43254/4 (Hi42) 43248/1 (Hi47) 43256/4 (Hi67) Näytteet otetaan talojen ryömintätiloista passiivikeräimillä jäätyneen maan aikana. Mittausaika on noin yksi kuukausi. Aiemmin näytteet otettiin kertaluonteisesti adsorptioputkiin. Näytteenottomenetelmää on muutettu, sillä passiivikeräimellä saadaan pitkäaikaisia edustavampia näytteitä. Näytteet otetaan kerran marras joulukuussa 2004. Näytteistä analysoidaan BTEX yhdisteiden, naftaleenin ja metyylinaftaleenin pitoisuudet laboratoriossa kaasukromatografisesti. Tuloksissa ilmoitetaan myös TVOC pitoisuus. Tarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Jos tarkkailussa todetaan välittömiä toimenpiteitä vaativia tuloksia, informoidaan niistä viranomaisia heti tulosten valmistuttua. Vuoden 2005 tarkkailuraportissa esitetään saatujen tulosten perusteella muutokset tarkkailuohjelmaan tai mahdolliset jatkotoimenpiteet Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkistettavaksi.
5 ASIAN KÄSITTELY Lausuntopyynnöt Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeillään No YS 571/25.5.2004 Helsingin kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille mahdollisuuden antaa lausunto tarkkailuohjelmasta. Helsingin kaupungin ympäristökeskus toimitti 24.6.2004 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon tarkkailuohjelmasta. Ympäristökeskus toteaa rakennusten alapohjien ilmalaadun tarkkailusta, että seurannan tutkimustulosten perusteella alapohjien ilman laadun tarkkailua voidaan jatkossa toteuttaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ympäristökeskuksen mukaan esitettyjen hiilivetyjen tutkimusohjelma ja analysointimenetelmä ovat riittävät seurantatutkimuksessa. Ympäristökeskus toteaa vesien tarkkailuohjelmasta, että vesistä tulisi tutkia vielä MTBE:n pitoisuudet kuten alapohjatilojenkin ilmasta. Vesitutkimuspisteiden valinnassa ja näytteenotto ohjelmassa on otettu perusperustellusti huomioon alueelle aiemmin sijoittunut toiminta, maaperän kunnostustoimet ja alueen täytöt sekä nykyinen asuinalueen maankäyttö. Ympäristökeskus toteaa, että vuosien 2004 2005 tarkkailun jälkeen Uudenmaan ympäristökeskus päättää tarkkailun jatkamisesta näiden tarkkailutulosten perusteella. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosaston kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 796/16.7.2004 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolle tilaisuuden esittää vastineensa lausunnossa ja muussa lupamenettelyssä kertyneessä aineistossa esitetyistä seikoista. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto esittää 12.8.2004 Uudenmaan ympäristökeskukselle toimitetussa vastineessa, että MTBEpitoisuus tutkittaisiin vesinäytteistä seuraavalla näytteenottokerralla. Jos vesissä ei kuitenkaan havaita MTBE:tä, kyseistä yhdistettä ei analysoitaisi vesistä enää seuraavilla kerroilla. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus muuttaa ympäristölupapäätöstä No YS 522/14.6.1996 ilma ja vesitarkkailun sekä raportoinnin osalta seuraavasti: korvaamalla määräyksen 5. uudella määräyksellä (5.) korvaamalla määräyksen 9. uudella määräyksellä (13.) lisäämällä ratkaisuun uudet määräykset 10., 11., 12. ja 14. Rakennusten alapohjien ilmanlaadun seuranta 5. Talojen alapohjien ilman laatua on tarkkailtava tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyistä näytteenottopisteistä ohjelmassa esitetyn
6 Vesien tarkkailu aikataulun mukaisesti. Näytteet on otettava aikana, jolloin maa on roudassa. Tarkkailu voidaan toteuttaa tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyllä menetelmällä. Näytteistä on analysoitava vähintään BTEXyhdisteiden, MTBE:n, naftaleenin ja metyylinaftaleenin pitoisuudet. Tuloksissa on ilmoitettava myös helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC). (YSL 46 ) Pohjavesitarkkailu 10. Alueelle on asennettava pohjavesiputket PV4 ja PV5 tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyn mukaisesti. Pohjavesiputkista PV3, PV4 ja PV5 sekä kaivosta K 1 on otettava vesinäytteet vähintään tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyn aikataulun mukaisesti. Näytteistä on analysoitava vähintään mineraaliöljyn, MTBE:n, BTEX yhdisteiden, PAH yhdisteiden ja kloorattujen liuottimien, kuten hiilitetrakloridin, tri ja tetrakloorieteenin sekä vinyylikloridin pitoisuudet. Kaikkien pohjavesiputkien vesinäytteistä on analysoitava vähintään kahdesti näytteenottojakson aikana ph ja sähkönjohtavuus. Pohjaveden pinnankorkeus on mitattava kaikista alueella olevista pohjavesiputkista (PV1 PV5 ja K 1) vähintään jokaisen vesinäytteenoton yhteydessä. (YSL 46 ) Valumavesitarkkailu 11. Vesinäytteet on otettava tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyn mukaisesti sadevesiviemärin kokoojakaivosta SvvII. Näytteistä on analysoitava ohjelmassa esitetyt haitta aineet. (YSL 46 ) Näytteiden otto ja raportointi 12. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. (YSL 46 ) 13. Ilma ja vesinäytteiden tutkimustuloksista ja pohjaveden pinnan mittaustuloksista on pidettävä kirjaa. Pohjaveden mittaus ja tutkimustulokset on toimitettava kuukauden kuluessa näytteenotosta ja selvitys talojen ilman ja veden laadussa tapahtuneista muutoksista vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailupisteiden sijaintikiinteistöjen haltijoille on toimitettava tiedot hallitsemansa kiinteistön ilma ja vesitutkimustuloksista kuukauden kuluessa näytteenotosta.
7 Vuoden 2004 tutkimustulosten vuosiraporttiin on liitettävä uusien pohjavesiputkien (PV4 ja PV5) putkikorttitiedot. Talojen alapohjien ilman ja pohjaveden laadun olennaisesta heikkenemisestä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin terveyden ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 46 ) Tarkkailuohjelman kesto 14. Tarkkailuohjelma on tarkistettava ja päivitettävä vuoden 2005 tutkimustulosten vuosiraportoinnin yhteydessä. Talojen alapohjien ilmanlaadun jatkotarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle ja tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohja ja valumaveden laadun jatkotarkkailusta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmassa on esittävä tarkkailtavat haitta aineet ja muut ominaisuudet perusteluineen, tarkkailupisteet ja tarkkailutiheys perusteluineen, näytteenotto ja näytteiden analyysimenetelmät sekä esitys tarkkailuohjelmajakson pituudesta ja seuraava ohjelman tarkistusajankohta. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vuoden 2005 tutkimustulosten vuosiraportin erillisenä liitteenä. (YSL 46, JL 51 ) RATKAISUN PERUSTELUT Yleistä Ilmatarkkailu Esitetty uusi tarkkailuohjelma poikkeaa olennaisesti ympäristölupapäätöksen No YS 522/14.6.1996 määräyksissä edellytetystä. Tämän johdosta kyseistä päätöstä on muutettu ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti. Herttoniemenrannan alueelle rakennettujen talojen alapohjien ilmanlaadussa ei ole todettu tarkkailuajanjakson aikana viitteitä merkittävistä haitta ainepitoisuuksista. Tarkkailuun on valittu ympäristölupapäätöksessä No YS 522/14.6.1996 edellytetyt kohteet. Edellä esitetyn perusteella tarkkailu on hyväksytty tehtäväksi esitetyn tarkkailuohjelman (päivätty 19.4.2004) mukaisesti. (Määräys 5.)
8 Veden laadun tarkkailu Uudenmaan ympäristökeskuksen käytännön kokemuksen mukaan haittaaineiden esiintymistä pohjavesikerrostuman eri osissa ei voida yksiselitteisesti arvioida haitta aineiden ominaisuuksien perusteella. Haittaaineiden kulkeutuvuuteen vaikuttavat muun muassa alueen maalajit. Uusista pohjavesiputkista on siten tarpeen tutkia ensimmäisenä näytteenottojaksona laaja alaisesti alueella sijainneista toiminnoista käytetyt haittaaineet. (Määräys 10.) Näytteiden otto ja raportointi Määräys 13. on ajantasaistettu vastaamaan uusien lupamääräysten edellyttämää raportointia. (Määräys 13.) Tarkkailuohjelman kesto Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan toteutettu talojen alapohjien ilmanäytteenotto on ollut tarpeen alueen toimintahistorian perusteella, ja jotta ilmanäytteiden avulla voidaan arvioida alueen maaperän jatkokunnostustarve. Ellei tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyn mukaisessa talojen alapohjien ilmanlaadussa havaita oleellisesti kohonneita haittaainepitoisuuksia, ei talojen alapohjien ilman laadun tarkkailu käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella ole enää välttämätöntä maaperän jatkokunnostuksen arvioimiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tutkimustuloksista riippumatta terveydensuojelulliset perusteet tarkkailun jatkamiselle ovat olemassa, ja talojen alapohjien ilmanlaadun tarkkailua on jatkettava tutkimustulosten perusteella laadittavan uuden ohjelman mukaisesti. Terveydensuojelullisin perustein tehtävästä tarkkailusta vastaa Helsingin kaupungin terveydensuojeluviranomainen. (Määräys 14.) Pohjavesitarkkailua on jatkettava toistaiseksi. Jatkotarkkailun laajuus ja tiheys määräytyvät vuosien 2004 ja 2005 vesitarkkailutulosten perusteella. (Määräys 14.) Tarkkailuohjelma on annettu tarkkailuohjelmassa (19.4.2004) esitetyn mukaisesti vuosille 2004 ja 2005. Päivitetty tarkkailuohjelma on edellytetty toimitettavaksi viranomaisten hyväksyttäväksi tutkimustulosten yhteenvedon valmistuttua. (Määräys 14.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. (YSL 28 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik
9 keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä lupapäätös on lainvoimainen kolmantenakymmenentenäensimmäisenä päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuunottamatta, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 46, 53, 54, 56, 58, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 23, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelystä perittävä maksu on 385 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Päätöksen mukaan muun ympäristölupa asian käsittelystä peritään tuntiveloitus, joka on 38,50 euroa. Tämän lupa asian käsittelyyn on käytetty 10 tuntia. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto PL 2200 00099 Helsingin kaupunki Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 )
10 Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (Liite 1.). Ylitarkastaja Heli Antson Ylitarkastaja Jaakko Heinolainen Liitteet Liite 1. Valitusosoitus