Juha Lauhikari Kustannusten ja muiden seikkojen selvitys omaan pintakäsittelyyn siirtymisestä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalous Maaliskuu 2009
TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska Koulutusohjelma Tuotantotalous Työn nimi Aika 27.3.2009 Tekijä/tekijät Juha Lauhikari Kustannusten ja muiden seikkojen selvitys omaan pintakäsittelyyn siirtymisestä Työn ohjaaja Sivumäärä Heikki Salmela 28 Työelämäohjaaja Aki Viiliäinen Ruukki Oyj:n Ylivieskan tehdas valmistaa rakennus- ja siltapalkkeja. Ylivieskan tehdas on erikoistunut suuriin palkkeihin. Nykyisin Ylivieskan tehtaalla valmistuvat palkit pintakäsittelee alihankkijana toimiva FSP Oy, joka toimii Ruukin tiloissa. Opinnäytetyössä on tavoitteena selvittää, mitä muutoksia omaan pintakäsittelyyn siirtyminen vaatisi. Opinnäytetyössä käsitellään omaan pintakäsittelyyn siirtymisen taloudellista merkitystä. Opinnäytetyössä on laskettu kustannukset jotka aiheutuisivat pintakäsittelystä tehtaan omana työnä. Työssä on arvioitu myös hyviä ja huonoja puolia nykyisessä toimintamallissa ja mallissa, jossa pintakäsittely tehdään itse. Työ sisältää salaiseksi määriteltyä tietoa. Asiasanat Pintakäsittely, pintakäsittelykustannukset, maalausprosessi
ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit, Technology Degree programme Date 27.3.2009 Author Juha Lauhikari Industrial Management Name of thesis The report of costs and other matters to take in use own surfaces treatment Instructor Pages Heikki Salmela 28 Supervisor Aki Viiliäinen Ruukki Ltd Ylivieska factory produces girders for buildings and bridges. Ylivieska factory produces mainly large girders. FSP Ltd which is suplier, performs surface treatment for all girders in Ylivieska factory. The aim of this thesis was to report what changes Ruukki should to do if they want to perform surface treatment fo girders by self. Also this thesis finds out what own surface treatment cost. In this thesis there has been calculated costs which would come if the surface treatment has been made as own work. In this thesis there has been estimated good and bad sides in present operation model and if the surface treatment would make by self. The project includes confidential material. Key words surface treatment, surface treatment costs, painting prosess
TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Työn taustat... 1 1.2 Työn kuvaus... 1 1.3 Työn tavoitteet... 2 2 YRITYSESITTELY...3 2.1 Ruukki Construction... 3 2.2 Ylivieskan tehdas... 4 2.2.1 Ylivieskan tehtaalla valmistettavat tuotteet... 4 3 NYKYTILANNE...6 3.1 Lähtökohdat... 6 3.2 Kehittämismahdollisuudet... 6 4 ULKOISTAMISEN TEORIAA...7 5 MAALAUSPROSESSIN KUVAUS...8 5.1 Maalattavat kappaleet... 8 5.2 Pesu... 8 5.3 Raepuhallus... 9 5.4 Pohjamaalaus... 10 5.5 Pintamaalaus... 10 5.6 Pinnan tarkistus ja korjausmaalaus... 10 6 NYKYINEN SOPIMUS... 11 6.1 Pintakäsittelyn hinnoittelu... 11 6.2 Vuokra... 12 6.3 Vastuut ja velvollisuudet... 13 6.4 Maalaamon kuormitus... 14 7 OMA MAALAUS... 16 7.1 Hinnan muodostuminen yleisesti... 16 7.2 Hinnan muodostuminen Ylivieskan tehtaalla... 17 7.3 Kiinteät kulut... 19 7.4 Jätekustannukset... 20 8 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUS... 21 8.1 Työntekijöiden määrän kartoittaminen... 21 8.2 Palkkakustannukset... 21 8.3 Työntekijöistä aiheutuvat muut kulut... 22 8.4 Joustavuus... 23 9 INVESTOINNIT... 24
9.1 Maalausvälineet... 24 9.2 Tietotekniikka laitteet... 24 9.3 Tilojen muutokset... 24 10. TULOKSET JA POHDINTA... 26 10.1 Yhteenveto... 26 10.2 Työn arviointi... 27 10.3 Tulokset... 27 LÄHTEET LIITTEET
1 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustat Opinnäytetyö käsittelee Ruukin Ylivieskan tehtaan maalaamoa ja siihen liittyviä taloudellisia seikkoja. Nykyisin Ruukin Ylivieskan tehtaalla valmistettavat metallipalkit maalautetaan alihankkijana toimivalla FSP Oy:llä. FSP Oy on vuokrannut maalaamon toimitilat Ruukilta ja maalaamo sijaitsee samassa pihassa palkkitehtaan kanssa. Ruukin Ylivieskan tehdas on laajentanut huomattavasti toimintaansa, sillä syksyllä 2007 valmistui tehtaan laajennus, johon tuli lisää tilaa palkkien varusteluun. Lisäksi WQ-palkkeja valmistava hitsauslinja siirrettiin Kalajoelle, jolloin maalaamolle vapautui lisää tilaa. Maalattavien palkkien määrä on kasvanut, koska nykyään Ylivieskassa varustellaan suurempi määrä palkkeja valmiiksi. Maalauksen ottamista osaksi omaa liiketoimintaa on mietitty jo jonkin aikaa ja sen vuoksi pyydettiin tekemään opinnäytetyö aiheesta. 1.2 Työn kuvaus Insinöörityön tarkoitus on kartoittaa millaisen muutoksen maalaamon ottaminen omiin nimiin aiheuttaisi. Opinnäytetyössä pyritään kartoittamaan hyvät ja huonot puolet nykyisen toimintamallin ja oman maalauksen väliltä. Myös maalauksen hinnan muodostumista ja investointien tarvetta selvitetään niin teoriassa kuin käytännössäkin. Opinnäytetyössä on selvitetty hinnat maalattuja neliöitä kohti. Kustannusten laskenta onkin tämän työn päätehtävä. Opinnäytetyö tehdään tulevaisuutta varten ja tueksi päätöksentekoon kun mietitään maalaamon toimintaa jatkossa.
2 1.3 Työn tavoitteet Tavoitteena on tehdä selvitys maalaamon nykytilanteesta, sekä kartoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja maalaamolle. Työssä keskitytään laskemaan maalauksen neliöhintaa, jolla pystyttäisiin itse maalaamaan palkit. Tämä tieto auttaa tietenkin myös sopimusneuvotteluissa, jos päätetään jatkaa nykyisen toimintamallin mukaan. Tavoitteena on myös tuoda hyvät ja huonot puolet selvästi esille kummastakin vaihtoehdosta.
3 2 YRITYSESITTELY 2.1 Ruukki Construction Ylivieskan tehdas on osa Rautaruukki Oyj:n konsernia. Rautaruukissa on neljä eri divisioonaa ja Ylivieskan tehdas kuuluu Ruukki Construction divisioonaan. Muita divisioonia ovat Ruukki Engineering, Ruukki Metals ja Ruukki Production. Ruukki Construction toimittaa metalliin pohjautuvia ratkaisuja talonrakentamiseen, erityisesti kaupan, teollisuuden ja logistiikan tarpeisiin sekä infrastruktuurirakentamiseen. Ylivieskan tehtaalla tehdään pääsääntöisesti silta- ja rakennuspalkkeja. Asiakkaita Ruukki Constructionilla on ympäri maapalloa. Vahvuutena Ruukilla on mahdollisuus toimittaa suuria kokonaisuuksia suunnitteluineen ja pystytyksineen. Rakentamisesta Ruukki hakee voimakasta kasvua. Ydinmarkkinat sijoittuvat Pohjoismaihin, Baltian maihin, itäiseen Keski-Eurooppaan, Venäjälle ja Ukrainaan. Tavoitteena Ruukilla on kasvaa markkina-alueellaan johtavaksi toimijaksi metallipohjaisissa rakentamisen komponenteissa, järjestelmissä ja kokonaistoimituksissa. Teollisesti pitkälle esivalmistetuilla tuotteilla Ruukki pyrkii tuottamaan asiakkaille ratkaisuja, jotka nopeuttavat toteutusta työmaalla ja vähentävät riskejä rakennusprojekteissa. Infrastruktuurirakentamisessa Ruukilla on kokemusta mm. satamaja liikenneväylärakentamisen hankkeista sekä kulttuurirakennusten perustuksista, silloista, maantiekaiteista ja meluesteistä. (Ruukki Oyj 2008)
4 2.2 Ylivieskan tehdas Rautaruukki Oyj osti vuonna 2006 teräsrakennus yrityksen PPTH Norden Oy:n, johon Ylivieskan tehdas kuului. Kaupan jälkeen Ylivieskan tehtaalla on tehty monia muutoksia. Kalajoelle siirrettiin syksyn 2007 aikana Ylivieskasta WQ-palkkien hitsauslinja ja hiukan myöhemmin Ylivieskan tehtaalla valmistui laajennus, jolloin saatiin lisää tilaa palkkien varusteluun. Nykyisin tehtaan pinta-ala on noin 13 000m². WQ- hitsauslinjan siirryttyä Kalajoelle Ylivieskassa vapautui tuotantotilaa, joka remontoitiin maalaamon käyttöön. Näin maalaamo kolminkertaisti tilansa. Ylivieskan tehdas on laajentanut toimintaansa huomattavasti vuosien 2007 ja 2008 aikana. Logistiikkaan on kiinnitetty jo aikaisemminkin erityistä huomiota, sillä tehtaan pihaan tulee junarata. Junakuljetuksia käytetään lähinnä teräslevyjen kuljetukseen Raahesta Ylivieskaan. Muuten kuljetukset ovat järjestetty pääsääntöisesti maantiekuljetuksina. 2.2.1 Ylivieskan tehtaalla valmistettavat tuotteet Ylivieskan tehtaalla valmistetaan pääsääntöisesti rakennus- ja siltapalkkeja. Yleisimmät palkkiprofiilit ovat WI ja WB. Jonkin verran tehdään myös isoja WQ palkkeja. Kuviossa 1 on havainnollistavat poikkileikkaukset profiileista. Pääsääntöisesti rakennusteollisuudessa käytettävät WQ -palkit tehdään nykyään Kalajoen tehtaalla. Ylivieskassa on keskitytty tekemään isokokoisia palkkeja. Esim. LTlinjalla voidaan hitsata 4,2 m korkeita palkkeja.
5 WI-palkki WB-palkki WQ-palkki KUVIO 1. Yleisimmät Ylivieskan tehtaalla tehtävät profiilit.
6 3 NYKYTILANNE 3.1 Lähtökohdat Ylivieskan tehtaalla valmistuvat palkit pintakäsittelee alihankintana FSP Oy. Maalattavien palkkien määrä on noussut huomattavasti, koska nykyään Ylivieskassa tehdään enemmän palkkeja valmiiksi asti. FSP Oy on maalannut palkkeja vuodesta 2002 lähtien Ruukin tiloissa alihankintana. Vuokran suuruus on suoraan verrannollinen tuotannon arvoon. Maalaamon tiloja on laajennettu viimeisen vuoden aikana. Maalaamo on tilava ja se on jaoteltu väliseinillä useiksi pienemmiksi tiloiksi. Tämä mahdollistaa useiden palkkien maalaamisen samanaikaisesti. Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja maalaamotilaa on riittävästi. Työntekijöiden taukotiloiksi on hankittu työmaakopit, jotka sijaitsevat maalaamon läheisyydessä. (tiedot saatu Ylivieskan tehtaalta) 3.2 Kehittämismahdollisuudet Vaihtoehtoja maalaamon tulevaisuudesta on kolme. Ensimmäinen vaihtoehto on jatkaa FSP Oy:n kanssa yhteistyötä samalla tavalla kuin tähänkin asti. Toinen vaihtoehto on ottaa maalaus osaksi omaa liiketoimintaa ja kolmas vaihtoehto on kilpailuttaa uudestaan halukkaat maalausta harjoittavat yritykset ja pyrkiä löytämään edullisempi alihankkija. Opinnäytetyössä pyritään selvittämään hinta, jolla maalaus pystyttäisiin hoitamaan itse. Tätä hintaa on hyvä verrata alihankkijoiden tarjouksiin.
7 4 ULKOISTAMISEN TEORIAA Ulkoistaminen on todettu monessa tapauksessa hyödylliseksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi toteuttaa osa yrityksen toiminnasta. Esimerkkejä yleisistä ulkoistettavista palveluista ovat siivous, palkanlaskenta ja tietotekninen osaaminen. Ulkoistamisessa idea on päästä eroon toiminnasta, joka ei varsinaisesti ole yrityksen ydinosaamista. Yleensä ulkoistamisella haetaan säästöjä, mutta se voi olla myös väline välttää riskejä. Monesti se helpottaa yrityksen organisointia ja helpottaa kausiluontoisten tehtävien hoidossa. Ulkoistaminen koetaan monesti työntekijöiden keskuudessa negatiiviseksi asiaksi, koska silloin yrityksen omien työntekijä määrä vähenee. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että hyvin hoidetussa ulkoistamisessa yrityksen kilpailukyky kasvaa sen pystyessä keskittymään ydinosaamiseen. Ulkoistamista harkitsevien yritysten on tärkeää miettiä ulkoistamisen hyödyt ja haitat ennen ulkoistamista. Tärkeää on myös selvittää tarkasti mitä kannattaa ulkoistaa ja mikä kannattaa pitää itsellä. Suunnitteluvaiheessa kannattaa selvittää myös rajapinnat vieraan yrityksen kanssa. Koko ulkoistamisprosessi tulee suunnitella hyvin ja esivalmisteluihin pitää panostaa huolella. Neuvotteluissa kannattaa pyrkiä aina selkeään sopimukseen, jossa ei ole tulkinnan varaa. Sopimuksen tulisi myös kannustaa yhdessä oppimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyötä tehdessä kannattaa seurata tiiviisti suoritustasoa ja antaa palautetta. Yhteistyötä tekevillä yrityksillä pitää olla luottamus toisiaan kohtaan, joten tämä vaatii reiluutta molemmin puolin. Mikäli luottamus toista kohtaan loppuu, siitä tulee helposti este yhteistyölle. (Juga 2005)
8 5 MAALAUSPROSESSIN KUVAUS 5.1 Maalattavat kappaleet Palkit hitsataan ja varustellaan Ruukin Ylivieskan tehtaalla. Hitsauslinjoja on kolme; yksi LT-linja ja kaksi I-linjaa. Poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki palkit, jotka on tilattu varusteltuna, varustellaankin Ylivieskassa. Varustelun yhteydessä palkit viimeistellään mm. pyöristämällä terävät särmät. Varustelun jälkeen palkit tarkistetaan asiakkaan kanssa sovituin menetelmin. Tarkastuksen jälkeen palkit sijoitellaan kuljetuspukeille ja ne ovat valmiita siirrettäväksi maalaamoon. Levyt, joista palkkien osat poltetaan, otetaan halliin singon läpi. Singossa levyt puhdistuvat valssihilseestä, liasta ja pintaruosteesta. Singottujen levyjen hitsattavuus paranee ja myös maalauksessa esikäsittelyn työmäärä vähenee. Yleisesti on tavoitteena, että palkkeja ei säilytetä ulkona, vaan ne siirretään suoraan maalaushalliin niiden valmistuttua. Näin toimiessa palkit eivät pääse ruostumaan, vältytään turhasta palkkien siirtelystä ja talvella lämmityskustannuksissa säästetään. Mikäli talvella palkkeja joudutaan varastoimaan ulkona ennen maalausta, ne joudutaan lämmittämään uudestaan hallissa. Selvää on, että tämä lisää huomattavasti energian kulutusta. 5.2 Pesu Palkit puhdistetaan ylimääräisestä liasta ja ruosteesta ennen maalausta pesemällä ja raepuhaltamalla ne vaadittuun puhtausasteeseen. Samalla saadaan teräspinnalle myös riittävä profiili eli karheusaste, millä varmistetaan maalille riittävä tarttu-
9 vuus. Ruotsiin menevät siltarakenteet pestään ennen raepuhallusta, jotta saadaan taattua asiakkaille virheetön maalipinta. Normaalipalkkien osalta pesemisestä ei ole varsinaista hyötyä, sillä raepuhalluksessa irtoaa lähes kaikki lika. 5.3 Raepuhallus Esikäsittelyssä käytetään standardia SFS-ISO 8501-1, joka määrittelee pinnan puhtauden esikäsittelyasteina visuaalisen tarkastelun perusteella. Standardissa suihkupudistuksesta käytetään lyhennettä Sa. Ylivieskassa käytetään kahta eri esikäsittelyastetta, jotka ovat Sa2,0 ja Sa2,5. Yleisesti voidaan sanoa, että rakennuspalkit esikäsitellään Sa 2,0 mukaisesti ja siltapalkit Sa 2,5 mukaisesti. Puhdistuksen jälkeen palkit siirretään maalaamoon. (Tunturi s.87) Raepuhallushallissa on lattiassa ritilät, jonne rakeet valuvat uudelleen käytettäväksi. Tämän vuoksi samassa hallissa ei voida pestä, eikä sulattaa talvella palkkeja. Jos rakeet joutuvat veden kanssa kosketuksiin ne ruostuvat ja tarttuvat toisiinsa kiinni, jolloin rakeet menevät käyttökelvottomiksi. Normaalisti samoilla rakeilla voidaan puhaltaa useita kertoja. Mikäli palkit kuitenkin asiakkaan vaatimuksesta pitää pestä, on muistettava, että työlle syntyy lisäkustannuksia huomattavasti mm. palkkien siirtelystä hallien välillä.
10 5.4 Pohjamaalaus Raepuhalluksen jälkeen palkit saavat pohjamaalin. Maalausmenetelmänä käytetään ruiskumaalausta. Korkeapaineruiskutuksessa maali syötetään paineen kestävää letkua pitkin maalipistooliin, jossa maali pakotetaan pienen suuttimen läpi. Maali hajoaa sumuksi paine-eron vaikutuksesta. Pohjamaaleina käytetään mm. sinkki- ja epoksimaaleja. 5.5 Pintamaalaus Pintamaali maalataan samassa tilassa kuin pohjamaali eli palkit ovat paikallaan koko maalauksen ajan. Maalin sävy ja ominaisuudet on aina neuvoteltu asiakkaan kanssa. Myös maalikalvon paksuus vaihtelee palkkien käyttötarkoituksesta johtuvista syistä. 5.6 Pinnan tarkistus ja korjausmaalaus Tarvittavat maalipinnan tarkistukset tekevät FSP Oy:n työntekijät maalauksen jälkeen ja toimittavat tarkastusdokumentit Ruukille. Tarkastukset pyritään tekemään heti maalin kuivuttua, kun palkit ovat vielä maalaamossa. Tällöin on helppo tehdä korjausmaalauksia, mikäli niihin on tarvetta. Lisäksi Ruukin tarkastajat tekevät tarkistuksia pistokoeluontoisesti.
11 6 NYKYINEN SOPIMUS 6.1 Pintakäsittelyn hinnoittelu Ruukkilla on sopimus FSP Oy:n kanssa maalauksesta. FSP on laskenut työlleen arvon ja ilmoittanut Ruukille maalauksen hinnan. Hinnat on ilmoitettu taulukossa, ja ne ovat kiinteät. Kalvojen määrä vaihtelee yhdestä viiteen. Hintaa nostavia tekijöitä ovat kalvojen määrä, maalin paksuus ja erikoismaalit. Jonkin verran asiakkaat haluavat palkkeja vain pohjamaalattuna, jolloin pintamaali maalataan työmaalla. Usein kuitenkin maalataan palkit tehtaalla mahdollisimman valmiiksi, jolloin työmaalla maalataan vain palkkien liitoskohdat. Seuraavalla sivulla on esitetty taulukko 1, jonka mukaan FSP laskuttaa Ruukkia. Liite 1 on taulukko, jossa numeroita ei ole peitetty.
12 TAULUKKO 1. FSP:n laskutustaulukko (hinnat peitetty) 6.2 Vuokra Vuokraa FSP Oy maksaa Ruukille xxx % tuotannon arvosta. Tähän päätökseen ollaan tultu sen vuoksi, että maalauksen määrä on vaihdellut kuukausittain niin paljon, että on ollut vaikea laskea kiinteää kuukausivuokraa. Aikaisemmin oli käytössä kiinteä vuokra, mutta maalausmäärien vaihtelun vuoksi on päädytty tällai-
13 seen vuokraan. Vuosien 2002-2007 vuotuinen tuotannon arvo on ilmoitettu kuviossa 2. (Kuvio 2 salattu.) KUVIO 2. Maalaamon tuotannon arvo (Tiedot poimittu taulukosta: Pohjoinen 2002-2007 Arto Tervola. Liite 2) Keskiarvo vuokran määrästä viiden vuoden ajalta on xxxx /kk. Vuokran keskiarvo vuodessa on siis xxxx. Vuokraan sisältyy kaikki energiakulut. 6.3 Vastuut ja velvollisuudet Pääsääntöisesti Ruukki omistaa ja kantaa vastuun kaikesta kiinteästä omaisuudesta, kun taas FSP:n omistuksessa ja vastuulla on kaikki kulutustarvikkeet. FSP:llä on kuitenkin omat maalauslaitteet käytössä. Maalaamon puolella palkkien siirtelyn tekevät Ruukin työntekijät Ruukin välineillä. Työnjohto FSP:llä on oma. Vastuut ja velvollisuudet on kirjattu taulukkoon, joka löytyy liitteistä. (LIITE 6)
14 6.4 Maalaamon kuormitus Maalaamon kuormitus on vaihdellut niin vuosien kuin kuukausienkin aikana. Sopimusvuosien aikana vaihtelu on ollut melko suurta. Vuosi 2004 oli maalattavien neliöiden suhteen paras. Silloin maalattavia neliömetrejä tuli xxxx, kun taas heikoimpana vuonna 2006 neliömetrejä maalattiin vain xxxx. (Tiedot poimittu taulukosta: Pohjoinen 2002-2007 Arto Tervola. Liite 2) Kuukausittainen kuormien vaihtelu on myös suurta. Esimerkiksi vuoden 2007 tammikuussa maalattiin xxxx neliömetriä kun taas helmikuussa vain xxxx neliömetriä. Eniten maalattiin kuitenkin lokakuussa, jolloin maalattavia neliömetrejä oli xxxx. Kun otetaan tarkasteluun koko sopimusajan maalaamon kuormitus, voidaan huomata, että yleensä kevään ja kesän aikana on enemmän maalattavaa kuin syksyn ja talven aikana. (Tiedot poimittu taulukosta: Pohjoinen 2002-2007 Arto Tervola. Liite 2) Tulevaisuudessa uskotaan maalausmäärien kasvavan. Lähivuosille uskotaan neliömetrejä tulevan n. 9 000-10 000 kuukaudessa eli vuodessa neliömetrejä tulisi silloin 108000-120 000. Arvion tulevaisuuden neliömääristä antoi Ylivieskan tehtaan johtaja Aki Viiliäinen.
15 Kuormituksen vaihtelu on suuri haaste, sillä maalaamon työntekijöitä on vaikea sijoitella muihin töihin silloin, kun maalausta on vähän. Kiireisinä aikoina on varmasti vaikea löytää nopeasti ammattitaitoisia henkilöitä maalaamoon määräajaksi.
16 7 OMA MAALAUS 7.1 Hinnan muodostuminen yleisesti Alla esimerkkejä kuinka kustannukset jakaantuvat yleisesti metallien pintakäsittelyssä. Kustannuksien jakaantumien on ilmoitettu prosenteissa. Epoksimaali 3 kerrosta 160µm Esikäsittely Sa 2,5 29% Pohjamaalaus 20% Pintamaalaus 10% Maalit 41% Alkydimaali 3 kerrosta 160µm Esikäsittely Sa 2 28% Pohjamaalaus 23% Pintamaalaus 12% Maalit 37% Sinkkisilikaattimaali 60µm Esikäsittely Sa 2,5 63% Maalaus 17% Maalit 20% (Tunturi s.27)
17 7.2 Hinnan muodostuminen Ylivieskan tehtaalla Pintakäsittelyn kustannukset siltapalkeissa ovat karkeasti 10-15% kokonaiskustannuksista. Tärkeää on saada pintakäsittely tehtyä mahdollisimman tehokkaasti, jolloin saadaan katetta tuotteissa paremmaksi. Myös pintakäsittelyssä, niin kuin muussakin Ylivieskan Ruukin tuotannossa, materiaalien osuus kustannuksista on suuri. Tämän vuoksi kustannuksia on hyvin vaikea vähentää. Maalauksen kustannuksia laskiessani käytin työntekijöiden tehokkuutena Ruukilta saadun taulukon arvoja. (Taulukko 3). Alkuperäinen taulukko on vuodelta 1995, joten maalauksen tehokkuus on varmasti parantunut jonkin verran. Taulukkoa on käytetty urakoiden laskemiseen silloin, kun Ylivieskan tehdas oli PPTH:n omistuksessa ja pintakäsittelyn teki oma henkilöstö. Mielestäni teholukutaulukko on kuitenkin käyttökelpoinen ja luotettava, koska maalausmenetelmät ovat pysyneet samana. Työn kustannuksissa on otettu huomioon esikäsittely. Keskimääräinen pintakäsittelijän palkka sekä tiedot sosiaalikuluista ovat peräisin Aki Viiliäiseltä.
18 TAULUKKO 3. Työn kustannukset (Taulukko 3 salattu) (Tiedot poimittu taulukosta: Maalaustyön tehokkuus Hannu Rautakoski. LIITE 4) Esimerkiksi kolmenkalvon maalauksen (silta/pesu) hinta lasketaan taulukkoa käyttäen seuraavasti: 1m² * 3 maalauskertaa / xxx * xxx = xxx Maalien hinnat sain tietooni Kalajoen tehtaalta. Hinnat ovat Ruukin sopimushintoja ja hinnasto on voimassa 2008 vuoden loppuun. Maalien ominaisuuksista ja riittoisuudesta tietoa löytyy Tikkurila Coatings- internet sivuilta sekä Tikkurilan kansiosta Korroosionesto- ja tuotemaalaus. Ilmoitetun teoreettisen riittoisuuden jaoin kuitenkin kahdella, koska Ruukin useilta henkilöiltä saadun tiedon mukaan ilmoitettu riittoisuus on harhaanjohtava. Tarkemmat tiedot laskuissa käytetyistä maaleista, sekä kalvojen paksuuksista löytyy liitteestä. Myös maalien riittoisuudet on kirjattu laskenta kaavioon. (Liite 5).
19 Alla laskettu hinnat vastaaville maalauksille kuin FSP:n sopimuksessa: TAULUKKO 4. Pintakäsittelyn hinnasto (Taulukko 4 salattu.) 7.3 Kiinteät kulut Edellisessä kappaleessa ilmoitetuissa hinnoissa ei ole otettu huomioon kiinteitä kustannuksia. Kiinteitä kustannuksia ovat mm. energia ja kiinteistöstä aiheutuvat kulut. Maalaamon lämmittämiseen menee huomattavan paljon energiaa, koska lämmitettävät tilat ovat suuret ja talvella maalattavat palkit pitää lämmittää. Myöskin valaistukseen menee huomattava määrä energiaa.
20 7.4 Jätekustannukset Jätteistä aiheutuvat kustannukset maksaa nykyään alihankkija. Tarkkoja tietoja jätteiden kustannuksista Ylivieskan maalaamosta ei ole saatavilla. Kalajoen Ruukin maalaamosta tiedot on kuitenkin saatavilla. Siellä jätteistä aiheutuvia kustannuksia vuonna 2007 tuli xxxx. Tätä ei voi suoraan verrata Ylivieskan maalaamon jätekustannuksiin, mutta antaa suuntaa, kuinka paljon jätekustannukset suunnilleen ovat. Jätekustannuksien hinnat ovat taulukosta: Kalajoen jätekustannukset Miia Tuominen. (Liite 3)
21 8 TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUS 8.1 Työntekijöiden määrän kartoittaminen Maalaamon kapasiteettia pitää kasvattaa siten, että kuukaudessa saadaan pintakäsiteltyä 12 000m². Aikaisemman Ruukilla saadun kokemuksen mukaan tähän päästään neljällä maalarilla ja kahdella puhaltajalla. Tällöin maalaamo toimisi täysin kahdessa vuorossa, kummassakin vuorossa yksi puhaltaja ja kaksi maalaria. Kuormituksen vaihtelu on ollut ja tulee varmasti tulevaisuudessakin olemaan suuri, joten kuormitushuippujen tasaamiseen kannattaa käyttää vuokratyövoimaa. 8.2 Palkkakustannukset Laskelmissa olen käyttänyt työntekijän palkkana xx /h. Tähän olen lisännyt työntekijän sosiaali-, eläke- ja vakuutuskulut, jotka ovat yhteensä 1,78x palkka, eli tunti työtä maksaa xx /h x 1,78 =xx /h. Arvion keskipalkasta ja muista lakisääteisistä kuluista antoi Aki Viiliäinen. Kuukaudessa työtunteja on 365/ 12/ 7*40= n.174
22 TAULUKKO 5. Työntekijöiden palkkakustannukset: Työntekijöiden määrä /kk. /vuosi 1 xxxx xxxx 2 xxxx xxxx 3 xxxx xxxx 4 xxxx xxxx 5 xxxx xxxx 6 xxxx xxxx 7 xxxx xxxx 8 xxxx xxxx 9 xxxx xxxx 8.3 Työntekijöistä aiheutuvat muut kulut Palkkakulujen lisäksi työntekijöistä aiheutuu muitakin kuluja. Esimerkiksi koulutukseen ja työvaatteisiin kuluu joka vuosi huomattavia määriä rahaa. Alapuolella on esitetty taulukko, jossa on laskettu yhden työntekijän varusteiden aiheuttamat kulut vuodessa. Tiedot ovat saatu Kalajoen maalaamosta Kalapudaksen Jannelta. Kulut ovat varmastikin suurin piirtein samat myös Ylivieskassa. TAULUKKO 6. Työntekijän varustekustannukset vuodessa Kengät 3kpl xxx Haalarit 10kpl xxx Hanskat 60kpl xxx Huppu 120kpl xxx Kasvosuojain 1kpl xxx Kasvosuojus kulutusosat xxx Puhaltajan kypärä 1kpl xxx Suodattimet maalausmaskeihin xxx Paperi hengityssuojat xxx Yhteensä xxx
23 8.4 Joustavuus Mikäli maalarit olisivat Ruukin työntekijöitä, voitaisiin heitä käyttää myös muihin Ylivieskan Ruukin tehtaalla tehtäviin töihin aikoina, jolloin maalattavaa on vähän. Eriasia on miten heidät saisi motivoitua tekemään muutakin työtä kuin työtä, mihin he ovat kouluttautuneet ja jota he ovat tottuneet tekemään eli maalausta. Maalarin työ on myös haasteellista ja vaikea oppia. Kaikki eivät opi maalaamaan, vaikka kuinka kauan harjoittelisi. Lisäksi epäpätevä henkilö tai henkilö, jolla ei ole motivaatiota tehdä maalaustyötään kunnolla, tulee kalliiksi. Maalaustyön korjaaminen on erittäin kallista, varsinkin jos puutteet/virheet huomataan vasta työmaalla. Ruukin työntekijöinä maalarit voitaisiin kouluttaa esim. palkkien siirtelyyn trukeilla. Lisäksi palkkien pakkaamisen he voisivat tehdä, jolloin lähettäjien työmäärä vähenisi. Puhalluksen jälkeen esiin tulleet pienet korjaukset palkkeihin voisi tehdä puhaltaja tai maalarit (roiskeiden hionta yms.). Näin vältyttäisiin turhilta siirroilta hallien välillä ja tuotanto ei häiriintyisi pienten korjaustöiden vuoksi. Nyt, kun maalaus on ulkoistettu, alihankkija joutuu hinnoittelemaan maalaustyön siten, että se pystyy maksamaan palkan työntekijöille siitäkin ajasta kun heillä ei ole maalattavaa. Käsitykseni mukaan FSP Oy:llä on töissä vuokramiehiä, jolloin he voivat reagoida paremmin kuormituksen vaihteluihin.
24 9 INVESTOINNIT 9.1 Maalausvälineet Ruukin tulisi ostaa maalausvälineet mikäli maalaus otetaan osaksi omaa liiketoimintaa. Kuten vastuut ja velvoitteet -taulukosta näkyy, FSP:llä on omat välineet käytössä. Tarvittavia laitteita ovat ruiskut oheistarvikkeineen. Ruiskuja tarvitaan neljä ja jokaiseen ruiskuun kaksi suutinta. Neljää ruiskua ei ole tarvetta käyttää yhtä aikaa, mutta varmuuden vuoksi on hyvä olla ylimääräisiä. Mikäli jokin ruiskuista rikkoontuu, ei maalaus kuitenkaan pysähdy. 9.2 Tietotekniikka laitteet Tietoteknillisiä laitteita ei tarvitsisi juurikaan enempää laittaa. Riittää kun hankitaan tietokone työnjohtajalle ja työntekijöille puhelimet. Maalaamon työnjohtaja voisi käyttää Ruukilla jo olemassa olevia tulostimia sekä muita tarvikkeita. 9.3 Tilojen muutokset Työntekijöiden taukotilat tulisi uusia työntekijöiden viihtyvyyden parantamiseksi. Nykyiset taukotilat ovat epäsiistit ja muutenkin huonossa kunnossa. Lisäksi ne ovat hallista erillään ulkona olevia työmaakoppeja, joten niiden käytettävyyskin on huono. Mielestäni halliin sisälle sopisi johonkin nurkkaan taukotilat, jolloin ne saataisiin tehtyä pienellä vaivalla. Tällöin työn mielekkyys lisääntyisi, ja kustannuksetkin pysyisivät kohtuullisina. Taukotilojen ilmanvaihtoon tulisi kiinnittää suurta huomiota, jos ne sijoitetaan maalaamorakennuksen sisälle. Pukeutumistilat
25 Ruukilla ovat ajanmukaiset, joten maalarit voisivat käyttää niitä. Pukeutumistilat sijaitsevat ruokalan kanssa samassa rakennuksessa.
26 10. TULOKSET JA POHDINTA 10.1 Yhteenveto Suurimmaksi haasteeksi näen pintakäsittelyn osalta suuret kuormitusvaihtelut. Kuormitus vaihtelee niin vuosi kuin kuukausitasollakin. Tilaa Ylivieskan maalaamossa on suurienkin määrien käsittelyyn, mutta kuukausittaiset vaihtelut pintakäsittelyn määrässä vaikeuttaa ammattitaitoisten työntekijöiden rekrytoimista. Yhtenä vaihtoehtona näen että maalaamossa käytetään vuokratyövoimaa suurimpien kuormituspiikkien aikana. On kuitenkin muistettava että myös vuokratyövoiman saantikin voi olla rajallista. Aina ei välttämättä löydy ammattitaitoista työvoimaa. Pintakäsittelyn hintaan vaikuttaa moni tekijä, joita on aikaisemmin tässä työssä käyty läpi. Taulukkoon 4 on kerätty hinnat eri maaleille ja kerroksille. Lisäksi hintaa nostavat kiinteät kustannukset ja työntekijöistä aiheutuvat muut kuin palkka kulut. Kiinteistöstä aiheutuvia kuluja, energiakuluja ja jätekustannuksia en ole ottanut laskuissani huomioon. Kiinteistöstä aiheutuvia ja energiakuluja en huomioinut sen vuoksi, koska ne pysyvät samana huolimatta siitä pintakäsittelevätkö tuotteet alihankkija vai Ruukki. Ylivieskan maalaamon jätekustannuksista ei ollut saatavilla tietoa, mutta työssä on käytetty Kalajoen maalaamon tietoja.
27 10.2 Työn arviointi Työ oli haasteellinen, sillä aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta työstä ei ollut. Lisäksi pintakäsittelykustannuksien laskeminen vaati yllättävän paljon vaivaa. Työn tarkoituksena oli selvittää kustannuksia ja muita seikkoja, jos pintakäsittely otetaan osaksi omaa liiketoimintaa. Työssä on tuotu näkemyksiä ja faktoja esille, jotka toivon mukaan helpottaa Ruukkia suunnittelemaan pintakäsittelyn tulevaisuutta. 10.3 Tulokset Nykyinen toimintamalli on todettu toimivaksi tavaksi suorittaa pintakäsittely. Yhteistyö on toimivaa. Nykyinen toimintamalli on myös tehokas, eli pintakäsittely ei ruuhkaannu ja pintakäsiteltävien tuotteiden läpimenoaika on hyvä. Maalauksen laatu on omien kokemuksieni mukaan myös hyvää. Huonoja puolia nykyisessä toimintamallissa on informaatio katkokset. Yhteistyö ja informaation kulku on suunniteltu toimiviksi, mutta inhimillisille unohduksille se on altis. Myös pintakäsittelyn hintojen nousu on luonnollisestikin Ruukin kannalta negatiivista kehitystä. Riskejä omaan pintakäsittelyyn siirtymisessä ovat laadun heikkeneminen ja pintakäsittelyn ruuhkaantuminen suurimpien kuormitushuippujen aikaan. Ruukilla on maalaamoja muilla paikkakunnilla, joten kannattaa selvittää esimerkiksi Kalajoen kanssa olisiko mahdollista tehdä yhteistyötä tasoittaakseen kuormitushuippuja siirtelemällä työntekijöitä.
28 Työn hintaa laskiessani en ole ottanut huomioon työntekijöiden joutoaikaa, eli laskelmien tulokset pätevät silloin kun henkilöstöä olisi koko ajan sopivasti pintakäsittelykuormitukseen nähden. Tämä selittää varmastikin jonkin verran nykyisten sopimushintojen ja tässä työssä laskettujen hintojen eroa. Omana toimintana pintakäsittely voitaisiin tehdä halvemmalla ainakin silloin, jos maalaamon työntekijöille voitaisiin hiljaisina aikoina osoittaa muuta työtä. Tulevaisuudessa kannattaa kilpailuttaa myös muut pintakäsittelyä alihankintana tekevät yritykset, jotta saadaan selville nykyisen alihankkijan kilpailukykyisyys työn hinnoittelussa.
29 LÄHTEET Painettu kirja Tunturi Pirjo, Tunturi Pekka. 1999 Metallien pinnoitteet ja pintakäsittelyt 3. painos Tikkurila Coatings. Tikkurilan asiakkailleen toimittama kansio: Korroosionesto ja tuotemaalaus Sähköinen julkaisu Ruukki oyj esittelymateriaali. WWW-dokumentti. http://www.ruukki.com/www/finland.nsf/documents/454e4aee66e157d1c22572 09002B26FC!Opendocument&lang=1 Luettu 23.5.2008 Ruukki oyj esittelymateriaali. WWW-dokumentti. http://www.ruukki.com/www/finland.nsf/documents/c7398609690fcfbbc225720 9002D855E?openDocument&lang=1 Luettu 23.5.2008 Tikkurila Coatings. WWW-dokumentti. http://www.tikkurila.fi/coatings Luettu 29.5.2008 Jari Juga, Logex-koulutuksessa 11.10.2005 käytetty diaesitys Logistiset arvoketjut ja verkostot
30 LIITTEET Liite 1 (Salattu)
31 Liite 2/1 (Salattu)
32 Liite 2/2 (Salattu)
33 Liite 3 (Salattu)
34 Liite 4 (Salattu)
35 Liite 5 (Salattu)
36 Liite 6/1 (Salattu)
37 Liite 6/2 (Salattu)