Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Tapaturmat Suomessa
Kuolemansyyt Suomessa
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025
Tapaturmakuolemat Euroopassa / 100 000 asukasta Liettua Latvia Kroatia Viro Suomi Slovenia Unkari Romania Tsekki Norja Puola Ranska Belgia Luxemburg Kypros Slovakia Sveitsi EU (28 maata) Itävalta Ruotsi Italia Makedonia Alankomaat Kreikka Irlanti Bulgaria Iso-Britannia Espanja Saksa Portugali 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Tapaturmakuolemat Pohjolassa / 100 000 asukasta
Alkoholi Suomessa
Alkoholinkulutus ikäryhmittäin 1968-2008
Viikoittain tai useammin alkoholia käyttävien osuus (%) ikäryhmittäin
Raittiiden osuus (%) ikäryhmissä
Kuinka monta alkoholiannosta kulutetaan kerralla? (15-29-vuotiaat)
Lasten ja nuorten juominen Pienet lapset eivät alkoholia juo, kun taas nuoruuden aikana yhä useampi alkaa käyttää alkoholia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa Lainsäädäntö ainakin periaatteessa keskeisesti määrittää nuoruudenaikaisen alkoholinkäytön mahdollisuuksia Nuorilla on runsaasti vapaa-aikaa, jonka viettoon usein yhdistyy alkoholinkäyttö. Nuoret ovat myös anniskelupaikkojen aktiivisin kävijäryhmä Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan vuonna 2009 91 prosenttia 12-vuotiaista pojista ja tytöistä ilmoitti olevansa raittiita, 14-vuotiaista runsas puolet, 16-vuotiaista reilu viidesosa ja 18-vuotiaista vajaa kymmenen prosenttia Alkoholiehtoiset hoitojaksot, tavallisimmin alkoholin aiheuttama päihtymystila ja alkoholimyrkytys, ovat vuodesta 1996 lähtien säilyneet lapsilla ja nuorilla jokseenkin ennallaan 15 19-vuotiailla tytöillä hoitojaksot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi vuosina 2005 2008 niin, että hoitojaksot olivat vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yleisempiä 15 19-vuotiailla tytöillä (98 jaksoa) kuin pojilla (85)
Lasten ja nuorten juominen Kuudentoista iässä tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa, eikä juuri humalajuomisessakaan. Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutokset eivät ole paikallistettavissa yhteen tai useampaan nuorten osaryhmään, vaan muutos on tapahtunut läpi koko nuorison ja koko maan. Ei suuria eroja sosiaaliryhmien, alueiden, maaseudun ja kaupungin välillä
Päihteet ja tapaturmat
Päihtymys ja liikenneonnettomuuden riski
Alkoholin osuus tapaturmakuolemista
Alkoholin osuus tapaturmakuolemissa, miehet ja naiset
Alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien muutos ed. vuodesta % 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat
Tapaturmaiset alkoholiin liittyvät kuolemat ja alkoholinkulutus 1998-2011
Humaltuneiden osuus eräissä tapaturmatyypeissä Humalassa kuolleiden %-osuus eräissä tapaturmissa 2010-2012 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Saunakuolemat Hukkumiset (pl. vesiliikenne) Tulipalot Kylmyys Tukehtuminen Kuljetustapaturmat (ml. vesiliikenne) Kaatumiset ja putoamiset Miehet Naiset
Päihteisiin liittyvät tapaturmakuolemat %-osuus kaikista tapaturmakuolemista 2012
Myrkytykset pois lukien alkoholimyrkytykset
Myrkytyskuolemat iän mukaan
Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat Euroopassa
Rattijuoppojen kuolleisuus vs. muu väestö 1 10 100 1 10 100 1000 Alcohol related causes Violence Other accidents Other causes Suicides Traffic accidents Other diseases Diseases of the circulatory system Neoplasms All causes Other accidents Violence Alcohol related causes Other causes Suicides Diseases of the circulatory system Other diseases Traffic accidents Neoplasms All causes Lähde:Impinen, Arrested Drunk Drivers Trends, social background, recidivism and mortality. (Poliisin tietoon tullut rattijuopumus: Muutokset, sosiaalinen tausta, uusiminen ja kuolleisuus)
Alkoholi ja sairaalahoito Päivystykseen tulevista tapaturmapotilaista n. 40-50% on tutkimuksissa todettu olevan päihtyneitä (puhallutus) Sairaaloissa tai päivystyksessä hoidetuista potilaista ei ole saatavilla säännöllistä päihtymystietoa Säännöllinen päihtymystiedon kerääminen tulisi ulottaa sairaanhoitoon
Alkoholi ja aivovammat Alkoholiongelmaisen perheen lapsen riski saada aivovamma kaksinkertainen verrattuna niihin lapsiin, joiden perheessä ei alkoholin väärinkäyttöä Uuden aivovamman saantia ennustaa ensimmäisen aivovamman saaminen humalassa Nuoruusiässä säännöllinen sekä humalahakuinen juominen ennustaa aivovamman saantia myöhemmin aikuisiällä LÄHDE: Satu Winqvist: Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury: Northern Finland 1966 birth cohort study (Traumaattiset aivovammat ja alkoholin väärinkäyttö: Pohjois- Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimus)
WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn
Alkoholi ja tapaturmat maailman mitassa Maailman terveysjärjestön yleiskokous 2010: Globaali strategia haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseksi Lähes joka viides (17 %) alkoholikuolema johtuu tapaturmasta Alkoholin osuus tapaturmakuolemista vaihtelee: myrkytys 17 %, putoaminen 16 %, hukkuminen 13 %, tulipalo 10 % Euroopan alkoholiohjelma 2012-2020: toimintalinjat alkoholitapaturmien vähentämiseksi Toimenpiteet päihtyneille anniskelun vähentämiseksi Riskitiedotus alkoholin myyntipisteissä ja alkoholipakkauksissa Mini-interventio tapaturmapotilaille
WHO:n tutkimus traumapotilaista ja suositukset Päivystyksissä 12 maassa 2000 2002 (mukana mm. Ruotsi) Alkoholitapauksia 6 45 % Säännöllinen (runsas) alkoholinkäyttö ja aiemmat haittakokemukset yleisiä Systemaattiseen käyttöön ICD10-luokituksen lisätekijät Y90 mitattu veren alkoholipitoisuus / Y91 arvio humalan asteesta Kliininen arvio tulisi tehdä jos puhallutus ei ole mahdollista Mini-interventio kaikille päihtyneenä loukkaantuneille Osalla ainoa kontakti terveyspalveluihin Hoitoonohjaus etenkin tapaturmauusijat Tiedonkeruu tapaturmaa edeltäneistä tilanteista Mahdollisuus kehittää kohdennettuja interventioita
Puljula J ym. Rajuun kertajuomiseen liittyvät haitat. Duodecim 2011. --- traumapotilaan veren tai puhallusilman alkoholipitoisuuden mittaaminen mahdollisimman pian vammautumisen jälkeen on aina tarpeen. Helpoin tapa arvioida vammapotilaan rajua kertajuomista on joko puhalluttaa potilas tai mitata veren alkoholipitoisuus. Vaikka näyttö on vielä riittämätöntä, kannattaa miniinterventio liittää alkoholin vaikutuksen alaisena loukkaantuneen potilaanhoitoon jo sen helppouden vuoksi.
Kiitoksia Antti Impinen, THL antti.impinen@thl.fi 029 524 8615