Välinehuoltajan tehtäväkuva Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä 19.10. Palveluohjaaja Ilse-Marie Österman Varsinais-Suomen Välinehuolto T-sairaalan välinehuoltokeskus
Välinehuoltajana hoitoketjussa Välinehuoltaja tekee välillistä hoitotyötä ja on omalta osaltaan turvaamassa potilaan hyvää ja turvallista hoitoa. Välinehuoltaja tekee joka päivä, joka ikinen hetki tärkeää infektioiden torjuntatyötä. Välinehuoltaja on osa moniammatillista työyhteisöä ja tekee yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Välinehuoltajan koulutus Perustutkinto 2 v. (kokeilu) Ammattitutkinto 2 v.(poistumassa) Erikoisammattitutkinto 2v. (henkilökohtaistamisen mukaan) Varsinais-Suomen Välinehuollossa välinehuoltajan kelpoisuusvaatimus on perustutkinto tai ammattitutkinto. Palveluohjaajan kelpoisuusvaatimus on erikoisammattitutkinto.
Koulutuksen sisältö Perustutkinto Pakolliset tutkinnon osat - Infektioiden torjunta ja hygieniakäytänteiden noudattaminen välineiden huollossa - Välineiden huoltotyössä toimiminen - Välineiden puhdistaminen ja desinfektio - Välineiden kuivaus, tarkastus, huolto, kokoaminen ja pakkaaminen - Välineiden sterilointi - Prosessin ohjaus, tuotantojärjestelmien hyödyntäminen ja laatutyö välineiden huollossa Erikoisammattitutkinto Työn johtaminen ja organisointi Infektioiden torjuntatyö Välinehuoltotyöhön ohjaaminen, perehdyttäminen ja työnopastus Välinehuoltotyön suunnitteleminen ja kehittäminen Valinnaiset tutkinnon osat - Välinehuoltotyö suun terveydenhoidossa - Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta: Laatutyö
Välinehuoltaja puhdistaa, desinfioi, tarkastaa, pakkaa ja steriloi toimenpiteissä käytettyjä instrumentteja ja laitteita esim. taipuisia tähystimiä eli skooppeja. o Välinehuoltajan pitää tunnistaa laajasti eri erikoisalueiden instrumentteja. T-sairaalan välinehuollon Gemini-tuotannonohjausjärjestelmässä on n. 40 000 instrumenttia. o Välinehuoltajan pitää tunnistaa miten instrumentit puretaan tarvittaessa osiin hyvän pesutuloksen saavuttamiseksi ja kootaan sterilointiin. o Mikä pesu-desinfektiomenetelmä on sopiva instrumentin materiaalille? Mikä sterilointimenetelmä? o Miten tartuntavaaralliset mikrobit tarttuvat (oma suojautuminen) ja miten mikrobit tuhotaan ( desinfektioaineet ja liuosten valmistus sekä oikean sterilointimenetelmän valinta sekä instrumentille että tuhottavalle mikrobille. o Välinehuoltajan tulee hallita aseptiset työskentelytavat. Välinehuollossa työskennellään sekä likaisessa että puhtaassa työtilassa. Miten toimin, että en levitä tartuntavaarallisia mikrobeja? Miten toimin, että en kontaminoi desinfioituja instrumentteja? Miten valmistetaan steriilejä välinepakkauksia?
Pesuprosessi Välineet lajitellaan pesuprosessia varten, puretaan osiin hyvän pesutuloksen saavuttamiseksi, onteloiset suihkupiikkeihin ja pesuletkuihin, esikäsittelyä/harjausta tarvittaessa Huonokuntoiset, ruostuneet ja muutoin pintavaurioituneet instrumentit poistetaan käytöstä (ruoste leviää, pintavaurioitunut instrumentti jää likaiseksi ja vauriokohtaan saattaa muodostua biofilmiä).
Turvalliset työtavat Välinehuoltotyö vaatii tarkkuutta mutta työ on myös fyysisesti raskasta. Yhdestä leikkauksesta voi tulla yli 100 kg edestä instrumentteja. T-sairaalan välinehuolto on pitkälle automatisoitua mutta erilaisia apuvälineitä käytetään nostamiseen esim. syöttöpöytiä/kääntöpöytiä.
Välinehuoltaja on käsityöläinen Instrumentit tarkistetaan (toimintakunto), liikkuvat osat öljytään, instrumentit kootaan leikkauskoriksi tai välinepakkaukseksi, instrumentit pakataan sterilointipusseihin, sterilointikääreihin tai sterilointicontainereihin. Välinehuoltaja T-välinehuollossa käyttää jokaiseen työvaiheeseen (pesu-pakkaus-sterilointi) Gemini Tuotannonohjausjärjestelmää.
Automatiikkaa välinehuoltajan apuna
Steriilit välinepakkaukset Steriloinnin jälkeen tarkistetaan autoklaaviprosessituloste ja varmistetaan, että sterilointiohjelman kaikki vaiheet ovat onnistuneet. Välinepakkaukset tarkastetaan: pakkaukset pitää olla täysin kuivia ja tahrattomia, saumaukset virheettömiä, steriliteettipäiväykset selkeästi nähtävillä, prosessi-indikaattorien värimuutos tapahtunut Välinepakkaukset pakataan kuljetuslaatikoihin ja kuljetusvaunuihin. Lähetit kuljettavat välineet asiakasyksiköihin. Välinehuolto ei omista eikä lainaa instrumentteja. Osastot omistavat ja hankkivat omat instrumentit.
Historian havinaa Ensimmäinen välinehuoltokeskus Suomessa perustettiin Auroran sairaalaan 1956. Ensimmäisiä välinehuoltajia kutsuttiin lasinpesijöiksi ja välinehuoltoapulaisiksi. Välinehuoltaja-nimike otettiin käyttöön 1958. Välinehuoltajat saivat toimipaikkakoulutuksen koska muuta koulutusta ei ollut tarjolla eikä koulutusta edes pidetty tarpeellisena. Välinehuoltajia koulutettiin (lyhyitä kursseja) jo 1970-luvulla mutta vasta vuonna 1995 alkoi välinehuoltajien ammatillinen koulutus.
Nykyaika Laadunhallintajärjestelmät ja toiminnan sertifiointi EU-lainsäädäntö: välinehuoltotyötä ohjaavat/valvovat standardit ja direktiivit Tuotteiden jäljitettävyys (tuotannonohjausjärjestelmät, tietojärjestelmät) Automatisoidut välinehuollot (kuljetinjärjestelmät, robotit, RFIDteknologia) Tuottavuus ja tehokkuus Välinehuoltotoiminnan keskittäminen välinehuoltokeskuksiin, luovutaan yhden välinehuoltajien työpisteistä osastoilla. Markkinaehtoistuminen, asiakaspalvelutyö Välinehuoltajien koulutusrakenne muutoksessa Osaamisen vaatimukset Työn vaativuuden arviointi ja palkkaus
Kiitos yhteistyöstä