FORDIN TALO KULTTUURILLE 2012! 2030 ideasuunnitelma talli arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy tallberginkatu 1C93 00180 Helsinki p. 09 6811190 f. 09 68111969 s. etunimi.sukunimi@talli.fi
TAUSTAA 1 KULTTUURIKÄYTÖN SELITYS 2012/2030 - syy selvitykselle - tarpeet kaupungissa 2007 selvitys, 2011 selvitys/kysely -> editoitu teksti Hanna-Mari Peltomäeltä Hernesaaren asemakaavallinen tilanne Hernesaressa on parhaillaan käynnissä osayleiskaavan laatimistyö. Nykyinen teollisuusalue saa osayleiskaavan myötä väistyä uuden kaupunginosan tieltä. Osayleiskaavassa tullaan suojelemaan alueen rakennuksista Fordin entinen kokoonpanotehdas ja läheinen altion iljavarastot. Osayleiskaavatyön puitteissa tutkitaan Fordin talon soveltuvuutta tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. - yms. - selvityksen aikarajat syksy 2012 / 2030-2012 versio elinkelpoinen myös ilman 2030 toteutusta - satama, meri, monumentaalirakentaminen Helsingin rannoilla 2 TAUSTAA
Hernesaari 1920-luvulla 2 HERNESAARI Laitumesta kaupungiksi Nykyinen Hernesaaren alue muodostuu pääosin täyttömaasta, jonka alle ovat peittyneet niemen keskivaiheilla sijainnut Hernesaari ja eteläkärjen Hernematalankari. 1900-luvun alussa saaren nimeksi vahvistetiin Hernesaari. Saarta käytettiin kesäisin laitumena ja siellä oli kalastajien tukikohta. Munkkisaari ja Hernesaari yhdistettiin vuonna 1941, kun oli saatu lupa niiden välisen salmen täyttämiseen. iisi vuotta myöhemmin merestä nouseva kallioinen saari tasoitettiin vasta valmistuneen Fordin autotehtaan käyttöön. Nykyisin Hernesaaressa toimii telakka teollisuusalueineen. Fordin kokoonpanotehdas on tulevaisuudessa mahdollista ottaa nykyistä painavammin huomioon kaupunkirakenteessa - nykyisin rakennus jää kaupunkikuvassa miltei kokonaan läheisten monumentaalisten peltihallien katveeseen. (ilmakuva vuodelta 2008 / www.ptp.fi) Hernesaaren tulevaisuus Hernesaareen laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa. Alueen asemakaavoitus aloitetaan, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt osayleiskaavaehdotuksen. Rakentamisajankohdaksi on kaavailtu vuosia 2020-2030. Hernesaaresta rakentuu 5000 asukkaan ja 3000 työpaikan myötä uusi osa Helsingin kantakaupunkia. Raitiovaunut tulevat kulkemaan pitkin Hernesaarta halkovaa pääkatua. Kadun itäpuolelle rakennetaan asuinkorttelit, vesiurheilukeskus, merellinen kaupan keskittymä ja helikopterikenttä. Asuinkorttelit muodostavat kolme "kylää", joista jokaisen keskeklle rakennetaan vesiallas venepaikkoineen. Asuinkylien viereen itärannalle sijoittuu rantapuisto. Pääkadun länsipuolella säilyvät viljasiilot, Munkkisaaren teollisuustalo ja Fordin tehdasrakennus. Niiden jatkona sijaitsevat kolmen risteilyaluksen laiturit, matkustajaterminaali sekä pienvenesatama palveluineen. Alueella tapahtuu jo ennen kuin rakentaminen alkaa Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat Hernesaareen aikaisintaan vuonna 2020. Tätä ennen aluetta kehitetään risteilysatamana ja matkailukohteena. Hernesaareen saapuu vuosittain noin 300 000 risteilymatkailijaa ja 300 kansainvälistä risteilyalusta. havainnekuva Hernesaaren tulevaisuudesta KS / kaavoituskatsaus 2011 Lähde: Hernesaari - Kantakaupunkia avomerinäkymin / Kaupunki suunnittelee 2011:8 / KS
3 FORDIN TALON HISTORIA Fordin entinen kokoonpanotehdas Hernesaaressa on helsinkiläisen arkkitehdin, Gunnar Nordströmin, Oy Ford Ab:lle suunnittelema, edustava pääkonttori- ja tehdasrakennus. Rakennus suunniteltiin ja toteutettiin jatkosodan ja sitä seuranneen pulakauden aikana. Kokoonpanotehdas oli valmistuessaan avara, valoisa ja toiminnaltaan selväpiirteisesti jäsennelty tuotantolaitos, jonka tiloihin heijastui yrityksen hierarkkinen toimintakulttuuri. Sen arkkitehtuuri oli 1940-luvulle tyypilliseen tapaan yksityiskohdiltaan runsaampaa ja koristeellisempaa kuin edellisellä vuosikymmenellä vallalla ollut funktionalismi. Fordin talo on historiansa aikana kokenut runsaasti muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet monella tapaa etenkin sen entisiin tuotantotiloihin ja tehdastyöväen käytössä olleisiin tiloihin. Rakennukseen suunniteltiin alun perin joustovaraa, jota toteutettiin 1940- ja 50-luvuilla rakentamalla tuotantotiloihin uutta välipohjaa. uonna 1965 toteutettiin pitkään suunnitteilla ollut rakennuksen lisäkerroksen rakentaminen arkkitehti Kurt Simbergin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurin laatuun merkittävimmin vaikuttanut yksittäinen muutos on ollut 1970-luvulla vesikaton korjauksen yhteydessä toteutettu kattolyhdyn purkaminen. Fordin talon nykyinen ulkohahmo ja julkisivut ovat rakennuksen 1980-luvulla peruskorjattua lounaispäätyä lukuun ottamatta pitkälle vuoden 1965 laajennuksen jälkeisessä asussa. Oy Ford Ab luopui tehdasrakennuksestaan 1990-luvun laman jälkimainingeissa vuonna 1997. Tämän jälkeen rakennuksen sisätiloihin ovat vaikuttaneet rakennuksen eri vuokralaiset, joita varten on jaettu tuotantotiloja useisiin yksiköihin, rakennettu uusia porrasyhteyksiä ja uudistettu osittain toimisto- ja aputiloja. Merkittävän yhtenäisen kerrostuman rakennuksen muutoshistoriassa muodostavat 2000-luvun alussa tehtaan vanhaan nosturihalliin uusmediayhtiö Satama Interactivea varten suunnitellut toimisto- ja kokoustilat (arkkitehti Jaakob Solla / a.men), joiden arkkitehtuurissa on otettu huomioon vanhan teollisuusrakennuksen luonne ja historia. Siistiin toimistokäyttöön korjatussa tilassa on aistittavissa sama avoimen tehdashallin luonne joka välittyy vanhoista valokuvista, kun taas tehdasrakennuksen eteläpäädyn tuotantokäytössä olevat tilat ovat tilallisesti pirstoutuneita. 4
Rakennuksen sisätilojen ominaisluonne on muutoksista huolimatta kuitenkin edelleen vahva. Tiloissa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä pintoja ja rakennusosia niissäkin tiloissa, joissa tilamuutokset ovat olleet huomattavia, sekä useita yhtenäisiä tilakokonaisuuksia (esimerkiksi rakennuksen pääsisäänkäynnit, porrashuoneet, näyttelyhalli ja toisen kerroksen toimistotilat). Rakennuksen alkuperäisten suunnitteluperiaatteiden mukaan on tehtaan eri vaiheissa rakennettu uutta ja muokattu vanhaa. Rakennuksen muutoshistoriaan kuuluu sekä selväpiirteisiä, yhtenäisesti toteutettuja muutosjaksoja että käytön mukanaan tuomia, tarpeen mukaan enemmän tai vähemmän suunnitelmallisesti toteutettuja kerrostumia. Kokonaisuutena Fordin entinen kokoonpanotehdas muodostaa erittäin mielenkiintoisen ja muutoksista huolimatta kokonaisuutena hyvin säilyneen, arvokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Rakennuksessa säilyneillä arkkitehtonisilla arvoilla ja kerroksellisella historialla on erityistä merkitystä tulevaisuuden uuden kaupunginosan siteenä Hernesaaren teolliseen menneisyyteen.
AUKKO AUKKO 12 700 18 200 13 500 19 400 25 500 19 500 AUKKO korkea tila porras b äänieristetty tila porras a varatie 4 NYKYTILANNE 6 Nykytilanne, jossa vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla. 1. kerros ylimpänä, 2. kerros keskellä ja poikkileikkaus alimpana. +2.80 uokralaiset Rakennus on nykyisin osittain aktiivisessa käytössä. Huoneistoala 12 500 m2. Entisten tehdashallien tilat on vuokrattu pääasiassa varastotiloiksi 1. kerroksessa, ja 2. kerroksen tehdashalliin on asettumassa käyttäjiä jotka hakevat käyttötarkoituksen muutosta esiintymistilaksi (?). Toimistotilat on vuokrattu eri toimijoille. Tilat Kokonaisvaltaisen ja pitempiaikaisen vuokralaisen puutteessa sen tilat ovat osittain tilapäisillä väliseinäjaoilla pilkottuja ja osaa niitä leimaa väliaikaisuuden ja välinpitämättömän käytön tuntu. Alkuperäinen tilaidea, jossa on kaksi korkeata hallitilaa ja keskellä kaksikerroksinen osa, ei hahmotu nykytilanteesta. Kokoonpanohalliin on jo rakentamisajan loppupuolella rakennettu välipohjaa, jota myöhemmin on laajennettu. Sen 1 kerroksen tilat on jaettu kevein väliseinin varastotiloiksi, ja 2 kerrokseen on lisätty toimistotiloja.
112 48 47 121 122 105 126 106 133 127 111 41 110 137 138 P 15 14 2 5 7049 4 ar k 1 20237 2 7 2 8 26 7208 3 2 1 15 2 3 37 4 2 2 28 2 6 17 3 16 Liiker k 1 4 7221 2 7 9 1 10 10 27 20L2 6 TOIMISTOTILAT 5 2 6 HUOLTO TOIMISTOTILAT 11 25 kt 24 Laivakatu 2 13 14 23 var 2 7 20181 1 1 kt var k 1 28 2 3 13 kt 2 2 6 7228 2 5 FORDIN TALO 2 6 1 40 11 Henry Fordin katu 7214 kt 3 2 3 ts k 2 5 2 6 1 5 1 PAIKOITUS 2 8 4 2 5 20K 12 26 42 2 13 17 2 38 2 2 41 Hernesaari 1 2 40 = Fordin talo 22 2 2 5 20235 6 12 kt 2 6 kt 1013 8 3 7 2 3 107 14 YLEISÖTILAT LINJA-AUTOT ptr 2 6 236 4 2 5 20K100 2 5 2 3 20e100 18 2 0 5022 2 2 2 2 2 5 1 8 = bussi 16 2 2 2 1 kt 6 5 4 2 6 ts k 3 2 3 2 2 1 9 1 7 9 16 1 7 110 1 9 = bussi 14 1 20K100 asemapiirros 1 : 2500 1 vaihe: 2012 Rakennuksen nykyisessä ajallisesti kerrostuneessa kokonaisuudessa vaikuttaa olevan paljon mahdollisuuksia. Pienillä muutoksilla rakennukseen voisi sijoittaa kulttuurialan toimijoita jo nyt. Ennen kaikkea esiintyvien taiteilijoiden harjoitus- ja esiintymistilat vaativat kohennusta nykyisiin saniteettitiloihin nähden. Ideasuunnitelmassa on esitetty uusien saniteettitilojen toteuttamista yhteen paikkaan siten että ne palvelisivat koko 1 kerrosta. 1 KOKOONPANOHALLI: studiotiloja (Matalasalmenkadun puolella) 2 KESKIOSA: 1 krs aula- ja uudet aputilat, 2 krs esiintymis- ja harjoitustilat 3 NOSTURIHALLI: kaksi erillistä korkeaa tilaa: studio ja tuubitila Poikittain näiden sektorien kanssa on päädyssä toimisto-osa 2-4 kerroksessa. Toimisto-osaan voidaan vuokrata niin studio- kuin toimistotiloiksi kulttuurin eri toimijoille. 7 toimistotila 2. kerroksessa Mahdollisia toimijoita voisivat tässä vaiheessa olla esim: - - - Rakenteet ja paloturvallisuus - tarkastelu - - 1 vaihe: 2012
studio kokoonpanohallissa "tvättbox" 8 korkea studio nosturihallissa 1 vaihe: 2012
nosturihalli sisäänkäynti bussiparkki k o k o o n p a n o - halli 54 628 19 m 2 12 700 A A 18 200 13 500 korkea monitoimistudio, yhteensä 544 m 2 261 m 2 110 m 2 lastausovet näyttämölle tila katsomolle (esim. 250 paikkaa) 377 m 2 335 m 2 19 400 uudet aputilat 5 m 2 korkea tila 111 m 2 25 500 19 500 lastausovet takatilaan mahd. takatila mahd. sivutila 13 193 19 439 20 603 12 815 wc 1 025 m 2 112 m 2 studioita yhteensä 748 m 2 jaettavissa eri tavoin 8 600 112 630 ajoluiska ivkh 98 m 2 79 m 2 61 m 2 221 m 2 18 m 2 17 m 2 teknisiä tiloja porras b b o x i t porras a 9 m 2 var 18 m 2 1. kerros vanha osa 5 966 m 2 jäte 17 m 2 24 m 2 D sisäänkäynti huoltoreitti sisäänkäynti B 1. kerros 1:500 12 700 18 200 13 500 19 400 25 500 19 500 9 nykytilanne (vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla) 1 vaihe: 2012
AUKKO AUKKO 2. kerros vanha osa 5 110 m 2 ruokasali AUKKO AUKKO korkea tila 166 m 2 keittiö tarjoilu 146 m 2 174 m 2 AUKKO ruokahissi 25 m 2 esiintymistila 1 365 m 2 katsomo n. 450 paikkaa porras b 26 m 2 takatila näyttämö 117 m 2 82 m 2 124 m 2 41 m 2 67 m 2 serverihuone 14 m 2 71 m 2 12 m 2 lastaustila 58 m 2 13 m 2 182 m 2 esiintymistilan aputilat yhteensä 596 m 2 TAARAHISSI äänieristetty tila 106 m 2 43 m 2 porras a 33 m 2 17 m 2 292 m 2 20 m 2 2 24 m 2 51 m2 24 m 2 51 m 2 12 m 2 15 m 10 m 2 13 m 2 68 m 2 2. kerros 1:500 varatie AUKKO korkea tila porras b äänieristetty tila porras a varatie 10 nykytilanne (vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla) 1 vaihe: 2012
3. kerros vanha osa 1 174 m 2 4. kerros vanha osa 110 m 2 80 m 2 81 m 2 24 m 2 26 m 2 tupakkahuone porras b iv-konehuone 506 m2 69 m 2 iv-konehuone porras a 3. kerros 1:500 4. kerros 1:500 porras a nykytilanne (vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla) nykytilanne (vuokratut tilat merkitty harmaalla rasterilla) 11 1 vaihe: 2012
+13,200 studio studio +8,700 5 900 4 500 aputila korkea studio 10 400 +2,800 20 058 20 058 13 372 leikkaus A-A 1:200 12 1 vaihe: 2012
ilmakuvasovitus 2 vaihe: 2030 Alkuperäisen tilajärjestelyn palauttaminen ainakin pääosin sopisi ideaan kulttuurin talosta. Rakennuksen aiemmista vaiheista voitaisiin palauttaa tuotantotilojen alkuvaiheiden arkkitehtuurille ominaisia piirteitä; tilojen avoimuus ja valoisuus sekä tehtaan toimintaan pohjautuneet tilajärjestelyt. 13 näkymä pohjoisesta kohti lisäosaa Tehdas muodostui alunperin kolmesta pitkittäisestä, toisiinsa avoyhteydessä olevasta sektorista. Nämä sektorit voisivat olla myös kulttuurirakennuksen villakoiran ydin seuraavasti: 1 KOKOONPANOHALLI -! välipohja puretaan osittain -! salissa oleva ajoluiska yläkertaan korvataan hissillä -! 2 KESKIOSA: 1 krs aula- ja aputilat, 2 krs esiintymis- ja harjoitustilat 3 NOSTURIHALLI: kaksi erillistä korkeaa tilaa: studionäyttämö ja tuubitila Poikittain näiden sektorien kanssa on päädyssä toimisto-osa 2-4 kerroksessa. Toimisto-osaan voidaan palauttaa alkujaan selväpiirteinen tilallinen luonne, joka on osittain hävinnyt väliseinien purkamisen vuoksi. 4 LAAJENNUS Erikokoiset salit aputiloineen soveltuvat liitettäväksi Fordin laivaan, yhteys keskiosan aulatilojen kautta. Fordin taloon voidaan sijoittaa salia palvelevat harjoitusstudiot keskiosan 2 kerrokseen. Suunnitelmassa on esitetty maksimikokoinen sali joka on 1100-paikkainen. Rakenteet ja paloturvallisuus - tarkastelu -! -! 2 vaihe: 2030
4800 III 2410 +23.5 +27.7.0 +17.7 kaari alkaa I 900 +20.0 I 900 2500 A.+16.0 A.+16.0 +6.0 2500 +20.0 +20.0 A.+16.0 I 4900 +4.0 +3.0 +3.0 +3.0 +4.0 +7.0 R A M P P I 3400 +22.0 II PULPETTI LASIKATTO asemapiirustus 1:2000 +3.0 AJO PYSÄKÖINTI- LAITOKSEEN 7400 +40.0 X +4.0 2800 +17.0 II FORD - harmaa LASIKATTO +30.0 UUDISOSA 8000 +30.0 II +5.0 +6.0 FORDIN TALO +20.0 +11.0 +17.0 +7.0 +6.0 +4.0 +3.0 +26.0 +5.0 +9.0 AKR.+26 II +29.0 +29.0 A.+31.0 +26.0 +9.0 AKR.+29 A.+31.0 +26.0 4600 II II A.+29.0 +23.0 +26.0 A.+29.0 +23.0 +9.0 AKR.+26 +6.0 +6.0 +5 +20.0 +5 +17 +11 +17 +11 +17 +11 +23.0 +23.0 +26.0 +20.0 +23.0 +26.0 +20.0 +23.0 +26.0 +20.0 II 4100 III III 2500 +4 +6.0 +5 +4.0 +17 +11 +17 +11 +17 +11 III +17 +23 +4.0 +26.0 +20.0 III 2750 III +17 +11 +17 +11 +17 +11 +17 +23 +4 +5 +3.0 +17 +23 III +23 +20 III 750 +4.0 +17 +5.0 +29 kenttä +7.0 +5.0 +26.0 +23.0 ALTAASEEN KOLME MOOTTORIENETTÄ 8800 +20.0 +17 +20.0 vesi +0.0 +6.0 I +29 näkymä etelästä kohti lisäosaa 14 2 vaihe: 2030
MERI AJO PYSÄKÖINTILAITOKSEEN 6 AP 64 AP 6 AP 20 AP HUOLTO 21 AP 1. kerros uusi osa 2 690 m 2 SIUTILA TAKATILA 1 788 m 2 LAA KATSOMO narikka lipunmyynti SIUTILA meri UUSI AULA PÄÄSISÄÄNKÄYNTI 12 700 narikka A A STUDIO- yhteensä 408 m 2 NÄYTTÄMÖ TAKA- LAA TILA 18 200 13 500 katsomo 150 paikkaa KESKIKOKOINEN SALI katsomo 350 paikkaa sisääntuloaukio wc:t 113 m 2 yhteensä 874 m 2 19 400 LAA 222 m 2 STUDIO SIUTILA SIUTILA APUTILAT pukutilat 173 m 2 25 500 19 500 157 m 2 varastotilaa TAKATILA TEK 154 m 2 ERSTAS HUOLTO huoltoramppi 2. kerrokseen STUDIO studioita yhteensä RAINTOLA keittiö 79 m 2 456 m 2 300 asiakaspaikkaa ivkh 536 m 2 114 m 2 STUDIO tarjoilu ravintolan huolto 61 m 2 STUDIO 20 m 2 jäte var 18 m 2 17 m 2 113 m 2 ANHA AULA 1. kerros vanha osa 5 966 m 2 17 m 2 24 m 2 D huolto sisään kerros B 3 AP 3 AP 5 AP +3.0 1. kerros 1:500 15 2 vaihe: 2030
meri 2. kerros uusi osa 1 900 m 2 AUKKO KAHILA 2. kerros vanha osa 4 230 m 2 TAKATILA korkea tila LAAN YLÄOSA TAKATILAN YLÄOSA korkea tila AUKKO 174 m 2 AUKKO 166 m 2 146 m 2 25 m 2 STUDIO + APUTILAT porras b 26 m 2 STUDIO + APUTILAT SIUTILA 2 270 m 2 LAA SIUTILA YLÄAULA kattolyhty SIUTILAN YLÄOSA HUOLTO ESIINTYMISTILA TAI 3 STUDIOTA yhteensä 623 m 2 + 311 m 2 huoltoramppi 182 m 2 60 m 2 58 m 2 107 m 2 41 m 2 71 m 2 67 m 2 14 m 2 12 m 2 13 m 2 korkea tila LAAN YLÄOSA TAKATILAN YLÄOSA 104 m 2 43 m 2 porras a 33 m 2 STUDIO + APUTILAT KATSOMO 1000 HLÖLLE (15 RIIÄ) SIUTILAN YLÄOSA 77 m 2 20 m 2 2 24 m 2 51 m2 24 m 2 51 m 2 12 m 2 15 m 10 m 2 13 m 2 68 m 2 17 m 2 katunäkymä varatie 2. kerros 1:500 katunäkymä 16 1 19.10.2011 2 vaihe: 2030
näkymä kattoterassilta terassi ulkotarjoilu 80 m 2 3. kerros vanha osa 1 174 m 2 81 m 2 4. kerros vanha osa 110 m 2 KATTOTERASSI 24 m 2 26 m 2 69 m 2 506 m2 kattolyhty kattolyhty porras a 17 3. kerros 1:500 4. kerros 1:500 2 vaihe: 2030
suuri esiintymistila 10 400 5 000 900 5 700 aula studioita parvella aputiloja aula pieni esiintymistila leikkaus A-A 1:200 18 2 vaihe: 2030
AULA KATSOMO NÄYTTÄMÖ TAKA- TILA STUDIO + APUTILAT AUTOPAIKOITUS KATSOMON TAKAOSA AULA KATSOMO 10 400 NÄYTTÄMÖ TAKATILA TOIMISTOJA / HARJOITTELUTILOJA AR / TEK STUDIO STUDIO STUDIO 19 2 vaihe: 2030
näkymä nosturihallin pienestä esiintymistilasta ravintola tuubitilassa 20 2 vaihe: 2030