Luolajan puukoulu Lausuntoraportti sisäilmanäytteistä Päivätty 7.4.2016 Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33630 TAMPERE
Sisäilmanäytetulosten tulkinta Tutkimuskohde Luolajan puukoulu Vesitie 14 13500 Hämeenlinna Työn tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut-liikelaitos 13100 Hämeenlinna Yhteyshenkilö Mika Metsäalho 03 6215331 mika.metsaalho@hameenlinna.fi Tutkija Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33560 TAMPERE Yhteyshenkilö Markus Fränti 050 3029988 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan yleisesti sisäilman bakteeri ja sieni-itiöpitoisuuksia. Tuloksia verrataan tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon. Kosteusvauriolajistojen ja sukujen esiintyminen näytteissä talviaikaan voi viitata rakennusperäiseen epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Tulosten luotettavuuden kannalta ulkoilman kontaminaatio huomioidaan käyttämällä mittausajankohtana pakkasjaksoa (ulkoilma steriili) tai käyttämällä ulkoilmasta kerättyä vertailunäytettä. Maaliskuun alussa 2016 rakennukseen suoritettiin sisäilmamittauksia kuusivaiheimpaktoria käyttäen. Sisäilmanäytteiden kerääminen oli osa rakennuksen korjaustoimien jälkeistä laadunvarmistustoimintaa. Työn tarkoituksena oli selvittää rakennuksen sisäilmaston mikrobikanta ja -kokonaisitiöpitoisuudet hetkellisesti. Näytteitä kerättiin yhteensä 6kpl kahdesta eri kerroksesta. Kasvatusalustat olivat seuraavat: - THG (tryptoni-hiivauute-glukoosiagar) Elatusalusta bakteereille ja aktinomykeeteille - MA-2 mallasuuteagar: Perusalusta hiiva- ja homesienille - DG-18 (dikloraani-18%-glyseroliagar): Alustatyyppi kuivissa olosuhteissa viihtyville hiiva- ja homesienille 1.2 Virhelähteet ja tulosten luotettavuus Sisäilmanäytteenotto on tutkimusmenetelmänä epäsuora. Tästä syystä näytteenottoon liittyy luotettavuuden kannalta huomioonotettavia tekijöitä: 1. Näyte edustaa vain hetkellistä mikrobimäärää ja kantajakaumaa sisäilmassa. 2. Aktiivisuusvaihtelua ei saada tuloksissa näkyviin, kuin keräämällä tietoa usealla näytteenottokerralla. Suositeltavaa on kerätä näytteitä 2-4krt /tila. Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurioita rakennuksessa 3. Rakennuksessa työskentelevät henkilöt ja toiminnot ovat luotettavuutta heikentävä tekijä. Vaatteiden mukana tapahtuva kulkeuma on merkittävin ihmistoiminnasta aiheutuva epäluottavuuslähde. Ihmisperäisen virhelähteen minimoimiseksi tutkimusajankohta on käytetty toimistoajan ulkopuolisia aikoja. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
1.3 Viitearvot Raportin käytettävät viitearvot ovat yhtenäiset analyysivastauksessa ilmoitettujen viitearvojen kanssa (Laboratorio: Turun Yliopisto -aerobiologian yksikkö). Viitearvot: Aktinomykeetti-itiöpitoisuus yli 10cfu/m³. Kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti-itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa taajama-alueella sijaitseville rakennuksille. (viitearvo on yhtenäinen toimisto- ja asuintiloissa) Yli 50 cfu/m³ sieni-itiöpitoisuus koulurakennuksen tiloissa viittaa selkeästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso bakteeripitoisuudelle on 600cfu/m³ 600 cfu/m³ bakteeripitoisuus on korkein normaaliksi katsottava pitoisuus toimitoja kouluympäristössä. Viitearvon edellytyksenä on, että tilat eivät ole henkilökuormitettuja mittauksen aikana. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
2 Tulokset 2.1 Kerros 1 Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 1.3.2016 Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Ulkoilman lämpötila: -7 C Näytteet: LUK-1: Luokkahuone 113 LUK-2: Luokkahuone 111 LUK-3: Luokkahuone 103 (englannin opetus) LUK-1 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 21 cfu/m³ on matala. Kokonaisbakteeripitoisuuden perusteella ilmanvaihdon toimivuuden arviointi on vaikeaa, koska mittausajankohta oli ajoitettu lomakauteen, eikä rakennuksessa ollut henkilöoleskelua useampaan päivään. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla kokonaissieni-itiöpitoisuus on tavanomaisella tasolla 12cfu/m³, mutta lajistoerittelyssä on analysoituna kosteusvaurioindikaattori Oidiodendran. DG-18 alustalla esiintyy lievästi kosteusvaurioindikaattori Wallernia. Huomioiden eloperäiset rakennusmateriaalit ja turvepohjaisen eristeen alapohjatilassa, lajisto ei viittaa epätavanomaiseen rakennusperäiseen mikrobikasvuun. LUK-2 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 36 cfu/m³ on matala. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 ja DG-18 alustoilla ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreita. Analyysissä ilmoitetut kokonaisitiöpitoisuudet ovat tavanomaisella tasolla 18cfu/m³. LUK-3 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 32cfu/m³ on matala. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 alustalla ei ole analysoitua lajistoa, koska havainnot jäävät alle määritysrajan. Kserofiilisten sienten kasvatusalustalla DG-18 kokonaisitiöpitoisuus on matala, ja alustalla ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreita. YHTEENVETO KERROSKOHTAISESTA NÄYTEKOKONAISUUDESTA Näytteen kokonaisbakteeri- ja sieni-itiöpitoisuudet ovat tutkitussa kerroksessa alhaisella tasolla. Huomioiden ajalle tyypilliset rakenteet ja eloperäiset eristemateriaalit, lievien kosteusvauriolajien esiintyminen myös talviaikaan on rakennuksen sisäilmassa mahdollista. Analyy- Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
sivastauksen perusteella vain yhdessä näytteessä havaittiin lievästi kosteusvaurioindikaattoriksi luokiteltavaa lajistoa. Tulosten perusteella kerroksessa ei ole viitteitä epätavanomaiseen mikrobikantaan. 2.2 Kerros 2 Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 1.3.2016 Ulkoilman lämpötila: -7 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: LUK-4: Huone 203 (IP-kerho) LUK-4 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on matalalla tasolla 77 cfu/m³. THG alustalla ei ole analysoitu aktinomykeetti itiökasvua. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla MA-2 esiintyy pienenä pitoisuutena Oidiodendran kosteusvaurioindikaattoria. Alustan kokonaissieni-itiöpitoisuus on kuitenkin alhainen. DG-18 kasvatusalustalla ei ole analysoitua kosteusvaurioindikaattorilajistoa ja alustan kokonaissieni-itiöpitoisuus on alhainen. Näyte ei kerroksen osalta viittaa rakennusperäiseen epätavanomaiseen mikrobilajistoon alhaisten itiöpitoisuuksien ja suppean lajiston perusteella. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
3 Tulosten vertailu aikaisempaan mittaushistoriaan Kesällä 2014 rakennukseen tehtiin ilmanvaihdollisia parannuksia, ja kosteusvaurioitunut kellaritila osastoitiin omaksi kokonaisuudeksi sekä alipaineistettiin. Suoritettujen korjausten vaikutus näkyy parantuneina sisäilmamittaustuloksina 2015. Vuonna 2014 näytemäärä on ollut rakennuksen kokoon nähden kuitenkin liian suppea. Verrattaessa 2016 mittaustuloksia vuodentakaiseen tilanteeseen, mittauksissa ei ole analyysien perusteella merkittävää eroa sisäilman mikrobipitoisuuksissa, eikä sisäilman parantunutta laatua voi sisäilmamittauksen perusteella osoittaa. NÄYTE (pvm) Kokonaisbakteeripitoisuus THG Kokonaisitiöpitoisuus MA-2 Kokonaisitiöpitoisuus DG-18 7.3.2014 3429 Ei tiedossa Ei tiedossa ILMANVAIHDON PERUSPARANNUS 28.1.2015 141 11 9 28.1.2015 747 15 6 28.1.2015 381 6 9 1.3.2016 21 12 12 1.3.2016 36 18 18 1.3.2016 32-6 1.3.2016 77 6 9 3.1 Jatkotoimenpidesuositukset Liitteet Rakennukseen suoritetun peruskorjauksen ja sen jälkeisen seurantamittausten perusteella rakennukseen ei ole tarpeellista suorittaa tarkentavia rakennetutkimustoimia. Koska 2016 näytteet ovat kerätty loma-aikana, suositellaan luokkakohtaisesti hiilidioksiditasot mitattavaksi normaalilla henkilökuormituksella. Mittauksella haetaan tietoa siitä, onko ilmamäärät mitoitettu nykyistä käyttötilannetta vastaavaksi? Tampereella 7.4.2016 Ardiko Oy Markus Fränti LIITE 1: Kerroskohtaiset tutkimuskartat LIITE 2: Laboratorion analyysivastaukset 2016: Nro: 010316 LIITE 3: Laboratorion analyysivastaukset vuonna 2015 Nro:280115 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Luolajan puukoulu 3006 33560 Tampere Vesitie 14 Y-tunnus: 2717615-3 13500 Hämeenlinna
LIITE 1 Kerroskohtaiset tutkimuskartat - Kerros 1 - Kerros 2
LIITE 2 Laboratorion analyysivastaus: Nro: 010316
TESTAUSSELOSTE (1 / 9; liiteosa 3 ss.) ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä tunniste: LuojalanAla-aste_Ilma_Ardiko_010316 PC-seloste, Pessi, 27.11.2015 Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Ardiko Oy / Markus Fränti Kissanmaankatu 19 A 1, 33530 Tampere Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut liikelaitos, Mika Metsäalho, PL1000, 13101 Hämeenlinna markus.franti@ardiko.fi Menetelmä: Ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu mˉ³ ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 12 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: HK 10 Kohde: Luolajan ala aste Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 1.3.2016 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 7 C. RH 69,8%. Saapumispvm: 2.3.2016 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1. 3. LUK 1 Aq161 Aq163 Sarjat 4. 6. LUK 2 Aq164 Aq166 Sarjat 7. 9. LUK 3 Aq167 Aq169 Sarjat 10. 12. LUK 4 Aq170 Aq172 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen, Satu Saaranen, Oskari Talvitie / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulurakennus maaseutualueella, koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu osin näihin, osin Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä LuojalanAla aste_ilma_ardiko_010316 2/9 (liite 3 ss.) Sarjat 1. 3. LUK 1 (Aq161 Aq163) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 18 C, RH 24% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 21 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Oidiodendron * 6 Penicillium 6 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 12 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Sporothrix 3 Wallemia * 3 Muut ryhmät: steriili rihma 6 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 12 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä LuojalanAla aste_ilma_ardiko_010316 3/9 (liite 3 ss.) Sarjat 4. 6. LUK 2 (Aq164 Aq166) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 22% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 36 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 3 Muut ryhmät: steriili rihma 15 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 18 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 3 Muut ryhmät: steriili rihma 15 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 18 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä LuojalanAla aste_ilma_ardiko_010316 4/9 (liite 3 ss.) Sarjat 7. 9. LUK 3 (Aq167 Aq169) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 25% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 32 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Muut ryhmät: steriili rihma 6 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 6 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä LuojalanAla aste_ilma_ardiko_010316 5/9 (liite 3 ss.) Sarjat 10. 12. LUK 4 (Aq170 Aq172) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 19 C, RH 24% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 77 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Oidiodendron * 3 Muut ryhmät: steriili rihma 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 6 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 3 Sporothrix 3 Muut ryhmät: steriili rihma 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 9 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä LuojalanAla aste_ilma_ardiko_010316 6/9 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 18.3.2016 Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Anna Mari Pessi FM, erikoistutkija
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytetty menetelmä on ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä otettuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisätiloihin. Näytteenotto Ilmanäytteen ottoon on käytetty 6 vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat raportin sivulla 1. Analysointi Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni hiivauute glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva ja homesienet, basidiomykeetit dikloraani 18% glyseroliagar (DG 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkubointilämpötila 25 C inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettien tyypitys 10 14 vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja lopullinentulkinta, jossa on huomioitutulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla. Tuloksen toistettavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Mitattu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovaurion mahdollisuutta rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilmanäytteen tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja määrän vertailuun.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 2/3 Tulkinnan perusteetsosiaali ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) aktinomykeetti itiöpitoisuus, yli 10 cfu mˉ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama alueellasijaitsevillerakennuksille. muiden bakteerien kuin aktinomykeettien kohonnut kokonaispitoisuus ( > 4500 cfu mˉ³): asuntojen sisäilmassa ei viittaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puutteellisestailmanvaihdosta. sieni itiöpitoisuus, yli 500 cfu mˉ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava sieni itiöpitoisuus taajama alueella sijaitsevissa asunnoissa. sieni itiöpitoisuus, 100 500 cfu mˉ³: kohonnut sieni itiöpitoisuus taajama alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos lajistossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näytteet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri tilassa otetussa näytteessä tai useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiettyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) itiöiden yksittäisiäkin pesäkehavaintoja ilmanäytteessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä ª. Muut tilat kuin asuintilat Tuotannolliset tilat Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Koulurakennukset Selvitettäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyttein voidaan tulosten tulkinnassa käyttää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumis terveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin ja koulurakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieniitiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoista otettujen näytteiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa yksittäisten näytteiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulu rakennuksen sisäilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri tiloista otettua näytettä (Meklin ja muut, 2007). Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuutta ole, yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 Toimistotilat Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu mˉ³ sieni itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu mˉ³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita verrataan tuloksia asumis terveysohjeiden raja arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin tilaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Lisätietoa Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT kortissa 80 10712 "Rakennuksen kosteus ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen" ja Ratu työmenetelmäkortissa 82 0239 "Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät." Viitteet Asumisterveysohje.Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys lehti, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. http://urn.fi/urn:isbn:978 952 00 2812 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu rakennusten kosteus ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82 0239 kortti: Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2000. RT 80 10712 kortti: 'Rakennuksen kosteus ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127 131
LIITE 3 2015 ilmanäytteiden analyysivastaukset