Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)



Samankaltaiset tiedostot
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

PYHÄJÄRVEN SUOJELUOHJELMA Pyhäjärven suojelurahaston IV toimikausi

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vaikuta Lähivesiin Pori

Pyhäjärvi-instituuttisäätiö

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Toimintasuunnitelma 2011

Järvikunnostushankkeen läpivienti

AURAJOKI-OHJELMA : TOIMENPITEET TEEMOITTAIN

Vesistövaikutusten arviointi

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Hankeidea

Vesiensuojelukohteiden inventointi ja kunnostuksen tekniset innovaatiot muuttuvassa ilmastossa (VINKU)

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

Lohjan Kirmusjärven laskuojien kunnostuksen esiselvitys

Auli Lepistö Säkylä Digineuvos - hanketyökalu

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Paimionjoki-yhdistys ry:n syyskokous. Keskiviikkona klo Someron kaupunginhallituksen huoneessa, Joensuuntie 20, 2 krs.

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Ylä-Savon toiminta-alue

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen oppimisverkosto (VOPPE)

1. kokouksen avaus Köyliö-seuran puheenjohtaja Anneli Laine avasi kokouksen tervetulotoivotuksin.

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

LAITURI. Mitä Pyhäjärvelle kuuluu nyt? s. 10. Mitä Pyhäjärven. miksi? s. 8. Pyhäjärven suojeluprojektin tiedotuslehti 1/2003

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Biokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

On rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY Vastauksia 27/67 kpl

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Kunnon kylät

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille

Tervetuloa! Vaikuttavaa toimintaa

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Eurajoki Lapinjoki ryhmä Säkylä

Transkriptio:

KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) Hankesuunnitelma 1.1.2008 31.12.2009 (versio 2, päivitetty 31.10.2008)

HANKKEEN TIEDOT Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) -hankkeen hakijana on Pyhäjärviinstituutti. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2008 31.12.2009. TAUSTA JA TARVE Köyliönjärvi on rehevä maatalousalueen järvi. Järvi valuma-alueineen sijaitsee eteläisessä Satakunnassa Köyliön ja Säkylän kuntien alueella. Köyliönjärven alueella on tehty pitkäjännitteisesti työtä järven hyväksi. Ensimmäinen Köyliönjärven suojeluprojekti alkoi vuonna 1990 ja tämän jälkeen useiden eri projektien aikana on tehty paitsi paljon tutkimuksia ja selvityksiä, myös poistokalastettu ja kampanjoitu ympäristötuen erityistukimuotojen hyödyntämiseksi. Viimeisin Köyliönjärvellä ollut hanke oli vuosina 2002 2005 toteutettu Köyliönjärven kansallismaisema kuntoon -hanke. Erilaisten hankkeiden lisäksi Pyhäjärvi-instituutissa on valmistunut keväällä 2007 koontiraportti Köyliönjärven tila ja kunnostus, johon on kerätty historian aikana selvinnyttä tietoa järven tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi raportissa on käsitelty erilaisia kunnostusmenetelmiä ja pohdittu niiden soveltuvuutta Köyliönjärven kunnostukseen. Pitkä suojelutyön historia ei ole poistanut Köyliönjärven tilan kehittämisen tarvetta. Järvi on ponnisteluista huolimatta kesäisin sinilevien valtaama. Tämä hanke yhdessä vesiensuojelutoimenpiteitä toteuttavan investointihankkeen kanssa tuovat yhdessä oman osansa Köyliönjärvellä tehtyyn suureen työmäärään. Köyliönjärven rehevyys on ennen kaikkea seurausta ulkoisesta kuormituksesta, joka ylittää järven sietokyvyn moninkertaisesti. Köyliönjärven huono tila vaikuttaa myös Köyliönjoen veden laatuun, mutta myös suoraan Köyliönjokeen kohdistuva kuormitus on merkittävää. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen kannattaa aloittaa sieltä, missä vaikutus kuormitukseen on suurin. Toimien kohdentamiseksi alueella on tarpeen kartoittaa kriittiset kuormituspisteet ja kuormitusriskit. Lisäksi vesiensuojelutyötä halutaan toteuttaa asukaslähtöisesti. Asukaslähtöisen vesiensuojelutyön keinot kehitettiin Pyhäjärvi-Life -hankkeessa vuosina 1996 2000 ja Omajärvi -hankkeessa vuosina 2001 ja 2002. Tässä hankkeessa sovelletaan aiemmissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia ja keskitytään vähentämään ulkoista kuormitusta valuma-alueella asukaslähtöisen vesiensuojelun keinoin. Hanketta seuraava erillinen investointihanke pyritään käynnistämään heti, kun tämän hankkeen tulosten perusteella on selvinnyt toteutettavia kohteita. Hankkeen toimet kohdennetaan maantieteellisesti Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen yläosiin (Köyliönjokea luusuasta Voitoisiin saakka) siten, että kaikki Köyliön kylät ovat hankkeessa mukana. Myös Säkylän puolelle ulottuvat Köyliönjärven valuma-alueen osat otetaan hankkeeseen mukaan. Hankkeen hakijana on, joka on vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen osaaja eteläisessä Satakunnassa. on säätiöpohjalle rakentuva organisaatio, jossa eri asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen toteutetaan elintarviketalouden ja vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen toimialoihin liittyviä hankkeita. Hankehallinnon taidot ja kokemus sekä tilat ovat hankkeen käytettävissä Pyhäjärviinstituutissa. Hanketta on valmisteltu jo pitkään yhteistyössä köyliöläisten toimijoiden kanssa. Mukana suunnittelussa on ollut mm. kunnan, Köyliö-seuran ja Köyliönjärven suojeluyhdistyksen edustajia ja omarahoitusta on kerätty köyliöläisiltä toimijoilta. Idea hankkeeseen on lähtenyt tarpeesta ja sitä on suunniteltu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Köyliönjärvi on kaikista menneiden aikojen ponnisteluista huolimatta erittäin rehevä. On tarpeen kohdistaa resursseja alueen asukkaisiin ja lisätä heidän tietouttaan järven tilasta ja kunnostusmahdollisuuksista. Asukkaille Köyliönjärvi on tärkeä siitä huolimatta, että se käyttäytyy huonosti. Ainoa keino parantaa Köyliönjärven tilaa on lähteä kulkemaan pitkää tietä kuormituksen vähentämisen kautta. Kun varsinaiset kuormituksen vähentämistoimet ovat selvillä, voidaan käynnistää erillinen investointihanke vesiensuojelukohteiden toteuttamiseksi. KOHDERYHMÄ Hankkeen toimet kohdistetaan Köyliönjärven valuma-alueelle ja Köyliönjoen varteen Voitoisiin saakka. Tavoitteena on, että kaikki Köyliön kylät ovat mukana hankkeessa. Erityisesti hankkeen toimintaa kohdistetaan aktiivisten kyläläisten lisäksi maanomistajiin.

TAVOITTEET KULKU -hankesuunnitelma, 4.11.2008 Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU) hankkeen tavoitteina on: tiivistää alueen asukkaiden yhteistoimintaa oman lähivesistönsä, Köyliönjärven ja Köyliönjoen, parhaaksi lisätä alueen asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöönsä monipuolisin tiedotuksen keinoin kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa toimia, jotka tähtäävät ulkoisen kuormituksen vähentämiseen ja käynnistää konkreettisia vesiensuojelutoimenpiteitä selvittää näytteenoton, automaattisen seurannan ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella kriittisimmät kuormitusta aiheuttavat kohteet ja ideoida yhdessä asukkaiden kanssa toimenpiteitä niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi valita tarvittavien toimenpiteiden perusteella joitakin kohteita, joille asiantuntija tekee maastomittaukset ja suunnitelman kohteen toteutusta varten verkostoitua muiden samoista ongelmista kärsivien alueiden kanssa ja vaihtaa hyviä käytäntöjä rehevien järvien tilan parantamisessa. ylläpitää Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvää tutkimusaineistoa ja pyrkiä turvaamaan pitkien tutkimusaikasarjojen jatkuvuus. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Asukaslähtöinen vesiensuojelun suunnittelu Valuma-alueen asukaslähtöistä vesiensuojelun suunnittelua toteutetaan yhteistyössä Pyhäjärviseutu ry:n toteuttaman kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa Köyliön kyliin vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmapäivitykset. Työn yhteydessä vieraillaan Köyliön alueen kouluissa, esiopetusryhmissä ja päivähoidossa pohdiskelemassa yhdessä lasten ja nuorten näkemyksiä omasta ympäristöstään. Kuormituksen vähentämiseksi laaditaan vesiensuojelusuunnitelmat kyläkohtaisesti kyläsuunnittelutyön yhteydessä. Suunnitelmiin kirjataan kunkin kylän kuormittajat ja kyläläisten ideoita kuormituksen vähentämiseksi. Kyläsuunnittelutyön lisäksi konkreettisia vesiensuojelukohteiden toteutuspaikkoja haetaan maanomistajille järjestettävissä ideointi-illoissa. Maanomistajia ja viljelijöitä innostetaan ideoimaan erilaisille konkreettisille vesiensuojelutoimenpiteille soveltuvia paikkoja ja kokeilemaan uusia toimenpiteitä omalla maallaan. Ideat kirjataan vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan. Koko hankkeen ajan hanke tarjotaan maatalouden ympäristötuen ja sen erityistuen neuvontaa, mikä osaltaan edistää viljelijöiden ympäristötietoisuutta ja kuormituksen vähentämistä alueella. Vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmien päivitykset julkaistaan yhteistyössä kyläsuunnitelmahankkeen kanssa. Asukaslähtöisessä vesiensuojelun suunnittelussa huomioidaan ojaraportin tiedot ja pyritään kohdentamaan toimenpiteitä eniten kuormittaville alueille. Vesiensuojelun suunnittelun tulosten perusteella aloitetaan kohteiden tekninen suunnittelu. Tavoitteena on saada valmiit suunnitelmat muutaman suuremman vesiensuojelukohteen (esim. kosteikon) toteuttamiseksi. Myös pienempiä kohteita voidaan suunnitella valmiiksi. Asukkaiden ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta omaan lähiympäristöön pyritään lisäämään järjestämällä infotilaisuuksia, tietoiskuja ja talkootoimintaa eri kohderyhmille, mm. lapsille ja kylien asukkaille. Lisätään sekä vakituisten asukkaiden että kesäasukkaiden tietämystä omien toimien vesiensuojeluvaikutuksista. Ollaan esillä muiden järjestämissä yleisötapahtumissa alueella. Ojaraportti Valuma-alueen ravinnekuormituksen ajallista ja alueellista jakautumista selvitetään tekemällä valuma-alueen ojien kuormituksesta olemassa olevaan tietoon, vesinäytteenottoon ja virtaaman seurantaan perustuva ojaraportti. Vedenlaatua seurataan noin kuuden viikon välein tapahtuvalla näytteenotolla viidessä näytepisteessä sekä kahdesti vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla 14 pisteessä. Näytetulosten ja karttatarkastelun sekä käytettävissä olevien virtaamatietojen perusteella arvioidaan Köyliönjärven eri ojien kautta tulevaa kuormitusta ojaraportissa.

Selvitetään kuormituksen vähentämisen kannalta kriittiset pisteet ojaraportin ja kuormitusriskeihin liittyvän tarkastelun perusteella. Selvitetään myös jo aikaisemmissa hankkeissa (noin 10 vuotta sitten) toteutettujen vesiensuojelukohteiden toimivuutta ja kunnostusmahdollisuuksia. Laaditaan tekniset suunnitelmat muutamien kohteiden toteuttamiseksi kriittisten pisteiden selvityksen perusteella. Tehdään esitys Köyliön kalanviljelylaitoksen kuormituksen vähentämistoimenpiteiksi. Hankkeen tiedotuksen ja asukaslähtöisen vesiensuojelutyön tarpeisiin laaditaan hankkeelle vakinaista asutusta ja vapaa-ajan asukkaita palvelevat internetsivut sekä suppea tulostettava esite hankkeesta. Tarpeen mukaan tuotetaan tiedotusmateriaalia asukaslähtöisen vesiensuojelun ja koulutusten tarpeisiin. Materiaalin tuottamisessa sovelletaan olemassa olevia aineistoja. Aiemmin tuotettua Köyliönjärven tila ja kunnostus -julkaisua täydennetään ojaraportilla ja julkaisua painetaan järven parissa toimivien käyttöön. Muu hankkeen toteutusta tukeva toiminta Ylläpidetään Köyliönjärveen liittyvää seuranta- ja tutkimusaineistoa ja pyritään käynnistämään järven kunnostukseen liittyvä tutkimushanke tai sisällyttämään Köyliöjärveen liittyviä osia muihin laajempiin tutkimushankkeisiin. Seurataan valtakunnallisesti muiden erittäin rehevien järvien (esim. Tuusulanjärvi, Vihdin Enäjärvi, Hiidenvesi) kunnostustoimia ja biomassan (kalat, kasvit, levät) hyötykäyttöä. Toteutuksen aikataulu 2008 2009 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 Internetsivujen julkaisu X X Internetsivujen ylläpito X X X X X X X Vierailu tapahtumissa X X X X Ojaraportti - näytteenottopisteiden valinta X - näytteenotto X X X X - raportin koosto X X X Kyläsuunnittelu X X X X Tilaisuudet, talkoot X X X Ympäristötuen neuvonta X X X X X X X X Kohteiden suunnitelmat X X TIEDOTUS Hankkeen internetsivut ovat tärkeä osa hankkeen toimintaa ja tiedotusta. Internetsivut luodaan ja julkaistaan heti hankkeen alettua. Internetsivujen sisältöä päivitetään ahkerasti ja ne toimivat tiedotus- ja keskustelufoorumina vesiensuojelupainotteisten kyläsuunnitelmien työstäjille ja muille hankkeen toimijoille. Internetsivut ovat osoitteessa www.köyliönjärvi.fi. Tärkeää hankkeen tiedotuksessa on tiedottaminen kohderyhmille, eli Köyliön kylille ja muille sidosryhmille. Tämä tiedotus hoidetaan yhteistyössä kyläyhdistysten ja tuottajayhdistyksen sekä kunnan kanssa. Tarvittaessa paikallisia asukkaita ja maanomistajia lähestytään henkilökohtaisesti kirjeellä tai sähköpostilla. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan paikallisille medioille säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään hankkeen alkaessa sen tavoitteista kyläsuunnittelutyöstä ojaraportin tuloksista kohteen suunnittelutyöstä hankkeen päättyessä sen tuloksista.

HALLINNOINTI Toimenpiteitä koordinoidaan Euran Kauttualla sijaitsevasta Pyhäjärvi-instituutista, jossa hoidetaan myös hankkeen työt ja hallinnointi. Vesiensuojelun suunnittelun tarpeita varten tarvitaan kokoontumistiloja myös Köyliöstä, esimerkiksi kunnantalolta. Hankkeeseen omarahoitusosuudella sitoutuneita yhteistyökumppaneita ovat Köyliön vanhakartano, Köyliössä toimivat kyläyhdistykset, Köyliönjärven suojeluyhdistys ry., MTK Köyliö, Köyliön kalanviljely oy, Köyliöseura. Yhteistyökumppaneita pyritään saamaan mukaan vesiensuojelun suunnitteluun mahdollisimman laajalta rintamalta. Yhteistyötahot ovat olleet alusta asti mukana hankkeen suunnittelussa. Kyläyhteisöjen ja maanomistajien saaminen aidosti sitoutumaan hankkeeseen on iso haaste hankkeen työssä. Hankkeessa täytyykin erityisesti kiinnittää huomiota näihin tahoihin, että ne ottaisivat hankkeen omakseen ja olisivat mukana ponnisteluissa oman lähivesistönsä puolesta. Työtilat ja työntekijät ovat valmiina Pyhäjärvi-instituutissa hanketta toteuttamaan. Hankkeen käytettävissä ovat myös mm. puhelimet, tietokoneet ja kopiokone. Hankkeen kuluja ovat em. resurssit toteutumaa vastaavasti. Pyhäjärvi-instituutin taloussihteeri huolehtii hankkeen kirjanpidosta. Hankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, johon pyydetään edustajat Pyhäjärvi-instituutista, Pyhäjärviseutu ry:stä, TE-keskuksesta, Köyliön Vanhakartanosta, Köyliön kunnasta, Köyliönjärven suojeluyhdistyksestä, Kyläyhdistyksistä, Köyliö-Seurasta ja MTK Köyliöstä. Ohjausryhmään osallistuvilta henkilöiltä pyydetään kirjallinen suostumus. SEURANTA Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata tarkastelemalla tavoitteiden toteutumista. Kaikkien tavoitteiden toteuduttua: Ympäristötietoisuus ja kiinnostus lähiympäristöä ja sen kehittämistä kohtaan on lisääntynyt alueella. Konkreettinen vesiensuojelu on lähtenyt käyntiin Kuormituksen kriittiset pisteet ovat tiedossa ja niiden aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi on ideoitu toimenpiteitä Muutaman kohteen toteuttamiseksi on maanomistajan kanssa yhteistyössä toteutettu suunnitelma valmiina Muiden rehevien järvien toimijoiden kanssa on luotu keskusteleva verkosto, jonka sisällä on vaihdettu hyviä käytäntöjä Köyliönjärveen ja -jokeen liittyvä Pyhäjärvi-instituutissa sijaitseva aineistopankki on karttunut.