Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014



Samankaltaiset tiedostot
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa

TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Turun Seudun Energiantuotanto Oy. NA4 CHP projekti. Siemens

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Energiaa ja elinvoimaa

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

BIOENERGIAHANKE

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Oulun Energia Oy Laanilan biovoimalaitos

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Energiaa ja elinvoimaa

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

Puhtaasti energiaa biopolttoaineilla- Valmet Hanna Alarotu

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Lähienergialiiton kevätkokous

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Vaskiluodon Voiman bioenergian

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari Toimitusjohtaja Reijo Hutri

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Keski-Suomen energiatase 2016

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Naantalin CHP allianssi: Ihmiset ja johtaminen

Liikenteen biopolttoaineet

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Jyväskylän energiatase 2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Millä Tampere lämpiää?

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2014

Talousvaliokunta Maiju Westergren

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Uudet energiatekniikat

Liiketoiminta edellä energiamurroksen kärkeen. Virtaa puhtaasti.

Keski-Suomen energiatase 2014

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Riikinvoiman ajankohtaiset

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Ekovoimalaitoshankkeen tilanne ja projektin/toiminnan jatko

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energian tuotanto ja käyttö

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Transkriptio:

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy

Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat Oy 39,5 % Turku Enregia 5,0 % Raision kaupunki 3,0 % Naantalin kaupunki 3,0 % Kaarinan kaupunki Prosessihöyry Fortum Power & Heat Oy Raision tehtaat Exxon Mobil PQ-Finland Finfeeds Fortum Power and Heat Oy Polttoaineet Tuotantopalvelut Naantali 350 MW kaukolämpöä 310 MW sähköä 80 MW prosessihöyryä Sähkö 49,5 % Fortum Power & Heat Oy 39,5 % Turku Enregia Oy 5,0 % Raision kaupunki 3,0 % Naantalin kaupunki 3,0 % Kaarinan kaupunki Turku Energia Oy Polttoaineet Tuotantopalvelut Oriketo bio 50 MW kaukolämpöä Oriketo jäte 12 MW kaukolämpöä Kakola lämpöpumppu 20 MW kaukolämpöä Kaukolämpö Turku Energia Oy Siirtoyhtio TSK Oy omistajat: Turku Energia Oy 60,75 % Fortum Power & Heat Oy 30 % Raision kaupunki 4,25 % Kaarinan kaupunki 3% Naantalin kaupunki 2% Naantalin kaupunki Raision kaupunki Turun kaupunki Kaarinan kaupnki

Naantalin voimalaitos

Uusi monipolttoainevoimalaitos NA4 CHP Uusi laitos rakennetaan olemassa olevan Naantalin voimalaitoksen kiinteistölle. Projekti käsittää: Kiinteiden biopolttoaineiden vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät Kattilalaitoksen apujärjestelmineen Turbiini-generaattorilaitoksen Savukaasujen puhdistusjärjestelmät Putkistoa, lämmönsiirtimiä, säiliöitä pumppuja yms sähköistyksen ja automaation Liitynnät olemassa oleviin jäähdytysvesi-, polttoaine-, sähkö-, höyry- ja kaukolämpöjärjestelmiin Voimalaitoksen polttoaineteho on noin 435 MW (noin 1,5 nykyistä yksikköä) Keskimääräisenä tuotantovuotena se tuottaa: Sähköä 150 MW, 830 GWh (nykyiset laitokset keskimäärin 1100 GWh) Kaukolämpöä 200 MW, 1360 GWh (nykyiset laitokset keskimäärin 1600 GWh) Prosessihöyryä 50 MW, 300 GWh (nykyiset laitokset keskimäärin 350 GWh)

Kaukolämpöteho MW Kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto 800 700 600 Vesikattilat Orikedon biovesikattila Na2 MoPo Prosessihöyry Lämpöpumput Jätteenpolttolaitos 500 400 300 200 100 0 1 31 61 91 121 151 181 211 241 271 301 331 361 Päivät Turun Seudun Energiantuotanto Oy

Uusi monipolttoainevoimalaitos NA4 CHP Uusi laitos on monipolttoainepohjainen sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos. Monipolttoainepohja mahdollistaa edullisimman polttoainevalikoiman olosuhteiden muuttuessa (esim energiaverot, polttoaineiden hinnat ja CO2-päästöoikeus) Polttoaineina ovat erilaiset biopolttoaineet (puu pohjaiset, teollisuuden sivutuotteet ja olki), turve, hiili, öljy jalostamokaasu (LNG?) ja mahdollisesti REF. Polttoaineiden seossuhteita voidaan vaihtaa joustavasti käynnin aikana: Bio 0-75 %, kahdet syöttöjärjestelmät (2*75 %), kattila 100% Hiili 100-25 %, kahdet syöttöjärjestelmät (2*75 %) Turve 0-25 %, bion seassa öljy&/kaasut max 35 %, omat polttimet Käytön alkaessa biopolttoaineiden osuudeksi tavoitellaan 35-40 %. Tavoitteena on lisätä bion osuutta saatavuuden ja kilpailukykyisen tuotannon ehdoilla vuositasolla 60-70 %:iin edellyttänee merikuljetuksia Lupaa myös rinnanpolttoon, jolloin vuosittain noin 5 % polttoaineesta voisi olla kierrätyspolttoainetta REF (ensisijaisesti teollisuuden ja kaupan pakkausjätteestä valmistettu). Vastaa noin 40 000 t.

Uusi monipolttoainevoimalaitos NA4 CHP Kustannusarvio on 260 M (markkinatilanne suosiollinen). Jo päätettyjä hankintoja: - Kattilalaitos ja savukaasujen puhdistus: Valmet Power Oy - Turbiinilaitos ja generaattori: Siemens Oy - Pääkonsultti: Pöyry Oy - Polttoaineen käsittelyjärjestelmät: Raumaster Oy - Rakentamisen allianssi: YIT ja A-insinöörit Uuden laitoksen konkreettinen rakentaminen alkaa suunnitteluvaiheen jälkeen noin huhtikuu 2015. Projekti kestää > 3 vuotta - käyttöönotto 2017 syksyllä Rakennusvaiheessa työmaan vahvuus on parhaimmillaan 500 henkeä, keskimäärin kolmen vuoden aikana 170 henkeä. Työmaan välilliset vaikutukset rakentamisen aikana alueelle ovat merkittävät Investointi luo uusia pysyviä työpaikkoja pääasiassa kotimaisen biomassan hankintaketjuun - noin 250 työpaikkaa.

Biopolttoaineen hankinta Tarvittava biopolttoaineen määrä laitoksen käynnistyessä on noin 1 000 GWh/a jakaantuen: Kokopuu- tai rankahake 100 200 GWh/a Metsätähdehake 400 600 GWh/a Kantomurske 0 100 GWh/a Teollisuuden sivutuotteet 100 200 GWh/a Olki (briketti) 0 200 GWh/a Hyvälaatuinen REF 0 150 GWh/a (Turve 0 400 GWh/a) Pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan 60 70 % bio-osuutta eli noin 2000 GWh/a, jolloin tultaneen turvautumaan merikuljetuksiin.

Kotimaisen biopolttoaineen hankinta-alue

Vaihtoehtoiset toimintamallit 2. Perinteinen ostomalli 1. Oma toimintamalli 2. Perinteinen ostomalli 3. Operaattorimalli Puutavaran osto tai toimitus tienvarteen toimitettuna Toimittaja Operaattori Haketus / esimurskaus tienvarressa Toimittaja Operaattori Kuljetus Toimittaja Operaattori Terminnali (varastointi / haketus / murskaus) Toimittaja Operaattori Kuljetus voimalaitokselle Toimittaja Operaattori Hakkeen / murskeen osto voimalaitokselle toimitettuna 2. Perinteinen ostomalli Ulkopuolinen toimittaja myy hakkeen tontille toimitettuna korvaus tapahtuu energiasisällön mukaan ( /MWh) ostaa hakkeen tontille Ulkopuolinen toimittaja huolehtii laadusta ja huolehtii laadun analysoinnista ( /MWh)

NA 4 CHP havainnekuva