USKOTTU MIES EDUNVALVOJA HOLHOOJA

USKOTTU MIES EDUNVALVOJA HOLHOOJA Boråsin yliholhouslautakunnan käsikirja SISÄLLYSLUETTELO Yliholhooja 2 Yliholhoojan suorittama valvonta 2 Uskottu mies 2 Uskotun miehen tarve 3 Hakemus/ilmoitus 3 Uskotun miehen toimen laajuus 4 Uskotun miehen vapauttaminen toimestaan 7 Kuka voi toimia uskottuna miehenä 8 Tilapäinen uskottu mies 8 Edunvalvoja 9 Edunvalvojan tarve 9 Hakemus/ilmoitus 9 Edunvalvonnan sisältö 9 Holhooja 10 Vanhemmat lailliset holhoojat 10 Vanhempien vastuu 11 Yliholhoojan suostumus 11 Vanhempien oikeus lasten omaisuuden hallintaan 11 Rajoitettu omaisuuden hallintaoikeus 11 Vapaakäyttöiset pankkitilit 12 Tiukentavat määräykset 12 Yliholhoojan erityisvalvonta 12 Erityinen edunvalvonta 12 Alaikäisen uskottu mies 13 Tilitys ja palkkio 13 Työnantajamaksut ja vero 14 Yksin tulleiden pakolaislasten uskottu mies 14 1

Yliholhooja Jokaisessa kunnassa on yliholhooja tai yliholhouslautakunta. Käytämme jäljempänä esitteessä nimitystä yliholhooja. Yliholhoojan tehtävänä on valvoa holhoojien, edunvalvojien ja uskottujen miesten toimintaa. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että henkilöille, jotka itse ovat kykenemättömiä valvomaan etuaan tai hoitamaan omaisuuttaan, ei aiheudu oikeudenmenetyksiä. Yliholhoojan toimintaa sääntelee vanhempainkaari. Yliholhoojan toimintaa valvoo lääninhallitus. Yliholhoojan päätöksiin tyytymätön osapuoli voi valittaa päätöksistä käräjäoikeuteen. Yliholhoojan suorittama valvonta Yliholhoojan suorittama valvonta käsittää: Holhouksen/lasten omaisuuden hallinnan, lukuun ottamatta erityistä edunvalvontaa. Holhooja on henkilö, joka edustaa lasta täysi ikäisyyteen saakka (18 vuotiaaksi). Tavallisesti toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat lapsen holhoojia. Uskotun miehen toimi uskottu mies määrätään henkilöille, jotka eri syistä johtuen eivät itse voi valvoa etuaan. Henkilö, jolla on uskottu mies, säilyttää silti oikeustoimikelpoisuutensa. Edunvalvonta muistuttaa uskotun miehen tointa paitsi että henkilö, jolla on edunvalvoja, menettää oikeustoimikelpoisuutensa edunvalvonnan asettamissa rajoissa. Edunvalvojaa ei saa määrätä silloin, kun uskotun miehen katsotaan riittävän. Uskottu mies Uskottu mies edustaa henkilöä, joka ei itse kykene valvomaan etuaan. Henkilöä, jolla on uskottu mies, kutsutaan päämieheksi. Tässä yhteydessä on muistettava, että kyseessä on täysivaltaisille henkilöille määrätty uskottu mies. Ruotsissa holhouksen alaisia ovat ainoastaan alle 18 vuotiaat lapset. Käsite holhouksen alaiseksi julistaminen poistettiin käytöstä jo vuonna 1989. 2

Henkilö, jolle määrätään uskottu mies, säilyttää siis oikeustoimikelpoisuutensa ja uskotun miehen on saatava päämiehensä suostumus kaikkiin suurempiin oikeustoimiin, joiksi ei lasketa päivittäiseen taloudenpitoon liittyviä asioita. Mikäli päämies ei kykene antamaan suostumustaan, uskottu mies saa itse ryhtyä oikeustoimiin tehtävänsä sallimissa puitteissa ja päämiehensä hyödyksi. Päämiehen kyvyttömyys antaa suostumuksensa on vahvistettava lääkärintodistuksella, joka saa olla korkeintaan vuoden vanha. Uskotun miehen tarve Jos täysi ikäinen henkilö sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan, hoitamaan omaisuuttaan tai huolehtimaan itsestään, tuomioistuin voi tarpeen vaatiessa määrätä hänelle uskotun miehen (Vanhempainkaaren 11 luku 4, jatkossa käytetään lyhennystä VK). Uskotun miehen määrääminen tulee usein ajankohtaiseksi silloin, kun henkilö ei itse pysty hoitamaan talouttaan tai huolehtimaan omaisuudestaan. Kyseessä voi olla dementiasairaudesta tai psyykkisestä sairaudesta kärsivä tai kehitysvammainen henkilö. Uskottua miestä ei saa määrätä silloin, kun valvonnan ja hoidon tarve toteutuu tyydyttävällä tavalla esimerkiksi omaisten, sosiaalitoimen, valtakirjan tai eri pankkipalveluiden yms. avulla. Hakemus/ilmoitus Hakemuksen tekee päämies itse, päämiehen avio tai avopuoliso, lähiomaiset tai yliholhooja. Lähiomaisiksi katsotaan puolison lisäksi rintaperilliset, vanhemmat ja sisarukset. Hakemus jätetään käräjäoikeuteen. Lainmukaisen ilmoituksen uskotun miehen tarpeesta voi tehdä sairaanhoito tai sosiaalitoimi. Ilmoituksen voivat tehdä myös muut tahot, kuten esimerkiksi pankkihenkilökunta, kaukaiset sukulaiset, ystävät jne. Ilmoitus uskotun miehen tarpeesta tehdään yliholhoojalle, joka puolestaan tarvittaessa jättää asiasta hakemuksen käräjäoikeuteen. Uskotun miehen määrääminen on vapaaehtoinen toimenpide, joka perustuu asianomaisen suostumukseen. Jos henkilöllä on ymmärrystä ja hän osaa ilmaista tahtonsa, hänelle ei voida määrätä uskottua miestä vastoin hänen suostumustaan. 3

Hakemuksen/ilmoituksen tulee sisältää seuraavaa: Uskotun miehen määräämistä koskeva pyyntö Syyt pyynnön esittämiseen Päämiehen henkilötiedot Mahdollinen ehdotus uskotuksi mieheksi Tiedot mahdollisista lapsista ja lähiomaisista Toimen laajuus: Omaisuuden hallinta, oikeuksien valvonta, huolenpito Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: Päämiehen henkilötodistus, josta käy ilmi päämiehen mahdolliset lapset eli nk. perhetodistus (familjebevis) Kuraattorin, avuntarpeenarvioijan tms. kirjoittama todistus uskotun miehen tarpeesta. Mikäli mahdollista, päämiehen suostumus. Lääkärintodistus (Sosiaalihallituksen lomake SoSB 76 322 2000 04) vaaditaan useimmissa tapauksissa selvittämään sen, voiko päämies itse antaa suostumuksen ja vahvistamaan sen, että uskottu mies on tarpeen. Lähiomaisen suostumus uskotun miehen määräämiseen silloin, kun päämies ei voi antaa suostumustaan. Ilmoitukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: Lääkärintodistus (Sosiaalihallituksen lomake SoSB 76 322 2000 04). Lomakkeen voi hakea sosiaalihallituksen kotisivulta osoitteesta www.socialstyrelsen.se. Useimmissa tapauksissa vaaditaan lääkärintodistus selvittämään sen, voiko päämies itse antaa suostumuksen ja vahvistamaan sen, että uskottu mies on tarpeen. Sen henkilön henkilötodistus, jota ilmoitus koskee Mikäli mahdollista, päämiehen suostumus Hakemus uskotun miehen määräämisestä toimitetaan käräjäoikeuteen, kun taas ilmoitus toimitetaan päämiehen henkikirjoituskunnan yliholhoojalle. Käräjäoikeus valitsee ja määrää uskotun miehen. Jos myöhemmin ilmenee tarvetta vaihtaa uskottua miestä, sen tekee yliholhooja. Uskotun miehen toimen laajuus Uskotun miehen toimi voi käsittää oikeuksien valvomista, omaisuuden hallintaa ja henkilöstä huolehtimista. 4

Oikeuksien valvominen Toimeen kuuluu päämiehen etujen valvonta seuraavissa asioissa: Oikeuksien valvominen kuolinpesässä velkojien kanssa käytävissä neuvotteluissa, osamaksusopimuksien laatimisen ja vastaavien yhteydessä vuokralautakunnan kanssa asioidessa Hakuasiat velkasaneerauksen hakeminen eräille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palvelusta annetun lain (LSS) mukaisen tuen ja palvelun hakeminen; kyseessä voi olla yhteyshenkilö, saattajapalvelu ym. sosiaalipalvelulain (SoL) mukaisten aputoimenpiteiden hakeminen asumistuki ja vuosittaisten vuokranmuutosten ilmoittaminen oikean suuruisen asumistuen saamiseksi Päämiehen edustaminen asunnon irtisanomisen, kauppaamisen ja myynnin yhteydessä päätöksistä valitettaessa Omaisuuden hallinta Hallintaoikeus käsittää kaiken päämiehelle kuuluvan omaisuuden. Omaisuuden hallinnalla tarkoitetaan sitä, että uskottu mies hoitaa päämiehen talouden, maksaa laskut, antaa taskurahat, hoitaa pääomaa, arvopapereita, kiinteistöjä ym., huolehtii siitä, että päämiehen omaisuus on asianmukaisesti vakuutettu jne. Päämiehen mahdollisesti saama palkka tai kuntoutuskorvaus ei kuulu hallittavien varojen piiriin, jollei päämies itse toivo sitä. Uskotun miehen tulee pitää päämiehen varat erillään omista varoistaan. Omaisuuden hallinnassa on tärkeintä, että päämiehen omaisuus käytetään kohtuullisessa määrin päämiehen toimeentulon, koulutuksen ja muun hyödyn hankkimiseen sijoitetaan turvallisesti niin, että se antaa kohtuullisen tuoton 5

On tärkeätä luoda päämiehelle mahdollisimman hyvät elinolot hänen taloutensa sallimissa puitteissa. Uskotun miehen päätehtävänä ei ole toimia kitsaasti ja varoja säästellen. Uskottu mies ei voi lahjoittaa pois päämiehensä omaisuutta. Vanhempainkaaren 14 luku 12 sisältää lahjoituskiellon. Kielto merkitsee sitä, ettei lahjaa voi antaa edes yliholhoojan suostumuksella. Sallittuja ovat kuitenkin henkilökohtaiset lahjat, kuten joululahjat ja syntymäpäivälahjat, joiden arvo ei poikkea tavanomaisesta ja jotka eivät ole suhteettoman kalliita päämiehen varoihin nähden. Uskottu mies ei myöskään voi päämiehensä puolesta luopua perinnöstä eikä hän tietystikään voi laatia testamenttia tämän puolesta. Uskotun miehen on kahden kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta jätettävä yliholhoojalle ns. omaisuusluettelo, eli luettelo päämiehen varoista ja veloista. Kaikki päämiehen tilit on oltava sulkutilejä eli varoja saa nostaa vain yliholhoojan suostumuksella. Tämä tieto on merkittävä tilin käyttöehtoihin. Ainoa poikkeus tästä ovat nk. vapaakäyttöiset tilit, joihin uskotulla miehellä on käyttöoikeus ilman yliholhoojan suostumusta. Eläke tai vastaava menee vapaakäyttöiselle tilille päämiehen toimentuloon ja muiden juoksevien kulujen maksamiseen. On tärkeätä muistaa, että vain uskottu mies tarvitsee yliholhoojan suostumuksen, kun taas päämiehellä on käyttöoikeus kaikkiin tileihinsä. Henkilöstä huolehtiminen Henkilöstä huolehtimista kutsutaan myös henkilökohtaiseksi huolenpidoksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että uskotun miehen tehtävänä on huolehtia, että päämies saa sen asianmukaisen hoidon ja huolenpidon, johon hänellä on oikeus. Tehtävän sisältöä ei voida määritellä yleisesti, vaan siitä päätetään tapauskohtaisesti. Henkilöstä huolehtiminen ei tarkoita sitä, että uskotun miehen/edunvalvojan itse pitäisi hoitaa ja hoivata päämiestä Uskotun miehen/edunvalvojan tehtävänä on: toimia yhteyskanavana päämiehen ja tämän asumis ja hoitoympäristön ulkopuolella olevan sosiaalisen ympäristön välillä huolehtia siitä, että päämiehellä on hyvä asuinympäristö, että hän saa hyvän hoidon ja huolenpidon, ja että hänellä on mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Tämän toteutumiseksi uskottu mies käy säännöllisesti päämiehen luona ja pitää yhteyttä esim. hoitohenkilökuntaan ja kotipalveluun. tehdä aloitteita siitä, että päämies saa esim. yhteyshenkilön tai että päämiehelle järjestetään vierailutoimintaa jonkin vapaaehtoisjärjestön kautta. 6

myös muutoin huomioida päämiehen sosiaalisten kontaktien, vapaaajantoiminnan, päivittäisen tekemisen, virkistyksen ym. tarpeen ja tehdä tarvittavat aloitteet Uskotun miehen vapauttaminen toimestaan Toimesta vapauttaminen Kun päämies ei enää tarvitse uskottua miestä, oikeus tai yliholhooja vapauttaa uskotun miehen toimestaan. Jos uskottu mies on määrätty tiettyä oikeustointa varten, hänen on ilmoitettava yliholhoojalle heti, kun tehtävä on suoritettu. Uskotulla miehellä on oikeus pyytää vapautusta toimestaan. Mikäli päämies edelleen tarvitsee uskottua miestä, uskottu mies on kuitenkin velvollinen hoitamaan tehtäviään, kunnes yliholhooja on määrännyt päämiehelle uuden uskotun miehen. Päämiehen kuolema Uskotun miehen tehtävä päättyy automaattisesti päämiehen kuoleman yhteydessä. Uskotun miehen on viimeistään kuukausi kuolemantapauksen jälkeen annettava yliholhoojalle päätöstili päämiehen kuolinpäivän tilanteesta. Uskotun miehen on mahdollisimman pian ilmoitettava kuolemantapauksesta päämiehen omaisille ja yliholhoojalle. Kuolemantapauksen jälkeen kuolinpesän asioista päättävät joko pesän osakkaat yhdessä tai kuolinpesän valtakirjalla valtuuttama henkilö. Uskottu mies luovuttaa hallinnoimansa varat kuolinpesän osakkaille. Mikäli omaisia ei löydy, on uskotun miehen järjestettävä hautajaiset. Uskotun miehen on selvitettävä, onko päämies jättänyt jälkeensä hautakirjettä tai muita asiakirjoja, joista ilmenee hautapaikkaa ja mahdolliset hautajaisia koskevat ohjeet tai toivomukset. Uskottu mies jatkaa edesmenneen omaisuuden hallintaa, kunnes voi luovuttaa omaisuuden hallinnan kuolinpesän osakkaille. Mitkään muut toimet eivät ole sallittuja kuin ne, jotka ovat omaisuuden arvon kannalta välttämättömiä. Koska uskotun miehen tehtävä päättyy päämiehen kuollessa, uskottu mies ei voi nostaa rahaa päämiehen pankkitileiltä ilman kuolinpesän osakkaiden antamaa valtakirjaa. Pankit hyväksyvät kuitenkin sen, että hautauskulut, vuokra, vero ym. maksetaan päämiehen tililtä ilman valtakirjaakin. 7

Toimista, joihin uskottu mies ryhtyy päämiehen kuoleman jälkeen, on tehtävä tilitys kuolinpesälle eikä yliholhoojalle. Uskottu mies voi kuolinpesän osakkaiden toimeksiannosta jatkaa kuolinpesän selvitystä, ja huolehtia esimerkiksi siitä, että perunkirjoitus ja perinnönjako suoritetaan. Kuolinpesä maksaa uskotulle miehelle palkkion päämiehen kuoleman jälkeen suoritetuista tehtävistä. Mikäli päämiehellä ei ole perintöön oikeutettuja sukulaisia, Yleinen perintörahasto (Allmänna arvsfonden) omistaa kuolinpesän. Siinä tapauksessa hautauskuluja yms. koskeva tilitys tehdään Yleiselle perintörahastolle. Heti kun tulee tietoon, ettei päämiehellä ole perintöön oikeutettuja sukulaisia, kuolemantapauksesta on ilmoitettava Kamarikollegioon, joka on Yleisen perintörahaston edustaja. Uskotun miehen kuolema Mikäli uskottu mies kuolee, hänen kuolinpesänsä vastaa siitä, että uskotun miehen hoitamat varat luovutetaan uudelle uskotulle miehelle, ja että päätöstili toimitetaan yliholhoojalle. Kuka voi toimia uskottuna miehenä Lain vaatimuksen mukaan uskotun miehen on oltava oikeudentuntoinen, kokenut ja tehtäväänsä muuten soveltuva nainen tai mies. Henkilön on oltava täysi ikäinen, eikä hänellä itsellään saa olla edunvalvojaa (11 luku 12 VK). Uskotulla miehellä tulee olla tehtävään sopiva pätevyys, oma talous kunnossa ja riittävästi aikaa toimen hoitamiseen. Yliholhooja varmistaa, että henkilö on soveltuva uskotun miehen toimeen muun muassa tarkistamalla kruununvoudin viraston rekisteristä ja poliisin rikosrekisteristä. Mahdollisuuksien mukaan hankitaan myös päämiehen hyväksyntä, sen jälkeen kun päämies on tavannut uskotun miehen. Uskotun miehen tulee olla tarkka ja hänen on otettava huomioon päämiehen tarpeet ja toivomukset. Hänen on myös pystyttävä yhteistyöhön hoito ja hoivahenkilökunnan, omaisten ja muiden kanssa päämiehen etujen valvomiseksi. Tilapäinen uskottu mies Tilapäinen uskottu mies määrätään päämiehen ja uskotun miehen välisiä oikeustoimia tai oikeudenkäyntiä varten, tai jos päämiehen ja uskotun miehen tai tämän puolison välillä muutoin on eturistiriitoja (11 luku 2:2 VK). Tilapäinen uskottu mies voidaan määrätä myös muissa tapauksissa, kun katsotaan sopimattomaksi, että uskottu mies edustaa päämiestään (11 luku 2 VK). Tilapäinen uskottu mies määrätään myös kuolinpesän osakkaan poissaolon ajaksi valvomaan tämän oikeutta ja hoitamaan tämän osuutta kuolinpesästä (11 luku 3 VK). 8

Edunvalvoja Tämän otsikon alla käsitellään ainoastaan edunvalvontaa koskevia asioita. Muutoin viittamme uskottua miestä käsittävään tietoon, joka soveltuu myös edunvalvojan kohdalla. Tässä otamme esiin vain sen, miten edunvalvojan ja uskotun miehen toimet eroavat toisistaan. Edunvalvojan tarve Henkilö, joka täyttää samat edellytykset, kuin mitä on sanottu uskotun miehen määräämisestä mutta joka sen lisäksi on kyvytön huolehtimaan itsestään ja omaisuudestaan, voi saada edunvalvojan. Edunvalvojaa ei kuitenkaan määrätä niissä tapauksissa, jolloin uskottu mies riittää tai henkilö voi saada apua muulla, hänen koskemattomuuttaan vähemmän loukkaavalla tavalla. Edunvalvonta voi olla välttämätöntä, jos esimerkiksi psyykkisesti sairas henkilö on toimissaan niin aktiivinen ja harkintakyvytön, että se uhkaa hänen talouttaan tai sosiaalista olemassaoloaan. Edunvalvonta on vakava loukkaus ihmisen henkilökohtaista koskemattomuutta kohtaan ja tätä mahdollisuutta on sen vuoksi käytettävä hyvin harkiten. Henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, menettää oikeustoimikelpoisuutensa edunvalvonnan asettamissa rajoissa. On kuitenkin muistettava, että käsite holhouksen alaiseksi julistaminen poistettiin Ruotsissa käytöstä vuonna 1989. Kaikki 18 vuotta täyttäneet ovat Ruotsissa täysivaltaisia. Hakemus/ilmoitus Hakemuksen/ilmoituksen voi tehdä sama henkilöpiiri, joka tekee hakemuksen/ilmoituksen uskotun miehen määräämisestä. Tämän lisäksi hakemuksen voi jättää myös uskottu mies. Lääkärinlausunto on pakollinen edunvalvojan määräämistä haettaessa. Muilta osin pätevät samat tiedot kuin uskotun miehen suhteen. Edunvalvonnan kohdalla taloudellisten asioiden hoito voidaan rajoittaa koskemaan tiettyä omaisuutta, esim. tiettyä kiinteistöä tai pankkivaroja. Edunvalvonnan sisältö Päämies menettää oikeustoimikelpoisuutensa joko kokonaan tai osittain, ja edunvalvoja saa vastaavassa määrin oikeuden ryhtyä oikeustoimiin päämiehensä 9

puolesta. Päämiehellä on kuitenkin oikeus solmia virkaa tai muuta työtä koskevia sopimuksia. Hänellä on myös oikeus omalla työllään ansaitsemaansa palkkaan. Käräjäoikeus voi kuitenkin tarpeen vaatiessa rajoittaa tätä oikeutta. Edunvalvoja ei tarvitse päämiehen suostumusta voidakseen ryhtyä eri toimenpiteisiin ja hän toimii siis omalla vastuullaan päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan keskusteltava päämiehensä kanssa ja pidettävä hänet ajan tasalla. Jos edunvalvoja ylittää valtuutensa, oikeustoimi on pätemätön ja edunvalvoja voi joutua velvolliseksi suorittamaan vahingonkorvausta kolmannelle osapuolelle. Päämies, joka ryhtyy johonkin toimeen ilman edunvalvojansa suostumusta, on verrattavissa alaikäiseen, joka toimii ilman holhoojan suostumusta. Tämä voi merkitä sitä, ettei sopimus ole sitova, jollei suostumusta ole. Tällöin sopimuspuoli, jonka kanssa päämies solmi sopimuksen, voi joutua odottamaan suostumusta. Mitä päämiehen henkilökohtaisiin asioihin, kuten esim. asumista ja hoitoa koskeviin kysymyksiin tulee, päämies saa ensisijaisesti tehdä päätökset itse, mikäli hän ymmärtää, mistä on kyse. Myös edunvalvojan mielipidettä on kysyttävä. Yliholhooja tarkistaa vuosittain, onko edunvalvonnan jatkuttava vai ei. Jos tarvetta ei enää ole, edunvalvonta päättyy. Holhooja Vanhemmat lailliset holhoojat Kuten on aiemmin todettu, holhouksen alaisia ovat vain alle 18 vuotiaat lapset. Pääsääntöisesti molemmat vanhemmat ovat alle 18 vuotiaiden lastensa holhoojia. Se, joka oikeuden mukaan on lapsensa huoltaja, on myös lapsen laillinen holhooja. Jos lapsi menettää toisen vanhemmistaan, jäljelle jäävä vanhempi on yksinholhooja. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet tai eivät muista syistä voi toimia lapsensa holhoojina, käräjäoikeus nimittää erityisesti määrätyn huoltajan/holhoojan. Lapsen erityisesti määrätty huoltaja on automaattisesti myös lapsen holhooja, mikäli käräjäoikeus ei ole päättänyt toisin. Joissakin tapauksissa käräjäoikeus voi tarvittaessa määrätä myös holhoojakumppanin, jollei huoltaja pysty hoitamaan holhousta yksinään. 10

Vanhempien vastuu Vanhempien on valvottava lapsen oikeuksia ja etuja, ja toimittava lapsen parasta ajatellen. Vanhemmat edustavat alaikäisiä lapsiaan taloutta koskevissa asioissa. Yliholhooja valvoo, ettei lapsen varoja käytetä sopimattomalla tavalla. Pääsääntönä on, että lapsen varat sijoitetaan turvallisesti ja varmasti ja siten, että ne antavat kohtuullista tuottoa. Mikäli vanhemmat eivät huolehdi lapsen edusta, he voivat joutua maksamaan lapselle vahingonkorvausta. Lapsen varat on käytettävä lapsen menoihin eikä vanhempien. Vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsestaan, vaikka lapsella olisikin omia varoja. Lapsen varoja ei myöskään saa lahjoittaa pois. Yliholhoojan suostumus Joitakin oikeustoimia varten vaaditaan aina yliholhoojan suostumus, riippumatta lapsen omaisuuden suuruudesta. Tämä pätee kun lapsi: ostaa, kiinnittää tai myy kiinteistön, tonttioikeuden tai asumisoikeuden vastaanottaa kiinteää omaisuutta, tonttioikeutta tai asumisoikeutta koskevan lahjan lainaa rahaa tai antaa rahaa lainaksi harjoittaa liiketoimintaa Vanhempien oikeus lasten omaisuuden hallintaan Mikäli lapsen omaisuuden arvo alittaa kahdeksan hintaperusmäärää, vanhemmat voivat yleensä vapaasti päättää siitä, miten varat sijoitetaan. Normaalitapauksissa vanhempien ei tarvitse tehdä tilitystä yliholhoojalle. Poikkeuksena on, jos lapsi omistaa kiinteistön, tonttioikeuden tai asumisoikeuden tai jos vanhemmat ovat lainanneet lapselta rahaa velkakirjaa vastaan. Rajoitettu omaisuuden hallintaoikeus Mikäli lapsen yhteenlasketun omaisuuden arvo ylittää kahdeksan hintaperusmäärää, tietyt määräykset rajoittavat vanhempien oikeutta hallita lapsen omaisuutta. Voimaan astuu nk. rajoitettu omaisuuden hallinta. Kun omaisuuden arvo ylittää kahdeksan hintaperusmäärää, vanhempien on kuukauden kuluessa jätettävä yliholhoojalle luettelo lapsen omaisuudesta. Luettelo on allekirjoitettava kunnian ja omantunnon kautta. Vanhempien on sen jälkeen 1. maaliskuuta mennessä vuosittain jätettävä yliholhoojalle tilitys siitä, miten lapsen omaisuutta on hoidettu ja sijoitettu. Molemmat vanhemmat allekirjoittavat myös vuositilin kunnian ja omantuntonsa kautta. 11

Kun on kyseessä rajoitettu omaisuuden hallinta, holhoojat tarvitsevat yllä olevan lisäksi yliholhoojan suostumuksen tiettyjä toimenpiteitä varten. Tämä koskee esimerkiksi osakkeiden ostoa. Vapakäyttöiset pankkitilit Pääsääntöisesti kaikki lapsen pankkitilit ovat vapaakäyttöisiä. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että lapsen omaisuuden arvo ylittää kahdeksan hintaperusmäärää. Useimmat vanhemmat voivat siis nostaa lapsen tililtä rahaa ilman yliholhoojan suostumusta. Säännöt eivät kuitenkaan myönnä vanhemmille täyttä vapautta lapsen varojen käyttöön. Edelleen pätee se, että varoja on käytettävä ja sijoitettava lapsen parasta ja lapsen tarvetta ajatellen. Tiukentavat määräykset Jos yliholhooja epäilee, etteivät vanhemmat hoida lapsen omaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla, yliholhooja voi päättää tiukentavista määräyksistä. Yliholhooja voi esimerkiksi sulkea lapsen pankkitilit ja/tai vaatia, että vanhemmat tekevät tilityksen omaisuuden hallinnasta ym. Tämä pätee myös silloin, kun omaisuuden arvo alittaa kahdeksan hintaperusmäärää. Sosiaalitoimen on oma aloitteisesti ilmoitettava tällaisista tapauksista yliholhoojalle. Yliholhoojan erityisvalvonta Mikäli joku haluaa testamentata tai lahjoittaa rahaa alaikäiselle toivomuksenaan, että yliholhooja valvoo omaisuuden hallintaa, niin lahjoittaja tai testamentin jättäjä voi määrätä näin tapahtuvaksi. Kun rahat ovat lapsen tilillä, jossa on yliholhoojan erityisvalvontaehto, rahojen tilillepanija ilmoittaa yliholhoojalle, että rahat on tarkoitettu yliholhoojan erityisvalvontaan. Erityinen edunvalvonta Joskus lahjoittaja tai testamentin jättäjä on määrännyt, että lahja tai testamentattu omaisuus ei ole yliholhoojan valvonnan alainen. Tämä on mahdollista silloin, kun alla luetellut ehdot on täytetty: Lahjakirjasta/testamentista on käytävä ilmi, että kyseessä on erityinen edunvalvonta Erityinen edunvalvoja on nimetty Omaisuuden hallinta tapahtuu ilman lapsen vanhempien myötävaikutusta Erityinen edunvalvonta ei kuulu yliholhoojan valvonnan alaisuuteen. 12

Alaikäisen uskottu mies Yliholhooja määrää alaikäiselle uskotun miehen silloin, kun lapsen vakituinen holhooja/vakituiset holhoojat sairaudesta tai muusta syystä johtuen eivät pysty edustamaan lasta, katso 11 luku 1 VK. Tämä voi johtua myös siitä, että alaikäinen on saman kuolinpesän osakas kuin hänen holhoojansa tai tämän avio tai avopuoliso. Tässä tapauksessa alaikäiselle on määrättävä uskottu mies valvomaan alaikäisen oikeutta kuolinpesään sekä pesänjakoa, 11 luku 2:1 VK. Vanhempainkaaren 11 luvun 2:1 :n mukaan uskottu mies vaaditaan myös valvomaan alaikäisen oikeutta alaikäisen ja hänen holhoojansa välisissä oikeustoimissa. Alaikäiselle on määrättävä uskottu mies myös siinä tapauksessa, että alaikäisen ja hänen huoltajansa (tai tämän avio /avopuolison) välillä on eturistiriitoja, tai kun vanhempainkaaren 11 luvun 2:3 mukaisesti muutoin katsotaan aiheelliseksi määrätä alaikäiselle uskottu mies. Tilitys ja palkkio Seuraavien henkilöiden on 1. maaliskuuta mennessä toimitettava yliholhoojalle vuositilitys omaisuuden hallinnasta: holhooja, jonka lapsen omaisuuden arvo ylittää kahdeksan hintaperusmäärää tai jonka lapsen omaisuus on yliholhoojan erityisvalvonnan alainen tai jonka lapsi omistaa kiinteää omaisuutta toimeen määrätty holhooja, uskottu mies tai edunvalvoja Jos toimeksianto on aloitettu vuoden aikana, tilityksessä käytetään niitä tietoja, jotka ilmoitettiin toimeksiannon alkamisen yhteydessä jätetyssä tilityksessä. Normaali tilikausi on kalenterivuosi. Vuositilissä on oltava tiedot vuoden aikaisista tuloista ja kuluista sekä varallisuus ja velkatiedot vuoden alussa ja vuoden lopussa. Vuositili on jätettävä 1. maaliskuuta mennessä tilikauden päättymistä seuraavana vuonna. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että holhooja ja uskottu mies/edunvalvoja kirjaa kaikki päämiehen puolesta tehdyt tapahtumat ja säästää kaikki tositteet. Annettu vuosi /päätöstili tarkastetaan, ja määrätään mahdollinen palkkio. Toimeksiannon saaneilla holhoojilla, uskotuilla miehillä ja edunvalvojilla on oikeus saada kohtuullinen palkkio toimen suorittamisesta sekä korvaus kuluista, jotka ovat välttämättömiä toimen suorittamiseksi. Yliholhooja päättää palkkioista. Palkkion suuruus riippuu toimeksiannon laajuudesta ja vaikeusasteesta. Joistakin 13

kertaluontoisista tehtävistä, jotka eivät kuulu uskotun miehen tavanomaisiin tehtäviin, voidaan maksaa myös ylimääräinen palkkio. Pääsääntönä on, että päämies maksaa itse palkkion, jos hänen veronalaiset vuositulonsa ylittävät 2,65 hintaperusmäärää tai jos omaisuuden arvo vuoden lopussa ylittää kaksi hintaperusmäärää. Erityistapauksissa tästä voidaan tehdä poikkeus, esimerkiksi jos päämiehellä on suuret lääke ja sairaanhoitokulut tai vastaavat. Jos päämiehen vuositulot alittavat 2,65 hintaperusmäärää ja hänen omaisuutensa arvo on alle kaksi hintaperusmäärää, palkkion maksaa kunta. Jos tulovuoden aikana maksettava palkkio on vähintään 1000 kruunua ja palkkion maksaa päämies, palkkiosta on tehtävä veronpidätys ja maksettava työnantajamaksut. Holhooja/uskottu mies/edunvalvoja jättää ilmoituksen verovirastoon. Työnantajamaksut ja vero 1. tammikuuta 2000 lähtien on voimassa sääntö, jonka mukaan tulovuoden aikana maksetusta palkkiosta on maksettava ennakkovero ja työnantajamaksut/erityinen palkkavero, mikäli palkkion summa on vähintään 1000 kruunua. Tähän tarkoitukseen on olemassa yksinkertaistettu veroilmoitus ja esite, josta käy ilmi miten uskottu mies/edunvalvoja tilittää verojen ja maksujen maksun päämiehelleen, katso veroviraston kotisivua, www.skatteverket.se. Tätä yksinkertaistettua lomaketta käytettäessä ei tarvitse täyttää mitään erityistä lomaketta tarkistustietoja varten, mikä muuten pitäisi tehdä. Jos kunta maksaa uskotun miehen/edunvalvojan palkkion, kunta maksaa myös ennakkoveron ja työnantajamaksut/erityisen palkkaveron. Vuositiliin on liitettävä päämiehen verotilin tiliote todistuksena siitä, että vuositiliin merkitty vero ja työnantajamaksut on maksettu verovirastolle. Yksin tulleiden pakolaislasten uskottu mies Kun lapsi tulee Ruotsiin ilman huoltajaa Migraatioviraston vastaanottoaseman kautta, ilmoitus uskotun miehen tarpeesta on tehtävä heti vastaanottoasemalle kirjoittautumisen jälkeen tai poliisiviranomaisen luona oleskeluluvan hakemisen yhteydessä. Jos alaikäinen on täyttänyt 16 vuotta, hänelle ei voida määrätä uskottua miestä ilman hänen kirjallista suostumustaan. Ilmoitus uskotun miehen tarpeesta tehdään lapsen oleskelukunnan yliholhoojalle. Yliholhooja päättää yksin tulleen lapsen osalta uskotun miehen määräämisestä ja 14

toimesta vapauttamisesta. Lapselle määrätään myös yleinen avustaja turvapaikan hakuprosessin ajaksi. Lapsella on siis oltava sekä uskottu mies että yleinen avustaja. Yksin tulleen pakolaislapsen uskotulta mieheltä vaaditaan, että hän on oikeudentuntoinen, kokenut ja tehtäväänsä muuten soveltuva. Vanhempainkaaren mukaan kaikkien uskottujen miesten on täytettävä nämä vaatimukset. Uskotulla miehellä pitää sen lisäksi olla Ruotsin yhteiskunnan perustuntemus ja hänen on hallittava ruotsin kieli. Pakolaislapsen uskottuna miehenä toimiminen merkitsee yhteydenpitoa sosiaalisihteeriin ja yleiseen avustajaan, joka karkottamispäätöksen yhteydessä hoitaa valitukset ym. Se merkitsee myös paljon kokouksia ja käyntejä lapsen luona jne. Kun lapsi karkotetaan maasta tai saa pysyvän oleskeluluvan, uskotun miehen on pyydettävä yliholhoojalta vapautusta toimestaan. 15