2011-2035. OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet. Työ: E24627.10. Turku, 22.09.2011

AURAN KUNTA KAARINAN KAUPUNKI LIEDON KUNTA MASKUN KUNTA MYNÄMÄEN KUNTA NAANTALIN KAUPUNKI NOUSIAISTEN KUNTA PAIMION KAUPUNKI PARAISTEN KAUPUNKI RAISION KAUPUNKI RUSKON KUNTA SAUVON KUNTA TURUN KAUPUNKI / TURUN VESILIIKELAITOS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2035 OSARAPORTTI I Perusselvitykset Ennusteet ja tavoitteet Suunnitteluperusteet Työ: E24627.10 Turku, 22.09.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. PERUSSELVITYKSET... 2 2.1 LÄHTÖTIEDOT... 2 2.2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.2.1. Pinta-ala... 2 2.2.2. Väestö... 3 2.2.3. Elinkeinorakenne... 4 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus... 4 2.2.5. Vesistöt... 5 2.2.6. Pohjavesialueet... 10 2.2.7. Luonnonsuojelualueet... 12 2.2.8. Ympäröivät alueet... 14 3. VESIHUOLLON NYKYTILA... 14 3.1 AURAN KUNTA... 14 3.1.1. Maankäyttö... 14 3.1.2. Vesihuollon järjestäminen... 15 3.1.3. Vedenhankinta... 15 3.1.4. Vedenjakelu... 15 3.1.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 16 3.1.6. Viemäröinti... 16 3.1.7. Jätevedenkäsittely... 16 3.1.8. Lietteiden käsittely... 18 3.1.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 18 3.1.10. Alueellinen yhteistyö... 18 3.2 KAARINAN KAUPUNKI... 18 3.2.1. Maankäyttö... 18 3.2.2. Vesihuollon järjestäminen... 19 3.2.3. Vedenhankinta... 20 3.2.4. Vedenjakelu... 20 3.2.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 20 3.2.6. Viemäröinti... 21 3.2.7. Jätevedenkäsittely... 21 3.2.8. Lietteiden käsittely... 22 3.2.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 22 3.2.10. Alueellinen yhteistyö... 22 3.3 LIEDON KUNTA... 23 3.3.1. Maankäyttö... 23 3.3.2. Vesihuollon järjestäminen... 23 3.3.3. Vedenhankinta... 23 3.3.4. Vedenjakelu... 23 3.3.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 24 3.3.6. Viemäröinti... 24 3.3.7. Jätevedenkäsittely... 24 3.3.8. Lietteiden käsittely... 25 3.3.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 25 3.3.10. Alueellinen yhteistyö... 25 3.4 MASKUN KUNTA... 25 3.4.1. Maankäyttö... 25 3.4.2. Vesihuollon järjestäminen... 26 3.4.3. Vedenhankinta... 26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3.4.4. Vedenjakelu... 27 3.4.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 28 3.4.6. Viemäröinti... 28 3.4.7. Jätevedenkäsittely... 29 3.4.8. Lietteiden käsittely... 30 3.4.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 30 3.4.10. Alueellinen yhteistyö... 30 3.5 MYNÄMÄEN KUNTA... 31 3.5.1. Maankäyttö... 31 3.5.2. Vesihuollon järjestäminen... 31 3.5.3. Vedenhankinta... 31 3.5.4. Vedenjakelu... 33 3.5.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 34 3.5.6. Viemäröinti... 34 3.5.7. Jätevedenkäsittely... 34 3.5.8. Lietteiden käsittely... 35 3.5.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 35 3.5.10. Alueellinen yhteistyö... 35 3.6 NAANTALIN KAUPUNKI... 35 3.6.1. Maankäyttö... 35 3.6.2. Vesihuollon järjestäminen... 36 3.6.3. Vedenhankinta... 36 3.6.4. Vedenjakelu... 37 3.6.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 38 3.6.6. Viemäröinti... 38 3.6.7. Jätevedenkäsittely... 38 3.6.8. Lietteiden käsittely... 40 3.6.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 41 3.6.10. Alueellinen yhteistyö... 41 3.7 NOUSIAISTEN KUNTA... 41 3.7.1. Maankäyttö... 41 3.7.2. Vesihuollon järjestäminen... 42 3.7.3. Vedenhankinta... 42 3.7.4. Vedenjakelu... 42 3.7.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 43 3.7.6. Viemäröinti... 43 3.7.7. Jätevedenkäsittely... 43 3.7.8. Lietteiden käsittely... 44 3.7.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 44 3.7.10. Alueellinen yhteistyö... 44 3.8 PAIMION KAUPUNKI... 44 3.8.1. Maankäyttö... 44 3.8.2. Vesihuollon järjestäminen... 45 3.8.3. Vedenhankinta... 45 3.8.4. Vedenjakelu... 45 3.8.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 46 3.8.6. Viemäröinti... 46 3.8.7. Jätevedenkäsittely... 46 3.8.8. Lietteiden käsittely... 47 3.8.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 47 3.8.10. Alueellinen yhteistyö... 47 3.9 PARAISTEN KAUPUNKI... 47 3.9.1. Maankäyttö... 47 3.9.2. Vesihuollon järjestäminen... 48 3.9.3. Vedenhankinta... 48 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3.9.4. Vedenjakelu... 49 3.9.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 50 3.9.6. Viemäröinti... 51 3.9.7. Jätevedenkäsittely... 51 3.9.8. Lietteiden käsittely... 54 3.9.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 54 3.9.10. Alueellinen yhteistyö... 55 3.10 RAISION KAUPUNKI... 55 3.10.1. Maankäyttö... 55 3.10.2. Vesihuollon järjestäminen... 56 3.10.3. Vedenhankinta... 56 3.10.4. Vedenjakelu... 56 3.10.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 56 3.10.6. Viemäröinti... 57 3.10.7. Jätevedenkäsittely... 57 3.10.8. Lietteiden käsittely... 57 3.10.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 57 3.10.10. Alueellinen yhteistyö... 58 3.11 RUSKON KUNTA... 58 3.11.1. Maankäyttö... 58 3.11.2. Vesihuollon järjestäminen... 58 3.11.3. Vedenhankinta... 58 3.11.4. Vedenjakelu... 59 3.11.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 59 3.11.6. Viemäröinti... 60 3.11.7. Jätevedenkäsittely... 60 3.11.8. Lietteiden käsittely... 61 3.11.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 61 3.11.10. Alueellinen yhteistyö... 61 3.12 SAUVON KUNTA... 62 3.12.1. Maankäyttö... 62 3.12.2. Vesihuollon järjestäminen... 62 3.12.3. Vedenhankinta... 62 3.12.4. Vedenjakelu... 63 3.12.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 63 3.12.6. Viemäröinti... 63 3.12.7. Jätevedenkäsittely... 63 3.12.8. Lietteiden käsittely... 64 3.12.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 65 3.12.10. Alueellinen yhteistyö... 65 3.13 TURUN KAUPUNKI JA VESILIIKELAITOS... 65 3.13.1. Maankäyttö... 65 3.13.2. Vesihuollon järjestäminen... 66 3.13.3. Vedenhankinta... 66 3.13.4. Vedenjakelu... 66 3.13.5. Poikkeusolojen vedenhankinta... 67 3.13.6. Viemäröinti... 67 3.13.7. Jätevedenkäsittely... 68 3.13.8. Lietteiden käsittely... 68 3.13.9. Haja-asutuksen vesihuolto... 68 3.13.10. Alueellinen yhteistyö... 69 3.14 TURUN SEUDUN VESI OY... 69 3.14.1. Yhtiö... 69 3.14.2. Tekopohjavesihanke... 69 3.15 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY... 71 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3.15.1. Yhtiö... 71 3.15.2. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo... 71 3.15.3. Puhdistamon toiminta... 72 3.15.4. Puhdistustulokset... 73 3.15.5. Puhdistamolietteiden käsittely... 74 3.16 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLTO YHTEENSÄ... 75 3.16.1. Vedenhankinta ja -jakelu... 75 3.16.2. Jätevesien viemäröinti ja käsittely... 75 3.16.3. Puhdistamolietteiden käsittely... 76 3.17 VESIHUOLLON TALOUS... 78 3.17.1. Maksut... 78 4. VÄESTÖENNUSTEET... 79 5. VESIHUOLLON ENNUSTEET... 80 5.1 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 80 5.1.1. Liittyjämäärät... 80 5.1.2. Ominaisvedenkulutus... 81 5.1.3. Vedenkulutus... 82 5.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 82 5.2.1. Liittyjämäärät... 82 5.2.2. Jätevesimäärä asukasta kohti... 83 5.2.3. Jätevesimäärä... 84 5.2.4. Kuormitus... 84 6. VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI... 86 6.1 VEDENHANKINTAKAPASITEETTI... 86 6.2 JÄTEVEDEN KÄSITTELYKAPASITEETTI... 87 7. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 88 7.1 VEDENHANKINTA... 88 7.2 JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY... 89 7.3 VESIHUOLTOYHTEISTYÖ... 89 8. VESIHUOLLON SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET... 90 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Pohjavesialueet Vedenottamot Jätevedenpuhdistamot Suunnittelualueen vesihuolto KARTAT: Kartta 101 Vedenhankinnan nykytila (mk 1:150 000) Kartta 102 Jätevedenkäsittelyn nykytila (mk 1:150 000) 24.10.2011 / ARY 24.10.2011 / ARY 24.10.2011 / JOT KORJATTU 22.09.2011 / ARY 22.09.2011 / ARY 22.09.2011 / JOT VALMIS 17.08.2011 / ARY 17.08.2011 / ARY 17.08.2011 / PRAU LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

TURUN SEUDUN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I 22.09.2011 PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET TYÖ E24627.10 1. JOHDANTO Turun seudun alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupunkien sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää alueellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Työn tilaajana toimii Turun Vesiliikelaitos. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ja hankkeeseen osallistui myös Varsinais- Suomen liitto. Suunnitelman tavoitteena on kehittää alueen vesihuoltoa entisestään; varmistaa laadukkaan veden jakelu, toteuttaa jakelu ja käsittely normaali- ja kriisitilanteissa sekä järjestää viemäröinti ja jätevedenkäsittely varmasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja korkealaatuisena. Näiden lisäksi tutkitaan haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen rajapintoja ja -alueita sekä verkostojen laajentamisen mahdollistavia rahoitus- ja toteutusmalleja. Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään kehittämissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Osaraporttiin 1 sisältyy suunnittelualueen vesihuollon nykytilanteen kartoittaminen sekä maankäyttö-, väestö- ja ympäristötietojen esittäminen. Lisäksi esitetään vesihuollon ennusteet, vesihuollon tavoitteet ja suunnitteluperusteet. Suunnittelutyön ohjauksesta vastaa kuntien virkamiehistä ja vesihuoltolaitosten edustajista koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.) Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus Lasse Nurmi, Varsinais-Suomen liitto Heikki Järvinen, Auran kunta Markku Nurmi, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Mika Raula, Maskun kunta Matti Kauppila, Mynämäen kunta Timo Oja, Mynämäen kunta Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Esa Saarre, Naantalin kaupunki

2/90 Pirkkoliisa Heinonen, Nousiaisten kunta Marku Kylén, Paimion kaupunki Pekka Salo, Paimion kaupunki Manne Carla, Paraisten kaupunki Matias Jensén, Paraisten kaupunki Ari Eklund, Raision kaupunki Mika Heinonen, Ruskon kunta Pentti Urho, Sauvon kunta Jyrki Toivanen, Sauvon kunta Irina Nordman, Turun kaupunki / vesilaitos Timo Anttila, Turun Seudun Puhdistamo Oy Jyrki Valtonen, Turun Seudun Vesi Oy Suunnitelma on laadittu AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnilta, Tilastokeskukselta, Suomen ympäristöhallinnolta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2010 tilanne. Suunnittelu kattaa ajanjakson vuoteen 2035 asti. Perustiedot ja vesihuollon nykytila (mm. liittyjämäärät, vedenhankinta ja jakelu, jätevesien viemäröinti ja käsittely) on esitetty kuntakohtaisesti kappaleissa 3.1 3.15. Yhteenveto suunnittelualueesta on esitetty kappaleessa 3.16. 2.2 SUUNNITTELUALUE 2.2.1. Pinta-ala Suunnittelualue käsittää Kaarinan, Naantalin, Paimion, Paraisten, Raision ja Turun kaupungit sekä Auran, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Ruskon ja Sauvon kunnat. Kuntaliitoksia suunnittelualueella on ollut lähivuosina useampia. Viimeaikaisimpia muutoksia ovat Livonsaaren ja Lempisaaren alueiden siirtyminen Maskun kunnasta Naantaliin 1.1.2011. Paraisten kaupunki, Nauvon, Korppoon, Houtskarin sekä Iniön kunta muodostivat Länsi-Turunmaan kaupungin 1.1.2009. Kaupunginvaltuusto teki 14.6.2011 kuitenkin päätöksen kaupungin nimen muuttamisesta Paraisten kaupungiksi. Nimi otetaan käyttöön 1.1.2012 alkaen. Tässä työssä käytetään nimeä Paraisten kaupunki. Suunnittelualueen kuntien maapinta-ala on yhteensä 3 442,94 km 2. Maapintaalaltaan suurimman alueen muodostaa Paraisten kaupunki (881,79 km 2 ) ja pienimmän Raision kaupunki (48,76 km 2 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen kuntien maapinta-alat. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

3/90 Taulukko 2.1 Suunnittelualueen kuntien maapinta-alat (km 2 ) 1.1.2011 (Maanmittauslaitos). Kunta Maapinta-ala (km 2 ) Aura 95 Kaarina 150 Lieto 199 Masku 175 Mynämäki 520 Naantali 312 Nousiainen 199 Paimio 238 Parainen 882 Raisio 49 Rusko 127 Sauvo 253 Turku 246 Yhteensä 3 443 2.2.2. Väestö Suunnittelualueella asui 328 567 asukasta vuoden 2010 lopussa. Suunnittelualueen väestömäärä on kasvanut noin 2 000 asukkaalla vuodessa. Kasvu on ollut voimakasta erityisesti Turussa, Kaarinassa, Liedossa ja Raisiossa. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen väestömäärän kehitys vuosina 1980-2010. Taulukko 2.2 Suunnittelualueen väestömäärän kehitys vuosina 1980-2010 (Tilastokeskus). Kunta 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Aura 2 470 2 692 2 960 3 288 3 338 3 699 3 976 Kaarina 19 351 21 981 24 390 25 457 26 746 28 967 31 303 Lieto 9 763 11 027 12 255 12 745 14 169 15 103 16 159 Masku 5 209 5 961 6 887 7 399 7 763 8 606 9 819 Mynämäki 7 359 7 436 7 667 7 871 7 870 8 058 8 057 Naantali 11 328 13 246 14 622 15 854 16 743 17 788 18 736 Nousiainen 3 430 3 649 3 996 4 104 4 189 4 518 4 973 Paimio 8 366 9 020 9 614 9 832 9 815 9 876 10 300 Parainen 14 563 15 236 15 712 15 583 15 295 15 298 15 531 Raisio 18 017 19 671 21 120 22 268 23 149 23 799 24 543 Rusko 3 361 4 013 4 542 4 892 5 174 5 654 5 878 Sauvo 2 545 2 602 2 808 2 846 2 851 2 931 3 111 Turku 163 680 161 398 159 180 164 744 172 561 174 868 176 181 Yhteensä 269 442 277 932 285 753 296 883 309 663 319 165 328 567 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

4/90 2.2.3. Elinkeinorakenne Suunnittelualueen elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Myös teollisuuden työpaikkoja löytyy alueelta paljon. Merkittävimmät teollisuuden toimialat ovat meri-, metalli- ja telakkateollisuus. Vuonna 2008 palveluiden osuus oli 73,4 % ja jalostuksen osuus 24,2 % työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja oli alueella lähes 149 000. Taulukko 2.3 Suunnittelualueen elinkeinorakenne 31.12.2008 (Tilastokeskus). Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Aura 6,0 % 43,0 % 49,8 % 1,2 % 1 275 Kaarina 1,8 % 32,4 % 64,8 % 1,1 % 9 726 Lieto 3,6 % 36,5 % 58,9 % 1,1 % 5 329 Masku 6,1 % 31,3 % 61,5 % 1,1 % 2 631 Mynämäki 17,9 % 24,1 % 56,2 % 1,8 % 2 237 Naantali 3,5 % 35,7 % 60,0 % 0,9 % 6 028 Nousiainen 12,3 % 24,7 % 61,5 % 1,5 % 1 152 Paimio 5,4 % 28,9 % 64,8 % 0,9 % 3 735 Parainen 5,2 % 30,6 % 63,0 % 1,2 % 5 488 Raisio 0,4 % 29,5 % 69,4 % 0,6 % 10 305 Rusko 6,2 % 47,9 % 44,8 % 1,1 % 1 732 Sauvo 23,7 % 17,0 % 57,2 % 2,0 % 834 Turku 0,4 % 20,1 % 79,0 % 0,5 % 98 245 Yhteensä 1,7 % 24,2 % 73,4 % 0,7 % 148 717 2.2.4. Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan, jossa on useampi voimassa oleva maakuntakaava tai entinen seutukaava. Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistama Turun kaupunkiseudun maakuntakaava kattaa Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan, Ruskon ja Paimion alueet. Maakuntakaava korvaa alueella aikaisemmin voimassa olleen Varsinais-Suomen seutukaavan. Vesihuollon osalta voimassa olevassa maakuntakaavassa on esitetty vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäriverkostot sekä vesijohtoverkoston toimintaalueet. Tiedot on kerätty Kaavajohtopaikka-hankkeen aikana. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 ehdotukset Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavoista, jotka vahvistuessaan korvaavat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Paraisten alueilla vahvistetut seutukaavat. Maakuntakaava on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton Internet-sivuilla osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

5/90 2.2.5. Vesistöt Suunnittelualueen vesistöalueiden pinta-ala on yhteensä 5 235 km 2, joka on noin 60 % koko suunnittelualueen pinta-alasta. Suurin osa vesistöistä sijaitsee Paraisten kaupungissa, jossa veden peittämää aluetta on 4 667 km 2. Alueella ei ole yhtään yli 1 000 ha suuruista järveä. Suurimmat järvet ovat Kakskerranjärvi (163 ha) joka sijaitsee Turun alueella, Littoistenjärvi (145 ha) Liedossa ja Maarian allas (74 ha) Turussa. Eniten järviä ja lampia on Paraisten kaupungissa (50 kpl). Suunnittelualue kuuluu useampaan vesistöalueeseen, jotka ovat Varsinais- Suomen alueelle tyypillisiä vähäjärvisiä jokivesistöjä. Alueen päävesistöalueet ovat Aurajoen vesistöalue, Hirvijoen vesistöalue, Laajoen vesistöalue, Mynäjoen vesistöalue ja Paimionjoen vesistöalue. Joet laskevat Saaristomereen, joka on useiden saarien rikkoma merialue Itämeressä. Saaristomeri Saaristomeri on osa Itämerta. Alueelle on tyypillistä suuri saarten määrä ja matalat rannikkovedet. Alueen valuma-alue on laaja ja suuri osuus siitä on viljeltyjä peltomaita. Maalajit ovat valuma-alueella paikoin eroosioherkkiä lisäten Saaristomereen kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Seuraavassa kuvassa on esitetty Saaristomeren valuma-alue. Kuva 2.1 Saaristomeren valuma-alue (Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

6/90 Aurajoki Suuri osa Saaristomeren kuormituksesta tulee Varsinais- Suomen mantereen valuma-alueelta jokien mukana. Valuma-alueelta jokeen huuhtoutuvien ravinteiden määrä riippuu maalajista ja maankäytöstä, varsinkin peltojen määrästä. Pääosa jokikuormituksesta onkin lähtöisin maataloudesta. Maatalouden kuormituksen suuruuteen vaikuttavat peltojen fosforitilanne, lannoitusmäärät, talviaikainen kasvipeitteisyys, peltojen kaltevuus, viljeltävät kasvilajit jne. Joet kuljettavat mereen huomattavasti myös haja-asutuksen jätevesiä ja luonnonhuuhtoumasta peräisin olevia ravinteita. Yhdyskuntajätevesien osuus jokien tuomasta fosforista on prosentin luokkaa ja typestä runsas kolme prosenttia. Neljän suurimman Saaristomereen laskevan joen (Paimionjoki, Kiskonjoki- Perniönjoki, Aurajoki ja Uskelanjoki) kuljettama ravinnekuorma viime vuosina on seuraavassa taulukossa. Näiden jokien yhteenlaskettu valuma-alue on 41 % Saaristomeren Varsinais-Suomen puoleisesta valuma-alueesta, kun mukaan lasketaan myös saariston maa-ala, ja ne tuovat mukanaan valtaosan jokien Saaristomereen kuljettamasta fosforista ja typestä. Saaristomeren kokonaiskuormituksesta niiden osuus oli 42 % fosforista ja 28 % typestä vuosina 2005 2009. Eniten ravinteita mereen tuovat Paimionjoki ja Aurajoki. Suurten jokien lisäksi mereen kulkeutuu hajakuormitusta pienempien jokien mukana, rannikon läheisiltä pieniltä valumaalueilta ja saariston maa-alueilta. Jaksolla 2005-2009 tämä kuormitus oli arviolta keskimäärin 200 tonnia fosforia ja 2 400 tonnia typpeä vuodessa. Taulukko 2.4 Neljän suurimman Saaristomereen laskevan joen mereen kuljettama keskimääräinen ravinnekuorma vuosina 2005-2009. (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (t/v) (t/v) (kg/km 2 ) (kg/km 2 ) Paimionjoki 80 929 74 854 Aurajoki 71 690 81 789 Uskelanjoki 39 437 69 772 Kiskon- Perniönjoki 32 518 31 495 Aurajoki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja Turun kautta Saaristomereen. Aurajoen suurimpia sivujokia ovat Kaulajoki, Savojärvestä laskeva Järvijoki, Liedon Savijoki ja Vähäjoki/Paattistenjoki Turussa. Joen kokonaispituus on noin 70 km. Kokonaispinta-alaltaan Aurajoen vesistöalue on 874 km2. Alueella on vain yksi luontainen järvi, Savojärvi, joka kattaa 0,25 % vesistöalueen pinta-alasta. Savivaltainen maaperä soveltuu hyvin maatalouteen ja pellot kattavatkin noin 40 % Aurajoen valuma-alueen kokonaispinta-alasta. Aurajokilaakson laajojen peltoaukioiden luonnehtima kulttuurimaisema on yksi Suomen kansallismaisemista ja kuuluu myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema- alueisiin. Tyypiltään Aurajoki on keskisuuri savimaiden joki. Aurajoen vettä käytetään Turun kaupungin raakavetenä. Myös Vahajokeen padotusta Maarian altaasta otetaan tarvittaessa raakavettä. Kuivina kausina veden riittävyys turvataan pumppaamalla Paimionjoesta vettä Savijokea pitkin Aurajokeen. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen valmistuttua Aurajoen merkitys raakavesilähteenä vähenee. Suurin osa Aurajoen ravinteista on peräisin hajakuormituksesta, erityisesti maataloudesta. Arvioiden mukaan maatalouden osuus Aurajoen vesistöalueen fosforikuormituksesta on 69 % ja typpikuormituksesta 65 %. Haja-asutuksen jätevesillä 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

7/90 on myös huomattava osuus vesistöalueen kokonaiskuormituksesta; fosforista vajaa 20 % tuli vuosina 2003 2007 haja-asutuksesta. Haja-asutuksesta tulevien ravinteiden määrä on kuitenkin laskussa. Vaikka puhdistamojätevesien osuus Aurajoen kokonaiskuormituksesta on pieni, muodostavat ne kesäisin alhaisen virtaaman aikana pääosan jokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Jätevesiä tulee Auran asemanseudun, Pöytyän Riihikosken, ja Oripään taajamien puhdistamoilta. Myös luonnonhuuhtouma tuo ravinteita jokeen. Koska Aurajoki virtaa voimaperäisesti viljeltyjen savikkojen halki, on jokivesi sameaa ja runsasravinteista. Ekologiselta tilaltaan Aurajoki luokitellaan välttäväksi. Aurajokivarren jätevedenpuhdistamoiden aloitettua toimintansa 1970- ja 1980-luvuilla jokiveden laatu parani. Jokiveden laatu on yleensä heikompi joen yläjuoksulla johtuen asutuksen jätevesikuormituksesta ja jätevesien heikosta laimenemisesta alajuoksuun verrattuna. Yläjuoksulla on myös runsaasti kotieläintiloja, joista tulee kuormitusta. Etenkin vähävirtaamaisina kausina jätevesien vaikutus saattaa näkyä veden ravinne- ja bakteerimäärien kasvuna. Vuosien 2005-2009 aikana alajuoksun fosforipitoisuus oli keskimärin 240 g/l ja typpipitoisuus 2615 g/l. 2.2 Aurajoen fosfori- ja typpikuormitus vuosina 1970-2009 (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Raisio-Ruskonjoki Raisio-Ruskon-Vahdonjoen valuma-alueella ei ole yhtään järveä, mutta vedenhankintaa varten on padottu neljä allasta. Joki on toiminut tärkeänä raakavesilähteenä Raision ja Naantalin alueille, jotka ovat kuitenkin siirtymässä Virttaankankaan tekopohjaveden käyttöön. Jokeen laskee useita sivu-uomia, joista Vähäjoki on suurin. Jokea kuormittavat eteenkin haja-asutus, maa- ja metsätalous sekä yläjuoksulla sijaitseva Vahdon jätevedenpuhdistamo. Veden laatu on joen latvaosissa huono, mutta muuten suurimmalta osin välttävää. Joki virtaa alajuoksultaan Raision ja Turun kaupunkialueiden läpi. Paimionjoki Somerolta Painiojärvestä alkunsa saava Paimionjoki on virtaamaltaan ja valumaalueeltaan suurin Saaristomereen laskeva joki. Paimionjokialue on myös luonto- ja maisemanarvoiltaan merkittävä ja alue onkin jokisuistolta Tarvasjoelle asti määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Joki laskee Paimionlahden kautta Saaristomereen. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

8/90 Paimionjoella on merkitystä niin energiantuotannon kuin myös vedenhankinnan kannalta. Joen alaosaa säännöstellään vesivoiman tuotannon tarpeisiin ja alueella sijaitsee Juvankosken, Juntolan ja Askalan voimalaitokset. Energiantuotannon lisäksi säännöstelyllä tavoitellaan muun muassa tulvien ehkäisyä ja virtaamien tasaamista. Joki on toiminut myös tärkeänä raakavesilähteenä Turun kaupungille, jolla on kuivina kausina ollut lupa pumpata joesta Savijoen kautta Aurajoelle vettä noin 1 m 3 /s eli noin 86 400 m 3 /d. Paimionjoen valuma-alue on suurelta osin tehokkaasti viljeltyä savikkoaluetta. Peltoja valuma-alueen pinta-alasta on noin 43 %. Maatalous onkin Paimionjoen merkittävin ravinnekuormittaja. Lisäksi ravinteita tulee jokivarren taajamista ja hajaasutuksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja on ollut Paimion kaupunki, mutta sen päästöt Paimionjokeen loppuivat vuonna 2009, josta lähtien jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Kakolan jätevedenpuhdistamoon. Paimionjokeen lasketaan edelleen Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen taajamien puhdistetut jätevedet. Pöytyän kunnan Kyrön taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Tarvasjokeen. Paimionjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Joen veden laatua heikentävät savisameus, korkeat ravinnepitoisuudet, suolistoperäisten bakteerien ajoittain suuri määrä sekä varsinkin yläjuoksun järvillä runsas levätuotanto. 2.3 Paimiojoen fosfori- ja typpikuormitus vuosina1970-2009 (V-S ELY-keskuksen julkaisu 6/2011) Seuraavassa kuvassa on esitetty vertailu Lounais-Suomen pintavesien laadusta yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella. Mustalla ympyrällä on merkitty suunnittelualue. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

9/90 Kuva 2.4 Lounais-Suomen pintavesien laatu yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vuosien 1994-1997 ja 2000-2003 välisenä aikana. Suunnittelualue on ympyröity mustalla ympyrällä (SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus). 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

10/90 Seuraavassa kuvassa on esitetty Lounais-Suomen pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio. 2.2.6. Pohjavesialueet Kuva 2.5 Lounais-Suomen pintavesien ekologisen tilan kokonaisarvio vuosilta 2000-2007. (SYKE, Varsinais-Suomen ELY-keskus). Suunnittelualueella sijaitsee 70 luokiteltua pohjavesialuetta. Luokkaan I kuuluvia eli vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita on 53. II-luokkaan kuuluvia eli vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita on 17. Suunnittelualue saa merkittävän osan talousvedestään veden tukkutoimittajalta Turun Seudun Vesi Oy:ltä, joka ottaa pohjavettä Virttaankankaalta ja Oripäänkankaalta (pohjavesialueiden yhteispinta-ala 111,5 km 2 ja kokonaisantoisuus 55 000 m 3 /d). Alueilla sijaitsee kaksi pohjavesialuetta. Turun Seudun Vesi Oy aikoo lisäksi aloittaa vuonna 2011 tekopohjaveden tuotannon Virttaankankaan harjulla. Raakavesilähteenä käytetään Kokemäenjoen pintavettä, joka esikäsittelyn jälkeen imeytetään tekopohjavedeksi Virttaankankaan harjualueella. Suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty liitteessä 1. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto suunnittelualueen pohjavesialueista. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

11/90 Taulukko 2.5 Yhteenveto suunnittelualueella sijaitsevista luokitelluista pohjavesialueista. Luokka Määrä [kpl] Kokonaispintaala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä [m 3 /d] I 53 68,43 30,77 27 140 II 17 20,01 9,43 4 765 Yhteensä 70 88,44 40,20 31 905 Luokka I: Vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Auran kunnassa sijaitsee Käyrän pohjavesialue, joka on kunnan ainoa pohjavesialue. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 30 m 3 /d ja alue kuuluu I-luokan pohjavesialueisiin. Pohjavesialueella sijaitsee Käyrän vedenottamo. Kaarinan kaupungissa sijaitsee yhteensä viisi pohjavesialuetta. Antoisuudeltaan suurimman alueen muodostaa Hepojoen pohjavesialue, jossa arvioidaan muodostuvan pohjavettä 600 m 3 /d. Palomäen pohjavesialueen antoisuuden arvioidaan puolestaan olevan 450 m 3 /d. Kolmanneksi suurimman pohjavesialueen eli Kuoppajärven pohjavesialueen antoisuuden arvioidaan olevan 400 m 3 /d. Kaarinan kaupungin muut pohjavesialueet ovat Kuusisto ja Puutarhantutkimuslaitos. Ainoastaan Puutarhantutkimuslaitoksen pohjavesialueella on edelleen käytössä oleva pohjavedenottamo, mutta ottamon vettä käytetään lähinnä kasteluvetenä. Liedon kunnassa pohjavesialueita on kymmenen. Tärkein on Alhojoki-Rauvolan pohjavesialue, jonka antoisuudeksi on arvioitu 1 300 m 3 /d. Muut I-luokan pohjavesialueet ovat Asemanseutu, Lintula, Valksvuori, Veijula ja Ilmarinen. II-luokan pohjavesialueita ovat Metsola, Nautelanrahka, Pehtarinlähde ja Vehkasuo. Pohjavesialueilla ei sijaitse käytössä olevia vedenottamoita. Paraisten kaupungissa sijaitsee yhteensä 16 pohjavesialuetta, joista suurimmat I- luokan pohjavesialueet ovat Stormälö (antoisuus 320 m 3 /d), Rosklax (200 m 3 /d), Finby (200 m 3 /d) ja Vikom (150 m 3 /d). Paraisten kaupungin muita I-luokan pohjavesialueita ovat Mossala, Bläsnäs, Houtskär ja Verkan. Vedenottamoita sijaitsee Roslaxin, Stormälön, Finbyn, Verkanin ja Vikomin pohjavesialueilla. II-luokan pohjavesialueet ovat Hakenkorp, Houtsala, Sandö, Käldinge, Sellmo, Sydmo, Fallet ja Storskogen. Maskun kunnassa sijaitsee kolme pohjavesialuetta, jotka kaikki kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. Humikkala-Alhon on alueen suurin pohjavesialue ja sen antoisuuden on arvioitu olevan 1 600 m 3 /d. Muut pohjavesialueet ovat Linnavuori ja Karevansuo. Kaikilla alueilla on pohjavedenottamo. Maskun alueen pohjavesiesiintymät kärsivät laatuongelmista muun muassa mangaanin ja kloridin suhteen. Mynämäen kunnassa on yhteensä seitsemän pohjavesialuetta, joista Motellin pohjavesialue on antoisuudeltaan suurin (2 000 m 3 /d). Muut pohjavesialueet ovat Maansilta, Tursunperä, Pyhä, Livilä, Hiivaniitty ja Kalela. Kaikki pohjavesialueet kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. Ainoastaan Maansillan pohjavesialueella ei ole ottamoa. Pohjavesiesiintymissä esiintyy paikoitellen paljon kloridia. Naantalin kaupungissa sijaitsee kolme pohjavesialuetta, jotka kuuluvat kaikki I- luokkaan. Suurin alue on Lietsala ja sen antoisuuden arvioidaan olevan 700 m 3 /d. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

12/90 Muut alueet ovat Taattinen ja Kauppila. Kaikilla alueilla sijaitsee pohjavedenottamo. Nousiaisten kunnassa sijaitsee kaksi pohjavesialuetta, jotka ovat Takkula (antoisuus 1 200 m 3 /d) ja Varvanummi (600 m 3 /d). Molemmat alueet ovat I-luokan pohjavesialueita. Molemmilla alueilla on pohjavedenottamo. Takkulan pohjavesialueella on tulva-aikoina esiintynyt ongelmia veden mikrobiologisessa laadussa. Paimion kaupungissa sijaitsee yhteensä kahdeksan pohjavesialuetta, joista Saari- Nummensuo (antoisuus 1 600 m 3 /d), Nummenpää-Aakoinen (800 m 3 /d), Preitilä- Haanpää (750 m 3 /d) ja Tammenoja (500 m 3 /d) kuuluvat I-luokan pohjavesialueisiin. II-luokan pohjavesialueita ovat Kaljala, Meltola ja Pehtarinlähde. Alueen pohjavesialueet ovat pääosin hyväkuntoisia, mutta kärsivät suurista rauta- ja mangaanipitoisuuksista sekä paikoitellen myös kloridiongelmista. Saari-Nummensuon, Aakkoisen ja Nummenpään pohjavesialueella on käytössä oleva pohjavedenottamo. Ruskon kunnassa on yhteensä kolme I-luokan pohjavesialuetta, jotka ovat Lassinvuori, Kangenmiekka ja Antintalo. Kaikissa edellä mainituissa alueissa arvioidaan antoisuuden olevan 700 m 3 /d. Pohjavesialueiden vedenlaatu on Antintaloa lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Kaikilla pohjavesialueilla myös sijaitsee vedenottamo. Sauvon kunnassa on yhteensä kahdeksan pohjavesialuetta, joista kolme on luokiteltu I-luokan pohjavesialueiksi. Suurin alue on Mäntykankare, jonka antoisuuden arvioidaan olevan 600 m 3 /d. Muut I-luokan alueet ovat Nummenpää ja Rantola. IIluokan pohjavesialueita ovat Kouttu, Osmanlahti, Leisku, Alhola ja Tali. Mäntykankareen ja Nummepään pohjavesialueilla sijaitsee pohjavedenottamo. Turun kaupungissa sijaitsee viisi pohjavesialuetta, joista kaikki on luokiteltu I- luokan pohjavesialueiksi. Suurimpia alueita ovat Kaarninko (antoisuus 2 500 m 3 /d), Munittula (1 500 m 3 /d) ja Kupittaan pohjavesialue (700 m 3 /d). Muut alueet ovat Lentokentän ja Huhtamäen pohjavesialueet. Kaarninkon pohjavesialue on antoisuudeltaan suunnittelualueen suurin, mutta sen kemiallisen tilan on arvioitu olevan huono ja se on luokiteltu riskialueeksi. Suunnittelualueella on yleisesti ottaen hyvänlaatuista pohjavettä. Tavallisempia ongelmia ovat pohjavesien korkea kloridi-, rauta- ja mangaanipitoisuus. Ongelmat ovat tyypillisiä rannikkoalueen pohjavesiesiintymille. Pohjavesillä on yleisesti myös alhainen ph, jonka vuoksi alkalisointi on usein käytetty käsittelymenetelmä. 2.2.7. Luonnonsuojelualueet Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 43 Natura2000 -verkostoon kuuluva aluetta. Auran kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahka on kunnan ainoa Natura-alue (pintaala 3 093 ha). Se sijaitsee osittain myös Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon ja Turun kuntien alueilla. Kaarinan kaupungin alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä 774 ha), joista Rauvolanlahti (366 ha) sijaitsee myös osittain Turun kaupungin alueella. Rauvolanlahti on eläimistöltään erittäin monipuolista ja siellä tavataan myös monia uhan- 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

13/90 alaisia ja harvinaisia lajeja. Muut Natura-alueet ovat Kaarinan metsät (57 ha), Kuusistonlahti (351 ha) ja Kotkavuori (119 ha). Liedon kunnan alueella sijaitsee yksi Natura-alue, Nautelankoski (8 ha). Kohde on laaja koskialue, jonka ympärillä tavataan useita erilaisia luontotyyppejä. Alueen arvokkaimmat osat ovat monilajiset jokivarsilehdot. Paraisten kaupungin alueella sijaitsee suurin osa suunnittelualueen Naturaalueista. Alueella on 26 Natura-aluetta (yhteensä 117 259 ha). Suurin Natura-alue, Saaristomeri (59 842 ha), on lintudirektiivin mukainen alue, jossa on merkittäviä lintujen pesimä- ja muuttoalueita. Saaristomeren kansallispuistosta on olemassa myös toinen Natura-alue, joka on luontodirektiivin mukainen alue. Kyseistä aluetta käytetään puolustusvoimien harjoitus- ja ampumatoimintaan sekä sotilaalliseen rakentamiseen. Maskun kunnan alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä 4 036 ha), joista Kurjenrahka on pinta-alaltaan suurin (3 093 ha). Suurin osa Kurjenrahkan alueesta on kansallispuistoa (noin 2 540 ha) tai kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan sekä soiden suojelun perusohjelmaan. Kurjenrahka on lähialueen soista laajin. Muut Natura-alueet ovat Mietoistenlahti (586 ha), Oukkulanlahti 898 ha), Lemun lehdot (26 ha) ja Hallusvuori (19,1 ha). Mynämäen kunnan alueella sijaitsevasta kymmenestä Natura-alueesta (yhteensä 9 870 ha) kahdeksan sijaitsee myös Mynämäen naapurikuntien alueella. Naturaalueista suurin on jo aikaisemmin mainittu Kurjenrahka. Muut Natura-alueet ovat Laitilan metsät (108 ha), Vakka-Suomen kedot (3 ha), Vaskijärvi (2 120 ha), Nukinrahka-Hirvilamminsuo (630 ha), Koskeljärvi (1 821 ha), Kolkansuo (1 091 ha), Kivijärven metsät (174 ha), Kallavuori (12 ha) ja Mietoisten lahti (586 ha). Naantalin kaupungin alueella ei sijaitse Natura-alueita. Nousiaisten kunnan alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä 3 319 ha), joista kummatkin sijaitsevat osittain myös naapurikuntien alueella. Suurin Naturaalue on Kurjenrahka. Kunnan toinen Natura-alue, Rehtsuo (226 ha) on keidassuo, joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelu-alueeseen. Paimion kaupungin alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä 377 ha). Paimionlahti (221 ha) on lahti Paimionjoen suulla, jossa on edustavan kasvillisuuden lisäksi myös useita harvinaisia kasvilajeja. Paimionjokilaakso (156 ha) on puolestaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Raision kaupungin alueella ei sijaitse Natura-alueita. Ruskon kunnan alueella sijaitsee kaksi Natura-aluetta (yhteensä 3 319 ha), joista Rehtsuo sijaitsee osittain myös Nousiaisten kunnan alueella. Toinen Natura-alue on aikaisemmin mainittu Kurjenrahka. Sauvon kunnan alueella sijaitsee yksi Natura-alue, Tapilanlahti (314 ha), joka on linnustollisesti monipuolinen alue. Alue kuuluu lähes kokonaan lintuvesien suojeluohjelmaan tai seutusuojelualueeseen. 2. Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

14/90 Turun kaupungin alueella sijaitsee neljä Natura-aluetta (yhteensä 4 446 ha), joista Kurjenrahka ja Rauvolanlahti sijaitsevat myös naapurikuntien alueella. Ruissalon lehdot (852 ha) on Turun toinen suuri Natura-alue, jossa sijaitsee maamme laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen Natura2000 ohjelmaan kuuluvat alueet ja niiden pinta-alat. Taulukko 2.6 Suunnittelualueen Natura2000-ohjelmaan kuuluvien alueiden määrä ja pintaalat. Määrä yht. Pinta-ala yht. Kunta [kpl] [ha] 2.2.8. Ympäröivät alueet Aura 1 3 093 Kaarina 3 774 Lieto 1 8 Masku 4 4 036 Mynämäki 10 9 870 Nousiainen 2 3 319 Paimio 2 598 Parainen 26 117 259 Rusko 2 3 319 Sauvo 1 314 Turku 4 4 446 Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee Salon kaupunki, joka on muun muassa Sauvon kunnan ja Paimion kaupungin rajanaapuri. Sauvon eteläpuolella on lisäksi Kemiönsaaren kunta. Koillisessa Tarvasjoen ja Pöytyän kunnat rajaavat suunnittelualueen puolestaan Paimion kaupungin sekä Liedon ja Auran kuntien osalta. Suunnittelualueen pohjoisrajalla sijaitsee Laitilan kaupunki ja alueen luoteispuolella Uusikaupunki, jotka kummatkin ovat muun muassa Mynämäen kunnan rajanaapureita. Mynämäen rajanaapurina on myös Euran kunta, joka kuuluu Satakuntaan. Lännessä sijaitsevat Kustavin, Vehmaan ja Taivassalon kunnat sekä Paraisten kaupungin länsipuolella sijaitseva Ahvenanmaa. 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 AURAN KUNTA 3.1.1. Maankäyttö Auran kunnan taajamiin on laadittu Auran osayleiskaava, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1993. Osayleiskaava ei ole kuitenkaan oikeusvaikutteinen kaava, joten sen merkitys maankäytön ohjauksessa on vähäinen. Uuden yleiskaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa paikallisen maakuntakaavan valmistuttua. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi ehdotukset uusista maakuntakaavoista 13.12.2010 pidetyssä kokouksessaan. 3.1 Auran kunta

15/90 Asemakaavoitettu alue kattaa Asemaseudun taajaman sekä valtatie 9 varrella olevat Auranportin ja Kuovin teollisuusalueen. Vireillä olevia asemakaavoja ovat muun muassa: - Huuskanpellon yritysalueen asemakaavan muutos - Kunnanrantamaan asemakaava - Vaistonkujan asemakaavan muutos - Korttelin 4000 asemakaava ja asemakaavan muutos - Korttelin 70 asemakaavan muutos Lisäksi Auran kunnassa on lähiaikoina tulossa vireille muun muassa seuraavia asemakaavoja: - Pikku-Lahdontien varren asemakaava ja asemakaavan muutos - Sillankorvantien alueen asemakaavan muutos - Säästökallion alueen asemakaavan laajennus ja muutos 3.1.2. Vesihuollon järjestäminen 3.1.3. Vedenhankinta 3.1.4. Vedenjakelu Auran kunnassa vesihuollosta vastaa kunnan omistama vesihuoltolaitos. Laitoksesta vastaa kunnan tekninen lautakunta, jonka alaisuudessa toimivat tekninen johtaja ja rakennustarkastaja. Rakennustarkastajan alaisuudessa toimii puhdistamon hoitaja. Vesihuoltolaitoksena toimii myös Palsalan vesiosuuskunta. Kunnassa ei ole hyväksyttynä vesihuoltolain mukaista vesihuoltolaitoksen toimintaaluetta. Auran kunta hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän omistamalta Pihlavan vedenottamolta, joka sijaitsee Oripään kunnassa Oripäänkankaan pohjavesialueella. Vesi toimitetaan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. Käyrän vankila saa käyttövetensä Käyrän pohjavesiesiintymästä. Esiintymän antoisuus on noin 30 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot pohjavedenottamoista. Taulukko 3.1 Auran kunnan ja Aura-Pöytyän vesilaitos kuntayhtymän vedenottamot. Vedenottamo Ottolupa [m³/d] Käyttö 2008 [m³/d] Käyrän vankila 12,4 Aura- Pöytyän Pihlavan ottamo 1 100 1) 1 621 1) Auran kunnan osuus. Kuukausikeskiarvo, lupa enintään 1 300 m 3 yhden vuorokauden aikana. Auran kunnan vesijohtoverkostoon oli liittynyt vuonna 2009 noin 3 640 asukasta eli liittymisaste oli 95 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Auran vedenjakelusta vuosina 2008 ja 2009. 3.1 Auran kunta

16/90 Taulukko 3.2 Auran kunnan vedenjakelu. 2008 2009 Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d 760 730 Ominaisvedenkulutus l/as d 210 201 Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d 646 679 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d 114 51 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet % 15 7 Kunnallisen vesijohtoverkoston pituus on 110 km. Laskuttamattoman veden osuus oli 7 % vuonna 2009. Laskuttamattoman veden määrä on 0,2 m 3 jokaista verkostometriä kohden. 3.1.5. Poikkeusolojen vedenhankinta Poikkeusoloissa Auran kunta pystyy ostamaan vettä Liedon kunnalta sekä tarvittaessa myös Turun Seudun Vesi Oy:ltä Pöytyän kunnan verkoston kautta. Auran verkostosta on rakennettu varmuusvesijohto Turun Seudun Vesi Oy:n syöttöjohtoon, mutta liitosta ei ole kytketty. 3.1.6. Viemäröinti Auran kunnassa oli vuonna 2009 viemäriverkostoon liittynyt yhteensä noin 2 710 asukasta eli liittymisaste verkostoon oli 71 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja Auran viemäröinnistä. Taulukko 3.3 Auran kunnan viemäröinti. 2008 2009 Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 842 622 Ominaisjätevesimäärä l/as d 314 230 Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d 370 410 - laskuttamaton (sis. vuotovedet) m 3 /d 472 212 - laskuttamaton (sis. vuotovedet) % 56 34 Viemäriverkoston pituus on 53 km. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli vuonna 2009 noin 34 %. 3.1.7. Jätevedenkäsittely Asemanseudun jätevedenpuhdistamo Auran kunnan jätevedet puhdistetaan vuonna 1975 rakennetussa Auran Asemanseudunjätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon asukasvastineluku on 2 100. Puhdistamo on periaatteeltaan yksilinjainen rengaskanavarinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Muita puhdistamolla käytettäviä kemikaaleja ovat kalkki, lipeä sekä polymeeri. Laitosta saneerattiin vuonna 1990 rakentamalla ilmastus- ja selkeytysaltaat käsittävä teollisuusjätevesien esikäsittelyosa Leaf Oy:n 3.1 Auran kunta

17/90 jätevesille. Osa kunnan asumisjätevesistä johdetaan teollisuusjätevesien esikäsittelyyn ravinteiden lisäämiseksi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Aurajokeen. Asemaseudun puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa, joka on voimassa vuoteen 2016 asti. Puhdistamon on täytettävä 1.1.2013 alkaen tiukemmat raja-arvot, jollei jätevesiä ole siirretty 31.12.2012 mennessä Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Uusien lupaehtojen mukaan puhdistetussa jätevedessä saa BOD ATU olla enimmillään 10 mg/l, COD Cr 60 mg/l, fosforipitoisuus 0,3 mg/l ja kiintoainespitoisuus 10 mg/l. Seuraavassa taulukossa on esitetty Asemanseudun puhdistamon tietoja. Taulukko 3.4 Auran Asemaseudun jätevedenpuhdistamon mitoitus- ja lupatiedot sekä kuormitus ja puhdistustulos vuonna 2010. Hakasuluissa olevat arvot ovat 1.1.2013 voimaan tulevat tiukemmat raja-arvot. Suluissa olevat lähtevät kuormitukset ja reduktio eivät sisällä ohituksia. Mitoitus Kuormitus 2010 Lupaehdot Virtaama m 3 /d 710 594 Tuleva Lähtevä Reduktio BOD 7 kg/d 1100 1100 12 (2,2) mg/l 1 600 18 (3,7) Kok. P kg/d 6 7,1 0,57 (0,14) mg/l 11 0,85 (0,24) Kok. N kg/d 50 14 (11) mg/l 75 21 (19) COD Cr kg/d 1 900 50 (18) mg/l 2 800 75 (30) Kiintoaine kg/d 290 21 (6,1) mg/l 430 31 (10) Käyrän jätevedenpuhdistamo mg/l 99 (100) 15 [10] 92 (98) 0,6 [0,3] 73 (78) Reduktio 95 [95] 93 [95] 50 [70] 98 (99) 75 [60] 90[90] 93 (98) 20 [10] 90 [95] Auran kunnan alueella sijaitsee myös Käyrän jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo palvelee Käyrän vankilaa ja se on biologiskemiallinen puhdistamo. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja sen asukasvastineluku on 2 000. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuormitustiedot Käyrän puhdistamosta. 3.1 Auran kunta

18/90 Taulukko 3.5 Käyrän jätevedenpuhdistamon kuormitus vuonna 2010. Kuormitus 2010 Tuleva Lähtevä Reduktio Virtaama m 3 /d 26,2 BOD 7 kg/d 3 0,2 mg/l 114,5 7,6 93,3 Kok. P kg/d 0,17 0,01 mg/l 6,5 0,4 94 Kok. N kg/d 1,3 1,7 mg/l 49,6 64,9-31 COD Cr kg/d mg/l Kiintoaine kg/d 3,7 0,42 mg/l 141,2 16 87 3.1.8. Lietteiden käsittely Auran Asemaseudun jätevedenpuhdistamolla syntyvä ylijäämäliete sakeutetaan ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu liete kompostoidaan lopulta puukuorikkeen kanssa Auran kaatopaikalla. Vuoden 2010 aikana puhdistamolta vietiin 1 644 m 3 kuivattua lietettä kaatopaikalle kompostoitavaksi. Asemanseudun puhdistamo vastaanottaa sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2010 lietettä tuotiin puhdistamolle 1 818 m 3. Puhdistamo vastaanottaa puhdistamolietteitä myös Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamolta (660 m 3 vuonna 2010), Oripään kunnan jätevedenpuhdistamolta (624 m 3 vuonna 2010) ja Käyrän jätevedenpuhdistamolta (104 m 3 vuonna 2010). 3.1.9. Haja-asutuksen vesihuolto Aurassa kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolella asui vuonna 2009 noin 200 asukasta eli 5 % kunnan väestöstä. Vastaavasti viemäriverkoston ulkopuolella asui noin 1 130 asukasta eli 29 % kunnan väestöstä. 3.1.10. Alueellinen yhteistyö Auran kunta hankkii käyttövetensä Aura-Pöytyä vesilaitos kuntayhtymältä, ja vesi johdetaan Pöytyän kunnan läpi kulkevia vesijohtoja pitkin. 3.2 KAARINAN KAUPUNKI 3.2.1. Maankäyttö Kaarinassa uudistetaan kaupungin yleiskaavaa laatimalla osayleiskaavoja. Kaarinassa on vireillä seuraavien osayleiskaavojen laatiminen: - Lemunniemen osayleiskaava 3.2 Kaarinan kaupunki

19/90 - Lakarin ja Kellarimäen osayleiskaava - Länsi-Krossin osayleiskaava Keskustan vetovoimaa lisätään rakentamalla asuntoja ja toimitilaa palveluille sekä uudistamalla olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ideasuunnitelman asemakaavoituksen pohjaksi. Laadittavat asemakaavat ovat: - Keskustan länsiosa - Voudinaukio - Kallenraitin kulma - Keskustan liiketontti - Piikkiön keskusta Muita vireillä olevia asemakaavahankkeita Kaarinan kaupungissa ovat muun muassa: - Herrasniitty - Piispanristin kerrostalot - Pohjanpelto - Auranlaakson koulun mäen lisäalue - Littoistenrannan asemakaavan muutos - Untolantien jatko-osa - Lakarin yritysalue - Krossin Tammenmäen alueen jatko-osa - Liikuntapuiston asemakaavan muutos - Vähä-Rauhanlinna - Kuusiston asemakaavan muutos, Keski-Empo - Empon Salmenranta - Kuusiston asemakaavan laajennus - Kuusiston koulun asemakaavan muutos - Nunnan asemakaava 2. vaihe - Nunnan asemakaavan 3. vaihe 3.2.2. Vesihuollon järjestäminen Kaarinan kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien poisjohtamisesta vastaa Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos. Laitos toimii omana yksikkönä ja sen kirjanpito on eriytetty Kaarinan kaupungin kirjanpidossa. Kaupungin vesihuoltolaitosta koskevista periaateratkaisuista päättävät kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle. Vesihuoltolaitoksen johtajana toimii tekninen johtaja. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminnasta vastaa vesihuoltoinsinööri. Kaarinan vesihuoltolaitos ostaa vesihuollon rakentamisen ja kunnossapidon kaupungin omalta tuotannolta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Kaupungissa on hyväksytty vesihuoltolaitoksen vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueet. 3.2 Kaarinan kaupunki

20/90 3.2.3. Vedenhankinta Kaarinan kaupunki ostaa kaiken käyttövetensä Turun Seudun Vesi Oy:ltä. Vesi johdetaan Kaarinaan Virttaan ja Oripään pohjavedenottamoilta Virttaankankaan pohjavesialueelta. Kaarinan kaupunki on allekirjoittanut Turun Seudun Vesi Oy:tä koskevan osakassopimuksen. Sopimuksen mukaan Kaarinalla on yhtiöstä 337 osakkeen osakepääoma, joka oikeuttaa 5 700 m 3 /d:n vesivaraukseen. Kaarinalla ei ole varausta Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjavesihankkeesta. 3.2.4. Vedenjakelu Kaarinan kaupungin vesijohtoverkostoon oli liittynyt noin 28 200 asukasta eli liittymisaste oli 90 % vuonna 2009. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa Kaarinan vedenjakelusta. Taulukko 3.6 Kaarinan kaupungin vedenjakelu. 2008 2009 Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d 4 566 4 795 Ominaisvedenkulutus l/as d 165 173 Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta m 3 /d 4 018 4172 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /d 548 623 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet % 12 13 Vesijohtoverkoston pituus vuonna 2009 oli 355 km. Verkoston materiaali on pääosin muovia. Kaarinan verkostossa on kaksi ylävesisäiliötä ja Piikkiön verkostossa maanpäällinen alavesisäiliö. Kaarinan ylävesisäiliöiden tilavuudet ja pinnankorkeudet ovat keskustassa 2 500 m 3 ja +77 m sekä Kuusistossa 300 m 3 ja +64 m. Piikkiön vesisäiliön tilavuus on 400 m 3. Piikkiön vesisäiliö ei ole käytössä. Suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2008 olivat Hes-Pro Finland Oy (56 m 3 /d), Sauvon Säilyke Oy (54 m 3 /d), Saton Kahdeksikko As. Oy (48 m 3 /d) ja Kaarinan uimahalli (42 m 3 /d). Vuotovesiä mitattiin 13 % vuonna 2009. Vuotovesien määrä oli 0,6 m 3 jokaista verkostometriä kohden. 3.2.5. Poikkeusolojen vedenhankinta Kaarinassa poikkeustilanne muodostuu silloin, kun vedensaanti Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaa Littoinen syöttövesijohdosta estyy. Kaarinan kaupunki on tehnyt yhdessä Turun vesilaitoksen, Turun Seudun Vesi Oy:n, Paimion kaupungin sekä Liedon kunnan kanssa sopimuksen veden toimittamisesta poikkeustilanteissa. Sopimuksen mukaan Turun vesilaitos toimittaa vettä Kaarinan kaupungille Force Majeure-varauksin Kaarinan osuuden ollessa 4 500 m 3 /d ja Piikkiön osuuden 1 200 m 3 /d. 3.2 Kaarinan kaupunki

21/90 Sopimuksessa sovitaan myös siitä, että jos Turun vedensaanti pintavesistä estyy, toimittavat sopimuksen muut osapuolet vettä Turulle vedenottolupien sallimissa rajoissa siten, että saatavilla olevat vedet pyritään jakamaan kulutukseen osakkaiden vesivarausten suhteessa. Sopimuksen mukaan vesi toimitetaan Virttaa Littoinen syöttövesijärjestelmän putkia pitkin Maariassa ja Littoisissa. Toimitettavan veden hinta on 35 % vesilaitoksen veden vähittäismyyntihinnasta. Lisäksi Piikkiöllä on mahdollisuus saada vettä Paimion vedenottamoista, sillä kuntien verkostot on yhdistetty ø 225 mm runkovesijohdolla. Paimiolta on mahdollisuus saada vettä vähintään 600 800 m 3 /d. 3.2.6. Viemäröinti Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon on liittynyt noin 28 400 asukasta vuonna 2009 eli noin 90 % kaupungin väestöstä. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa Kaarinan kaupungin viemäröinnistä. Taulukko 3.7 Kaarinan kaupungin viemäröinti. 2008 2009 Jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 11 274 6 290 Ominaisjätevesimäärä l/as d 404 222 Laskutettu jätevesimäärä - laskutettu m 3 /d 3 833 4 026 - laskuttamaton (sis. vuotovedet) m 3 /d 7 441 2 264 - laskuttamaton (sis. vuotovedet) % 66 36 Kaarinan alueella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan, Piispanristin, Nummenniityn, Kuusiston ja Littoisten alueet. Vanhan Piikkiön alueella keskitetty viemäröinti kattaa puolestaan keskustan alueen sekä Pyydysmäen, Nunnan ja Kellarimäen alueet. Viemäriverkoston pituus on noin 310 km. Jätevesipumppaamoja verkostossa on 33 kpl. Viemäriverkoston vuotovesiprosentti on noin 36 %. 3.2.7. Jätevedenkäsittely Kaarinan ja Piikkiön jätevedenpuhdistamot on poistettu käytöstä ja alueiden jätevedet johdetaan Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Kaarina Turkusiirtoviemäri otettiin käyttöön tammikuussa 2009 ja Piikkiö Kaarina -siirtoviemäri kesäkuussa 2009. Liedon kunnan ja Paimion kaupungin jätevedet johdetaan Kaarinan verkoston kautta Turkuun Kakolanmäen puhdistamolle. Seuraavassa taulukossa on esitetty Kaarinan kaupungin kapasiteettivaraus Kakolanmäen jätevedenpuhdistamosta ja vuoden 2010 kuormitus. 3.2 Kaarinan kaupunki