TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN BAT-ARVIOINTI LAPIN VESITUTKIMUS OY

i Talvivaara Sotkamo Oy TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN BAT-ARVIOINTI 29.2.2012 Tiina Härmä, DI, ympäristötekniikka Jari Hietala, DI, ympäristötekniikka SISÄLLYS SIVU 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 1 2 BAT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ... 1 3 BAT-ARVIOINTI YMPÄRISTÖNSUOJELUASETUKSEN 37 MUKAISESTI... 2 3.1 JÄTTEIDEN MÄÄRÄN JA HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMINEN... 2 3.2 KÄYTETTÄVIEN AINEIDEN VAARALLISUUS SEKÄ MAHDOLLISUUDET KÄYTTÄÄ ENTISTÄ HAITATTOMAMPIA AINEITA... 3 3.3 TUOTANNOSSA KÄYTETTYJEN AINEIDEN JA SYNTYVIEN JÄTTEIDEN UUDELLEEN KÄYTÖN JA HYÖDYNTÄMISEN MAHDOLLISUUDET... 3 3.4 MUODOSTUVIEN PÄÄSTÖJEN LAATU, MÄÄRÄ JA VAIKUTUS... 4 3.5 KÄYTETTYJEN RAAKA-AINEIDEN LAATU JA KULUTUS... 4 3.6 ENERGIAN KÄYTÖN TEHOKKUUS... 4 3.7 TOIMINTAAN LIITTYVIEN RISKIEN JA ONNETTOMUUSVAAROJEN ENNALTAEHKÄISY SEKÄ ONNETTOMUUKSIEN SEURAUSTEN EHKÄISEMINEN... 5 3.8 PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTTÖÖN OTTAMISEEN LIITTYVÄ AIKA JA TOIMINNAN SUUNNITELLUN ALOITTAMISAJANKOHDAN MERKITYS SEKÄ PÄÄSTÖJEN EHKÄISEMISEN JA RAJOITTAMISEN KUSTANNUKSET JA HYÖDYT... 5 3.9 KAIKKI VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 5 3.10 TEOLLISESSA MITTAKAAVASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT TUOTANTOA JA PÄÄSTÖJEN HALLINTAA KOSKEVAT MENETELMÄT... 5 3.11 TEKNIIKAN JA LUONNONTIETEELLISEN TIEDON KEHITYS... 6 4 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TAI KANSAINVÄLISTEN TOIMIELINTEN JULKAISEMAT TIEDOT PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA... 6 5 BAT-ARVIOINTI: PÄÄSTÖT VARASTOINNISTA... 7 5.1 NESTEIDEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY... 7 5.2 KIINTEIDEN AINEIDEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY... 8 6 BAT-ARVIOINTI: JÄTEVEDEN JA JÄTEKAASUN KÄSITTELY... 9 6.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA... 9 6.2 JÄTEVESIÄ JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN PERIAATTEET... 9 6.3 LIETTEEN KÄSITTELY... 10 6.4 JÄTEKAASUJEN PÄÄSTÖJEN KÄSITTELYN PERIAATTEET... 10 7 BAT-ARVIOINTI: TARKKAILU... 11 8 BAT-ARVIOINTI: SIVUKIVEN VARASTOINTI... 12 8.1 YLEISET PERIAATTEET... 12 8.2 KAIVOKSEN ELINKAARI... 13 8.3 REAGENSSIEN KULUTUS, PÖLYÄMINEN, EROOSIO, VESITASE, POHJAVESI... 14 8.4 HAPPAMIEN VALUMAVESIEN KÄSITTELY... 15 8.5 SUOTOVESIEN HALLINTA... 16 8.6 VESIPÄÄSTÖT... 17 8.7 MELU... 18

ii Talvivaara Sotkamo Oy 8.8 RAKENTEIDEN VAKAUDEN VALVONTA... 18 8.9 ONNETTOMUUKSIEN ENNALTAEHKÄISY JA VÄHENTÄMINEN... 19 8.10 KÄYTETYN MAA-ALAN VÄHENTÄMINEN... 19 8.11 SULKEMINEN JA JÄLKIHOITO... 20 9 BAT-ARVIOINTI: METALLIEN TALTEENOTTO... 22 10 BAT-ARVIOINTI: ENERGIATEHOKKUUS... 22 10.1 YLEINEN BAT ENERGIATEHOKKUUDEN SAAVUTTAMISEKSI LAITOSTASOLLA... 22 10.2 BAT ENERGIATEHOKKUUDEN SAAVUTTAMISEKSI ENERGIAA KÄYTTÄVISSÄ JÄRJESTELMISSÄ, PROSESSEISSA, TOIMINNOISSA JA LAITTEISSA... 23 11 JOHTOPÄÄTÖKSET... 24

1 Talvivaara Sotkamo Oy 1 SELVITYKSEN TARKOITUS Ympäristönsuojelulain säädösten nojalla (YSL 3, YSA 9 2 momentti 6 kohta, YSA 37 ) on ympäristölupahakemuksessa esitettävä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT, Best Available Techniques) soveltamisesta hakemuksessa kuvatussa toiminnassa. Talvivaara Sotkamo Oy hakee Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen (nro 33/01/1) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (nro 2953) mukaisesti ympäristöluvan määräysten sekä säännöstelyä koskevien vesitalouslupamääräysten tarkistamista. Tässä selvityksessä BAT:n vaatimusten täyttymistä tarkastellaan kaivoksen tämän hetkisen toiminnan ja toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaisena. Uraanin talteenottoa koskien on vireillä oma ympäristölupahakemus, joten uraanin talteenottoa koskevia asioita ei käsitellä tässä BAT-arvioinnissa. 2 BAT LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ 24.9.1996 annettu Neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi, ns. IPPC-direktiivi, on konkretisoinut BAT:n määrittelyä ja soveltamista. Suomessa IPPC-direktiivi on pantu täytäntöön 1.3.2000 voimaan tulleella ympäristönsuojelulailla ja -asetuksella. Ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) 4 :n 3 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa periaatteena on, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate). Neuvoston direktiivin 96/61/EY kodifioitu toisinto (2008/1/EY) on annettu 15.1.2008. IPPC-direktiivin (2008/1/EY) 2 artiklan 12 alakohdassa BAT määritellään seuraavasti: 'Parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla' tarkoitetaan tietyn toiminnan ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja-arvoille, joiden tarkoitus on estää, ja milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia koko ympäristöön. IPPC-direktiivin liitteessä IV luetellaan seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon yleisesti tai yksittäistapauksissa 2 artiklan 12 alakohdassa määritellyistä parhaista käytettävissä olevista teknisistä keinoista päätettäessä, kun otetaan huomioon toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ja edut sekä varovaisuus- ja ennaltaehkäisyn periaatteet: 1. vähän jätteitä tuottavien teknisten keinojen käyttö; 2. mahdollisimman vaarattomien aineiden käyttö; 3. prosessissa käytettyjen ja tuotettujen aineiden ja jätteiden talteenotto- ja kierrätyskeinojen kehittäminen kun se on tarpeellista; 4. vertailukelpoiset prosessit, laitteet ja toimintamenetelmät, joita on kokeiltu menestyksekkäästi teollisessa mittakaavassa; 5. tekniikan kehitys ja muutokset tieteellisessä tiedossa ja ymmärtämyksessä; 6. kyseessä olevien päästöjen luonne, vaikutukset ja laajuus; 7. uusien tai olemassa olevien laitosten käyttöönottopäivä; 8. parhaan käytettävissä olevan teknisen keinon käyttöönottoon vaadittava aika; 9. prosessissa käytettävien raaka-aineiden (mukaan lukien vesi) kulutus ja ominaisuudet sekä energiankäytön tehokkuus; 10. päästöjen kokonaisvaikutuksen ja ympäristöriskien ehkäisyn ja minimoimisen tarve; 11. onnettomuuksien ehkäisyn ja niiden ympäristöseurausten minimoimisen tarve; 12. komission 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti julkaisemat tiedot tai kansainvälisten järjestöjen julkaisemat tiedot.

2 Talvivaara Sotkamo Oy Ympäristönsuojeluasetuksen (18.2.2000/169) 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon: 1. jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen; 2. käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita; 3. tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus; 4. muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; 5. käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus; 6. energian käytön tehokkuus; 7. toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; 8. parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt; 9. kaikki vaikutukset ympäristöön; 10. teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät; 11. tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; 12. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Alla BAT-tarkastelu tehdään ensin asetuksen jaottelun mukaisena, joka muodostaa yleiskatsauksen noudatettaviin periaatteisiin. Toisessa osassa (kappale 4) BAT:n täyttymistä tarkastellaan asetuksen 37 pykälän 12. kohdan mukaisesti eli IPPC-direktiiviä peilaten ja tarkastelu on toteutustapojen osalta yksityiskohtaisempi. 3 BAT-ARVIOINTI YMPÄRISTÖNSUOJELUASETUKSEN 37 MUKAISESTI 3.1 Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Jätteen synnyn ehkäisyllä on tärkeä rooli jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämisessä. Ympäristönsuojelulaissa edellytetään jätteen synnyn ja haitallisuuden vähentämisen huomioimista lupamenettelyssä. Jätteen synnyn ehkäisyllä tarkoitetaan ennakoivia toimia, jotka johtavat syntyvän jätteen määrän tai haitallisuuden vähenemiseen. Ennakoivat toimet voivat liittyä raaka-aineiden hankintaan, tuotesuunnitteluun, valmistusprosesseihin, henkilöstön osaamiseen, haitallisten aineiden käyttöön, pakkaamiseen ja varastointiin. Joskus jätemäärää pienentävät toimet voivat johtaa haitallisempien jätejakeiden syntymiseen, joten jätteen synnyn ehkäisy edellyttääkin kokonaisvaltaista, eri päästöjen samanaikaista tarkastelua.

3 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen soveltama kasaliuotus mahdollistaa köyhemmän malmin hyödyntämisen kuin kilpaileva autoklaaviliuotus. Ympäristöluvan mukaisella tuotannolla sivukivi-malmisuhde on 1,5 ja vastaavasti autoklaaviprosessilla se olisi noin 3. Tämän hetkisten tuotantosuunnitelmien mukaan jatkossa malmi tullaan louhimaan paremmalla sivukivi-malmi-suhteella (0,8), jolloin sivukiveä muodostuu vielä aiempaa vähemmän. Jätteiden muodostuminen tunnetaan perusteellisen jatkuvan prosessiseurannan tuloksena. Talvivaaran kaivoksessa merkittävimmät jätejakeet ovat sivukivi, loppuun liuotettu malmi ja kipsisakka. Kaivannaisjätteistä hyödynnetään soveltuvat materiaalit, joista esim. sivukiveä käytetään hyödyksi kaivoksella mm. laajojen toisen vaiheen liuotusalueiden rakentamisessa. Tavanomaisen ja teollisuusjätteen muodostumista minimoidaan myös käyttämällä kestokulutus-hyödykkeitä. Jätteen synnyn ehkäisyn jälkeen pyritään syntyvät jätteet hyödyntämään materiaalina tai energiana. Rikastamolla, konttorissa, sosiaalitiloissa ja kunnossapidossa syntyy tavanomaista teollisuustoimintojen jätettä, jonka keräys, käsittely ja loppusijoitus toteutetaan noudattaen Sotkamon kunnan jätehuoltomääräyksiä. Mainituista jakeista kierrätyskelpoiset tullaan erilliskeräämään ja mm. ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Yhä enemmän voidaan kierrättää ja Talvivaaran kaivoksen arvioidaan tuottavan vähemmän kaatopaikalle sijoitettavaa sekajätettä kuin vastaavien toimivien kaivosten jätemäärien seuranta osoittaa. 3.2 Käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita Prosessissa käytettävä rikkihappo on vaarallinen aine, mutta sen korvaaminen jollakin toisella aineella ei ole mahdollista eikä laimentaminen tai muunlainen vaarattomammaksi tekeminen ole mahdollista. Saostusprosessin reagenssina käytetään rikkivetyä (H 2 S), joka on myrkyllinen kaasu. Rikkivety valmistetaan paikan päällä sularikin ja vetykaasun välisenä reaktiona. Myös valmistuksessa käytettävä vety valmistetaan nestekaasusta (propaani) Talvivaarassa. Vedyn ja rikkivedyn valmistusprosessit ovat hyvin tunnettua tekniikkaa ja Suomessa käytössä mm. Kokkolassa OMG:n tehtaalla. Rikkihapon, vedyn tai rikkivedyn käytölle ei ole haitattomampia vaihtoehtoisia kemikaaleja. Kalkkikiveä, poltettua kalkkia ja siitä Talvivaaran teollisuusalueella valmistettua sammutettua kalkkia käytetään neutralointiin eikä niiden korvaaminen ole tarpeellista haitattomuuden edistämiseksi. Lipeää käytetään ph:n nostoon eikä sitä voida korvata sammutetulla kalkilla. Vaarallisten tai haitallisten kemikaalien valmistaminen Talvivaaran teollisuusalueella vähentää riskiä sille, että aineiden haitat toteutuisivat kuljetusten ja muun käsittelyn yhteydessä. Myös räjähdysaineiden valmistuksessa ja käsittelyssä käytetään turvallisinta menetelmää eli räjähtävän emulsion muodostamista kairanreiässä. Tällä menetelmällä typpipäästöt vesiin jäävät pieniksi. Rikastusprosessin optimoimiseksi prosessin kehitystä jatketaan myös toiminnan aikana. Kehityksen myötä voidaan löytää vaihtoehtoja käytössä oleville prosessikemikaaleille. 3.3 Tuotannossa käytettyjen aineiden ja syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuudet Sivukiveä käytetään suuria määriä toisen vaiheen liuotuskasa-alueiden rakentamisessa. Sitä voidaan mahdollisesti käyttää muussakin rakentamisessa, jos louhinta-aikataulua voidaan toteuttaa niin, että riittävän vähärikkistä kiviainesta syntyy louhinnasta oikeaan aikaan. Kaivoksen tiivis alueiden käyttö mahdollistaa varastoitujen materiaalien ottamisen käyttöön. Toiminta-alueilta poistettavat maa-ainekset (mm. moreeni) varastoidaan alueiden viereen, josta ne ovat helposti saatavissa hyötykäyttöön. Moreenia tullaan osittain ja mahdollisuuksien mukaan (mikäli laatu ja kuljetuskustannukset sallivat) käyttämään mm. rakennettavissa padoissa, sivukivialueiden pohjarakenteissa ja mahdollisten meluvallien rakentamiseen. Myös teiden, varikkoalueiden ym. rakenteissa voidaan hyödyntää moreenia pohjatöihin. Moreeni käytetään viimeistään jälkihoitovaiheessa ympäristönsuojelun edellyttämässä rakentamisessa.

4 Talvivaara Sotkamo Oy Huomattakoon, että Talvivaaran kaivoksella syntyvien sivutuotteiden määrät ovat verrattain pienet, koska kasaliuotusprosessissa voidaan hyödyntää muihin prosessivaihtoehtoihin nähden suuri osa louhittavan kiviaineksen kokonaismäärästä. 3.4 Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus Päästöjen määrät vesiin, ilmaan, maahan ja pohjaveteen on minimoitu kaivoksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tuotantoliuotuskasojen eristysrakenteet estävät maaperään ja pohjaveteen kohdistuvat päästöt. Sen ansiosta, että kaivos kokonaisuudessaan on suunniteltu kestävällä tavalla, päästöt pintavesiin eivät ole ympäristölle haitallisia tai myrkyllisiä. Pöly-, melu- ja hajupäästöjä on pyritty rajoittamaan jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa. Päästöjen minimointi on jatkuva prosessi, johon kiinnitetään huomiota osana kaivoksen toimintaa. Toiminnan aikana päästöjen minimoimiseksi on toteutettu erilaisia prosessiratkaisuja, kunnossapitotoimia ja ohjeistuksia. 3.5 Käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus Raaka-aineiden käyttö on minimoitu valitsemalla raaka-aineita maksimaalisesti hyödyntävä metallin liuotusmenetelmä sekä kehittämällä prosessin varmuutta ennalta tehdyillä laajamittaisilla ja pitkäaikaisilla pilot-kokeilla. Kehitystyön yhteydessä on saavutettu huomattavia parannuksia talteenottotehoon ja raaka-aineiden hyötykäyttöasteeseen. Mahdollisuuksien mukaan raaka-aineita kierrätetään prosessin ja kasojen liuotuskierrossa. 3.6 Energian käytön tehokkuus Talvivaaran kaivoksen aluesuunnitelman ja prosessiteknisten ratkaisujen suunnittelussa on pyritty huomioimaan energiankulutuksen minimointi. Aluesuunnitelmassa eri toiminnot on sijoitettu niin lähekkäin kuin mahdollista, jotta materiaalien siirto olisi mahdollisimman tehokasta. Koska energiankulutus muodostaa merkittävän osan käyttökustannuksista, energiaa pyritään aina käyttämään säästäen. Kaivoksen energiatehokkuus on korkeaa luokkaa osittain siksi, että kaivos on moderni prosessilaitos, jossa käytetään uusinta tekniikka ja laitteita. Suurin etu energiatehokkuudessa on kuitenkin saavutettu jo prosessimenetelmän valinnassa, sillä kasaliuotuksen vaihtoehtona ollut malmin autoklaaviliuotus tunnetaan energiaintensiivisenä menetelmänä. Bioliuotus ei myöskään edellytä malmin jauhatusta murskauksen jälkeen, kuten perinteiset menetelmät ja suoraliuotus, jonka energiankulutus olisi suuri johtuen myllyjen energiantarpeesta. Energiatehokkuuteen liittyvät näkökohdat on huomioitu jo prosessin suunnittelussa ja laitehankinnoissa pyrkien energiatehokkuuden optimointiin mm. laitevalinnoilla (muuntajat, sähkömoottorit), erilaisilla säätö- ja ohjausjärjestelmillä sekä taajuusmuuttajilla. Kaivoksen prosessointikustannusten pienentämiseksi tuotantomenetelmät on optimoitu mitoitukseltaan kaikissa suhteissa sellaisiksi, että pumppujen tehot, putkien koot ja muodot, altaiden ja säiliöiden tilavuudet, kemikaalien varastoliuosten väkevyydet ja muut prosessilaitteet ovat toisiinsa mahdollisimman hyvin sopivat. Mm. malmin käsittelyssä käytetään valtaosaltaan hihnakuljettimia, jotka ovat energiataloudellisesti edullisia. Talvivaaran kaivoksen energiankulutuksen pienentämiseksi on talvella 2009 pudotettu hallien sisälämpötiloja. Yhtiö on tehnyt myös joitakin selvityksiä liuotuskasan reaktiolämmön talteenottamiseksi, mutta koska talteenotto on teknisesti erittäin vaikea toteuttaa ja matalaenergiaisen lämmön käyttökohteita on vähän, konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole toistaiseksi vielä ryhdytty.

5 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen toiminnan energianhallinta on myös osa kaivoksen ympäristöjärjestelmää. Ympäristöjärjestelmässä on asetettu energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet ja luodaan toimintaperiaatteet ja -ohjeet tavoitteiden saavuttamiseksi BAT-referenssidokumentin periaatteiden mukaisesti (European Commission IPPC: Reference Document on Best Available Techniques for Energy Efficiency, February 2009). Tähän kuuluu olennaisena osana jatkuva energiatehokkuuden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta mm. energiatehokkuuden indikaattorien avulla, joka on myös osa vuosittaista energia- ja ympäristöraportointia. Ympäristöjärjestelmässä määritellään myös energiaasioihin liittyvät vastuut ja tarvittava työntekijöille annettava koulutus (esim. kuljettajien kouluttaminen säästeliääseen ajotapaan). 3.7 Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen Talvivaaran kaivoksen suunnittelun aikana on jo huomioitu ympäristöriskien minimointi ja vahinkojen ennalta ehkäisy. Myös vahinkojen varalle laaditut varautumisjärjestelmät ovat kattavia. Tästä syystä kunnossapidon, hoitotoimenpiteiden ja vastaavan ennalta ehkäisevän toiminnan osuus riskien pienentämisessä on oleellinen. Juuri nämä asiat sisältyvät kaivoksen ympäristöjärjestelmässä. Talvivaaran kaivokselle on laadittu ympäristöriskinarviointi. Arvioinnissa riskitapahtumat ja -kohteet tunnistettiin kaikista Talvivaaran kaivoksen toiminnoista rakentamisesta ja kairauksesta jälkihoitoon saakka. Arvioinnin myötä kaivoksen toiminnan eri osa-alueiden ympäristöriskit tunnetaan hyvin, jolloin mahdollisiin riskitapahtumiin voidaan ennalta varautua. Riskit ja onnettomuuksien mahdollisuus sekä niiden estäminen on otettu huomioon kaivoksen toteutuksessa ja käytössä. Keskeinen elementti maaperään ja vesiin kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyssä on alueiden tiivistysrakenteen, joita käytetään kaikkien sellaisten toimintojen päästöjen estämiseen, joissa metallipitoista liuosta muodostuu tai käsitellään. Myös mm. kemikaalien varastointi on suunniteltu sitä koskevien säännösten mukaisesti, jolla estetään mahdollisissa poikkeustilanteissa syntyvien päästöjen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Riskien vähentäminen on otettu huomioon myös kaivoksen rakentamisen osalta ja ajalle kaivoksen sulkemisen jälkeen. 3.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt Paras käyttökelpoinen tekniikka on otettu käyttöön samanaikaisesti kaivoksen rakentamisen ja käyttöönoton kanssa. 3.9 Kaikki vaikutukset ympäristöön Kaikki vaikutukset ympäristöön on pyritty selvittämään ennalta kaivoksen suunnittelun ja YVA:n yhteydessä. Arvioinnissa on pystytty hyödyntämään myös pitkää kokemusta muiden kaivosten ympäristövaikutuksista. Lisäksi tietoa ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on saatu kaivoksen toiminta-ajan tarkkailusta ja käytännön kokemuksista. 3.10 Teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät Talvivaaran kaivoksella sovelletaan modernia tekniikkaa ja menetelmiä tuotannon ohjauksessa. Suunnitteluun ovat osallistuneet parhaat asiantuntijat ja tavarantoimittajat, joten viimeisin tieto on ollut käytettävissä. Kasaliuotuksesta ei ole Suomessa aikaisempaa kokemusta, mutta hankkeen koetoiminta ja ensimmäinen tuotantovuosi ovat osoittaneet sen toimivaksi. Myös ulkomailta saadut tiedot teknologisesta toteutuksesta varmistavat menetelmän pätevyyden.

6 Talvivaara Sotkamo Oy Hyödynnettävälle malmiolle on suunniteltu mahdollisimman hyvin BAT -tavoitteita vastaava rikastusprosessi ja muut ympäristön kannalta huomioon otettavat olosuhteet. Talvivaaran malmit tunnetaan varsin hyvin, sillä tutkimuskairaukset on tehty tiheästi ja läpi koko hyödynnettävän esiintymän paksuuden. Malmi on suuri massiivi, jonka laatuvaihtelu on verrattain pientä. Vesipäästön rajoittamisessa sovelletaan tekniikkaa, josta on pitkä kokemus suomalaisilta teollisuuslaitoksilta ja sen tiedetään soveltuvan parhaiten tämän tyyppisen jäteveden käsittelyyn. Myös haju- ja pölypäästöjen minimoimiseksi toteutetut prosessiratkaisut ovat yleisesti käytössä olevia menetelmiä ja niitä pyritään kehittämään parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. 3.11 Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys Kaivos on käyttänyt ja soveltanut parasta saatavissa olevaa tietämystä Talvivaaran kaivokselle. Käytettävä kasaliuotusteknologia on Suomessa uutta, mutta sen toimivuudesta on saatu positiivisia kokemuksia ensimmäiseltä tuotantovuodelta. Omistajatahot tuovat osaltaan tietämystä parhaista kansainvälisistä ratkaisuista muilta toiminnassa olevilta kaivoksilta ja vastaavista prosesseista. Käytössä oleva ympäristölaatujärjestelmä edellyttää jatkuvaa parantamista kaivoksen ympäristösuoritteessa ja osaltaan tukee kehittyvän tiedon ja taidon soveltamista kaivoksen tuotantoon. 4 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TAI KANSAINVÄLISTEN TOIMIELINTEN JULKAISEMAT TIEDOT PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA BAT-vertailuasiakirjat (BREF) julkaistaan joko yhteisön tai kansallisina dokumentteina. Talvivaaran kaivoksen käytössä ja toimintojen toteuttamisessa ne on otettu huomioon soveltuvin osin. Julkaisija on: EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL JRC JOINT RESEARCH CENTRE Institute for Prospective Technological Studies (Seville) Technologies for Sustainable Development European IPPC Bureau. Teollisuudenalaa koskevista selvityksistä on valmistunut seuraavia: Reference document on best available techniques on Emissions from storage. July 2006. Reference document on best available techniques in common waste water and waste gas Treatment/ Management systems in the chemical sector, February 2003 Reference document on the general principles of monitoring. July 2003. Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, January 2009 Reference Document on Best Available Techniques for the Manufacture of Large Volume Inorganic Chemicals Ammonia, Acids and Fertilisers., August 2007 Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries, December 2001 Reference Document on Best Available Techniques for Energy Efficiency. February 2009.

7 Talvivaara Sotkamo Oy 5 BAT-ARVIOINTI: PÄÄSTÖT VARASTOINNISTA BAT-määrittely: European Commission IPPC: Reference document on best available techniques on Emissions from storage. July 2006. Asiakirjassa selostetaan teollisuudessa varastoitavien epäorgaanisten aineiden varastojen päästöjä. Asiakirja on laadittu näiden aineiden tuotanto- ja jakeluketjun varastointia silmälläpitäen, ja Talvivaara on tässä ketjussa loppukäyttäjän roolissa, paitsi omien tuotteidensa, metallisulfidien suhteen. Sen vuoksi tarkastelu on yleispiirteinen lukuun ottamatta kasaliuotuksen liuoksia ja lopputuotteita sekä suurina määrinä käytettäviä kalkkia ja rikkihappoa, joita tuodaan kaivokselle. BAT-asiakirja jakautuu kahteen pääalueeseen eli nesteiden ja kiinteiden aineiden varastointiin. Sivukiven varastoinnille on laadittu oma BAT-asiakirjansa, joten tässä yhteydessä käsitellään muuta kiinteiden ja nestemäisten aineiden varastointia. 5.1 Nesteiden varastointi ja käsittely Talvivaarassa käsitellään erilaisia metallipitoisia liuoksia ja käytössä on mm. happoja ja emäksiä liuoksina, joten nesteiden varastointia on useissa yksiköissä. BAT ia on huomioida varastoinnissa säiliön materiaali, rakenne, suoja-altaat ja käyttöön liittyvät valvontamenetelmät sekä laatujärjestelmä, joka auttaa kehittämään käyttöä yhä turvallisemmaksi. BAT iin kuuluu myös kouluttaa henkilökunta toimimaan varastojen kanssa oikein niin, että ylitäyttöjä, hanojen auki jäämisiä, paineventtiilien väärinkäyttöä yms. ei pääsisi tapahtumaan. Säiliöt on sijoitettava niin, että niistä aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman pienet ja että kemikaalit eivät pääse sekoittumaan toisiinsa haitallisella tavalla. Kaikki tämä on huomioitu ammattitaitoisessa säiliöiden rakentamisessa Talvivaarassa. Suomen lainsäädännön mukaan kemikaalien käsittelyyn tarvitaan lupa ja viranomaiset valvovat toimintaa. Säiliöistä tulevat ilmapäästöt ovat Talvivaarassa hyvin vähäiset, koska säiliöt ovat suljettuja ja suhteellisen pieniä tilavuudeltaan. Nestetäyttöjen yhteydessä ilmaan voi päästä pieniä määriä säiliön ilmaan haihtunutta kemikaalia, mutta kaasutilavuudet ovat pieniä. Tuotannossa käytettävät kemikaalit eivät ole helposti haihtuvia (paitsi propaani ja muut kaasut) ja niiden haitallisuus ympäristössä perustuu mm. happovaikutukseen eikä erityiseen myrkyllisyyteen. Liuosten ulkoaltaisiin on suunniteltu riittävä turvavara sateiden ja lumen sulamisen tuoman veden varastoimiseksi altaisiin. Altaiden pohjan tiivistys tehdään taipuisalla muovikalvolla. BAT in mukaan tiivistyksen vedenläpäisevyyden on oltava alle 1*10-9 m/s ja Talvivaarassa käytettävä HDPE-kalvo on tätä parempaa. Kalvon asentamisessa käytetään urakoitsijaa, jolla on riittävä pätevyys ja välineistö asennuksen suorittamiseen. Kalliopohjalle tehdyt altaat on muovitettu, jotta kallion rakoihin ei pääse liuosta. Altaiden käyttö edellyttää kallion tarkkailua mm. kalliopohjaveden laatua seuraamalla, jotta altaan suojarakenteen kestävyys voidaan todeta. Kaikki ulkoallastoiminnot on sisällytetty kaivoksen ympäristölaatujärjestelmän mukaisiin katselmusja valvontamenettelyihin. Kipsisakasta osa on lietettä, ja BAT in mukaan 750 mm kuivavara patorakenteissa on riittävä. Suomessa, kuten myös Talvivaaran kipsialtaassa, noudatetaan roudan vuoksi patoaltaissa suurempaa kuivavaraa.

8 Talvivaara Sotkamo Oy Metallipitoisten liuosten muoviputkistot valmistetaan Talvivaarassa kuumasaumaamalla liitokset, joka on käyttövarmempi tapa kuin laippaliitokset. Venttiilit, pumput ja muut liuosten käsittelyssä käytettävät osat ovat happoa kestävää materiaalia ja ne eivät muodosta riskiä vuotojen muodostumiselle säännöllisesti. Muoviputkistot kestävät hyvin myös sään aiheuttamaa ulkopuolista korroosiota eikä niihin käytetä erityistä suojaavaa pintakerrosta. Vastaavasta tekniikasta on runsaasti käyttökokemuksia muista maista samanlaisesta käytöstä. 5.2 Kiinteiden aineiden varastointi ja käsittely Tässä käsitellään muuta kiinteän aineen varastointia kuin sivukiven läjitysalueita, josta on oma BATasiakirjansa. Tässä ei myöskään käsitellä Talvivaaran kaivoksen tuotantoyksiköitä eli liuotuskasoja, joissa oleva materiaali pidetään käsittelyn kaikissa vaiheissa kosteana eikä näin aiheuta pölyämistä. Sivukivikasoille sijoitettava esineutralointisakka pidetään kaivosalueen kunnossapitoon liittyvillä kastelu ym. toimilla kosteana, kunnes tuulen vaikutuksesta aiheutuva pölyäminen estyy sakan peittyessä joko uuden sivukiviaineksen alle tai kasan peiterakenteen alle. Muita avoimia kasoja Talvivaaran kaivoksella ei ole. Avoimessa varastoinnissa BAT ia on mm.: - kostuttaa kasan pintaa ja tarvittaessa käyttää pölyä sitovia aineita - kostuttaa vedellä tai muulla pölyä sitovalla aineella - käyttää samanaikaisesti yhtä sijoituspaikkaa monen sijasta ja sitten sulkea sijoituspaikka Edellä mainittuja tekniikoita käytetään Talvivaaran kaivoksella. Ainoastaan pintamaa läjitetään usealle alueelle kuljetustarpeen minimoinnin vuoksi, mutta ne eivät aiheuta pölyämistä ympäristöön. Talvivaaran kaivoksella malmin hihnakuljetinjärjestelmät on varustettu tarpeen mukaan koteloinnilla ja pölynpoistojärjestelmällä. BAT ia on toimia näin ja kostuttaa kuljetettavaa ainetta (tässä murskattua malmia) tarvittaessa. Malmin välivarasto on varustettu katteella, joka estää hienoaineksen leviämisen tuulen vaikutuksesta Välivaraston pohja on betoni- ja asfalttirakenteinen ja valuma- ja suotovedet saadaan kerättyä ja hyödynnettyä liuoskiertoon. Käytettävien kemikaalien purku kuljetusajoneuvoista tai rautatievaunuista tehdään tuulelta suojatussa tilassa kaatamalla tai sellaisilla imuputkilla ja muilla järjestelyillä, joista pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. BAT ia on tässä suhteessa käyttää jatkuvatoimisia kuljettimia ja suljettuja säiliöitä vastaanottotilana, mutta myös muut bulkkitavaran vastaanottotilat ovat BAT issa sovellettavia. Kupari-, sinkki- ja nikkeli-kobolttisulfidien varastointi tapahtuu talteenottolaitoksen läheisyyteen rakennetussa kylmässä tuotevarastossa. Tuotteet siirretään halleihin kuljettimilla. Sinkkisulfidi kasataan aumoiksi ja nikkeli-kobolttisulfidi lastataan pääsääntöisesti suoraan kuljetuskontteihin. Varastohallien pohjat on asfaltoitu tiiviiksi ja sade-, alue- ja muiden vesien pääsy varastokasoihin on estetty. Vastaavasti tuotevarastossa mahdollisesti muodostuvat lattiavedet kerätään ja palautetaan kiertoon. Hihnakuljettimien energiankulutuksen suhteen BAT ia on asentaa rullakannattimet sopivin välein, käyttää hihnaa, joka kulkee kevyesti, ja käyttää oikean pituista hihnaa. Hihnakuljettimien oikea mitoitus ja puhdistus takaavat sen, että maahan tai ilmaan ei aiheudu päästöjä. Nämä tekijät on otettu huomioon Talvivaaran kaivoksen suunnittelussa.

9 Talvivaara Sotkamo Oy 6 BAT-ARVIOINTI: JÄTEVEDEN JA JÄTEKAASUN KÄSITTELY BAT-määrittely: European Commission IPPC: Reference document on best available techniques in common waste water and waste gas Treatment/ Management systems in the chemical sector, February 2003 BAT-määrittelyn päivitetyn version luonnos: European Commission IPPC: Reference document on best available techniques in common waste water and waste gas Treatment/ Management systems in the chemical sector, Formal draft, July 2011 Toteutus Talvivaaran kaivoksella: 6.1 Ympäristöasioiden hallinta Ympäristövaikutusten arviointi -menettelyn aikana saatuja tuloksia on käytetty kaivoksen suunnittelun apuna päästöjen ja vaikutusten minimoimiseksi. Referenssidokumentissa määritellyllä tavalla Talvivaaran kaivoksella on otettu käyttöön ympäristöjärjestelmä. Ympäristöjärjestelmä noudattaa BAT in vaatimukset täyttävää ISO 14001standardia. Ympäristöjärjestelmään kytkeytyvät toiminnalle ominaiset tarkkailtavat kohteet ja toimintojen säännönmukainen seuranta. Niihin kuuluvat mm. patoturvallisuusvalvonta sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Kaivoksen suunnittelun yhteydessä on suoritettu ympäristön perustilaselvitys, jonka perusteella jätevesien käsittely ja hallinta on kohdistettu oikein. Jätevesien käsittelyn ja hallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon vesitase ja jäteveden laatu sekä paikalliset olosuhteet. Liuotusprosessissa, metallien talteenottolaitoksella ja muissa jätevesien käsittely- ja muodostumiskohteissa käytetään kehittynyttä prosessin ohjaustekniikkaa, jonka ansiosta tieto poikkeuksellisista päästöistä ja laiteongelmista saadaan välittömästi. Jätevesien tarkkailua suoritetaan niissä kohteissa, jotka ovat puhdistustehon ja päästöjen kannalta olennaiset. Tarkkailun tuloksista tiedotetaan viranomaisille. Ympäristön vesille ja satunnaisille vesipäästöille on oma hallintajärjestelmänsä. Kaivoksella on valmiussuunnitelma, jossa jätevesien aiheuttamat riskit on huomioitu ja niitä varten on varauduttu. 6.2 Jätevesiä johtamisen ja käsittelyn periaatteet Prosessin sisäistä vesien kierrätystä käytetään aina, kun se on mahdollista. Erilaiset vesijakeet erotellaan toisistaan ja käsitellään sopivalla tavalla. Ympäristön vesiä ei sekoiteta kaivosalueen vesiin, jotka saattavat olla muuttuneita. Käytettävissä on ajan tasalla oleva prosessikaavio, jossa jätevesien muodostuminen ja käsittely on nähtävissä. Alueilla, joissa on mahdollista muodostua likaantunutta vettä, on valumavesien keräysjärjestelmä ja palautuspumppaus. Käsiteltyjä jätevesiä johdetaan vain altaista pintavalutuksen kautta. Jäteveden putkistot ovat lyhyitä. Talousjäteveden putkistot ovat maanalaisia, jotta niiden jäätyminen voidaan estää. Talousjätevesi johdetaan kaivosalueelle tehtävälle puhdistamolle. Mahdollisesti kontaminoituneet sadevedet ohjataan prosessiin, tai ellei se ole mahdollista ne puhdistetaan vesienkäsittelyaltaissa yhdessä ylimääräisen prosessiveden kanssa.

10 Talvivaara Sotkamo Oy Öljyiset vedet erotellaan lähellä syntypaikkaansa ja öljystä puhdistettu vesi johdetaan laskeutusaltaissa ja kosteikoissa käsiteltynä. Öljyvahinkojen seurauksena syntyvät öljyiset vedet käsitellään tapauskohtaisesti mm. turpeeseen imeyttämällä eikä niitä päästetä ympäristöön. Veteen suspendoituneet kiintoainekset poistetaan vesistä mahdollisimman tarkoin. Jäteveden käsittelyn perusratkaisut on suunniteltu kiintoaineksen poistolle. Pääasiallinen ympäristöön johdettavien vesien käsittelyketju on prosessiveden puhdistusyksikkö, ph:n säätökemikalointi ja laskeutus sekä kosteikkokäsittely. Talousjätevesien käsittelyä varten tehdään vaatimukset täyttävä puhdistamo, josta vesiä ei johdeta luontoon, vaan vesienkäsittelyaltaaseen jatkokäsittelyyn. Talousjätevesien puhdistamolle ei oleta metallipitoisia pohja- tai pintavesiä, jotta puhdistusprosessin biologista toimintaa ei häiritä. Päivitetyn BAT-referenssidokumentin luonnoksen mukaan sulfaattipitoiset jätevedet voidaan käsitellä kalvotekniikoilla, kuten nanosuodatuksella tai käänteisosmoosilla. Molemmissa teknologioissa käsiteltävän veden suolat konsentroituvat laitteistosta poistettavaan jätevesijakeeseen, ja poistuvat laitteistosta väkevöidyn suolaliuoksen muodossa. Lisäksi haihdutustekniikkaa voidaan soveltaa mm. kiintoaineiden poistamiseen jätevedestä haihdutuksen ja kiteytyksen avulla. Vesipäästön liuenneiden suolojen pitoisuuksien vähentämiseksi on tehty selvitys kalvotekniikoiden ja haihdutuksen teknisestä soveltuvuudesta puhdistusmenetelmäksi Talvivaaran jätevesien käsittelyyn. Selvityksen mukaan sekä haihdutus että kalvosuodatus todennäköisesti soveltuvat jäteveden käsittelyyn ja sen sisältämien liuenneiden suolojen erottamiseen. Seuraava askel haihdutuksen tai kalvosuodatuksen tuomisessa osaksi Talvivaaran jätevesien käsittelyprosessia on laboratorio- ja pilot-kokeet todellisella jätevesiliuoksella. Ensimmäisiä laboratoriokokeita kalvojen toiminnasta on aloitettu vuoden 2011 lopussa, vuoden 2012 alkupuolella on käynnistetty kalvokokeiden pilot-testit. BAT ei määrittele metallien päästörajaa, ja Talvivaaran kaivoksella päästön pitoisuus on suunniteltu sellaiseksi, että siitä ei ympäristön vesissä ole haittaa. Jätevesissä olevaa typpeä vähennetään pitämällä yllä pitkää viipymää vesienkäsittelyaltailla ja johtamalla jätevedet kosteikkokäsittelyyn. Ammoniumtypen poistumaa tehostaa jäteveden alunperin korkea ph-taso. Pintavesiin johdettavan veden laatu täyttää metallien suhteen käsittelyn jälkeen BAT - referenssidokumentissa vaaditun tason vuosikeskiarvona. Jäteveden johtaminen on niin suunniteltu, että vältetään liiallinen hydraulinen kuormitus ja aineiden haitalliset pitoisuudet vesistöissä. Jätevesien johtaminen tehdään virtaavaan veteen ja johtamista ennen jätevesi on käsitelty. 6.3 Lietteen käsittely Talousjätevesien puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan kunnalliseen jätteenkäsittelyyn. 6.4 Jätekaasujen päästöjen käsittelyn periaatteet Otsikon alla käsitellään BAT-referenssiasiakirjassa esitetyllä tavalla myös pölypäästöt. Pääosa kaasumaisten päästöjen tarkastelusta koskee metallien talteenottolaitosta ja sen oheistoimintoja. Kaasujen päästöt on minimoitu ja kaasujen muodostumisen minimointi ja kierrätys on toteutettu osana prosessia. Talteenottolaitoksella muodostuvat kemikaaleista tulevat kaasut johdetaan ulkoilmaan ja kaasujen aiheuttamat haitat laitoksella ja sen lähialueella pyritään pitämään pieninä erilaisin toimenpitein ja prosessiratkaisuin (mm. hönkäpesurit).

11 Talvivaara Sotkamo Oy Kaasunkäsittelytiloihin asennetaan pitoisuusvaroittimet, jotta itsesyttyviä seoksia ei pääse syntymään vuodoista tai onnettomuuksissa. Suljetuista rikkivetyreaktoreista kaikki hönkäkaasut imeytetään natriumhydroksidiliuoksella täytettyihin sekoituksella varustettuihin reaktoreihin, joissa höngissä oleva reagoimaton rikkivety reagoi natriumhydroksidin kanssa ja syntynyt NaHS liete palautetaan sulfidisaostusreaktoreihin reagenssiksi. Tällä hetkellä metallien talteenoton rikkivetypäästöjä puhdistetaan käsittelemällä muodostuneet höngät lipeän avulla viidessä pisteessä. Vain rikkivetyvapaata hönkää johdetaan ulkoilmaan. Lisäksi hönkien rikkivetypitoisuuden pienentämiseksi on kehitetty prosessiliuoksen peroksidikäsittely, jossa prosessiliuoksesta hapetetaan siihen rikkivetysaostuksessa liuennut rikkivety vetyperoksidilla sulfaatiksi, jolla vähennetään seuraavan prosessivaiheen hönkien rikkivetypitoisuutta. Rikkivetypitoisten hönkien polttamista on suunniteltu vuodesta 2011 alkaen. Hönkäkaasujen polttoa on testattu vuoden 2011 loppupuolella laboratoriomittakaavan katalyyttisilla polttimilla. Kokeiden perusteella hönkien poltto on tehokas kaasujen käsittelymenetelmä. Poltto tullaan todennäköisesti ottamaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Tehtaan hönkäkaasujen mittaukset ovat järjestelmällisiä ja siten on pyritty havaitsemaan poikkeukselliset päästöt nopeasti ja näin minimoimaan päästö. Prosessin hallinnan kehittäminen häiriöiden vähentämiseksi on jatkuva prosessi ja häiriöiden lukumäärää on pystytty vähentämään tasaisesti. Hönkien pesukapasiteetti mitoitetaan käsiteltävän liuosmäärän mukaan siten, että toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja. Häiriötilanteista ja niistä aiheutuvista poikkeuksellisista päästöistä ilmoittamista on pyritty tehostamaan ja nopeuttamaan tarkentamalla käyttöhenkilökunnan toimintaohjeistusta em. tilanteissa. Pölyä aiheuttavan toiminnan ilmapäästöjä puhdistetaan tekstiiliä olevilla pussisuodattimilla ja pöly palautetaan prosessiin. 7 BAT-ARVIOINTI: TARKKAILU BAT-asiakirja: European Commission IPPC: Reference document on the general principles of monitoring. July 2003. Ympäristönsuojelulaissa säädetään, että ympäristölupaan liittyen on annettava tarvittavat tarkkailumääräykset. Ympäristölupavirasto on antanut lupapäätöksessä määräykset tarkkailun toteuttamiseksi. Talvivaaran kaivokselle on myös laadittu yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma, jonka mukainen tarkkailun toteutus täyttää BAT-asiakirjan vaatimukset.

12 Talvivaara Sotkamo Oy 8 BAT-ARVIOINTI: SIVUKIVEN VARASTOINTI Tässä selvityksessä on käytetty viiteaineistona BAT-asiakirjaa sivukiven osalta: European Commission IPPC: Reference Document on Best Available Techniques for Management of Tailings and Waste-Rock in Mining Activities, January 2009 Arviointi esitetään alla kohdittain siten, että viiteasiakirjan teksti on ensin (BAT-määrittely) ja suoritettu arviointi sen jälkeen (toteutus Talvivaaran kaivoksella). Otsikoissa on viitattu myös viiteasiakirjan kohtien numerointiin. 8.1 Yleiset periaatteet (referenssidokumentin Osa 4.1) BAT-MÄÄRITTELY Rikastushiekan ja sivukiven käsittelyn arviointi sisältää myös vaihtoehtojen arvioinnin; Tarkoituksena on minimoida syntyvän rikastushiekan ja sivukiven muodostuminen alun alkaen, valitsemalla sopivin keino malmin louhintaan (avolouhos/maanalainen kaivos, erilaiset maanalaiset louhintamenetelmät). Mahdollistamalla vaihtoehtoiset rikastushiekan ja sivukiven käyttömuodot, kuten: Käyttö maa-aineksina rakentamisessa Palauttaminen kaivoksen muihin osiin jälkihoitotoimena Täyttö takaisin ottopaikkaan TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksella toteutettava sivukiven ja loppuun liuotetun malmin käsittely soveltaa BAT:n yleisiä määrittelyjä seuraavasti: Talvivaaran kaivoksella ei muodostu rikastushiekkaa. Kaivoksella rikastushiekkaa vastaa malmin liuotuksessa muodostuva loppuun liuotettu malmi, joka jää loppusijoitettavaksi toisen vaiheen liuotuskasalle. Loppuun liuotetun malmin raekoko on paljon rikastushiekkaa suurempi, joten sen loppusijoitus eroaa BAT:n mukaisesta rikastushiekan käsittelytavasta. Sivukiven määrä on minimoitu valitsemalla mahdollisimman tehokas tuotantotekniikka niin, että voidaan välttää turhaa sivukiven muodostumista. Osa sivukivestä läjitetään 2. vaiheen liuotusalueille, jotka muodostavat osan liuotusalueiden pohjarakenteesta. Lisäksi sivukivialueille sijoitetaan metallien talteenottolaitoksella syntyvä esineutralointisakka. Näin em. jätejakeille ei tarvitse varata omia alueita, jolloin säästetään tilaa ja maa-aluetta. Sivukiveä käytetään mahdollisuuksien mukaan myös muuhun kaivosalueen rakentamiseen. Louhosten täyttämistä sivutuotteilla ei toteuteta, koska se olisi kaivostyön kannalta epäturvallinen ratkaisu. Talvivaaran malmitutkimukset jatkuvat edelleen ja myös tämän vuoksi louhosten täyttöä ei voida toistaiseksi toteuttaa.

13 Talvivaara Sotkamo Oy BAT-MÄÄRITTELY (Yleiset periaatteet osa 4.1) Jos rikastushiekkaa tai sivukiveä ei pystytä välttämään (malmioon pääsyn takia, turvallisuussyistä ym. eikä sille löydy vaihtoehtoista käyttömuotoa (kiviaineksen fyysiset ja kemialliset ominaisuudet, kuljetuskustannukset, kysynnän puute), edellytetään sopivaa hallintastrategiaa, minkä tavoitteena on: turvallinen, vakaa ja tehokas rikastushiekan ja sivukiven käsittely, kuin myös haitallisten päästöjen minimointi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. käsittelystä päässeiden mahdollisten haitallisten päästöjen määrän ja myrkyllisyyden minimointi. riskien vähentäminen ajan kuluessa. TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksella toteutettava sivukiven varastointi soveltaa BAT:n yleisiä määrittelyjä seuraavasti: Kaivoksen toiminta-aikaa varten on valmiiksi ennalta suunnitellut sivukiven ja loppuun liuotetun malmin varastoalueet. Sivukivialueet ja loppuun liuotetun malmin varastoalueet on suunniteltu pohjaltaan tiiviiksi. Varastoalueiden suotovedet kootaan prosessivesikiertoon. Toisen vaiheen liuotusalueille sijoitettava materiaali on tuotantoprosessissa saavuttanut heikon liukenevuuden. Kiviaineksen liukenevuuden rajoittamiseksi on suunniteltu useita vaihtoehtoisia tai toisiaan täydentäviä menetelmiä. Niiden testaaminen kaivostoiminnan aikana auttaa muotoilemaan lopullisen edullisimman tavan sulkea varastoalueet. Tämä tulee vähentämään riskiä ajan kuluessa. 8.2 Kaivoksen elinkaari BAT-MÄÄRITTELY (Kaivoksen elinkaaren kuvaus osassa 4.2.) Elinkaari kattaa kaikki alueella tapahtuvan toiminnan vaiheet, kuten: suunnitteluvaihe (Osa 4.2.1) ympäristön perustilan selvittäminen (Osa 4.2.1.1) rikastushiekan ja sivukiven ominaisuudet (Osa 4.2.1.2 yhdessä lisäosan 4 kanssa) rakennusvaihe (Osa 4.2.2) operatiivinen vaihe (Osa 4.2.3), seuraavat elementit huomioiden: OSM käsikirjat (Osa 4.2.3.1) tarkastukset (Osa 4.2.3.2) sulkeminen ja jälkihoito (Osa 4.2.4): sulkemisen pitkäaikaiset näkökohdat(osa 4.2.4.1) sulkemiseen liittyvät erityiset asiat (Osa 4.2.4.2), kuten läjitykset altaat, mukaan lukien veden peitossa olevat altaat vedettömät altaat vesienkäsittelylaitteet

14 Talvivaara Sotkamo Oy TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksella toteutettava sivukiven ja loppuun liuotetun malmin käsittely toteuttaa BAT:n viiteasiakirjan elinkaariajattelua ja se kattaa kaikki toimintavaiheet seuraavasti: Suunnitteluvaiheessa on ympäristön tilasta tehty perustilakartoitukset. Varastoalueilla on suoritettu vallitsevien olosuhteiden selvitys ja todettu, että valitut sijoituspaikat ja pohjaratkaisut estävät laajalle vaikuttavat ympäristöhaitat. Sivukivi ja loppuun liuotetun malmin ympäristöominaisuudet tunnetaan ja niistä tehdään toiminnan aikana lisätutkimuksia. Kaivoksella on sivukiven läjityssuunnitelma ja vesitase, jossa on otettu huomioon mm. alueella suoritetut vesimäärämittaukset, vedenottamon käyttö, raakaveden laatu, lumen ja jään sulamisesta tuleva lisävesi sekä kaivosalueen pinta- ja pohjavesien hallinta. Varastoalueiden yläpuolisen valuma-alueen vedet ohjataan sivuun ja käsitellään erikseen kaivoksen tuotannossa likaantuneista vesistä. Sivukivikasojen ja muiden varastokasojen hallinta liitetään osaksi kaivoksen ympäristöjärjestelmää. Kaivosalueelle on laadittu jälkihoitosuunnitelma, joka ottaa huomioon tausta-aineistoa kuten alueen käyttöhistoria, infrastruktuuri, toiminnot, mineralogian ja topografian, hydrologiset olosuhteet ja vesien hallinnan, pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset, maa-ainesten saatavuuden, kasvettumisen, pitkän ajan ylläpidon, geotekniset näkökohdat, kemialliset ja geokemialliset tekijät, jälkitarkkailun tarpeen, liikenneyhteydet, taloudellisen varmuuden sekä mahdollisen maa- ja vesialueiden jälkikäytön. Jälkihoitosuunnitelma alistetaan julkiseen keskusteluun ja kannanottoon lupakäsittelyn yhteydessä. Myös hankkeen YVA:n vuorovaikutuksessa on käsitelty jälkihoitoa. Kaivosalueen ml. varastoalueet tarkastuksesta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto lakien mukaisesti. Kaivoksella on selväpiirteinen jälkihoitostrategia. Laadittu jälkihoitosuunnitelma käsittää myös varastoalueet ja allasalueet. 8.3 Reagenssien kulutus, pölyäminen, eroosio, vesitase, pohjavesi BAT-MÄÄRITTELY Paras käyttökelpoinen tekniikka on myös: vähentää reagenssien kulutusta (Osa 4.3.2) estää veden eroosiota (Osa 4.3.3 syövyttäminen) estää pölyämistä (Osa 4.3.4) pitää yllä vesitasetta (Osa 4.3.7) ja käyttää tuloksia kehittämään veden käsittelyä (Osa 4.2.1.3) ottaa huomioon vapaan allasveden muodostuminen, käsittely ja johtaminen (Osa 4.3.9) valvoa pohjavettä joka puolella rikastushiekka- ja sivukivialueita (Osa 4.3.12).

15 Talvivaara Sotkamo Oy TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksella toteutetaan suunnitelmien mukaan seuraavat BAT-asiakirjassa edellytetyt toimenpiteet: Reagenssien kulutuksen minimoimiseksi sovelletaan viimeisintä prosessi- ja säätötekniikkaa. Optimointia on tehty koeajoilla. Tuotantolinjassa seurataan reaaliaikaisesti malmin, PLS-liuoksen, tuotteiden ja jätteiden pitoisuuksia, ja sen ansiosta kemikaalien kulutusta voidaan säätää välittömästi ja näin välttää tarpeeton kemikaalien käyttö, josta olisi taloudellista ja ekologista haittaa. Kunnossapidolla varaudutaan pitämään tiet ja muut pölyävät alueet mahdollisimman vähän pölyä tuottavina. Koska pölyllä on monia työhygieenisiä ja toimintaa vaikeuttavia ominaisuuksia, siihen kiinnitetään kaivoksella erityistä huomiota. Myös kaivoksen ympäristöjärjestelmässä pölynhallinnalla on merkittävä osa. Pölyämisen estämiseksi noudatetaan myös kunnossapitoohjelmaa ja pölynmuodostuksen seurantaa, josta saatavien havaintojen avulla voidaan pyrkiä pölyämisen kannalta toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Sekundäärikasaa kastellaan toiminnan aikana ja 1. vaiheen liuotuskasalta saatujen kokemusten perusteella kasan pintaan muodostuu pölyämisen estävä kuori. Jälkihoidossa toteutetaan vaiheittaisen viimeistelyn periaatetta, jolloin kasvillisuus estää pölyn muodostumista tehokkaasti. Tarkkailuohjelmaan sisältyy ympäristön leijuvan pölyn määrän seuranta. Kaivoksella on varauduttu käsittelemään kaikki vesistöön varastoalueilta johdettavat vedet. Tarkkailuohjelmalla seurataan pohjaveden laatua varastoalueiden ympäristössä. 8.4 Happamien valumavesien käsittely BAT-MÄÄRITTELY Happamien valumavesien (ARD) käsittely (4.3.1) Määrittää sijoitettavien materiaalien haponmuodostuspotentiaali ja neutralointipotentiaali (Osa 4.3.1.1) Rikastushiekan ja sivukiven ominaisuudet (Osa 4.2.1.2 yhdessä lisäosien 4 kanssa) käsittävät mahdollisen hapon muodostumisen rikastushiekassa tai/ja sivukivissä. Jos hapon muodostumisen riski on olemassa, BAT:n ensisijainen tarkoitus on estää ARD:n muodostus (Osa. 4.3.1.2), ja jos ARD:n muodostusta ei voida estää, valvotaan ARD:n vaikutusta (Osa 4.3.1.3) tai etsitään vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä (Osa 4.3.1.4). Usein käytetään yhdistelmiä. Kaikki ennaltaehkäisy-, valvonta- ja hoitovaihtoehdot voidaan yhdistää olemassa oleviin ja uusiin kytkentöihin. Kuitenkin paras sulkemisen vaihtoehto saavutetaan, kun suunnitelmat kehitetään paikalle sopiviksi heti toiminnan alettua (suunnitteluvaihe) ja noudatetaan kehdosta - hautaan filosofiaa. Vaihtoehtojen sopivuus riippuu pääasiassa olosuhteista ko. paikalla. Kriteerit kuten: vesitase mahdollisesti tarvittavan peitemateriaalin saatavuus pohjaveden taso riippuvat vaihtoehtojen vaikutuksesta ja soveltuvuudesta kyseiseen paikkaan.

16 Talvivaara Sotkamo Oy TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksella sivukiven ja loppuun liuotetun malmin varastointi toteuttaa BAT:n vaatimukset happamien valumavesien muodostumisen ja niistä tulevien haittojen ehkäisyssä seuraavasti: Sivukiven haponmuodostusominaisuuksista on tehty riittävät selvitykset ja niiden perusteella tiedetään, että sivukivi on pääosaltaan happoa muodostavaa. Happoa muodostamaton sivukivi käytetään rakentamisessa kaivosalueella. Happoa muodostavien kiviainesten sijoituspaikoilla on tiivis pohjarakenne, joka jää pysyvästi estämään pohjaveden, maaperän ja muun ympäristön pilaantumista. Sivukivialueilta tulevat suotovedet johdetaan prosessivesikiertoon Mahdollisten happamien suotovesien käsittelyyn on varauduttu lisäkalkin syötöllä ph:n pitämiseksi haitattomalla tasolla jätevesissä ja myös tasolla, jossa sedimentoituneiden ja vedessä suspensoituneena olevien hiukkasten metallit eivät ala liueta. Kaivoksen sulkemisen jälkeen sivukivialueiden valumavedet päätyvät kosteikkoon. Kaivoksen tuottama kipsisakka ja sen sisältämä huomattava ylimääräinen emäskapasiteetti antavat mahdollisuuden suunnitella sivukiven ja kipsin yhteissijoitusta, jolla haponmuodostusta voidaan pysyvästi estää. Loppuun liuotetun malmin ominaisuudet tunnetaan monivuotisen liuotusprosessin jälkeen hyvin ja jälkihoitosuunnitelmaa täsmennetään uuden tiedon antamien mahdollisuuksien puitteissa. Tämän hetkisillä jälkihoitosuunnitelmilla sivukiven ja loppuun liuotetun malmin varastoalueelle rakennetaan tiiviit pintarakenteet, jotka estävät veden ja hapen pääsyn täyttöön ja siten hidastavat sulfidihapettumisen etenemistä kasassa. 8.5 Suotovesien hallinta BAT-MÄÄRITTELY Suotovesien hallinta (Osa 4.3.10) Paras mahdollinen rikastushiekan tai sivukiven sijoituspaikka on valittu niin, ettei keinotekoisen pohjan eristysmateriaalin käyttö ole tarpeen. Jos tämä ei ole mahdollista ja suotoveden laatu on haitallista tai/ja sen virtausnopeus on korkea, suotoveden muodostumista täytyy estää, vähentää (Osa 4.3.10.1) tai hallita (Osa 4.3.10.2) (listattu tärkeysjärjestyksessä). Usein haetaan näiden toimenpiteiden yhdistelmää. Käytännön keinoja ovat: suojakalvon päällä oleva hydraulinen paine pidetään pienenä suojakalvon paksuus ja tiiviys suotoveden kierrätysjärjestelmä TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivos on suunniteltu toteutettavaksi siten, että: Kaivoksella ei ole mahdollista välttää keinotekoisten tiivistysrakenteiden käyttämistä. Riittävän tiiviitä luonnollisia maakerroksia ei ole riittävästi, jotta toiminta voitaisiin sijoittaa yksinomaan niihin turvaten. Suojakalvona käytetään riittävän paksua ja erittäin tiivistä materiaalia. Kaikki suotovesi johdetaan prosessivesikiertoon käytettäväksi prosessin raakavetenä.

17 Talvivaara Sotkamo Oy 8.6 Vesipäästöt BAT-MÄÄRITTELY Vesipäästöt (Osa 4.3.11) BAT ia on määrittelyn mukaan: kierrättää prosessivettä (Osa 4.3.11.1) pestä rikastushiekkaa (Osa 4.3.11.2) sekoittaa emäksistä prosessivettä sellaisiin vesiin, jotka sisältävät liuenneita metalleja (Osa 4.3.11.3) rakentaa laskeutusaltaita veteen suspendoituneiden aineiden poistamiseksi(osa 4.3.11.4.1) poistaa mahdollinen kiintoaine ja liuenneet metallit ennen kuin vesi päästetään takaisin vesistöön, jos näillä ainesosilla voisi muuten olla negatiivinen vaikutus ympäristöön (Osa 4.3. 11.4) neutraloida emäksiset jätevedet rikkihapolla tai hiilidioksidilla (Osa 4.3.11.6) poistaa arseeni kaivoksen jätevesistä lisäämällä rauta(iii)-pitoista suolaa (Osa 4.3.11.7). Seuraavat tekniikat ovat BAT ia happamien jätevesien käsittelyyn (Osa 4.3.11.5): aktiiviset keinot: kalkkikiven lisäys (kalsiumkarbonaatti), kalkki (kalsiumhydroksidi) tai sammuttamaton kalkki lipeäkiven lisäys happamiin suoto- tai valumavesiin, joilla on korkea mangaanipitoisuus passiiviset keinot: kosteikkojen rakentaminen avoimet kalkkikivikourut/anoksiset kalkkikiviojat kiertotiekaivot suotoveden osan käsittelemiseksi sivuvirrassa Passiiviset hoitokeinot ovat pitkäaikaisia ratkaisuja paikan palauttamiselle entiseen kuntoonsa kaivostoiminnan jälkeen, milloin niitä käytetään edistämään muita (ehkäiseviä) toimenpiteitä. TOTEUTUS TALVIVAARAN KAIVOKSELLA Talvivaaran kaivoksen vesipäästöt on suunniteltu käsiteltäviksi BAT:n vaatimusten mukaisesti: Vedenkierrätys sivukivikasoilta ja toisen vaiheen liuotuskasoilta ensimmäisen vaiheen liuotusprosessiin on mahdollisimman tehokasta. Osa metallien poistosta tapahtuu niiden flokkautuessa kipsialtaan emäksisen veden kanssa vesienkäsittelyaltaassa. Loppuun liuotettu malmi huuhdotaan puhtaalla vedellä ja sen annetaan kuivua ennen kuin alue suljetaan ja peitetään. Näin kaikki hapan ja metallipitoinen liuos poistuu kasasta. Kiintoaineet poistetaan laskeutusaltaissa ja kosteikoissa. Käsittelyn piiriin kuuluvat kaikki kaivosalueen vesipäästöt. Tämän ansiosta louhosten kuivatusvedessä mahdollisesti olevat liuenneet metallit adsorboituvat kipsisakan hiukkasten pintaan. Emäksisten vesien neutralointiin on varauduttu, jotta ympäristöön johdettava vesi ei ole liian korkeassa ph:ssa. Kaivoksen vesien johtamissuunnitelman mukaisesti kaikkien varastoalueiden vedet, jotka voivat olla happamia vesiä tai liuenneita metalleja sisältäviä, johdetaan samalla tavalla kuin louhosten kuivanapitovedet eli ne tulevat prosessikierron käyttöön.