Esseeohje Uskontotieteen laitos 05.09.2002
Essee Opintojakson tai luentokurssin voi tavallisen tentin, luentokuulustelun tai luentopäiväkirjan sijasta suorittaa myös kirjoittamalla esseen. Tästä tulee kuitenkin sopia erikseen tentaattorin tai luennoitsijan kanssa. Syventävät opinnot suositellaan suoritettavan esseillä ja sama pätee myös osaan aineopintojen luentokursseja. esseen luonne Esseekirjoituksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan kykyä ymmärtää ja omaksua lukemaansa (ja luennolla kuulemaansa) tietoa. Esseessä opiskelija soveltaa tietojansa tuottamalla jäsennellyn kirjoitelman valitsemastaan näkökulmasta. Aiheen tulee olla selkeästi rajattu samoin asianesittelyn, ongelmanasettelun sekä johtopäätösten. Essee ei siis ole tiivistelmä eikä kopioitu teksti vaan opiskelijan tulee kirjoitelmassaan osoittaa kykyä itsenäiseen ajatteluun. Kirjoittajan tulee myös pyrkiä objektiivisuuteen ja asialliseen tyyliin, mikä ei kuitenkaan tarkoita näkökulman, omien mielipiteiden tai persoonallisuuden puuttumista. Vaikeaselkoinen teksti tai runsas sivistyssanojen käyttö ei ole ansio, vaan selkeä ja ymmärrettävä teksti antaa lukijalle kuvan kirjoittajan kyvystä ilmaista ajatuksiaan. Essee on kuitenkin tieteellisen tekstintuottamisen harjoitus ja siksi sen tarkoitus ei ole viihdyttää tai olla saarna. korvaavuus Nyrkkisääntönä on, että viisi sivua tekstiä vastaa yhtä opintoviikkoa (10 sivua =2ov, 15 sivua =3ov jne). Asiasta on kuitenkin hyvä sopia etukäteen esseen vastaanottajan kanssa, sillä myös lähdemateriaalin määrä vaikuttaa opintoviikkomäärään. Tärkeintä on tietenkin kirjoitelman sisältö. lähteet Käytä lähteinä laitoksen tutkintovaatimuksiin kuuluvia kirjoja ja mikäli epäilet kirjallisuuden tieteellistä tasoa, sovi asiasta esseen vastaanottajan kanssa. Syventävien opintojen kirjaluettelo on saatavissa laitokselta. Hanki kirjallisuutta ensisijaisesti yliopiston kirjastoista. Lukion oppikirjat eivät sovellu yliopistotason kirjoitelmien lähteiksi. jäsennys Esseen alkuun kirjoitetaan johdanto, jossa esitellään taustaa ja johdatetaan lukija aiheeseen. Tämän tarkoituksena on herättää lukijan mielenkiinto ja antaa tietoa tulevasta. Älä kuitenkaan kerro kaikkea heti alussa, jotta lukijan mielenkiinto säilyy loppuun asti. Johdannon jälkeen alkavat pääluvut, joissa aihetta varsinaisesti käsitellään. Etene asiasta toiseen loogisesti asiakokonaisuus kerrallaan. Kirjoita niin kuin kertoisit asiasta jollekin.
Jäsennelty teksti on selkein hyvän kirjoittajan tuntomerkki. Ranskalaiset viivat eivät kuulu esseeseen. Loppulukuun kirjoitetaan tiivistelmänomainen yhteenveto edellä olevasta tekstistä. Sen tarkoituksena on sulkea johdannossa aloitettu ympyrä ja muodostaa kirjoitelmasta mielekäs kokonaisuus. Kokoavan katsauksen lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja pohditaan niiden merkitystä laajemmin, esimerkiksi tutkimuksen tulevaisuuden kannalta. Tässä kohtaa on mahdollista myös yrittää sitoa ilmiötä lähemmäksi lukijan arkea. Muista, että esseesi on osa uskontotieteellistä keskustelua, joten on oleellista, että myös käsittelet aihettasi ja ongelmaasi tämän tieteenalan kannalta. Hyvä loppuluku on yhtä tärkeä osa esseen antamaa vaikutelma kuin johdantokin. Lattea päätös pilaa helposti vaikuttavankin tekstin. Älä siis lopeta panostusta heti viimeisen pääluvun jälkeen vaan muista, että tekstin huipennus on hyvä sijoittaa loppuun. tekniset seikat Essee kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla 1½ rivivälillä, pistekokona 12, kirjaintyyppiä Times New Roman. kansilehti Kansilehdestä ilmenee esseen otsikko sekä opiskelijan nimi, opiskelijanumero, opintojaksokoodi (esim. Kut252 tai Usk310) ja opintoviikkomäärä. Ohessa malli kansilehden tekoon. sisällysluettelo Pitkään esseeseen on hyvä tehdä numeroitu sisällysluettelo, joka seuraa kansilehteä ja josta lukija saa käsityksen kirjoitelman sisällöstä, lukujaosta sekä käsittelyjärjestyksestä. otsikointi Otsikon tulee antaa lukijalle käsitys siitä, mitä käsillä oleva essee tai luku koskee. Hyvä otsikko on lyhyt, mutta ytimekäs. Tekstin tulee silti olla itsenäinen niin, että se on ymmärrettävä ja johdonmukainen myös ilman otsikkoa. viitteet Koska essee rakentuu eri kirjallisuuslähteiden pohjalle, on lukijalle osoitettava selvästi, mikä ajatus tai lainaus on peräisin keneltäkin. Tässä apuna käytetään tekstiviitteitä, joista käy ilmi kirjoittajan sukunimi, vuosiluku ja sivunumerot, joihin viitataan. Eri teokset erotetaan puolipisteellä. Jos lisäksi viitataan katsomaan myös muita teoksia, viite erotetaan pisteellä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää alaviitteitä, joissa voi antaa edellisten tietojen lisäksi myös taustatietoa, joka itse tekstissä katkaisisi ajatuksen kulun. Niissä voidaan käydä myös keskustelua tutkijoiden kanssa, eli ottaa kantaa muiden väitteisiin. Tekstinkäsittelynohjelmat numeroivat alaviitteet automaattisesti. Muista tekstiviitteen oikea paikka: kun viitataan vain yhteen virkkeeseen, viite tulee ennen pistettä. Jos viitataan useampaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen, viitteen paikka on pisteen jälkeen. Tekstiviite-esimerkkejä:
(Boyer 1987, 59-62.) (ks. Heikkinen 1987, 97-98; Kuusi 1980, 41). Alaviite-esimerkkejä: 1 Jeesus-kuvista länsimaisessa kulttuurissa ks. Pyysiäinen & Harjula 1995. 1 Tommi Hoikkala on julkaissut artikkelin Teun A. van Dijkin diskurssianalyysi. En pyri millään tavoin kilpailemaan Hoikkalan ansiokkaan artikkelin kanssa, vaan pidän omaa artikkeliani lähinnä Hoikkalan artikkelin täydennyksenä ja aihetta eri aspektista lähestyvänä. 1 Olen muodostanut termin muiden mielien teoria soveltamalla Thomas Nagelin käsitteistöä (Nagel 1995). kirjallisuusluettelo Esseen loppuun ennen mahdollisia liitteitä tehdään luettelo kaikesta kirjallisuudesta, johon tekstissä on viitattu. Kirjallisuusluettelosta lukija löytää viitteessä mainitun kirjoittajan ja teoksen aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuuden merkitsemistapoja on monia, mutta oleellista on noudattaa valitsemaansa linjaa. Alla aikakausikirja Temenoksen käyttämä malli, joka on vakiintunut myös uskontotieteen laitoksella: Otto, Rudolf 1973 The Idea of the Holy. Jacques Waardenburg (ed.), Classical Approaches to the Study of Religion: Aims, Methods and Theories of Research; s. 432-447. The Hague: Mounton. (Religion and Reason, 3) Sakaranaho, Tuula 1998 The Complex Other: A Rhetorical Approach to Women, Islam, and Ideologies in Turkey. Helsinki: Helsingin yliopisto, Uskontotieteen laitos. (Uskontotiede, 3) Siikala, Anna-Leena 1994 Suomalainen shamanismi: Mielikuvien historiaa. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia, 565) Internetistä hankitut lähteet tulee merkitä lähdeluetteloon siinä missä tavallinenkin kirjallisuus. Aiheellista on merkitä kirjoittaja, päiväys, lähteen nimi, dokumentin tyyppi ja julkaisutiedot sekä se milloin se on luettu. Esimerkkejä: Suomi-Unkari Seura. Ei päiväystä. Unkarin historian tärkeät vuosiluvut. [WWWdokumentti]. Tampereen yliopisto <http://www.uta.fi/unkari1100/histo.html>. (Luettu 30.1.1997). Proctor, Charles. 1997. Energy Conversion: Internal-combustion engines, Encyclopaedia Britannica Online. [Maksullinen WWW-dokumentti]. <http://www.eb.com:195/cgibin/g?docf=macro/5002/13/57.html&dbase= Articles&hits=10&context=all&ParagraphType=1&indexremove=off#4UHIM>. (Luettu 1.2.1997). WWW-osoitteiden viittaamisohjeisiin saatiin tietoa seuraavasta lähteestä: Lehtonen, Kari. 1997, muutettu 20.3.1998. Internet-lähteisiin viittaaminen. [WWWdokumentti]. <http://www.teli.stadia.fi/~lehtonen/intlviit.html>.
Pähkinänkuoressa: Esseen rakenne 1. Kansilehti 2. sisällysluettelo 3. johdanto 4. pääluvut 5. Loppuluku 6. Kirjallisuusluettelo 7. Liitteet Arvosteluun vaikuttavat seikat a Asiasisältö b Johdonmukaisuus c Omien ajatusten esittäminen ja niiden perusteleminen d Oikeinkirjoitus ja luettavuus muista myös - Jos kirjoittamisen aloittaminen tuntuu hankalalta, kuvittele, että kirjoitat vaikka opiskelukaverillesi. Näin vastaanottaja saa kasvot ja tekstin kehittely tuntuu luontevalta. - Esseessä on pyrittävä asialliseen tyyliin. Vältä passiivi-ilmauksia ja konditionaalia. Annat vakuuttavan kuvan itsestäsi, jos esität näkökulmasi ja mielipiteesi yksikön ensimmäisessä persoonassa. - Yritä osoittaa, että olet ymmärtänyt lähteidesi kirjoittajan käyttämät termit ja käsitteet. Muista, että kukaan tekstintuottaja ei ole kritiikin yläpuolella, joten pohdi kirjailijan motiiveja, taustaa ja uskalla olla myös eri mieltä! - Essee on myös näyte äidinkielen taidoistasi. Vaali suomen /ruotsin kieltä sen sijaan, että viljelet vierasperäisiä ilmauksia. Runsaan sanavaraston hallinta antaa pontta ajatuksillesi ja vakuuttavamman vaikutelman. - Älä kirjoita koko tekstiä yhdellä istumalla. Mieti, pohdiskele ja sulattele tietoa ja tuota kirjoitelma prosessina. Älä arastele korjata ja muokata tekstiäsi. Aluksi on hyvä tehdä työversio sisällysluettelosta. Listaa siihen etenemisjärjestyksessä ne asiat, joita aiot käsitellä. Voit toki kirjoittaa kappaleet muussa kuin lopullisessa järjestyksessä, mutta sisällysluettelosta on apua kirjoitelman suunnittelussa ja jäsentelyssä. Sen avulla selkeytät omaa ajatteluasi ja huomaat mahdolliset puutteet aiheesi tarkastelussa. - Liika toistaminen saa lukijan herpaantumaan, siksi on parempi pitää lukija otteessa selkeällä ja ytimekkäällä tyylillä. Lavertelu ei ole kuitenkaan sama kuin väitteiden laaja perusteleminen eri näkökulmista käsin, mikä taas on suotavaa.
- Essee sopii mainiosti pohdiskeluun, mutta muista, että se ei ole kuitenkaan kaunokirjallinen teos. - Hyvän kirjoitustaidon hankkiminen vaati harjoitusta älä siis turhaudu, jos kirjoittaminen ei luista heti ensimmäisellä kerralla. - Keskustele esseen vastaanottajan kanssa tekstisi heikkouksista ja vahvuuksista, kun haet työsi takaisin laitokselta. PROSEMINAARITYÖHÖN on omat ohjeensa, jotka annetaan proseminaarin alussa.