Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu CO2-raportiksi nimettyyn kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan, jonka piirissä on yhteensä noin 90 kuntaa eri puolilta Suomea ja noin 4 miljoonaa asukasta. Uudenmaan osalta kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu myös Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden yhteistyönä. Tuloksia on raportissa esitetty koko Uudenmaan osalta, seutukunnittain ja kunkin 26 kunnan osalta. Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja vertailu kuntien kesken antaa pohjaa ilmastotoimien suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. EU:n tavoite on vähentää ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä 80-95 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2050. Uusimaa-ohjelmassa on tavoitteena hiilineutraali Uusimaa vuonna 2050. Tulokset on kummassakin raportissa esitetty CO 2 -ekvivalenttitonneina, joissa hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt on yhteismitallistettu lämmitysvaikutuskertoimilla. Raporttien tiivistelmät ovat oheismateriaalina. Raportit ovat kokonaisuudessaan luettavissa kunnan verkkosivuilla kohdassa Palvelut/Ympäristö ja luonto/ympäristönsuojelu/ilmansuojelu/ilmanlaadun seuranta. CO2-raportti Uusimmassa Kirkkonummen raportissa on esitetty kunnan kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 1990, 2000 ja 2008-2012 sekä ennakkotieto vuodelta 2013. Laskennassa ovat mukana seuraavat sektorit: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous, jätehuolto ja teollisuuden sähkönkulutus. Muilta osin teollisuutta ei ole mukana. Laskennassa lähtökohtana ovat menetelmät, joita käytetään Tilastokeskuksen YK:n ilmastosopimukselle raportoimassa kasvihuonekaasuinventaarissa. Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta olivat vuonna 2012 199,1 t CO 2 -ekv. Asukasta kohti Kirkkonummen kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2012 olivat 5,3 t CO 2 -ekv. Vaihtelu seurantakunnissa oli 4,4 13,2 t CO 2 -ekv asukasta kohti. Päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2012 Kirkkonummella 11 % pienemmät kuin Uudenmaan
seurantakunnissa keskimäärin. KUUMA-kuntien vertailussa Kirkkonummen päästöt asukasta kohti olivat neljänneksi suurimmat. Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti laskivat 4 % vuodesta 2011 vuoteen 2012. Seurantakunnissa lasku oli keskimäärin 5 %. Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutui vuonna 2012 tieliikenteestä 44 %, kaukolämmöstä 19 %, erillislämmityksestä 13 %, kuluttajien sähkönkulutuksesta 12 %,, sähkölämmityksestä 7 %, maataloudesta 3 % ja jätehuollosta 2 %. Kuluttajien sähkönkulutuksesta Kirkkonummen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2012 samaa suuruusluokkaa kuin seurantakunnissa keskimäärin. Rakennusten lämmityksestä aiheutuvista päästöissä asukasta kohti oli kaukolämmön osuus selvästi suurin Kirkkonummella vuonna 2012. Kaukolämmön päästöt perustuvat kunnassa kulutettuun energian määrään riippumatta tuotantokunnasta. Päästöt kaukolämmityksestä ja sähkölämmityksestä asukasta kohti olivat vuonna 2012 noin 10 % suuremmat kuin seurantakunnissa keskimäärin. Erillislämmityksestä päästöjä asukasta kohti syntyi vuonna 2012 Kirkkonummella 40 % vähemmän kuin seurantakunnissa. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni. Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöt tieliikenteestä asukasta kohti olivat vuonna 2012 noin 10 % pienemmät kuin seurantakunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttaa sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Maatalouden päästöt asukasta kohti olivat Kirkkonummella vuonna 2012 selvästi pienemmät kuin seurantakunnissa keskimäärin. Tämä johtunee siitä, että Kirkkonummella on vain vähän maidon- ja lihantuotantoa. Jätehuollon päästöt asukasta kohti olivat Kirkkonummella vuonna 2012 selvästi pienemmät kuin seurantakunnissa keskimäärin. Kaatopaikkakaasun talteenoton tehokkuus Ämmässuolla vaikuttaa merkittävästi seudun jätehuollon kasvihuonekaasupäästöihin. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012 Laskentamenetelmä perustuu Suomen Kuntaliiton ja Suomen Ympäristökeskuksen kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin, jossa käytetään IPCC-ilmastopaneeIin metodiikkaa ja Suomen päästöinventaarien laskentaparametrejä. Uudenmaan kuntien kasvihuonepäästöissä asukasta kohti on suurta hajontaa, koska kunnat ovat rakenteeltaan toisiinsa nähden hyvin erilaisia. Teollisuusvaltaisilla alueilla päästöt ovat selvästi suuremmat muuhun maakuntaan nähden.
Uudellamaalla syntyi vuonna 2012 kasvihuonekaasupäästöjä 14,6 miljoonaa t CO 2 -ekv, noin neljäsosa koko Suomen päästöistä. Kirkkonummen osuus oli 2,4 % Uudenmaan päästöistä. Vuodesta 1990 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuoteen 2008 asti ja ovat tämän jälkeen vähentyneet noin 7 %. Päästöt olivat vuonna 2012 edelleen lähes 10 % suuremmat kuin vuonna 1990, mutta Uudenmaan väkiluku on kasvanut samalla ajanjaksolla lähes 30 %. Kirkkonummella päästöt kasvoivat ajanjaksolla 1990-2012 19 %. Vuodesta 2006 vuoteen 2012 päästöt laskivat Kirkkonummella 3 %. Myönteinen käänne kasvihuonekaasujen päästökehityksessä voidaan havaita vielä selvemmin, kun päästöt suhteutetaan asukaslukuun. Kirkkonummella päästöt asukasta kohti laskivat 19 % ajanjaksolla 1990-2012 ja 11 % ajanjaksolla 2006-2012. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt Uudellamaalla syntyivät vuonna 2012 teollisuudesta ja työkoneista (33 %) sekä rakennusten lämmityksestä (32 %). Myös Kirkkonummella teollisuuden ja työkoneiden osuus oli suurin (34 %). Seuraavaksi kunnassa tulivat liikenne (25 %), sähkölämmitys (13 %), kulutussähkö (12 %), öljylämmitys (7 %)ja kaukolämpö (6 %). Jätehuollolla ja maataloudella oli 1 %:n osuudet. Asukasta kohti laskettuna Kirkkonummen päästöissä oli ajanjaksolla 1990-2012 kasvua vain sähkölämmityksessä (60 %). Suhteellisesti eniten laskivat päästöt jätehuollossa (77 %) ja maataloudessa (62 %). Ajanjaksolla 2006-2012 kunnassa oli asukasta kohti laskettuna kasvua vain teollisuuden ja työkoneiden päästöissä (17 %)ja sähkölämmityksen päästöissä (7 %). Kulutussähkön päästöt asukasta kohti laskivat suhteellisesti eniten (45 %). Tarkasteltaessa vuoden 2012 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä kunnittain asukasta kohti Kirkkonummi on sijalla 15 laskevan järjestyksen listalla. Suurimmat päästöt asukasta kohti Kirkkonummella syntyivät teollisuudesta ja työkoneista (34 %), seuraavaksi tulivat liikenteen päästöt (25 %). Sähkölämmityksen osuus oli 13 % ja kulutussähkön 12 %. Kaukolämmön osuus oli 6 % ja öljylämmityksen 7 %. Jätehuollon ja maatalouden osuudet olivat 1 %. Vuodesta 1990 vuoteen 2012 Kirkkonummen päästöissä asukasta kohti oli kasvua sähkölämmityksessä (60 %), muiden sektoreiden osalta suunta oli laskeva. Vähennystä oli eniten jätehuollossa (77 %) ja maataloudessa (62%). Liikenteessä vähennystä oli 29 %, kaukolämmössä 21 %, sähkönkulutuksessa 16 % ja öljylämmityksessä 9 %. Sähkönkulutuksen päästöjen laskua selittävät se, että kulutus on vähentynyt ja valtakunnallinen sähkö on vähäpäästöisempää. Kaukolämmön päästöjen vähennystä selittää eniten se, että maakaasu on korvannut kivihiilen käyttöä. Liikenteen asukaskohtaisten kasvihuonepäästöjen laskusuunta johtuu siitä, että asukasmäärään suhteutettuna Uudenmaan teillä ajetut kilometrit eivät ole enää kasvaneet ja ajoneuvoteknologia on kehittynyt
vähäpäästöisemmäksi. Globaalien ja alueellisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöt on saatava Uudellamaalla jyrkkään laskuun. Hiilineutraaliuteen pyrittäessä teknologian kehitys ei riitä, vaan tarvitaan isoja muutoksia energiankäytössä, asumisessa, liikkumistavoissa ja kulutustottumuksissa. Suunnittelulla on luotava kiinteä yhdyskuntarakenne, joka vähentää autoriippuvuutta ja mahdollistaa julkisen liikenteen tehokkaan käytön sekä liikkumisen pyörällä ja kävellen. Teollisuudessa on siirryttävä uusiutuviin energialähteisiin ja hyödynnettävä hukkalämpöä ja muun teollisuuden materiaalien sivuvirtoja. Kasvihuonekaasupäästöjen, cleantechin ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pyrkiä rakentamaan Uudellemaalle resurssitehokkuuteen ja suljettuihin kiertoihin perustuvia teollisia prosesseja. Lämmityksessä ajankohtaisiksi tulevat mm. uuden sukupolven biopolttoaineet, tehokkaat lämpöpumppuratkaisut, nollaenergiatason uudisrakennukset ja lämmitysenergian kulutuksen vähentäminen olemassa olevissa rakennuksissa. Jätehuollossa on edelleen varaa tehostaa kaatopaikkakaasujen talteenottoa, mutta suurempi merkitys on jätteen synnyn ehkäisyllä ja jätteiden materiaalikierrätyksellä. Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikka on tehnyt erilaisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat mm. julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä, energiatehokkaampien katuvalaisimien ja liikennevalojen käyttöönotto, rakentamisen keskittäminen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Ohjaus ja neuvonta on nähty tärkeäksi pyrittäessä vähentämään kasvihuonekaasuja. Valmistelija: ympäristösuunnittelija Merja Puromies, p. 0400 772 194, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Oheismateriaali: - tiivistelmät raporteista Ehdotus Ympäristöpäällikkö: Lautakunta merkitsee tiedokseen selostukset kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämiskeinoja esittelevistä raporteista. KÄSITTELY:
Keskustelun aikana jäsen Emmi Wehka-aho ehdotti lisättäväksi, että ympäristönsuojelulle annetaan tehtäväksi koota lista Kirkkonummen kunnassa jo toteutetuista tai tekeillä olevista "ilmastoteoista" eli toimenpiteistä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Lista toimitettaisiin tiedoksi ja mahdollista jatkokäsittelyä varten lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi, että sekä lautakunta että esittelijä kannattivat yksimielisesti Wehka-ahon ehdotusta. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta: Lautakunta päätti merkitä tiedokseen selostukset kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämiskeinoja esittelevistä raporteista. Lisäksi lautakunta antoi ympäristönsuojelulle tehtäväksi koota lista kunnassa jo toteutetuista tai tekeillä olevista "ilmastoteoista" eli toimenpiteistä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Lista toimitetaan tiedoksi ja mahdollista jatkokäsittelyä varten lautakunnan seuraavaan kokoukseen.