Puusiltaseminaari Kommentti puheenvuoro12.2.2014 Ville Kopra
Versowood, lyhyesti: Suomen suurin yksityinen mekaanisen metsäteollisuuden yritys Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Liikevaihto 2012 246 m, 2013 280 m, 2014b: 373 m Henkilökunta 740 Puunhankinta 3,3 miljoonaa m3 vuodessa
Timber Glulam Pack Infra Energy Vierumäki, Riihimäki, Otava ja Hankasalmi Sahaustuotanto 2014b: 1.270.000 m3 Eri ensiasteen jalosteita, kyllästetyt, höylätyt, maalatut, halkaistut, katkotut, lovetut tuotteet Vierumäki ja Heinola Standardi- ja projektiliimapuuta Tuotanto 2013: 63000 m3 4 miljoonaa kuormalavaa ja 150.000 kaapelikelaa vuodessa. Kelatehtaat Haukipudas ja Riihimäki Lavatehtaat Riihimäki, Muurla, Pori, Valkeakoski, Mikkeli ja Haukipudas Laatikot Riihimäki ja Rovaniemi Estonia: Riisipere, Imavere Vierumäki Puhelin- ja sähköpylväät, puusillat, puuaidat ja erilaiset maa- ja tierakentamisen tuotteet Pellettituotanto n. 65000 tn/a Purupaalaus Biopolttoaineet Kaukolämpö Metsäenergia Klapit Piha- ja puutarhatuotteet 12.2.2014 VK 3
Perusteita puun käytölle, miksi puusiltoja: Uusiutuva luonnonvara Puusillan valmistus kuluttaa vähän energiaa muihin materiaaleihin verrattuna Sitoo hiilidioksidia => vähentää kasvihuonekaasuja => ympäristöystävällisempi EKOTEHOKAS RATKAISU Muottirakenteita ei tarvita => nopea asennusaika Helppo työstettävyys Puun tiedetään säilyvän oikein suojattuna jopa satoja vuosia Käytön jälkeen siltojen puuosat voidaan kierrättää ja käyttää bioenergiana 12.2.2014 VK 4
Kestoikään vaikuttavia tekijöitä: Puun kyllästäminen Suolapainekyllästys (vihreä / ruskea!) Kreosoottikyllästys (v. 2018?) Kantavien rakenteiden suojaus Peittomaali (lakkaus ja kuultomaali!) Verhoillaan säältä piiloon Kannen suojaus Erillinen pintalaudoitus Vesieristys + asfaltti 12.2.2014 VK 5
Katetut sillat: 12.2.2014 VK 6
Kevyen liikenteen sillat: 12.2.2014 VK 7
Puistosillat: 12.2.2014 VK 8
Maamerkit: 12.2.2014 VK 9
E18 tiehanke, tuskien taival: 12.2.2014 VK 10
Puusiltarakentaminen: Jäänyt juhlapuheisiin Puurakentamisen kultakausi 90-luvulla? Yhteistä tahtoa ei ole, alas ampujia riittää Käyttöikä, elinkaariajattelu. Betonisiltojen elinkaari? Investointi- ja ylläpitokustannukset, pitää verrata oikeita asioita keskenään. Tuntuu, että esim. puusilloissa erikoiskohdetta verrataan usein perus betonisiltoihin ja sen jälkeen ammutaan alas. Verrataan munaa munaan Nykyiset noin 20 siltaa/vuosi ei elätä yhtäkään toimijaa, Martinson ja Moelven Puu muiden materiaalien rinnalle eikä suljeta jo tarjouskilpailussa pois, nyt halutaan tilannetta puu kilpailee puuta vastaan? Edes yhdelle teolliseksi toiminnaksi! Tuet suunnattava kysyntää lisääviin investointeihin, uusia tekijöitä ei tarvita Eurokoodit Puu on laadukas ja kestävä materiaali, kun tahtotila on oikea Hintakilpailukyky ei ongelma. Perussilloissa puu on kilpailukykyinen materiaali, ajaako edullisuus järkevyyden ohi (ekologisuus, visuaalisuus, nopeus jne)? Huolto ja ennakkoseuranta rinnalle, ollaanko valmiita maksamaan? 12.2.2014 VK 11
Otettaisiin Ruotsista ja Norjasta mallia: 12.2.2014 VK 12
TULOSSA: 1) Tyyppihyväksyntä ajoneuvoliikenne sillat JM6 32m HL4,5 6,5m kuormitus LM1, LM3 ja (LM1 (Y)) Kuormat NCCI 1:n mukaan Kantavat palkit on laskettu liikennekuormille hetkellisessä aikaluokassa ja käyttöluokassa 2 NCCI 5:n mukaan Alusrakenteet suunnitellaan ja niiden lujuuslaskelmat tehdään yksilöllisesti 12.2.2014 VK 13
12.2.2014 VK 14
12.2.2014 VK 15
2) Tyyppihyväksyntä kevyenliikenteen sillat JM6 40m HL3,0 5,0m? 12.2.2014 VK 16
Muuta: ASENTEET KUNTOON JA YHTEISEN ASIAN KIMPPUUN ALETAAN TEKEMÄÄN EIKÄ VAAN HAETA EPÄKOHTIA LISÄÄ HANKKEITA JA KOKEMUKSIA JA KEHITYTÄÄN JA AMMUTAAN EPÄLUULOT JA HAASTEET POIS! PUUMAAHAN PUUSILMÄT!!! 12.2.2014 VK 17
Kiitos! Ville Kopra, toimitusjohtaja Puh. 0500-235701 ville.kopra@versowood.fi Harri Mäenpää, projekti-insinööri Puh. 050-528 9173 harri.maenpaa@versowood.fi