Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2015

Ympäristöraportti nro 1/15 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Antti Petänen PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2015

Ympäristöraportti nro 2/15 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Laitoksen käyttö... 4 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot... 4 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto... 4 2.3 Henkilökunta... 4 3 Polttoaineet... 5 3.1 Kevytpolttoöljy... 5 3.2 Prosessikaasu... 5 4 Savukaasut... 5 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto... 5 4.2 Päästöjen seuranta... 6 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt... 6 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika... 8 4.5 Kertaluonteiset mittaukset... 8 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 8 5 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet... 9 5.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte... 9 5.2 Jätteen laatu... 9 6 Toiminnassa syntyneet jätteet... 10 6.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote... 10 6.2 Kuona... 11 6.3 Muut jätteet... 11 7 Veden käyttö... 12 8 Syntyvät jätevedet... 13 9 Kemikaalien käyttö... 13 10 Melu ja haju... 14 11 Toiminnassa tapahtuneet muutokset... 14 12 Yhteenveto... 15

Ympäristöraportti nro 3/15 1 Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO 24.5.2006 06/0140/3, KHO 8.6.2007 1808/1/06, VHO 21.12.2007 07/0442/1 ja KHO 1.4.2009 224/1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2015 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään VAHTI-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C

Ympäristöraportti nro 4/15 Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosaan, Kemiran teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Ympäristöluvan mukaan ekovoimalaitoksella voidaan hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan 150 000 t. 2 Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna 2015 7975 h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä 2015. Ekovoimalaitos seis SYY 16.1.- 18.1. Arinan puhdistustyöt 23.3.- 25.3. Kuonakuljettimen tukos 15.-16.4. Kuonakuljettimen tukos 4.5.- 14.5. Suunniteltu huoltoseisokki 27.11.- 19.12. Suunniteltu huoltoseisokki 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto 2.3 Henkilökunta Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2015 aikana energian tuotannossa 142 688 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 5,7 GWh kevyttä polttoöljyä ja Kemiran prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 27,6 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 366,9 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 39,5 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 21 %. Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2015 32 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen 1-2.

Ympäristöraportti nro 5/15 3 Polttoaineet 3.1 Kevytpolttoöljy 3.2 Prosessikaasu Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 5 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet. Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna 2015. Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta 2015. Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet 2015. Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 5,7 Prosessikaasu 27,6 4 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2015 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 36 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin.

Ympäristöraportti nro 6/15 4.2 Päästöjen seuranta Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatiosekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästökomponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille. Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset 10 mg/m 3 (n) SO 2 50 mg/m 3 (n) NOx 200 mg/m 3 (n) HCl 10 mg/m 3 (n) HF 1 mg/m 3 (n) CO 50 mg/m 3 (n) TOC 10 mg/m 3 (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + 0,5 mg/m 3 (n) Cu + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina (100 %) A 30 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 60 mg/m 3 (n) 4 mg/m 3 (n) 200 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on lisätty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on

Ympäristöraportti nro 7/15 laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/a). Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna 2015. Yhdiste Päästöt [t/a]* Hiukkaset 0,12 CO, häkä 20,9 HCl, vetykloridi 0,16 HF, vetyfluoridi 0,004 NOx, typen oksidit 108,5 SO2, rikkidioksidi 0,69 TOC, orgaanisen hiilen 0,96 kokonaismäärä CO2, Hiilidioksidi ** 114 510 *Otettu huomioon myös alas- ja ylösajotilanteiden päästöt. ** Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2015 kokonaispäästöt. Raskasmetalli [kg/a] Elohopea, Hg 1,47 Arseeni, As 0,10 Kadmium, Cd 0,04 Koboltti, Co 0,06 Kromi, Cr 0,41 Kupari, Cu 2,04 Mangaani, Mn 0,43 Nikkeli, Ni 0,56 Lyijy, Pb 0,56 Antimoni, Sb 0,94 Tallium, Tl 0,03 Vanadiini,V 0,19 [g/a] Dioksiinit ja furaanit 0,000037 Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty VAHTI-järjestelmään.

Ympäristöraportti nro 8/15 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kesäkuussa ekovoimalaitoksen jatkuvatoimisille hiukkas-, NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOCmittauksille tehtiin standardin SFS-EN 14181 mukaiset QAL2-laadunvarmistusmittaukset, joiden perusteella niille määritettiin uudet kalibrointifunktiot. Uudet kalibrointifunktiot määritettiin CO:lle ja NOx:lle. Mitatut hiukkas-, SO2-, HCl-, HF- ja TOC-pitoisuudet olivat alhaisia, alle ympäristöluvassa ilmoitettujen epävarmuuskriteerien. Apusuuremittauksille (O2, CO2, H2O, paine, lämpötila, tilavuusvirta) tehtiin vertailut ilman QAL2-laskentaa ja -tarkastelua. QAL2- mittaukset sujuivat hyvin ja laitoksen mittalaitteet läpäisivät QAL2-tarkastelut. Apusuuremittaukset olivat vertailumittausten perusteella kunnossa. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Mittalaitteet eivät olleet vikatilassa vuonna 2015. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kahdesti vuodessa. Vuonna 2015 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, 10.-12.6. ja 21.12. Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty kertamittausten tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Raportit mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset 2015. Raskasmetallit Kertamittausten ka. [µg/m3n] Luparaja [µg/m3n] Hg < 1,4 50 Cd+Tl 0,065 50 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V 3,85 500 Yhdiste Kertamittausten ka. [ng/m3n] Luparaja [ng/m3n] Dioksiinit ja furaanit 0,000035 0,1 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy pääsääntöisesti selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ainoastaan SO2- raja-arvot (30 min ja vrk-raja) ylittyivät huoltorevisioiden käynnistysten jälkeen toukokuussa. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kun tarkastellaan laitoksen 30 minuutin raja-arvojen ylityksiä, ylitystilanteita oli 0,5 h, joka oli edellä mainittu SO2-ylitys.

Ympäristöraportti nro 9/15 Tarkemmat raportit ylityksestä on lähetetty viranomaiselle. VAHTI:in on syötetty laitehäiriöt. Rikinoksidien vähentämiselle yhteishäiriöajaksi on syötetty 0,5 tuntia. 5 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 5.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n. 140 000 tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Vielä alkuvuonna jätettä tuli myös vähän Pohjois-Norjasta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet. Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte 2015. Jäteluokka [t] Yhdyskuntajäte (200199) 123 829 Lajitteluareenalta (200199) 14 886 Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) 2 756 Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (191210) 1 216 Yhteensä: 142 687 5.2 Jätteen laatu Luokkaan 200199 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Oulun Jätehuolto, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat. 191212 jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa on uretaania ja autojen purkutoiminnasta tulevaa kumia ja muovia. Luokkaan 191210 kuuluu Norjasta tuleva mekaanisesti lajiteltu yhdyskuntajäte. Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2015 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko 9) on

Ympäristöraportti nro 10/15 yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko 9. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi 2,6 Pahvi 12,7 Metalli 1,2 Lasi 0,5 Vaarallinen jäte - Biojäte 5,8 Suuret kappaleet, kpl 5 YHT. 22,8 Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret pahvimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. Yhteistyö jätetoimittajien kanssa parantaa jätteiden lajittelua ja vähentää sitä kautta jätteen polton häiriöitä. 6 Toiminnassa syntyneet jätteet Alla olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2015. Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2015 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,5 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 82,8 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko 10. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat 2015. Vuoden 2015 tuhkat ja kuonat [t] Kattilatuhka 2 121 Savukaasunpuhdistustuote 4 969 Kuona 22 162 6.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Ekokem Palvelut Oy:ltä. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Ekokemin Porin käsittelykeskukseen ja

Ympäristöraportti nro 11/15 6.2 Kuona 6.3 Muut jätteet kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasara- tai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,5 %. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 3,5 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Ekokem Palvelut on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista ja se on toimitettu valvovalle viranomaiselle. Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Ekokem Palvelut Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15,5 %. Ekokem toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna 2015 10,9 % metalleiden uudelleen sulatukseen ja 71,9% kaatopaikkojen sulkurakenteisiin. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2015. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa. Lisäksi vuonna 2015 otettiin ylimääräinen kuonanäyte elokuussa välpäjätteen koepolton yhteydessä. Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,27 %, eikä noussut kertaakaan yli 3 %:n. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Ekokemin tekemässä vuosiselvityksessä. Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat kuonakuljettimen puhdistuksessa revisioaikana syntyneet kuonansammutusvedet. Jätteet otti vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Tarkat jätemäärät on syötetty VAHTI-järjestelmään. Normaalit käytönaikaiset jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) kirjataan Laanilan Voiman kirjanpitoon ja raportoidaan heidän toimestaan.

Ympäristöraportti nro 12/15 7 Veden käyttö Taulukko 11. Vedenotto 2015 Veden otto 2015 [m3] Jokivesi, jäähdytysvesi 830 730 Kaupunkivesi, Oulun Vesi 2 080 Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) 57 344 Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 12.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot vuonna 2015. Taulukko 12. Viivästysaltaan vesi 2015. kiintoaine [mg/l] TOC m3 ph [mg/l] johtokyky [µs/cm] 842410,18 41,1 7,3 10,0 41,5 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2015 3,5 6,7 30,2 Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7). 1 Kiintoaineen ja TOC tuloksissa keskiarvoa nostaa yksittäisten mittauskertojen korkeammat tulokset, jotka johtuvat viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleista lehdistä ja havunneulasista. Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, http://wwwi8.ymparisto.fi/i8/fi/shortperiod_28208.htm

Ympäristöraportti nro 13/15 8 Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 6.3. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän (25.6.2013) ohjelman mukaisesti: Analyysi ph Sulfaatti Raskasmetallit Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus Mineraaliöljyt tarkkailun tiheys 4 krt/vuosi 4 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä oli muutamia poikkeuksia. Toukokuussa sulfaattitaso oli toisessa kaivossa koholla. Tämä johtui ylösajotilanteessa olleesta poikkeustilanteesta, jossa savukaasunpuhdistuksessa kalkin syötössä oli häiriö. Heinäkuun analyysissä tuloksissa oli Oulun Veden määrittämien raja-arvojen ylityksiä raskasmetallien (sinkki, kadmium ja lyijy) osalta. Kyse oli kaivosta, jonne johdetaan kattilahallin pesuvesiä, joten veden seassa voi olla seisakin aikana varissutta kattilatuhkaa ja kuonaa. Lisäksi kaivon normaali virtaama on erittäin pieni, joten vesi voi seistä pidempiä aikoja kaivossa. Näytteenotto uusittiin elokuussa ja raskasmetallit olivat alle raja-arvojen. 9 Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na 2 S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytettiin elokuuhun asti trinatriumfosfaattia (Na 3 PO 4 ) ja ammoniakkivettä. Elokuun alusta kattilavesikemikaaleina käytetään Aminoxia ja Aminaa. Nämä kemikaalit ovat jatkossa Laanilan Voiman kirjanpidossa. Taulukossa 13 on esitetty vuoden 2015 kemikaalikulutukset. Tarkasteltaessa käyttömäärältään suurimpia savukaasun puhdistuksen kemikaaleja (kalkit, lipeä, aktiivihiili ja ammoniakkivesi) vuosittain voidaan todeta, että niiden käyttöä saatiin vähennettyä verrattuna poltetun jätteen määrään.

Ympäristöraportti nro 14/15 Taulukko 13. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset 2015. Kemikaali Kulutus 2015 [t] Poltettu kalkki (CaO) 1208 Sammutettukalkki (Ca(OH)2) 47 Lipeä (NaOH) 49 Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 536 Aktiivihiili 19 Natriumsulfidi 0,68 Suola (NaCl) 3,3 Trinatriumfosfaatti (Na3PO4) 0,07 10 Melu ja haju Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuonna 2015 on tullut yksi ympäristöhavainto, joka koski Kuivasjärveltä tullutta hajuvalitusta. 13.10. oli havaittu pistävää ehkä ammoniakin hajua. Palaute oli tullut Oulun Jätehuollon palautejärjestelmään. Asiaa tutkittaessa todettiin, että ekovoimalaitoksella ei ollut sellaisia erikoistilanteita, josta ko. hajua olisi voinut tulla. 11 Toiminnassa tapahtuneet muutokset Ekovoimalaitoksella käytiin keskustelua vuoden 2016 alusta muuttuvaan jätelakiin liittyen erilaisten jätteiden vastaanottamiseksi. Uudessa jätelaissa yli 10 % orgaanista ainesta sisältävää jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikalle. Syksyllä tehtiin koepoltto jätevedenpuhdistamoiden välppäjätteellä (19 08 01 Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet). Poltolla ei katsottu olevan ympäristövaikutuksia ja sen vastaanottamiselle saatiin puoltava lausunto Pohjois- Pohjanmaan ELY:ltä 14.10.2015 (POPELY/2237/2015). Syksyllä jätetoimitukset alkoivat koko Lapin alueelta. Ekovoimalaitoksella pyritään jatkossa käsittelemään Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan yhdyskuntajätteet. Joitain teollisuusjätteiden toimitussopimuksia irtisanottiin vuoden 2016 alusta alkaen. Ekovoimalaitokselle asennettiin toukokuussa 2015 revisiossa toinen päästöjen mittaus- ja analysointilaitteisto. Laitteiston tavoitteena oli parantaa mittausvarmuutta analysaattorin mahdollisia häiriötilanteita varten. Laitteistossa on kahdennettu piipussa oleva kaasumaisten yhdisteiden mittausyhde, näytelinja, analysaattori sekä tietojen tallennusyksikkö. Partikkelimittauksia on edelleen vain yksi ja siitä lähtee tieto kumpaankin analysaattoriyksikköön. Syksyn ajan vertailtiin mittaustuloksia ja virallinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 alussa Ekovoimalaitokselle tehtiin diplomityö, jonka tavoitteena oli optimoida savukaasun lauhteenpuhdistusprosessia. Säätö- ja prosessimuutosten jälkeen tuloksena oli varmempi-