Metsätalouden arvoketjun kilpailukyky, kannattavuus ja niiden parantaminen. Kari Palojärvi / Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

Samankaltaiset tiedostot
Korjuuyritykset

Kuljetusyritykset

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

Turvealan koneyrittämisen kannattavuuden kehitys ja tulevaisuuden näkymä

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009

Metsäkoneyrittämisen kannattavuus Näkökulmia 10 vuoden kehityksestä

Tilinpäätöstiedote 1-12/2011. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Lapin metsäpäivät: Tulevaisuuden metsäalan koneyrittäjä. Asko Piirainen Puheenjohtaja

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2011

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

KONEen taloudellinen katsaus Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2013

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

ETL:n kannattavuuskyselyn tuloksia Heli Tammivuori

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017

Ohjelma, perjantai klo

Yrityshistoria. Luotettavuus Turvallisuus Ympäristöystävällisyys Joustavuus

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Linja-autobarometri-kyselyn tulokset

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER

Käytännön kokemuksia jättirekoista

Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

SKAL Kuljetusbarometri 2/2017: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

Kuljetusbarometri 2/2009

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2018

Reinforcing your business

Osavuosikatsaus 1-9/

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018

Tilinpäätös

Osavuosikatsaus 1-9/2014

Raision osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2012

Q1 osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen

KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 vakiokysymykset: Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo

OSAVUOSIKATSAUS LIIKETOIMINTARYHMÄT

Comptel Oyj Osavuosikatsaus

Sijoittajatapaaminen Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 osavuosikatsaus. Talousjohtaja Tuomo Valkonen

ELINVOIMAINEN YRITTÄJYYS 2025

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Osavuosikatsaus

SKAL Kuljetusbarometri 3/2017: Kuljetusyritysten liikevaihto kerätään kotimaassa Parhaat kuljetusalan suhdannenäkymät 7 vuoteen

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2018 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Toimitusjohtajan katsaus

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Citylogistiikan toimenpideohjelman päivitys

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2019

Osavuosikatsaus

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Osavuosikatsaus

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Tilinpäätöstiedote 1-12/ / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri grafiikka

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Logistiikkayritysten Liitto ry:n barometri 2017 koko vuosi ja kvartaali 4. Pekka Aaltonen,

Osavuosikatsaus

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2015

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Osavuosikatsaus 1-9/

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

CREATIVE PRODUCER money money money

Osavuosikatsaus 1-6/2014

Ylimääräinen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

Transkriptio:

Koneyrittäjien ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien metsäpäivä Metsätalouden arvoketjun kilpailukyky, kannattavuus ja niiden parantaminen Kari Palojärvi / Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

KESKIARVO TULOKSIA MKY:N OSAKEYHTIÖSTÄ PALKKAOIKAISTU vuosi yrityksiä hlöstö ka lvv tulos, ka tulos, % % 2013 193 8 1287427 69154 5,4 % 49154 3,8 % 2014 196 9 1345525 54877 4,1 % 34877 2,6 % 2015 227 9 1336429 53054 4,0 % 33054 2,5 %

MEDIAANI TULOKSIA MKY:N OSAKEYHTIÖSTÄ vuosi yrityksiä hlöstö mediaani lvv tulos, mediaani, PALKKAOIKAISTU tulos, % % 2013 193 5 825 500 37 869 4,6 % 17 869 2,2 % 2014 196 6 811 000 26 000 3,2 % 6 000 0,7 % 2015 227 6 816 000 28 500 3,5 % 8 500 1,0 %

Lähde: Volvo Finland Ab

Kuormakoko ja kannattavuus Kokonaismassa 60 t 64 t 68 t 76 t Hyötykuorma (t) 42 45 47 51 Hyötykuorman muutos vs. 60 t 7,1 % 11,9 % 21,4 % Kustannusosuus (%) kustannustekijän muutos muutoksen vaikutus Työkustannukset (ajankäytön lisääntyminen) 36,1 2 % 0,7 % 3 % 1,1 % 6 % 2,2 % Polttoainekustannukset 31,2 2 % 0,6 % 8 % 2,5 % 15 % 4,7 % Korjaus- ja huoltokustannukset 7,5 1 % 0,1 % 8 % 0,6 % 15 % 1,1 % Rengaskustannukset 4,3 1 % 0,0 % 10 % 0,4 % 25 % 1,1 % Pääomakustannukset 14,3 0 % 0,0 % 8 % 1,1 % 12 % 1,7 % Kustannusten nousun vaikutus kokonaiskustannuksiin 1,5 % 5,8 % 10,8 % Yksikkökustannusesimerkki (kokonaismassa 60 t = 100 ) 2,38 2,25 2,25 2,17 Yksikkökustannusten lasku 5,3 % 5,5 % 8,8 %

Kuormakoko ja kannattavuus Kokonaismassa 60 t 64 t 68 t 76 t Hyötykuorma (t) 44 45 47 48 Hyötykuorman muutos vs. 60 t 2,3 % 6,8 % 9,1 % Kustannusosuus (%) kustannustekijän muutos muutoksen vaikutus Työkustannukset (ajankäytön lisääntyminen) 36,1 2 % 0,7 % 3 % 1,1 % 6 % 2,2 % Polttoainekustannukset 31,2 2 % 0,6 % 8 % 2,5 % 15 % 4,7 % Korjaus- ja huoltokustannukset 7,5 1 % 0,1 % 8 % 0,6 % 15 % 1,1 % Rengaskustannukset 4,3 1 % 0,0 % 10 % 0,4 % 25 % 1,1 % Pääomakustannukset 14,3 0 % 0,0 % 8 % 1,1 % 12 % 1,7 % Kustannusten nousun vaikutus kokonaiskustannuksiin 1,5 % 5,8 % 10,8 % Yksikkökustannusesimerkki (kokonaismassa 60 t = 100 ) 2,27 2,25 2,25 2,31 Yksikkökustannusten lasku 0,8 % 1,0 % -1,5 %

AJANKÄYTTÖ Kannattavuus kuljetusyrittäjät 9-akselisen puutavarayhdistelmän tuntikustannus on noin 90 euroa, eli 1,50 euroa per minuutti! Kuorman keräily pieneristä on kustannuksiltaan (noin 2,00 euroa kilometri) ja ajankäytöltään todella kannattamatonta! Leimikko koon ja olosuhteiden (telaus) merkitys. Kuorman purku aikoihin tähtääminen (aikatauluajo) ja jonottaminen purkupaikoilla vie kannattavuuden todella nopeasti! Ja sotkee ajorytmityksen (ajo- ja lepoaika laki!) Kirjanpidon hoitaminen täysperävaunuyhdistelmälllä ja kuskilla sangen kallista.

SOPIMUSEHDOT JA KILPAILUTUS Sopimusehtojen ja kilpailutusten suurin heikkous on liikevaihdon / urakointimäärien puuttuminen. Positiivisena poikkeuksena Metsähallitus! Kilpailutus, menettelytavat ja laadun merkitys? Mielestäni sopimukset pitäisi olla laadittu niin, että urakointi intensiteetin pysyessä vakiona yrityksen tulos on vakio. Nykyisin liian usein yrittäjästä riippumattomat urakointi olosuhteiden muutokset heilauttavat liikevaihtoa ja/tai kustannuksia ja tulosta suuntaan tai toiseen. Sopimusriitojen hoitaminen välimiesmenettelyllä.

HARMAAN TALOUDEN VAIKUTUS Alan satojen miljoonien liikevaihto houkuttelee alalle väärin toimijoita ja kiristyvä kilpailu houkuttelee toimimaan väärin; - On esiintynyt yksittäistapauksia kuittikaupasta, konkurssirikoksista jne. - Kuljetusalalla työlainsäädännön ja TES:n säädösten rikkominen yleistä. Kannattavuus 2016 11 11 liite.ppt.pptx - Harmaalla alueella tai jopa rikollisesti toimivat pystyvät tekemään hyviä kuljetustarjouksia ja muokkaavat näin yleistä hintatasoa ja vievät liikevaihtoa asiallisesti toimivilta. Yrityssaneeraus vääristää kilpailua! Viranomaiset ovat kykenemättömiä estämää laitonta liiketoimintaa. Harmaa talouden torjunta on asiakastahojen ongelma ja osa heidän yhteiskuntavastuutaan!

KOONTI Ympäri vuoden, kuukausien ja viikkojen tasaiset suoritemäärät. - kevät- ja syyskelirikko, TIESTÖ - tilinpäätösvarastot Kuormakoko. Ajankäytön tehostaminen, olosuhteet, leimikkokoko ja eräkoko. Toiminnan riskien tasapuolinen jako sopimusteitse. Toimijoiden tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittämismahdollisuuksia siis on!

JOHTOPÄÄTELMIÄ Periaatteessa metsäalalla positiivinen, ylöspäin suuntautuva vire! Uusia kuljetusalan innovaatioita ja kehitys näkymiä on poikkeuksellisen paljon! Käytännössä metsäalan kuljetusyrittäjillä raaka pudotuskilpailu käynnissä. Alan imagokin saa pahoja kolhuja tässä tilanteessa. Vaikea kehua alaa esimerkiksi uusien kuljettajien toivossa. Myös koko alan on pidettävä yhtä. Ilman keskinäistä luottamusta ei ole investointeja, ja ilman niitä ei ole metsärahan tuomaa hyvinvointia. Jos metsätalous on kaikille osapuolille taloudellisesti palkitsevaa, Suomi voi olla vastakin metsän tasavalta, jopa suurvalta. Mikael Pentikäinen 30.10.2015