PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020

PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020 Toimialoista klusteriennakointiin Marjo-Riitta Järvinen Jukka Mikkonen Keijo Mäkelä Soili Saikkonen Jaana Simola Joni Vainikka Jukka Vepsäläinen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO B54 * 2008

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Toimialoista klusteriennakointiin

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...5 2 Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys...6 3 Työvoiman kysynnän kehitys...9 4 Maakunnan klusterikehitys...14 5 Ammattirakenteen muutos...16 6 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve...20 7 Ammatti/koulutus avaimet...22 8 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain...24 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi...25 10 Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve...28 11 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia...30 12 Ennakointiyhteistyön arviointia...32 13 Liiteaineistot...33 4

Toimialoista klusteriennakointiin 1 Johdanto Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät vuoden 2005 lopulla järjestyksessä toisen uusimuotoisen ennakointiyhteistyökierroksen maakuntien kanssa. Ensimmäinen yhteinen KESU-kierros toteutettiin vuosina 2002-2003. KESU on työnimi koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnalliselle kehittämissuunnitelmalle, jonka opetushallinto laatii ja valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Uusin suunnitelma ulottuu tavoiteasettelun osalta vuoteen 2012. Yhteistyössä arvioitiin tällä kertaa maakuntien työvoiman, ammattirakenteen ja koulutustarpeiden kehitystä vuoteen 2020 saakka. Maakunnat laskivat ensin yhdessä työministeriön ja sisäministeriön kanssa pitkän tähtäimen työvoimaennusteet ja sen jälkeen itsellisesti ammattirakenne-ennusteet lähtötiedoiksi Opetushallitukselle, joka laski niiden pohjalta maakunnittaiset koulutustarve-ennusteet. Maakunnat ja sisäministeriö käyttivät laskennassa HEMAASU-laskentamallia ja Opetushallituksen laatimaa ammattirakennetyökalua, työministeriö PT-laskentamallia ja Opetushallitus Mitenna-laskentamallia. Yhteistyö huipentui maakuntien tavoitteellisia toisen ja korkea-asteen aloituspaikkoja koskeviksi maakuntien kannanotoiksi, jotka toimitettiin opetusministeriölle syksyllä 2007. Päijät-Hämeessä ennakointikierros toteutettiin Päijät-Hämeen ennakointiverkoston (www.paijat-hame.fi/ennakointi) yhteistyönä. Sen keskeisiä tahoja ovat Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Hämeen TE-keskus. Ennakointiverkoston yhtenä tarkoituksena on tuottaa yhteismitallisia arvioita työvoiman, työpaikkaja ammattirakenteen sekä koulutustarpeiden tulevasta ja toivottavasta kehityksestä maakunnassa. Niitä tarvitaan jatkuvasti maakunnan kehittämisessä, elinkeinojen ja yritystoiminnan edistämisessä sekä toisen ja korkea-asteen koulutuksen järjestämisessä. Maakunnan omassa yhteistyössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa toimintamallia, jonka ajatuksena on se, että ennakointivastuun kustakin teemasta ottaa se taho, jolla on siihen paras asiantuntemus. Jokainen vastuutaho päättää itse, miten ja minkälaisen asiantuntijajoukon avustuksella työn tekee. Vastuutahot hyötyvät toistensa työn tuloksista ja voivat keskittyä osaamisalueisiinsa koko prosessin hallitsemisen sijasta. Yhteistyötä koordinoi Päijät-Hämeen liitto. Päijät-Hämeen liitto asetti maakuntapoliittiset työvoimatavoitteet ja laati laskelmat työvoiman tarjonnasta eli toivottavaan väestökehitykseen perustuvasta työvoima- ja työpaikkakehityksestä. Hämeen TE-keskus laati laskelmat työvoiman kysynnästä eli maakunnan arvonlisäyksen ja elinkeinoelämän kehitysnäkymiin perustuvasta työvoima- ja työpaikkakehityksestä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni arvioi konsultin ja työelämän neuvottelukuntien avulla ammattirakenteen muutoksia ja työvoiman poistumia maakunnalle merkittävillä toimialoilla, sekä laati ammattirakenne-ennusteen. Päijät-Hämeen liitto kutsui kokoon maakunnallisen KESU-arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida edellä mainittuja ennakointityön tuloksia sekä tehdä niistä johtopäätöksiä, suosituksia ja maakuntapoliittisia päätösehdotuksia. Yhteistyöllä pyrittiin näin aluksi vastaamaan valtionhallinnon yhteistyötarpeisiin. Lähivuodet näyttävät, onko toimintamallista pysyvämmäksi käytännöksi. Tässä raportissa esitetään edellä kuvatun ennakointiyhteistyön keskeisimmät päijäthämäläiset tulokset, niiden vaikutukset maakunnan aloituspaikkatavoitteisiin sekä ehdotukset ennakointiyhteistyön jatkokehittämisen kohteiksi. Raportissa käsitellään ns. tavoiteuralaskennan tuloksia, jotka perustuvat työssä mukana olleiden lukuisten päijäthämäläisten asiantuntijoiden ja yritysten edustajien näkemykseen oman maakunnan väestö-, työvoima- ja ammattikehityksestä. Ennusteluvut esitetään raportissa laskentamalleista johtuen pyöristämättöminä pois lukien väestöennuste ja työvoiman tarjontaennuste. Kaikki luvut on kuitenkin tarkoitettu tulkittaviksi pyöristettyinä. Kuvioiden ja taulukoiden numerointi on lukukohtainen. Raportti laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Hämeen TE-keskuksen kesken. Jukka Mikkonen kirjoitti luvut 1,2 ja 12, Joni Vainikka ja Jukka Vepsäläinen luvun 3, Keijo Mäkelä (Viestinhallinta Oy) luvun 4 sekä yhdessä Soili Saikkosen ja Marjo-Riitta Järvisen kanssa luvut 5-10, ja Jaana Simola luvun 11. Tuomas Komu arvioi raportin ensimmäisen luonnoksen. Tekijät kiittävät kaikkia ennakointiyhteistyöhön osallistuneita. 5

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 2 Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys Väestöennuste Päijät-Hämeen liitto päivitti maakunnan pitkän tähtäimen väestöennusteen loppuvuodesta 2006 (liite 1). Kuntien ennusteet huomioitiin päivityksessä niiltä osin kuin niitä oli saatavissa. Ennuste sovitettiin muuttoeron avulla liiton asettamaan maakunnan tavoiteväkilukuun 210 000 v. 2030. Maakunnan muuttoeron ikäprofiili säilytettiin nykyisessä muodossaan, mutta eroa parannettiin kaikissa ikäryhmissä. Ennusteessa arvioitiin skenaariomaisesti oikoradan ja maakunnan muiden vahvuuksien vaikutuksia väestökehitykseen. Niiden odotetaan houkuttelevan maakuntaan uusia keskimäärin nykyistä nuorempia asukkaita erityisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tätä väkiluvun nopeampaa kasvua odotetaan Lahden kaupunkiseudulla. Ennuste on siksi alkuvuosiltaan nopeammin kasvava kuin Tilastokeskuksen vastaava. Maakunnan vuoden 2020 väkiluku arvioidaan siinä noin 207 500 asukkaaksi eli runsaat tuhat asukasta suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Väestöennusteen toteutuminen edellyttää, että maakunnan vuosittainen tulomuutto keskimäärin vähintään kolminkertaistuu nykyisestään olettaen, että lähtömuutto ei samanaikaisesti enää lisäänny. Kasvuoletukset on tällöin laskettava voimistuvan maahanmuuton varaan. Tilastokeskus julkaisi alkukesästä 2007 uuden väestöennusteen, joka tukee liiton aikaisemmin asettamaa v. 2030 tavoiteväkilukua. (Kuvio 2.1) 215000 210000 Väkiluku 205000 200000 195000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Päijät-Hämeen liitto v. 2006 198286 197378 198975 202700 205300 207500 208800 209800 210200 210300 Tilastokeskus v. 2004 198286 197378 199280 201560 203950 206220 207970 208610 207920 206390 Tilastokeskus v. 2007 198286 197378 198975 201057 203614 206420 208964 210697 211473 211462 Vuosi Kuvio 2.1 Päijät-Hämeen liiton ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden vertailu Työvoiman tarjontaennuste Tarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä 6

Toimialoista klusteriennakointiin Työvoiman tarjontaennuste Tarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä tavoitteellinen väestökehitys ja tasapainoinen työvoimakehitys edellyttävät. Päijät-Hämeen työvoima pienenee pitkän tähtäimen työvoimaennusteessa runsaat 4 % v. 2020 mennessä lähinnä asukkaiden ikääntymisen johdosta. Työssäkäynnin puolestaan oletetaan lisääntyvän lähivuosina enemmän maakunnasta muualle kuin muualta maakuntaan. Tästä syystä pendelöintitappio kasvaa ennusteessa aluksi, mutta palautuu nykyiselle tasolleen v. 2020. Työpaikkaomavaraisuus pysyy nykyisellään. Työttömien määrä vähenee 4 700 henkeen ja työttömyys viiteen prosenttiin, mikä tähtää liiton asettaman 4,5 prosentin työttömyysrajan alitukseen v. 2030. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Taloudellinen huoltosuhde paranee hieman: 1,40 1,37. Työpaikkaennuste laadittiin niin, että edellä kuvattu työvoiman kokonaiskehitys on suotuisa työvoiman vähenemisestä huolimatta. Ennusteen yhtenä lähtökohtana käytettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viisivuotisennustetta, jonka toimialoittainen muutosvauhti puolitettiin. Suurimpien toimialojen työpaikkakehitys sovitettiin työministeriön laatiman valtakunnallisen työvoimaennusteen kehitysvauhtiin v. 2020. Naisten ja miesten viisivuotisikäryhmittäiset työvoimaosuudet sovitettiin työministeriön ennusteen tasoon v. 2025. Lopulliset toimialoittaiset ennusteluvut muokattiin ennakointiverkoston palautteen perusteella. Päijät-Hämeessä arvioidaan siten olevan 85 100 työpaikkaa vuonna 2020. Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta 2003. (Kuvio 2.2) siten olevan 85 100 työpaikkaa vuonna 2020. Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta 2003. (Kuvio 2.2) Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailua 120000 Työvoima- ja työpaikkakehitys 140 Työvoimakehityksen vauhti 100000 120 80000 100 lkm 60000 40000 80 indeksi 60 40 20000 20 0 1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 vuosi Työvoima Työpaikat 0 2003 2005 2010 2015 2020 vuosi Työvoima Työpaikat Työttömät Työvoimaosuus (15-64 Työllisyysaste (15-64 v.) v.) Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailua Ennuste tehtiin 27 päätoimialan tarkkuudella. Siinä kuusi suurinta toimialaa kattavat puolet Päijät-Hämeen työpaikoista. Suurinta työpaikkakasvua ennustetaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa: yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3 kokonaiskasvusta. Ennuste tehtiin 27 päätoimialan Muut yhteiskunnalliset tarkkuudella. Siinä ja kuusi henkilökohtaiset suurinta toimialaa palvelut, kattavat puolet majoitus- Päijät-Hämeen ja työpaikoista. Suurinta työpaikkakasvua ravitsemistoiminta sekä julkinen ennustetaan hallinto terveydenhuoltoovat pienempiä ja sosiaalipalveluissa vahvasti kasvavia sekä tukkutoimialoja. vähittäiskaupassa: yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3 kokonaiskasvusta. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, Työpaikat vähenevät majoitus- ja eniten ravitsemistoiminta maa-, riistasekä ja julkinen kalataloudessa, hallinto ovat muussa pienempiä valmistuksessa vahvasti kasvavia ja toimialoja. kierrätyksessä Työpaikat (ml. vä- huonekalujen valmistus), sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3) henevät eniten maa-, riista- ja kalataloudessa, muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä (ml. huonekalujen valmistus), sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3) Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittain 7

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 palkkien luvut = toimialan kasvu v. 2003-2020 (%) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) F Rakentaminen M Koulutus O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus I 60-63 Kuljetus ja varastointi D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys H Majoitus- ja ravitsemistoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous I 64 Tietoliikenne D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus J Rahoitus- ja vakuutustoiminta D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto A 02 Metsätalous D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus C Mineraalien kaivu 6,9 11,0 31,6 8,1 1,9 6,0 27,2-11,3 17,5-8,9 0,5-23,1 12,0-17,6-16,6-1,0-6,3-2,2 39,9-1,6-5,1 0,6-45,4 49,3 18,1 18,2 13,9 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 toimialan osuus työpaikoista v. 2020 (%) Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittain Edellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinen maakunnan bruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden 1,9 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina yli kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia Suomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikä tarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua. (Liite 2) Edellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinen maakunnan bruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden 1,9 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina yli kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia Suomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikä tarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua. (Liite 2) 8

Toimialoista klusteriennakointiin 3 Työvoiman kysynnän kehitys Työvoiman kysynnän ennakoiminen on vähintään yhtä oleellista kuin työvoiman tarjonnan ennakointi. Samalla se on astetta haastavampi tehtävä. Monet työvoiman tarjonnan taustalla olevista muutoksista ovat demografisia ja siten luotettavammin ja helpommin laskettavissa. Työvoiman kysynnän arvioinnissa tulisi kyetä arvioimaan yritysten liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Samoin pitäisi arvioida julkisten organisaatioiden työpaikkojen lukumäärän muutoksia. Tällainen tarkastelu toimialoittain edellyttää lukemattomien taustamuuttujien huomioon ottamista maailmantalouden trendeistä aina paikallisiin ilmiöihin. Tehtävä vaikuttaa mahdottomalta. Koska työvoiman kysynnän ennakointia ei kuitenkaan voida sivuuttaa, on pyrittävä yksinkertaistamaan todellisuutta. On rakennettava yksi tulevaisuuskuva jo tapahtuneen perusteella ja aistittava samalla viimeisimpiä kehitystrendejä. Päijät-Hämeen työvoimatarvetta eli työpaikkojen määrää tulevaisuudessa arvioidaan käyttämällä hyväksi Hemaasulaskentamallia. Siinä työvoiman kysyntä lasketaan numeerisesti vain kahden indikaattorin kehitystä ennakoimalla. Indikaattorit ovat: tuotannon arvonlisäyksen muutos toimialoittain tuottavuuden muutos toimialoittain Peruskaava on seuraava: työvoiman määrä (hlö) on yhtä kuin tuotannon arvo ( ) jaettuna tuottavuudella ( / hlö). Pääpiirteittäin laskenta etenee siten, että ensin arvioidaan kunkin toimialan tuotannon arvon muutos (%) tulevaisuudessa. Tuottavuuden kehitys arvioidaan samaan tapaan. Tuottavuus kertoo kuinka paljon euroja yksi työntekijä tuottaa. Laskentamalli laskee työvoiman määrän niin ikään toimialoittain ja eri ajanjaksoille tulevaisuuteen. Koska kysyntälaskelmassa ei ole väestörakenteen tarjoamaa mahdollisuutta täsmälliseen pitkän aikavälin laskentaan (tarjontalaskelma), rajoitutaan toimialojen arvioinnissa käytännössä 15 vuoden aikatähtäykseen aikavälille 2006 2020. Tätä ajanjaksoa seuraavat 20 vuotta ovat aivan liian kaukana vakavasti otettavaa, eräänlaista keskiarvoennakointia ajatellen, ja tälle ajanjaksolle olisi hyödyllisempää luoda skenaarioita toimialojen kehityksestä. Tuotannon arvonlisäys Tuotannon arvo on kasvanut ja kasvaa yleisesti ottaen kaikilla toimialoilla Päijät-Hämeessä. Parhaillaan vallitseva korkeasuhdanne ilmenee tilastoissa yli kolmen prosentin vuosikasvuna, joillain toimialoilla vieläkin korkeampana. Historiatietojen osalta lähteenä käytetään Tilastokeskuksen aluetilinpitoa, kun taas tulevaisuusarvioiden pohjana toimii osittain Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan (Toimiala Online 2007) laskelmat vuoteen 2011 saakka. Etlan ennusteiden rinnalle on laskettu myös arvonlisäyksen lineaarisen kasvun trendi toimialoittain vuodesta 1975 vuoteen 2004 ja edelleen ekstrapoloimalla niiden jatkumot tulevaisuuteen. Pääosin laskelmassa käytetään mainittuja kahta lähdettä. Tämä tarkoittaa, että arvioissa ei ole improvisoitu vaan perustettu ne jopa 30 vuoden kehitykseen. Joissakin tapauksissa on tehty oma arvio - esimerkiksi jos lineaarisen kehityksen ja Etlan arviot eroavat suuresti toisistaan tai jos historiallisen kehityksen perusteella ei ole tilastollisesti merkitsevää perustetta lineaariselle kasvulle tulevaisuudessa. Myös ajankohtainen paikallistuntemus on vaikuttanut joihinkin kasvuprosentteihin. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että Etlan ennusteet ja tasaisen kehityksen mukaisen muutosprosentit aikavälillä 2006 2010 eivät eroa suuresti toisistaan. Suurimpia ongelmia arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa aiheuttavat maa-, riista- ja kalatalous, tekstiiliteollisuus, muu valmistus ja kierrätys sekä mineraalien kaivu. Näiden toimialojen arvonlisäyksen kehitys vuosina 1974 2004 sopii heikosti lineaariselle käyrälle; niiden korrelaatio tasaisen kehityksen kanssa on alle 0,8. Maatalouden arvonlisäyksen kasvu tai hiipuminen riippuu monesta tekijästä ja maatalouden kehityssuuntia olisi hyvä tarkastella lähemmin kattavammin toisessa julkaisussa. Mineraalien kaivu on Päijät-Hämeessä hyvin vähäistä, ja vaikka on mahdollista, että mineraalilöytöjä tehdään, ei niitä tässä spekuloida. Tekstiiliteollisuuden arvonlisäys ei globaalissa taloudessa tule nousemaan 1980-luvun turvatun viennin tasolle, ja alan on tässä arvioitu hiipuvan, vaikka tekstiiliteollisuuden arvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. Muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä on nähty voimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteen tekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu 9

tekstiiliteollisuuden arvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. Muussa Päijät-Hämeen valmistuksessa työvoima- ja kierrätyksessä koulutustarve 2020 on nähty voimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteen tekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu hitaasti kasvavan vahvan huonekaluteollisuuden ja ympäristöklusterin myötä. Muista toimialoista voidaan mainita mm. rakentaminen ja hitaasti rakennusaineteollisuus kasvavan vahvan sellaisina, huonekaluteollisuuden joihin suhdannevaihtelu ja ympäristöklusterin iskee nopeasti. myötä. Muista toimialoista voidaan mainita mm. rakentaminen ja rakennusaineteollisuus sellaisina, joihin suhdannevaihtelu iskee nopeasti. Arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa täytyy ottaa huomioon myös voimistuvat megatrendit ja Arvonlisäyksen teknologian kehittymisen kehityksen aikaansaamat arvioinnissa täytyy muutokset ottaa huomioon eri toimialoilla. myös Muun voimistuvat muassa megatrendit liikennepalveluja teknologian ja kehittymisen sähköteknisten aikaansaamat tuotteiden muutokset valmistusta eri toimialoilla. ei voi täysin Muun perustella muassa aiemman liikennepalveluja kehityksen ja perusteella, sähköteknisten jos on tuotteiden valmistusta nähtävissä, ei että voi tietoliikenne täysin perustella ja ohjelmistoteollisuuden aiemman kehityksen perusteella, merkitys itsessään jos on nähtävissä, ja toimialojen että tietoliikenne sisällä kasvaa ja ohjelmistoteollisuuden tulevaisuudessa. merkitys Energiatalouden itsessään ja väistämätön toimialojen sisällä uudelleen kasvaa organisointi tulevaisuudessa. tuo myös Energiatalouden epävarmuutta väistämätön tähän uudelleen business organisointi as usual malliin. tuo myös Lyhyen epävarmuutta aikavälin tähän ennusteita business on as myös usual tarkastettu malliin. Lyhyen jos tiedetään aikavälin merkittävistä ennusteita on myös investoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojen valmistuksen ja tarkastettu jos tiedetään merkittävistä investoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojen liikennepalvelujen toimialoilla. valmistuksen ja liikennepalvelujen toimialoilla. Lopputulos laskelmasta on, että Päijät-Hämeen tuotanto kasvaa vuoteen 2010 saakka keskimäärin 2,9 % Lopputulos vuosittain. Tästä laskelmasta eteenpäin on, että kasvu Päijät-Hämeen hidastuu siten, tuotanto että aikavälillä kasvaa vuoteen 2011 2015 2010 saakka kasvu keskimäärin on vuosittain 2,9 2,4 % vuosittain. % ja Tästä aikavälillä eteenpäin 2016 2020 kasvu hidastuu 2,1 %. Tämän siten, että jälkeen aikavälillä kasvu 2011 2015 painuu kahden kasvu prosentin on vuosittain alapuolelle. 2,4 % ja aikavälillä Näin siksi, 2016 2020 että 2,1 jos talous %. Tämän kasvaa jälkeen tasaisesti kasvu painuu joka vuosi kahden absoluuttisesti prosentin alapuolelle. saman euromäärän, Näin siksi, kasvuvauhti että jos talous väistämättä kasvaa tasaisesti hiipuu joka vuosi ja kasvuprosentti absoluuttisesti pienentyy. saman euromäärän, Prosenttien kasvuvauhti pieneneminen väistämättä on perusteltua hiipuu ja siinäkin kasvuprosentti mielessä, pienentyy. että talous Prosenttien ei voi pieneneminen kasvaa eksponentiaalisesti perusteltua kovinkaan siinäkin mielessä, pitkään ilman että talous rajuja ei rakenteellisia voi kasvaa eksponentiaalisesti muutoksia. Maakunnan kovinkaan suurista pitkään ilman teollisuustoimialoista rajuja rakenteellisia voimakkainta muutoksia. kasvun Maakunnan arvioidaan suurista vuoteen teollisuustoimialoista 2015 saakka olevan voimakkainta mekaanisessa kasvun arvioidaan vuoteen puunjalostuksessa 2015 saakka ja olevan paperiteollisuudessa mekaanisessa puunjalostuksessa sekä kone- laiteteollisuudessa. ja paperiteollisuudessa Palvelualoilla sekä kone- arvioidaan ja laiteteollisuudessa. voimakkaimmin Palvelualoilla kasvaviksi arvioidaan kuljetus-, voimakkaimmin varastointi kasvaviksi ja tietoliikenne kuljetus-, sekä varastointi yrityspalvelujen ja tietoliikenne toimialat. sekä yrityspalvelujen Sosiaali- ja toimialat. terveydenhuollon Sosiaali- (sekä ja terveydenhuollon julkinen että yksityinen (sekä julkinen toiminta) että yksityinen kasvuksi arvioitiin toiminta) n. kasvuksi 2,8 % vuosittain arvioitiin n. kaudella 2,8 % vuosittain 2006 2020. kaudella Yleisesti 2006 2020. ottaen Yleisesti ennuste ottaen kuvaa ennuste maakunnan kuvaa maakunnan siirtymisestä siirtymisestä enemmän enemmän palveluyhteiskuntaan palveluyhteiskuntaan päin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin. päin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin. Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. ) Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. ) 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 A01,B Maa-, riista- ja kalatalous 46 45 41 42 43 44 45 45 46 47 A02: Metsätalous 61 89 91 102 112 123 133 144 154 164 C: Mineraalien kaivu 5 4 4 4 5 5 6 6 7 7 DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 75 90 138 152 168 184 200 215 231 247 DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 57 48 46 46 42 37 32 27 22 17 DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 123 152 198 236 266 295 325 354 384 413 DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 145 125 155 190 211 232 252 273 294 315 DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 77 125 145 145 165 185 205 225 244 264 DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 34 39 46 52 58 64 70 76 82 87 DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 78 98 106 122 137 153 168 184 199 215 DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 213 174 232 275 311 346 382 418 453 489 DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 27 36 43 56 64 71 78 85 92 99 DM: Kulkuneuvojen valmistus 13 20 24 31 35 39 43 47 51 55 DN: Muu valmistus ja kierrätys 127 149 101 111 120 128 137 145 154 162 E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 39 47 45 51 58 64 70 77 83 90 F: Rakentaminen 150 276 291 306 342 379 416 452 489 526 G: Tukku- ja vähittäiskauppa 237 276 362 419 469 519 569 619 669 718 H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 49 50 54 61 68 75 82 89 97 104 I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 204 290 331 403 458 513 568 623 678 733 J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 87 94 79 91 103 114 126 137 148 160 K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 228 205 240 282 322 362 401 441 481 521 K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 300 348 363 426 488 550 612 674 737 799 L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 124 126 148 154 158 162 166 169 171 174 M: Koulutus 162 171 173 200 227 254 281 308 335 362 N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 281 306 321 375 428 482 536 590 644 698 O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 108 122 121 141 161 180 200 220 240 260 X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. -75-97 -124-124 -124-124 -124-124 -124-124 Arvonlisäys yhteensä (Meuro) 2976 3408 3777 4351 4894 5436 5979 6520 7061 7602 10

Toimialoista klusteriennakointiin Tuottavuus Tuottavuus Laskelman tuottama työpaikkojen lukumäärä on riippuvainen tuottavuuden kehityksestä. Tuottavuuden kasvu Laskelman vähentää tuottama henkilöstön työpaikkojen tarvetta. lukumäärä Tuottavuuden on riippuvainen kasvu siis tuottavuuden hidastaa sitä työpaikkojen kehityksestä. määrän Tuottavuuden lisäystä, kasvu jonka vähentää arvonlisäyksen henkilöstön kasvattamiseen tarvetta. Tuottavuuden muutoin kasvu tarvittaisiin. siis hidastaa Koko sitä aluetalouden työpaikkojen tuottavuuden määrän lisäystä, jonka arvonlisäyksen kasvattamiseen on kaudella muutoin 2006 2010 tarvittaisiin. arvioitu Koko 2,5 aluetalouden %. Seuraavalla tuottavuuden viisivuotiskaudella kasvuprosentiksi tuottavuuden on kaudella kasvuprosentiksi arvioidaan 2006 2010 kasvavan arvioitu 2,5 2,3 %. % Seuraavalla ja kaudella viisivuotiskaudella 2015 2020 hieman tuottavuuden vähemmän, arvioidaan 2,1 %. Tämän kasvavan jälkeen 2,3 % ja kaudella tuottavuuden 2015 2020 hieman kasvu vähemmän, edelleen hiipuu. 2,1 %. Tämän jälkeen tuottavuuden kasvu edelleen hiipuu. Luvut ovat lievästi optimistisia. Esimerkiksi Etla Etla on on arvioinut arvioinut tuottavuuden tuottavuuden vuosikasvuksi vuosikasvuksi noin noin 1,9 1,9 % % Päijät- Päijät-Hämeessä Hämeessä ajanjaksolla ajanjaksolla 2006 2011. 2006 2011. Kun tarkastellaan Kun tarkastellaan tuottavuuden tuottavuuden muutosta Päijät-Hämeessä muutosta Päijät-Hämeessä 1990-luvun loppupuolelta, on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysyttelee käytännössä samana aikavälillä 1990-luvun loppupuolelta, on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysyttelee käytännössä samana aikavälillä 2006 2011. Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee 2006 2011. Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10 vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10 % välillä vuosittain, yksittäisellä toimialalla vielä enemmän. Suomen % välillä vuosittain, Pankin ennusteissa yksittäisellä työn toimialalla tuottavuuden vielä enemmän. vuosimuutos Suomen on 2000-luvun Pankin ennusteissa loppupuolella työn tuottavuuden ollut noin 2 % vuosimuutos hieman on 2000-luvun enemmän. loppupuolella ollut noin 2 % tai hieman enemmän. tai Taulukko 3.2 3.2 Ennuste Ennuste Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen tuottavuuden tuottavuuden kehittymisestä kehittymisestä toimialoittain toimialoittain (1 000 / työntekjiä) (1 000 / työntekjiä) 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 A01,B Maa-, riista- ja kalatalous 11 14 16 19 20 21 22 23 24 25 A02: Metsätalous 135 186 227 263 276 290 305 321 337 354 C: Mineraalien kaivu 79 48 86 100 105 110 116 122 128 135 DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 43 50 96 120 135 153 165 175 184 193 DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 33 32 38 47 53 60 65 69 72 76 DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 42 48 56 70 80 90 97 103 108 114 DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 72 65 82 93 105 119 128 136 143 150 DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 51 56 37 46 51 58 63 67 70 74 DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 69 61 76 95 107 121 131 139 146 153 DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 40 43 49 62 70 79 85 90 95 100 DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 54 44 56 70 79 89 96 102 107 113 DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 49 49 64 79 90 101 109 116 122 128 DM: Kulkuneuvojen valmistus 42 38 45 56 63 72 77 82 86 90 DN: Muu valmistus ja kierrätys 38 44 36 45 51 58 62 66 69 73 E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 56 84 62 70 79 89 96 102 107 113 F: Rakentaminen 46 49 57 64 72 82 88 94 99 104 G: Tukku- ja vähittäiskauppa 28 30 39 42 48 53 57 60 63 67 H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25 20 22 24 27 30 32 34 36 38 I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 51 60 75 91 103 113 122 130 136 143 J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 74 99 78 84 96 105 114 121 127 133 K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 53 36 42 45 51 56 61 64 68 71 K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 246 233 199 204 214 225 237 249 261 275 L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 41 40 43 47 53 58 63 66 70 73 M: Koulutus 38 38 37 40 45 50 54 57 60 63 N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 30 27 27 28 30 33 35 37 39 41 O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 36 34 34 35 40 44 48 51 53 56 X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. -44-77 -84-84 -84-84 -84-84 -84-84 Tuottavuus keskimäärin Päijät-Hämeessä 42 42 46 53 59 66 71 75 79 84 Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustella lyhyesti kahdella ilmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuutta poistuessaan työmarkkinoilta ja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinen kehitys ylipäätään vähentävät työvoiman tarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassa toimialoittain. Päijät-Häme ei muun muassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomen kärkialueita. Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannon tuottavuuden on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat 11

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustella lyhyesti kahdella ilmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuutta poistuessaan työmarkkinoilta ja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinen kehitys ylipäätään vähentävät työvoiman tarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassa toimialoittain. Päijät-Häme ei muun muassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomen kärkialueita. Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannon tuottavuuden on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat viljelijöiden ikääntyneisyys, sukupolven- ja omistajanvaihdokset sekä tilakoon kasvu. Koko loppuennustekauden alkutuotannon tuottavuus kasvaa laskelmassa vuosittain vain prosentin. Teollisuuden tuottavuuden arvioidaan yleisesti ottaen kasvavan suhteellisen vauhdikkaasti, vuosittain 4,5 % ensimmäisellä jaksolla 2006 2010. Syynä ovat mm. teollisuuden työvoiman ikääntyneisyys, mikä aiheuttaa normaalitilannetta suurempia poistumia. Teollisuusyritykset myös investoivat teknologiaan ja automatisoivat prosessejaan samalla kun osaavasta työvoimasta on pula. Vuoden 2010 jälkeen tuottavuuskehitys hidastuu teollisuudessa hieman 2,5 prosenttiin päätyäkseen ennustekauden lopulla yhteen prosenttiin. Energiasektorin, rakentamisen ja palvelujen tuottavuuden arvioidaan kasvavan hitaammin kuin mitä tapahtuu teollisuudessa. Vuoteen 2010 mennessä kasvu on yleisesti ottaen palveluissa 1,5 % sekä vesi-, kaasu- ja sähkösektorilla ja rakentamisessa 2,5 %. Poikkeuksen muodostaa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimiala, jonka kasvu on 4 %. Yleistä puolentoista prosentin kasvua hitaammin kehittyvät asuntojen omistuksen sekä yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialat. Palvelujen tuottavuus kiihtyy 2,5 %:iin kaudella 2011 2015 hiipuen sen jälkeen ensin 2 %:iin ja edelleen 1,5 %:iin. Palvelujen tuottavuuden kasvun lähteinä uskotaan olevan lisääntyvä ja tehostuva informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen sekä aluerakenteen keskittyminen. Myös toiminnan mittakaavaa kasvattavat yhteenliittymät ja yhteistyöverkostot sekä yleistyvä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ovat omiaan vauhdittamaan palvelujen tuottavuutta. Erityisesti julkiselle sektorille ominaisilla toimialoilla (hallinto ja koulutus) mainitun kaltaiset tuottavuuden kasvuprosentit ovat erittäin korkeita. Optimistisista tuottavuuden kasvuluvuista poikkeuksen tekee toimiala, jonka vaikutus maakunnan työvoiman kysyntään on merkittävä: sosiaali- ja terveydenhuolto. Hoivasektorin tuottavuus on 1990-luvun puolivälistä lähtien keskimäärin supistunut (negatiivinen tuottavuuden kasvu). Tässä laskelmassa toimialan tuottavuuden on arvioitu kuitenkin ensin kaudella 2006 2010 varovasti paranevan 0,5 %:lla vuosittain. Sittemmin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus kasvaisi vuoteen 2025 saakka 1,5 % vuosittain supistuakseen sittemmin lopulta 1 %:iin. Toimialan tuottavuuden kasvun perusteena ensi vuosikymmenellä on teleterveydenhoiton ja ihmisten itse toteuttaman terveydenhoidon kehittyminen. Työpaikkojen lukumäärä työvoiman kysyntä Laskentamallin tuottama työpaikkojen lukumäärän kasvu Päijät-Hämeessä on varsin maltillinen. Koko tarkastelujakson aikana työpaikkojen lukumäärä kasvaa karkeasti 80 000 työpaikasta 90 000 työpaikkaan. Työpaikkojen määrä kasvaa ensin vuoteen 2020 mennessä on noin 2 000, jonka jälkeen kasvuvauhti on noin 400 työpaikkaa vuodessa vuoteen 2040 asti. Loppupäätelmänä voi ennakoida, että jos tuottavuuskehitys on suotuisa, Päijät-Häme ei kohtaa ainakaan kovin dramaattista työvoiman riittävyysongelmaa. Toisaalta yksittäisten toimialojen tai ammattien yksittäisistä yrityksistä puhumattakaan osalta osaavan työvoiman puute voi muodostua ongelmaksi. Huomion arvoista on se, että tässä laskelmassa hoiva-alan työpaikkojen lisääntyminen kattaa noin puolet koko maakunnan uusien työpaikkojen projisoidusta määrästä. Tuottavuuskehitys tällä alalla ja väestön terveystilanne vaikuttaa siten hyvin paljon koko maakunnan ammattirakenteeseen. 12

Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 3.3 Ennuste Päijät-Hämeen työpaikkojen kehittymisestä toimialoittain 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 A01,B Maa-, riista- ja kalatalous 4049 3174 2553 2255 2185 2115 2048 1982 1917 1854 A02: Metsätalous 455 481 403 388 406 423 436 448 457 464 C: Mineraalien kaivu 58 77 48 41 44 46 48 50 52 53 DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1762 1792 1435 1271 1240 1200 1209 1230 1256 1277 DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 1733 1490 1230 987 781 610 491 392 306 227 DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2909 3156 3504 3355 3336 3275 3344 3436 3541 3628 DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 2000 1936 1890 2043 2005 1948 1972 2012 2061 2101 DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1501 2239 3965 3193 3207 3175 3263 3372 3491 3591 DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 494 632 612 553 544 529 536 547 561 572 DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 1950 2301 2154 1979 1971 1938 1981 2038 2102 2155 DK: Koneiden ja laitteiden valmistus 3936 3940 4144 3945 3939 3881 3973 4092 4226 4337 DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 559 734 683 713 710 697 712 732 755 774 DM: Kulkuneuvojen valmistus 311 539 542 555 554 546 559 576 595 611 DN: Muu valmistus ja kierrätys 3336 3361 2789 2468 2348 2222 2200 2201 2217 2226 E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 702 558 728 735 730 716 731 751 774 793 F: Rakentaminen 3262 5608 5134 4769 4722 4621 4706 4825 4964 5078 G: Tukku- ja vähittäiskauppa 8385 9247 9242 9931 9820 9839 10010 10257 10545 10781 H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1987 2466 2430 2557 2524 2525 2566 2627 2698 2756 I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne 3975 4823 4435 4435 4455 4520 4645 4800 4971 5113 J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1170 949 1005 1082 1076 1083 1106 1137 1172 1200 K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 4281 5736 5754 6274 6324 6434 6627 6861 7115 7328 K70: Asuntojen omistus ja vuokraus 1220 1492 1828 2088 2277 2443 2588 2712 2819 2908 L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 3021 3180 3430 3315 3004 2790 2655 2539 2452 2368 M: Koulutus 4313 4532 4637 120000 4977 4994 5062 5198 5368 5556 5713 N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 9409 11369 11682 13305 14125 14758 15228 15786 16390 16898 O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 3016 3590 100000 3586 3970 4003 4072 4195 4343 4504 4640 X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. 1715 1268 80000 1474 1474 1474 1474 1474 1474 1474 1474 Työpaikat yhteensä 71509 80670 81315 82658 82797 82943 84502 86587 88969 90920 60000 Lähteet Tilastokeskus (2007). Tuotannon ja työllisyyden aluetilit. 9.8.2006. 0 <pxweb2.stat.fi/database/statfin/kan/atutyo/atutyo_fi.asp>. Toimiala Kuviossa esitetty Online työvoiman (2007). Px-Web: tarjonnan Etlan kuvaaja alue-ennuste perustuu pääosin maakunnittain. Tilastokeskuksen 9.8.2006. (vanhaan) <www2.toimialaonline.fi>. väestöennusteeseen. Kuviossa esitetty työvoiman tarjonnan kuvaaja perustuu pääosin Tilastokeskuksen (vanhaan) %/v ed.jaksolla väestöennusteeseen. 120000 3,5 100000 Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina 1995 2040 2,5 Päijät-Hämeessä (perusura) 80000 60000 40000 20000 Työvoima Työpaikat 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät- Hämeessä 3,0 2,0 1,5 40000 20000 Työvoima Työpaikat 0 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina 1995 2040 Päijät-Hämeessä (perusura) %/v ed.jaksolla 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1,0 0,5 0,0 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 Arvonlisäys ( ) Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus ( /hlö) Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät-Hämeessä 2036-2040 0,0 Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät- Hämeessä 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 Arvonlisäys ( ) Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus ( /hlö) 2036-2040 13

Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistä kertaa myös klusterinäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnilla Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 perusteet määrällisille toimialojen ammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiin kuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen: klusterin muutostekijät, klusterin 4 tärkeimmät Maakunnan tuotteet ja palvelut, klusterikehitys tuotantotavan muutos, klusterin kilpailukyky, klusterin avainammatit ja klusterin avainkoulutukset. Lisäksi kuvattiin yhteys KESU2012- toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistä kertaa myös klusterinäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnilla perusteet määrällisille toimialojen Kutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla ammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiin kuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen: perustuen klusterin muutostekijät, KTM Toimiala klusterin Online tärkeimmät -tietokannan tuotteet ja vuosien palvelut, tuotantotavan 2002-2004 muutos, sisältämiin klusterin yritysten kilpailukyky, klusterin henkilöstömääriin avainammatit ja ja liikevaihdon klusterin avainkoulutukset. muutokseen, Lisäksi sekä kuvattiin eräiden yhteys ammattiryhmien KESU2012-toimialaennakoinnin (OPH:n mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). (Kuva 4.1) Kutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala Online -tietokannan vuosien 2002-2004 sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen, sekä eräiden Kuva 4.1 ammattiryhmien Klusterityöskentelyn (OPH:n ammattiluokitus) malli taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). (Kuva 4.1) Klusterin, yritysverkoston tai yrityksen jäljittävään ennakointiin perustuva henkilöstön kehittäminen B. Klusterien muutos 1 2 3 4 5 A. Megatrendit ja innovaatiot Tasot Tuotannonalat *) Ympäristö Teknologia Ravinto Hoiva Palvelut 1 Verkostoituminen 1 Markkinat - alihankinta - asiakkaat - yritysostot ja myynnit - pelaajat - liittoumat - brändit 2 Ikääntyminen 2 Tuotteet/ palvelut - Työkyvyn ylläpito - massatuotteet - Eläköttyminen, poistumat - menestystuotteet - Iäkkäät asiakkaat - uudet tuotteet 4 Globalisaatio 3 Tuotanto - kv-pääoma, sijoittajat - toimintakonsepti - ulkoisoaminen - tuotantokonsepti - kv-ketjut Suomeen - teknologia 5 Teknologiat 4 Kilpailukyky - materiaalit - laatu, ainutlaatuisuus - valmistusteknologia - hinta/laatu-suhde - informaatioteknologia - logistiikka, sijainti (KM 30.11.2006) Tuotannon määrä D. Henkilöstön kehittäminen C. Työn muutos Osaamisalueet, kvalifikaatiot **) Ammattirakenne/ammatit Hallinta Asiakas Ydin. Logistiikka Tuki Määrät 1 Aikuiskoulutus 1 Asiantuntijat - porrasnostot - johtajat -muutoskoulutus - ratkaisijat - täydennyskoulutus - kehittäjät 2 Siirtymät 2 Asiakastoimijat - sisäiset tiiminvaihdot - markkinoijat - sisäiset tehtävänvaihdot - myyjät, CRM - poistumat - logistikot 3 Uusi työvoima 3 Tekijät - koulutuksesta - tiimivetäjät - muualta, reservistä - tiimiosaajat - ulkomailta - apu- ja tukiosaajat Kuva 4.1 Klusterityöskentelyn malli 14

Toimialoista klusteriennakointiin Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta, jolloin keskitytään lähinnä tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiin klustereihin. Klusterit määritellään yleensä aitoina työelämän tuotantoverkostoina, mutta ne voidaan jäsentää myös osaamisen näkökulmasta silloin kun ennakointiprosessilla halutaan vastata koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Molempia näkökulmia tarvitaan. Päijät-Hämeen klusterit määriteltiin koulutusalakohtaisten neuvottelukuntien jaon ja vastuun jaon mukaisesti: ympäristö, puutuoteala, asuminen, mekatroniikka, muovi, muotoilu, logistiikka, palvelut, matkailu, elintarvike, viestintä ja kulttuuri, hyvinvointi. Tämän johdosta klusterikokonaisuuksia voi luonnehtia osaamisklustereiksi. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutettiin riittävä kattavuus, klustereihin sisällytettiin myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisältyneet klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta olivat lähellä valittua klusterin ydintä. Klusterikuvauksissa esitettiin myös numeeriset arviot asteikolla -5 +5 eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut olivat suhteellisia tulkintoja verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K -toiminnan merkitys vaihteli verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina sovellettaessa klusteriennakointia ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. (Liite 3) Suhteellisen myönteiset klusteriarviot esitettiin siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Toisin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 15

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 5 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukuntien kanssa. Neuvottelukunnat perustettiin syksyllä 2006 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäyhteyksien kehittämiseksi. Yksi neuvottelukuntien keskeisimmistä tehtävistä on työelämässä tapahtuvien muutosten ennakointi. Neuvottelukuntia on 11 kappaletta ja niiden kokoonpano noudattaa Päijät-Hämeen elinkeinostrategiassa määriteltyä klusterirakennetta soveltuvilta osin. Neuvottelukunnat koostuvat elinkeinoelämän sekä julkisten yhteisöjen edustajista, Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Lahden alueen kehittämisyhtiön edustajista. Joissakin neuvottelukunnissa on myös Lahden yliopistokeskuksen edustajia. Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä laati kullekin neuvottelukunnalle pohja-aineiston, joka muodostui laadullisista klusteriaineistoista, KTM:n Toimiala Online -tilastotiedoista sekä ikäkorteista, joilla kuvattiin klusterien ydinammattien ikärakennetta. Ennakointiprosessi käynnistyi neuvottelukunnissa syksyllä 2006. Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin osaamisklusteriin ja alatoimialoihin vaikuttavia muutostekijöitä sekä pohdittiin ammattien ja ammattirakenteen sisällöllistä muutosta. Toisessa vaiheessa nämä pohdinnat muunnettiin määrälliseksi tarkasteluksi ikäkorttien ja muiden tilastotietojen avulla. Neuvottelukunnat arvioivat keskeisten ammattiryhmien kehitystä suunta-arvioiden avulla. Tavoitteena oli selvittää klusterien rakenteellisien ja sisällöllisten muutosten vaikutuksia ammattirakenne-ennusteeseen. Kokousten pöytäkirjojen perusteella asiantuntija Keijo Mäkelä laati alustavan ammattirakenne-ennusteen, jota vielä tarkennettiin projektiryhmän kokouksessa. HEMAASU -mallilla laaditusta elinkeinorakenne-ennusteesta saatiin kunkin toimialan työpaikkojen kokonaismuutos, millä on keskeinen merkitys myös ammattirakenteen muutoksessa. Ammattirakenne-ennuste saatiin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteen summana. Ennuste laadittiin Opetushallituksen ammattirakennetyökalulla ammattiryhmittäin. Kullakin toimialalla ammattiryhmiä on 60 kpl, joskin määrällisesti merkityksellisiä on kullakin vain muutama. Tärkeimpänä ammattirakenneennusteen perusteena on käytetty neuvottelukuntien työskentelyssä syntynyttä aineistoa, joka on tiivistetty liitteeseen 4. Tässä raportissa käsitellään ensisijaisesti yhteenvetotaulukoita mutta toimialoittaiset luvut ovat saatavissa Päijät-Hämeen ennakointiverkoston www-sivuilta (www.paijat-hame.fi/ennakointi). Ennusteessa asiantuntijatyön suhteellinen osuus kasvaa jonkin verran suhteessa perusammattilaisiin. Muutos sisältyy useimpiin ammattilohkoihin (liite 5). Ammattilohkot itsessään kuvaavat enemmän ammattialojen keskinäistä rakennemuutosta kuin osaamisen tason kohoamista (perusammattilaiset vs. asiantuntijat). Asiantuntijatyön osuuden kasvu näkyy ammattiryhmätason ennusteessa (liite 6). 16

Toimialoista klusteriennakointiin 25 000 20 000 Työllisten määrä 15 000 10 000 5 000 0 1995 2000 2004 2010 2015 2020 Vuosi 1 Maa- ja metsätaloustyö 2 Teollinen työ 3 Rakennusalan työ 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5 Palvelutyö 6 Toimistotyö 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 8 Opetus- ja kasvatustyö 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 11 Turvallisuusalan työ 12 Tuntematon Kuvio 5.1 Työllisten määrät pääammattiryhmittäin 17

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Suurimpien pääammattiryhmien keskinäinen suuruusjärjestys pysyy samana koko ennustekauden ajan. Neljä suurinta pääammattiryhmää ovat teollinen työ, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ sekä toimistotyö. Voimakkaimmin työllisten absoluuttiset määrät kasvavat palvelutyössä, sosiaali- ja terveysalan työssä sekä muussa johto- ja asiantuntijatyössä. Suhteellinen kasvu on voimakkainta kulttuuri- ja tiedotustyössä sekä muussa johto- ja asiantuntijatyössä. Kuvioihin 5.2 ja 5.3 on kerätty määrältään eniten kasvavat ja supistuvat ammattiryhmät. Määrältään eniten kasvavat ammattiryhmät ovat kauppiaat ja myyjät, sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat ja sairaanhoitajat. Voimakkaimmin supistuvia ammattiryhmiä ovat maatalous- ja puutarhatyöntekijät sekä toimistotyöntekijät. Määrä 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1995 2000 2004 2010 2015 2020 Aika 2.5 2.11 5.3 5.4 7.1 7.2 7.4 10.2 10.5 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 2.5 2.11 Konetekniikan Sähköalan asiantuntijat asiantuntijat 2.11 5.3 Sähköalan Kauppiaat ja asiantuntijat myyjät 5.3 5.4 Kauppiaat Kaupan alan ja johtajat myyjät ja asiantuntijat 5.4 7.1 Kaupan Perus- ja alan lähihoitajat johtajat ja asiantuntijat 7.1 7.2 Perus- Sairaanhoitajat ja lähihoitajat 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 7.2 Sairaanhoitajat 10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat 7.4 10.5 Sosiaalialan Tietotekniikan työntekijät johtajat ja asiantuntijat ja ohjaajat 10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat 10.5 Kuvio Tietotekniikan 5.2 Eniten määrältään johtajat v. 1995 2020 ja asiantuntijat kasvaneet ja kasvavat ammattiryhmät Kuvio 5.3 Eniten määrältään v. 1995 2020 supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät 18

Toimialoista klusteriennakointiin Määrä 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1995 2000 2004 2010 2015 2020 Aika 1.1 2.2 2.3 2.7 2.8 2.10 3.1 5.2 6.1 6.2 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 1.1 2.3 Maatalous- Metallityöntekijät ja puutarhatyöntekijät 2.2 2.7 Tekstiili-, Puutyöntekijät vaatetus- ja -asiantuntijat ja nahkatyöntekijät 2.3 2.8 Metallityöntekijät Kemiallisen prosessityön työntekijät 2.7 2.10 Puutyöntekijät Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät ja -asiantuntijat 2.8 3.1 Kemiallisen Rakennustyöntekijät prosessityön työntekijät 2.10 5.2 Siivoustyöntekijät Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 3.1 6.1 Rakennustyöntekijät Taloushallinnon toimistotyötekijät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 5.2 Siivoustyöntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyötekijät Kuvio 5.3 Eniten määrältään v. 1995 2020 supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 6 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve Opetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa 6.1. Poistumakertoimet ovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta: kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksesta ja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumat voidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotka on kuvattu ikäkorteilla. Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattava ennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus. Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia. Työpaikka-avaukset muodostuvat ammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osa uusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkien poistuman kautta. Poistumien merkitys on suuri myös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvat nimenomaan poistumien korvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavilla aloilla myös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suuri merkitys. Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainen poistuma lähes 700 henkeä) ja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla 19

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 6 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve Opetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa 6.1. Poistumakertoimet ovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta: kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksesta ja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumat voidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotka on kuvattu ikäkorteilla. Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattava ennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus. Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia. Työpaikka-avaukset muodostuvat ammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osa uusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkien poistuman kautta. Poistumien merkitys on suuri myös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvat nimenomaan poistumien korvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavilla aloilla myös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suuri merkitys. Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainen poistuma lähes 700 henkeä) vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi. Laskelmat eivät sisällä ja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi. Laskelmat eivät sisällä ammatillista tai alueellista ammatillista tai alueellista liikkuvuutta. liikkuvuutta. Taulukko 6.1 6.1 Poistuma Poistuma työvoimasta työvoimasta v. 2005 2020, v. 2005 2020, henkeä henkeä Yhteensä 2005-2020 Vuotta kohden 2005-2020 Pääammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1 Maa- ja metsätaloustyö 134 745 1 129 2 007 8 47 71 125 2 Teollinen työ 911 5 371 4 541 10 822 57 336 284 676 3 Rakennusalan työ 279 1 429 1 024 2 732 17 89 64 171 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 209 1 016 877 2 102 13 63 55 131 5 Palvelutyö 618 4 112 4 245 8 975 39 257 265 561 6 Toimistotyö 255 1 504 2 132 3 891 16 94 133 243 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 300 2 466 2 240 5 006 19 154 140 313 8 Opetus- ja kasvatustyö 115 405 1 234 1 755 7 25 77 110 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 44 164 320 528 3 10 20 33 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 98 415 885 1 398 6 26 55 87 11 Turvallisuusalan työ 32 109 312 454 2 7 20 28 12 Tuntematon 49 412 537 998 3 26 34 62 Yhteensä 3 045 18 147 19 476 40 667 190 1 134 1 217 2 542 Ammattiryhmittäin (60 (60 kpl) kpl) tarkasteltuna suurimmat suurimmat absoluuttiset absoluuttiset poistumat poistumat kohdentuvat kohdentuvat seuraaviin ryhmiin: 1) seuraaviin kauppiaat ryhmiin: ja myyjät, 2) 1) sosiaalialan kauppiaat työntekijät ja ohjaajat, myyjät, 3) 2) taloushallinnon sosiaalialan toimistotyöntekijät, työntekijät ja ohjaajat, 4) 3) siivoustyöntekijät, taloushallinnon toimistotyöntekijät, 5) 4) metallityöntekijät, siivoustyöntekijät, 6) 5) opettajat ja opetusalan metallityöntekijät, muut asiantuntijat, 7) 6) rakennustyöntekijät, opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat, 8) puutyöntekijät ja asiantuntijat sekä 7) rakennustyöntekijät, 9) maatalous- ja puutarhatyöntekijät. 8) puutyöntekijät ja asiantuntijat sekä Kaikissa 9) edellä maatalousmainituissa ammattiryhmissä ja puutarhatyöntekijät. poistuma on arviolta vähintään 100 henkeä vuodessa. (Liite 7) Uuden Kaikissa työvoiman edellä mainituissa tarve on työstetty ammattiryhmissä Opetushallituksessa, poistuma eikä on tätä arviolta vaihetta vähintään ole arvioitu 100 henkeä alueellisessa ennakointityössä. vuodessa. Tätä (Liite vaihetta 7) ei ole työstetty alueellisessa ennakointityössä. Uuden työvoiman tarvelaskelmassa on otettu huomioon sekä avautuvat työpaikat että myös työttömät. Kun verrataan työttömien tulovirtaa suhteessa työttömäksi Uuden päätymiseen, työvoiman nettovaikutus tarve on työstetty uuden Opetushallituksessa, työvoiman tarvelaskelman eikä kannalta tätä vaihetta on käytännössä ole arvioitu erittäin pieni. Toisin sanottuna alueellisessa työttömyysvirroilla ennakointityössä. ei ole Tätä juurikaan vaihetta merkitystä ei ole työstetty työelämästä alueellisessa johtuvien ennakointityössä. koulutettujen tarvelaskelmaan, vaan Uuden tarve työvoiman selittyy käytännössä tarvelaskelmassa työpaikka-avauksilla on otettu huomioon eli poistumilla sekä avautuvat ja ammattirakenteen työpaikat muutoksella. että myös Työvoiman liikkuvuus työttömät. ei Kun sisälly verrataan laskelmaan. työttömien (Liite 8) tulovirtaa suhteessa työttömäksi päätymiseen, nettovaikutus uuden työvoiman tarvelaskelman kannalta on käytännössä erittäin pieni. Toisin sanottuna työttömyysvirroilla ei ole juurikaan merkitystä työelämästä johtuvien koulutettujen tarvelaskelmaan, vaan tarve selittyy käytännössä työpaikka-avauksilla eli poistumilla ja ammattirakenteen muutoksella. Työvoiman liikkuvuus 20 ei sisälly laskelmaan. (Liite 8)

Toimialoista klusteriennakointiin muutoksesta. Toimistotyön, maa- ja metsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomien pääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumien aiheuttamaa työpaikkojen Kuviossa 6.1 on kuvattu ammattirakenteen muutoksen ja poistuman vaikutusta avautuvien työpaikkojen määrään. Positiivinen luku kertoo kuinka paljon työpaikkoja tulee vuodessa lisää poistumista tai ammattirakenteen muutoksesta johtuen kussakin pääammattiryhmässä. Negatiivinen luku taas kertoo kuinka paljon työpaikkoja häviää määrän lisäystä. ammattirakenteen muutoksesta johtuen. Eniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityön Suurin osa avautuvien työpaikkojen määrästä aiheutuu poistumista. Ainoastaan asiantuntijatyön pääammattiryhmässä ammattiryhmissä. suurempi osa työpaikkojen Teollisen työn lisäyksestä pääammattiryhmän aiheutuu ammattirakenteen työpaikka-avaukset muutoksesta. Toimistotyön, syntyvät lähes maa- ja metsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomien pääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumien aiheuttamaa työpaikkojen määrän kokonaan poistumista johtuen. lisäystä. Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikkaavauksiin v. 2004 2020, henkeä vuodessa pääammattiryhmittäin Eniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityön ammattiryhmissä. Teollisen työn pääammattiryhmän työpaikka-avaukset syntyvät lähes kokonaan poistumista johtuen. 12 Tuntematon 11 Turvatyö 10 Asiantuntijatyö 9 Kulttuurityö 8 Kasvatustyö Muutos Poistuma 7 Hyvinvointityö 6 Toimistotyö 5 Palvelutyö 4 Liikennetyö 3 Rakennusalan työ 2 Teollinen työ 1 Maa- ja metsätaloustyö -200 0 200 400 600 800 Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikka-avauksiin v. 2004 2020, henkeä vuodessa pääammattiryhmittäin 7 Ammatti/koulutus avaimet Ammatti-koulutus-avaimen avulla selvitetään, mihin koulutuksiin uuden työvoiman tarve ammattiryhmittäin (60 kpl) kohdentuu. Kysymys on rekrytointistrategiasta eli kääntäen 21 tulkittuna koulutettujen sijoittumisesta ammattiryhmiin. Ammatti-koulutus-avaimet perustuvat Opetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseen sijoittumiseen.

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 7 Ammatti/koulutus avaimet Ammattikoulutusavain Ammatti-koulutus-avaimen avulla on tavoitteellinen. selvitetään, mihin koulutuksiin Taulukossa uuden 7.1 työvoiman on kuvattu tarve esimerkkinä ammattiryhmittäin (60 metallityöntekijöiden kpl) kohdentuu. Kysymys on ammattiryhmän rekrytointistrategiasta valtakunnallinen eli kääntäen tulkittuna ammatti-koulutus-avain. koulutettujen sijoittumisesta Avain ammattiryhmiin. Ammatti-koulutus-avaimet perustuvat Opetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseen kohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeen vuonna 2020 lähes sijoittumiseen. kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttia toteutumaa korkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näy tavoiteavaimessa enää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuskin laskee noin 5 prosenttia. Ammattikoulutusavain on tavoitteellinen. Taulukossa 7.1 on kuvattu esimerkkinä metallityöntekijöiden ammattiryhmän valtakunnallinen ammatti-koulutus-avain. Avain kohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeen vuonna 2020 lähes kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttia toteutumaa korkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näy tavoiteavaimessa enää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuskin laskee noin 5 prosenttia. Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistä koulutuksesta rekrytoidaan alalle) Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistä koulutuksesta rekrytoidaan alalle) 2.3 Metallityöntekijät Koulutusaste 2000 2004e Avain Ammatillinen peruskoulutus 74,38 73,99 97,59 Ammattikorkeakoulututkinto 5,61 6,81 1,29 Yliopistotutkinto 0,28 0,43 0,00 Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12 Koulutusaste Opintoala 2000 2004e Avain Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,92 1,11 1,24 Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 5,27 5,56 1,02 Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 43,38 38,46 82,14 Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 3,79 4,56 3,51 Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,96 1,28 0,14 Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,64 4,19 5,23 Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 8,61 9,85 3,98 Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,48 0,96 0,33 Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,86 0,66 1,20 Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,02 0,11 0,10 Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12 Yhteensä 87,66 85,51 100,00 Avaimeen kuulumaton koulutus 12,34 14,49 0,00 Kaikki yhteensä 100,00 100,00 100,00 Taulukossa 7.2 7.2 on kuvattu on kuvattu Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen aineistoilla tuotettu aineistoilla avain, tuotettu jossa tavoite avain, on koulutusasteen jossa tavoite suhteen on jokseenkin sama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa eli ammatillisen peruskoulutuksen kone-, metalli- ja koulutusasteen suhteen jokseenkin sama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa eli energiatekniikkaa (502), johon työvoimatarvetta kohdennetaan ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukosta näkyy tässä kohden peruskoulutuksen myös avaimen huomattava kone-, tavoitteellisuus, metalli- ja energiatekniikkaa koska tavoitteessa suhteellinen (502), johon osuus suunnilleen ammatillisen työvoimatarvetta kaksinkertaistuu toteutuneeseen kohdennetaan rekrytointiin. ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukosta näkyy tässä kohden myös avaimen huomattava tavoitteellisuus, koska tavoitteessa suhteellinen osuus suunnilleen kaksinkertaistuu toteutuneeseen rekrytointiin. Taulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta 22

Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta 2.3 Metallityöntekijät Päijät-Häme Koulutusaste 2000 2004 Avain Ammatillinen peruskoulutus 52,22 66,36 98,61 Ammattikorkeakoulututkinto 3,15 5,26 0,56 Yliopistotutkinto 0,07 0,18 0,00 Muu koulutus tai ei tutkintoa 44,57 28,20 0,83 Koulutusaste Opintoala 2000 2004 Avain Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 36,10 43,21 82,37 Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 3,92 5,17 5,58 Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,13 4,68 4,99 Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1,20 2,20 2,73 Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,29 0,43 1,41 Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 2,02 2,78 1,30 Muu koulutus tai ei tutkintoa 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 0,00 0,00 0,55 Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,38 0,67 0,52 Muu koulutus tai ei tutkintoa 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 0,00 0,00 0,22 Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,42 0,70 0,15 Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,31 0,58 0,06 Muu koulutus tai ei tutkintoa 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 0,00 0,00 0,05 Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,00 0,00 0,04 Ammatillinen peruskoulutus 003 Lukiokoulutus 0,00 0,00 0,00 Edellä kuvattuun kuvattuun tapaan tapaan on kuvattavissa on kuvattavissa kaikkien kaikkien 60 ammattiryhmän 60 ammattiryhmän ammatti-koulutus-avaimet. ammatti-koulutus-avaimet. Avaimien keskei- Avaimien keskeisiä piirteitä ovat: siä piirteitä ovat: - tavoitteellisessa avaimessa koulutustarve koulutustarve kohdennetaan kohdennetaan ammattiryhmän ammattiryhmän kannalta avainkoulutukseen kannalta avainkoulutukseen - toteutuneen rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekä sillä, mitä työtä on - toteutuneen ollut saatavilla rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekä sillä, - ammateissa mitä työtä koulutusaste on ollut kohoaa saatavilla pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityy runsaasti ja tilalle tulee - ammateissa tutkinnon suorittaneita koulutusaste kohoaa pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityy runsaasti - perusammattien ja tilalle kohdalla tulee avain tutkinnon voi olla suorittaneita pulmallinen; yhtäältä tavoitteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähenee kun yhtäältä osaamistason kohoamisvaatimukset saattaisivat edellyttää ammattikorkeakoulututkintoa - perusammattien kohdalla avain voi olla pulmallinen; yhtäältä tavoitteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähenee kun yhtäältä osaamistason - asiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla tutkintoa olevien määrä vähenee että myös ammatillisen kohoamisvaatimukset saattaisivat koulutuksen edellyttää suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa osuus vähenee asiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla - koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsa keskeyttäneet, tutkintoa jotka voivat olevien sijoittua määrä koulutustaan vähenee vastaavaan että myös ammattiin ammatillisen ilman tutkintoa; koulutuksen osittain suorittaneiden suoritettu koulutus osuus näkyy jatkossakin tilastoissa luokassa ei-tutkintoa vähenee - koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsa keskeyttäneet, jotka voivat sijoittua koulutustaan vastaavaan ammattiin ilman tutkintoa; osittain suoritettu koulutus näkyy jatkossakin tilastoissa luokassa ei-tutkintoa 8 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain Ammateittain ennakoitu koulutettujen tarve on muunnettu ammatti-koulutus-avaimilla (vrt. 23

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 8 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain samoin Ammateittain kuin sosiaali- ennakoitu ja koulutettujen terveysalan tarve osuudet on muunnettu ovat vajaat ammatti-koulutus-avaimilla 20 prosenttia. Työttömien (vrt. taulukko 7.1) koulutusala- ja -astekohtaiseksi ei voida tarpeeksi pitää (ks. merkittävänä taulukko 8.1). Koulutettuja tarpeen tyydyttäjänä. tarvitaan vuoteen Koulutusasteittain 2020 mennessä vuositasolla yh- työvoimatarjontaa tarkasteltaessa teensä lähes 2 500 ammatillisen henkeä. Tekniikan koulutuksen ja liikenteen suorittaneiden alan osuus tästä osuus tarpeesta koulutettujen noin 36 prosenttia. kokonaistarpeesta Yhteiskuntatieteiden, on noin liiketalouden 52 prosenttia, ja hallinnon ammattikorkeakoulututkinnon alan samoin kuin sosiaali- ja terveysalan suorittaneiden osuudet osuus ovat noin vajaat 27 20 prosenttia. ja Työttömien yliopistotutkinnon työvoimatarjontaa ei voida suorittaneiden pitää merkittävänä osuus noin tarpeen 18 tyydyttäjänä. prosenttia. Koulutusasteittain tarkasteltaessa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus koulutettujen kokonaistarpeesta on noin 52 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 8.1 Uuden osuus työvoiman noin 27 prosenttia tarve koulutusaloittain ja yliopistotutkinnon ja -asteittain suorittaneiden v. 2005 2020, osuus noin henkeä 18 prosenttia. Taulukko vuodessa Taulukko 8.1 Uuden työvoiman tarve koulutusaloittain ja -asteittain v. 2005 2020, henkeä vuodessa Avautuvat työpaikat Työttö-mien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve Koulutusala / Koulutusaste 1 Humanistinen ja kasvatusala 129 5 124 9 134 Ammatillinen koulutus 11 1 10 1 11 Ammattikorkeakoulututkinto 8 0 8 1 9 Yliopistotutkinto 110 4 106 8 114 2 Kulttuuriala 124 10 115 8 123 Ammatillinen koulutus 54 5 49 4 53 Ammattikorkeakoulututkinto 36 2 34 2 36 Yliopistotutkinto 34 2 32 2 34 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 419 27 392 32 425 Ammatillinen koulutus 146 14 132 14 145 Ammattikorkeakoulututkinto 175 9 166 13 179 Yliopistotutkinto 98 3 95 6 101 4 Luonnontieteiden ala 67 4 63 5 68 Ammatillinen koulutus 4 1 3 0 4 Ammattikorkeakoulututkinto 25 1 24 2 26 Yliopistotutkinto 38 2 36 2 39 5 Tekniikan ja liikenteen ala 900 76 824 71 895 Ammatillinen koulutus 632 64 568 53 622 Ammattikorkeakoulututkinto 191 9 182 13 195 Yliopistotutkinto 76 3 73 5 78 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 82 8 74 7 81 Ammatillinen koulutus 52 5 47 5 52 Ammattikorkeakoulututkinto 23 2 21 2 23 Yliopistotutkinto 7 0 6 0 7 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 462 20 441 31 472 Ammatillinen koulutus 230 13 217 15 233 Ammattikorkeakoulututkinto 169 6 163 12 175 Yliopistotutkinto 63 1 61 4 65 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 197 22 175 16 191 Ammatillinen koulutus 176 20 155 14 170 Ammattikorkeakoulututkinto 19 1 18 1 19 Yliopistotutkinto 2 0 2 0 2 9 Muu koulutus 76 8 68 7 74 Ammatillinen koulutus 4 0 4 0 4 Ammattikorkeakoulututkinto 3 0 3 0 3 Yliopistotutkinto 1 0 1 0 1 Muu koulutus tai ei tutkintoa 67 8 60 6 66 Yhteensä 2 456 178 2 277 186 2 463 24

9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Toimialoista klusteriennakointiin Koulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä tai kääntäen keskeytymisistä, moninkertaisesta koulutuksesta eli pääasiassa opintojen jatkamisesta 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi seuraavalla koulutusasteella sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikka henkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnon suorittaneiden vuosiluokasta osa ei kuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, välivuosista, asevelvollisuuden Koulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä tai kääntäen keskeytymisistä, moninkertaisesta työttömyydestä koulutuksesta eli johtuen. pääasiassa opintojen jatkamisesta seuraavalla koulutusasteella sekä suorittamisesta tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikka henkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnon suorittaneiden vuosiluokasta osa ei kuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, välivuosista, asevelvollisuuden suorittamisesta tai työttömyydestä johtuen. Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset. Koulutuksen tuotoskertoimet vaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan aloittajia enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämään valmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määrään suhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla aloittaneista siirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alalla aloittaneista. Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset. Koulutuksen tuotoskertoimet vaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan aloittajia enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämään valmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määrään suhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla aloittaneista siirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alalla aloittaneista. Taulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimet Taulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimet OPH 24.3.2007 Läpäisykertoimet, opintojen jatkaminen ja työvoimaosuudet (työllisyysaste) 2007 Aloitusp. Tuotos Työelämän syöttösarake Läpäisys Jatkaminen Työv.osuus kpl/% tarve ->alpaa 1 Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste 100 90 % 23 % 91 % 63 1,6 Ammattikorkeakoulu 100 83 % 5 % 92 % 72 1,4 Yliopisto 100 83 % 3 % 93 % 75 1,3 2 Kulttuuriala Toinen aste 100 73 % 23 % 91 % 51 1,9 Ammattikorkeakoulu 100 83 % 5 % 92 % 73 1,4 Yliopisto 100 79 % 3 % 93 % 71 1,4 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Toinen aste 100 77 % 23 % 91 % 54 1,8 Ammattikorkeakoulu 100 78 % 5 % 92 % 68 1,5 Yliopisto 100 83 % 3 % 93 % 75 1,3 4 Luonnontieteiden ala Toinen aste 100 74 % 23 % 91 % 52 1,9 Ammattikorkeakoulu 100 74 % 5 % 92 % 65 1,5 Yliopisto 100 71 % 3 % 93 % 64 1,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste 100 83 % 23 % 91 % 58 1,7 Ammattikorkeakoulu 100 71 % 5 % 92 % 62 1,6 Yliopisto 100 76 % 3 % 93 % 68 1,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 93 % Toinen aste 100 76 % 23 % 91 % 53 1,9 Ammattikorkeakoulu 100 76 % 5 % 92 % 66 1,5 Yliopisto 100 76 % 3 % 93 % 68 1,5 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste 100 84 % 23 % 91 % 59 1,7 Ammattikorkeakoulu 100 89 % 5 % 92 % 78 1,3 Yliopisto 100 95 % 3 % 93 % 86 1,2 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste 100 79 % 23 % 91 % 56 1,8 Ammattikorkeakoulu 100 78 % 5 % 92 % 68 1,5 Yliopisto 100 65 % 3 % 93 % 59 1,7 9 Muu koulutus Toinen aste 100 100 % 23 % 91 % 70 1,4 Ammattikorkeakoulu 100 100 % 5 % 92 % 87 1,1 Yliopisto 100 100 % 3 % 93 % 90 1,1 Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämällä uuden työvoiman kokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista 25

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämällä uuden työvoiman kokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista koulutusta koskevat oletukset sekä työvoimaosuutta kuvaavat kertoimet. Aloittajatarpeesta on laskettu keskimääräinen vuosittainen aloittajatarve, joka on suhteutettu nuorten aloituspaikkoihin Päijät-Hämeessä vuonna 2007. Taulukon viimeisessä sarakkeessa on laskettu näiden lukujen erotus. Negatiivinen luku kertoo, että maakunnassa on liian vähän aloituspaikkoja työvoiman tarpeeseen verrattuna, positiivinen luku taas kertoo aloituspaikkojen ylitarjonnasta maakunnan työvoimatarpeeseen nähden. Luvut ovat suuntaa-antavia. Lukuja tulkittaessa on syytä huomioida myös ylimaakunnalliset koulutusvirrat. Päijät-Häme kouluttaa ihmisiä myös muiden maakuntien tarpeisiin ja päijäthämäläisiä koulutetaan muissa maakunnissa. Työvoimatarpeeseen perusteella Päijät-Hämettä varten tarvitaan vuosittain noin 600 yliopistoasteen aloituspaikkaa. Koska Päijät-Hämeessä on vain joitakin aloituspaikkoja, lähes kaikki Päijät-Hämeen tarvitsemat yliopistokoulutuksen saaneet henkilöt tulevat maakunnan ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulutuksesta puuttuu lähes sata paikkaa vuoden 2007 aloittajapaikkamääriin verrattuna ja ammatillisesta koulutuksesta uupuu yli 200 aloituspaikkaa vuotta kohden. Koulutusaloittain voidaan todeta, että tekniikan ja liikenteen alalla aloituspaikkoja on erittäin vähän verrattuna tarpeeseen. Paikkoja on liian vähän myös yhteiskunta-, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lisää aloituspaikkoja. Päijät-Häme on liikunnan alalla valtakunnallinen kouluttaja ja liikunnan koulutuspaikkoja onkin runsaasti maakunnan omaan tarpeeseen nähden. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kuuluvat samaan koulutusalaan. Tästä syytä aloituspaikkojen ja aloittajatarpeen välinen erotus näyttää todellista hiukan pienemmältä sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta katsottuna. Aloituspaikoista näyttäisi olevan ylitarjontaa kulttuurialalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Päijät-Hämeen kouluttaa korkeatasoisia kulttuurialan osaajia omaa maakuntaan huomattavasti laajemmalle alueelle. Ympäristöala on nostettu Päijät-Hämeen kärkialaksi ja alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalan merkitys ja työvoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina. 26

alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalan merkitys ja työvoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina. Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v. 2005 2020 koulutusaloittain ja -asteittain (henkeä/vuosi) Taulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v. 2005 2020 koulutusaloittain ja -asteittain (henkeä/vuosi) 27

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 10 Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve 10 Nuorisoikäluokan Nuorisoikäluokkaan (16 21 -vuotiaat) keskimääräiseksi suhteutettu kooksi on oletettu noin aloittajatarve 2 350. Aloittajatarve on kuitenkin huomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaan Nuorisoikäluokan huomioon opintojen (16 läpäisy 21 -vuotiaat) sekä moninkertainen keskimääräiseksi koulutus kooksi (ks. on taulukko oletettu 10.1). noin 2 350. Aloittajatarve on kuitenkin huomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaan huomioon opintojen läpäisy sekä moninkertainen koulutus Alueen nuorisoikäluokka (ks. taulukko 10.1). ei siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä. Laskennallinen aloittajatarve on suurin Alueen 1) tekniikan nuorisoikäluokka ja liikenteen ei alalla, siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä. 2) yhteiskuntatieteiden, Laskennallinen liiketalouden aloittajatarve hallinnon suurin alalla sekä 1) 3) tekniikan sosiaali- ja terveysalalla liikenteen alalla, 2) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä 3) Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveysalalla on ainoastaan 25 perustutkintoon johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähes Päijät-Hämeessä 600 nuorta hakeutuu on ainoastaan vuosittain 25 muualle perustutkintoon yliopisto-opintoihin. johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähes 600 nuorta hakeutuu vuosittain muualle yliopisto-opintoihin. Taulukko 10.1 Ikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve v. 2007 2020, näistä lasketut Taulukko loppututkinnot 10.1 Ikäluokkaan (koulutettavat) suhteutettu sekä aloittajatarve toteutunut koulutuksen v. 2007 2020, aloittaminen näistä lasketut koulutusaloittain loppututkinnot ja (koulutettavat) sekä toteutunut asteittain koulutuksen aloittaminen koulutusaloittain ja asteittain Koulutusala / Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet viimeinen vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 92 79 115 175 Ammatillinen koulutus 92 79 18 28 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 7 10 Yliopistotutkinto 0 0 91 138 2 Kulttuuriala 454 451 119 181 Ammatillinen koulutus 269 285 58 88 Ammattikorkeakoulututkinto 185 166 31 47 Yliopistotutkinto 0 0 31 47 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 413 354 382 580 Ammatillinen koulutus 244 186 144 219 Ammattikorkeakoulututkinto 169 168 151 229 Yliopistotutkinto 0 0 87 133 4 Luonnontieteiden ala 107 95 71 107 Ammatillinen koulutus 60 49 9 14 Ammattikorkeakoulututkinto 47 46 25 38 Yliopistotutkinto 0 0 36 55 5 Tekniikan ja liikenteen ala 960 979 899 1 367 Ammatillinen koulutus 687 710 643 978 Ammattikorkeakoulututkinto 273 269 186 282 Yliopistotutkinto 0 0 70 107 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 171 160 86 131 Ammatillinen koulutus 145 136 59 89 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 22 33 Yliopistotutkinto 26 24 6 9 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 612 628 420 639 Ammatillinen koulutus 308 324 234 356 Ammattikorkeakoulututkinto 304 304 136 207 Yliopistotutkinto 0 0 49 75 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 384 339 204 311 Ammatillinen koulutus 302 263 183 279 Ammattikorkeakoulututkinto 82 76 19 29 Yliopistotutkinto 0 0 2 3 9 Muu koulutus 0 0 54 82 Ammatillinen koulutus 0 0 7 11 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 4 6 Yliopistotutkinto 0 0 1 1 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 0 42 63 Yhteensä 3 192 3 085 2 351 3 572 Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien välillä. Tietyillä koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänä muista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialan koulutukseen 28 hakeudutaan muualta ja useimmiten myös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltu ylimaakunnallisia opiskelijavirtoja Päijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkä verran Päijät-

Toimialoista klusteriennakointiin Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien välillä. Tietyillä koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänä muista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialan koulutukseen hakeudutaan muualta ja useimmiten myös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltu ylimaakunnallisia opiskelijavirtoja Päijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkä verran Päijät-Hämeestä lähdetään opiskelemaan muihin maakuntiin. Ns. nettovoittajina (tulijoita enemmän kuin lähtijöitä) voidaan pitää kulttuurialaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeeseen tulee vuosittain lähes 1 000 opiskelijaa muista maakunnista, joten alueen ikäluokkaennusteesta on vaikea vetää johtopäätöksiä opiskelijamäärän potentiaalisesta kehityksestä. Päijät-Hämeen rekrytointialue on kohtuullisen suuri ja Päijät-Häme kouluttaa etenkin Etelä-Suomen suuralueen tarpeisiin. Taulukko 10.2. Ylimaakunnalliset oppilasvirrat Päijät-Hämeen näkökulmasta v. 2005 koulutusaloittain ja -asteittain 2005 Opiskelee omassa Muista maakunnista Opiskelee Muiden Opiskelee muissa Nettomäärä maakunnassa tulleet (A) maakunnassa %-osuus maakunnissa (B) (A-B) %-osuus2005 1 Humanistinen ja kasvatusala 91 40 131 31 % 170-130 -99 % Ammatillinen peruskoulutus 91 40 131 31 % 13 27 21 % Ammattikorkeakoulu 0 0 0 14-14 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 143-143 2 Kulttuuriala 169 244 413 59 % 167 77 19 % Ammatillinen peruskoulutus 136 99 235 42 % 44 55 23 % Ammattikorkeakoulu 33 145 178 81 % 62 83 47 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 61-61 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 262 100 362 28 % 222-122 -34 % Ammatillinen peruskoulutus 166 32 198 16 % 30 2 1 % Ammattikorkeakoulu 96 68 164 41 % 100-32 -20 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 92-92 4 Luonnontieteiden ala 70 26 96 27 % 109-83 -86 % Ammatillinen peruskoulutus 44 2 46 4 % 9-7 -15 % Ammattikorkeakoulu 26 24 50 48 % 13 11 22 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 87-87 5 Tekniikan ja liikenteen ala 757 224 981 23 % 357-133 -14 % Ammatillinen peruskoulutus 615 82 697 12 % 79 3 0 % Ammattikorkeakoulu 142 142 284 50 % 155-13 -5 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 123-123 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 64 85 149 57 % 108-23 -15 % Ammatillinen peruskoulutus 60 66 126 52 % 67-1 -1 % Ammattikorkeakoulu 0 0 0 21-21 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 4 19 23 83 % 20-1 -4 % 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 376 277 653 42 % 170 107 16 % Ammatillinen peruskoulutus 235 119 354 34 % 38 81 23 % Ammattikorkeakoulu 141 158 299 53 % 83 75 25 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 49-49 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 222 126 348 36 % 73 53 15 % Ammatillinen peruskoulutus 197 66 263 25 % 38 28 11 % Ammattikorkeakoulu 25 60 85 71 % 34 26 31 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 1-1 9 Muu koulutus 0 0 0 16-16 Ammatillinen peruskoulutus 0 0 0 16-16 Ammattikorkeakoulu 0 0 0 0 0 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 0 0 0 0 0 Yhteensä 2011 1122 3133 36 % 1392-270 -9 % Ammatillinen peruskoulutus 1544 506 2050 25 % 334 172 8 % Ammattikorkeakoulu 463 597 1060 56 % 482 115 11 % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto 4 19 23 83 % 576-557 -2422 % 11 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Jaana Simola, Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimii osaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestön koulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmien osaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeen koulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alue on jonkinlainen edelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisen järjestelmän saavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myös elinkeinoelämän prioriteetit ja kasvusuuntaukset. Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on järjestelmällinen aikuisväestön koulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle 29

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 11 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Päijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimii osaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestön koulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmien osaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeen koulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alue on jonkinlainen edelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisen järjestelmän saavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myös elinkeinoelämän prioriteetit ja kasvusuuntaukset. Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on järjestelmällinen aikuisväestön koulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle tasolle. Vuoden 2005 tilaston mukaan peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 60,2 % väestöstä. Vastaava luku esimerkiksi Uudellamaalla on 67,1 % ja Kanta-Hämeessä 61,7 %. Maakunnan koulutusalakohtaisina painopisteinä ovat alueella toimivat vahvat ja valtakunnan johtavat koulutusalat liikunta- ja muotoilukoulutus, joiden aloituspaikat pyritään turvaamaan, jotta pystytään vastamaan sekä kansalliseen että kansainväliseen koulutuskysyntään ja työvoiman tarpeeseen. Väestörakenteen voimakas kääntyminen ikääntyneempään suuntaan edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudessa kasvavaan työvoimatarpeeseen reagoimista koulutuksen keinoin riittävän ajoissa. Tätä ennakointia on maakunnassa pyritty aktiivisesti tekemään jo useita vuosia. Aluelähtöinen koulutus ja tutkimus tuottavat sitä tieto-taitoa, jota alueet tarvitsevat menestyäkseen sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa erityisosaajista. Alueelle ominaisten ns. perinteisten koulutusalojen kehittyminen on myös turvattava, vaikka niiden volyymi ei olekaan niin suuri kuin kärkialoille sijoittuvien koulutusalojen. Koulutustarjonnan suuntaamisessa tulee pyrkiä laadukkaaseen koulutukseen ja laadun kehittämiseen. Koulutuksessa on painotettava myös laaja-alaisten valmiuksien oppimista eikä pelkästään ammatillisten valmiuksien ja työelämän vaatiman osaamisen kehittämistä. Alueellisen kehittämisen strategioissa alueen yhdeksi yhteiseksi toimintamalliksi on määritelty elinikäistä oppimista tukevat koulutusjatkumot, mikä tarkoittaa sitä, että alueella tarjottava koulutus toteuttaa osaltaan elinikäisen oppimisen periaatetta tuottamalla palveluja aikuisille koko työuran ajan. Päijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarveennuste 2010 -tutkimuksen mukaan koulutusjärjestelmää tulee kehittää siten esteettömäksi, että järjestelmä ei hidasta etenemistä tutkintojärjestelmässä. Tutkintojärjestelmän kehittämisellä turvataan niin ikään alueellinen työvoiman saatavuus ja työllisyys erityisesti eläkkeelle siirtymisestä johtuvan henkilöstövajeen täyttämiseksi. Toisen asteen ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnalla pyritään turvaamaan ammattitaitoisen osaajajoukon saatavuus alueella. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksen mukaan 10 % toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeneista jää ilman koulutuspaikkaa Päijät-Hämeessä. Etelä-Suomen läänin maakunnista Päijät-Hämeessä on vaikeinta päästä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen saanut väestö on juuri se ryhmä, joiden tulevaisuuden työpanoksen tulisi säilyä omassa maakunnassa nostamassa tuottavuutta ja kilpailukykyä perustuotannon aloilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2010 saakka Päijät-Hämeen nuorisoikäluokka 15 19 -vuotiaat tulee selvästi vielä kasvamaan. Viime vuosina tapahtunut huomattava väestönlisäys alueen keskuskunnissa viittaa alueen houkuttelevuuden kasvuun, mitä osaltaan voimistavat maakunnan hyvät liikenneyhteydet ja vahvistuva mielikuva hyvästä saavutettavuudesta maan eri osista. Tätä taustaa vasten on perusteltua väittää, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa on tietyillä painopistealoilla lisättävä. Ammattikorkeakoulutus Itsenäisen tiedekorkeakoulun puuttuessa alueelta on ammattikorkeakouluyksiköiden eri koulutusalojen tarjonta merkittävässä roolissa ja ammattikorkea-koulun rooli on vahva ja yhä vahvistuu myös jatkotutkintokoulutuksen mahdollistamana. Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen vetovoimatekijänä on panostus koulutuksen laatuun ja monipuolisuuteen, mikä kehittämistoiminnassa tulee tulevaisuudessakin näkyä. Ammattikorkeakoulujen eri koulutusohjelmiin tulee runsaasti hakijoita muualta kuin Päijät-Hämeestä, eli kyseessä on valtakunnallisesti vetovoimaiset ammattikor- 30

Toimialoista klusteriennakointiin keakouluyksiköt. Joihinkin koulutusohjelmiin tulee opiskelijoita merkittävästi myös ulkomailta, sillä kansainvälinen kiinnostus koulutustarjontaan on lisääntynyt. Etelä-Suomen lääninhallituksessa vuonna 2003 tehdyssä opiskelijavirtaselvityksessä ammattikorkeakoulutuksen osalta päijäthämäläisen koulutuksen vetovoimaisuus tuli todistettua erityisen voimakkaasti. Päijät-Hämeeseen kohdistuu voimakas opiskelijavirta. Maakunnan ammattikorkeakouluihin haki 1200 opiskelijaa enemmän kuin täältä haki muiden maakuntien oppilaitoksiin. Vuonna 2004 peräti 88 % kulttuurialalle valituista opiskelijoista oli muualta kuin Päijät-Hämeen alueelta. Matkailu- ja ravintola-alan opiskelijoista 61 % tuli opiskelemaan alueen ulkopuolelta. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin valituista opiskelijoista 55 % oli kotoisin alueen ulkopuolisista kunnista. Koko ammattikorkeakoulutuksen tarjonnan vetovoimaisuutta valtakunnallisesti kuvaa hyvin se, että kaikissa Päijät- Hämeessä toimivissa ammattikorkeakoulujen yksiköissä 53 % opiskelijoista tulee alueen ulkopuolelta. Ristiriidan kysynnän ja tarjonnan välillä aiheuttaa se, että maakunnassa ei ole ammattikorkeakoulupaikkoja 19 21 -vuotiaiden ikäluokkaan suhteutettuna sen enempää kuin keskimäärin muissakaan Etelä-Suomen maakunnissa. Tästä näkökulmasta katsottuna alueen toimijat ovat oikeassa painottaessaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan merkitystä alueen kilpailukykytekijänä. Yliopistokoulutus Päijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarve-ennuste 2010 -tutkimuksen mukaan yliopistotutkinnon suorittaneen työvoiman tarve on Päijät-Hämeessä noin 650 henkeä vuodessa. Koulutustarjonta alueella on minimaalista. Korkeakoulutuksen aloituspaikat ovat käytännössä Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laitoksen varassa, jonka yksikkö sijaitsee Lahdessa. Em. tutkimuksen mukaan yliopistokoulutusta tulisi laajentaa esimerkiksi maisteriohjelmien avulla siten, että vähintään puolet työvoiman tarpeen osoittamasta määrästä tutkinnon suorittaneita olisi mahdollista rekrytoida omista yliopistokoulutusaloista. Koulutusohjelmien tulee olla hyvin erikoistuneita perinteisten yliopistomallien sijaan, kuten ympäristöekologian laitoksen opinnot tällä hetkellä ovat. Aikuiskoulutus Opetusministeriön julkaisemassa aikuiskoulutuksen tavoitteellisessa aloittajaennusteessa vuosille 2007 ja 2012 esitetyt aikuiskoulutuksen kehittämisperiaatteet ovat varsin pitkälle yhteneväiset Päijät-Hämeen osaamisen kehittämisen painopisteiden kanssa. Päijät-Hämeessä tarvitaan vaihtoehtoisia opintopolkuja ja koulutusjatkumoita erityisesti työssä käyville aikuisille ja panostusta niihin. OPM:n julkaisun mukaan kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien osallistumista koulutukseen on tarkoitus kasvattaa siten, että koulutusvirta kasvaisi 2,3 prosenttiin. Tavoite on haastava, mutta tavoitetta olisi mahdollista realistisesti nostaa vielä tuostakin. Päijät-Hämeessä toisen asteen ammatillisten tutkintojen osuus on kaikissa aikuisikäryhmissä suurempi kuin Manner- Suomessa keskimäärin. Tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta Päijät-Hämeen tavoitteena ovat nousevat koulutustrendit kaikilla koulutustasoilla. Horisontaalisen ja vertikaalisen koulutuksen lisääminen aikuisikäryhmässä edellyttää myös korkeampien koulutusasteiden aikuiskoulutustavoitteiden nostamista. Vain tällä tavoitteenasettelulla saavutetaan maakunnassa asetetut aikuisten koulutustason nostamisen tavoitteet. Yleisesti mm. opetusministeriön valtakunnallisiin laskennallisiin lukuihin perustuvat aloittajaennusteet aikuisten opiskelun tavoitteista ovat liian pieniä. Näitä aloittajaennusteita on aktiivisesti maakunnan taholta pyritty nostamaan kohdistamalla huomio edellä esitettyihin asioihin. Erityisen merkittävää on, että aikuiskoulutukseen panostus on nyt nostettu myös valtakunnallisesti tärkeäksi toimenpiteeksi, mikä tukee maakunnan tavoitteita. Yksi kasvava aikuisopiskelijoiden joukko ovat maahanmuuttajat. Koulutustarvetta ennakoidessa tulee tulevina vuosina miettiä myös sitä, miten vieraskielinen koulutus alueella ylipäätään aiotaan järjestää. Kyse on ennen kaikkea maahanmuuttajakoulutuksesta mutta myös muusta vieraskielisestä koulutustarjonnasta. Maahanmuuttoon liittyvät alueelliset koulutustarpeet ja tehtävät ovat osa alueen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka tulisi mahdollisimman nopeasti laatia. Koulutuksen osalta alueelliset haasteet ovat kahtaalla: Alueellisen työelämän osaamistarpeet ja riittävät kieli- ja kommunikointitaidot. Humanitaarisen mahanmuuton osalta tarpeet voivat luonnollisesti olla laajempia. 31

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 12 Ennakointiyhteistyön arviointia Tulokset Ennakointitulokset ovat väestön, työvoiman ja ammattirakenteen osalta parhaan taidon mukaan yhteistyössä laadittu maakunnan oma näkemys. Koulutustarpeet ovat Opetushallituksen laskennallinen näkemys. Todelliset tulokset riippuvat siitä, millä tavalla nämä laskennalliset ja sanalliset näkemykset huomioidaan eri tahojen päätöksenteossa maakunnassa ja muualla. Menetelmät Työvoiman kysyntäennuste laadittiin nyt ensimmäistä kertaa ja siinä laskentasovelluksena käytetyssä HEMAASUmallin kokeiluversiossa havaittiin joitakin toimintovirheitä. Työvoiman tarjonta- ja kysyntäennusteet jätettiin siksi keskenään systemaattisesti yhteensovittamatta ja tyydyttiin silmämääräiseen vertailuun. Seuraavat ennusteet sovitetaan toisiinsa myös laskennallisesti, jos työkalu saadaan asianmukaiseen kuntoon. Opetushallituksen Mitenna-menetelmä tuottaa lineaarisen koulutustarve-ennusteen, jossa skenaariomenetelmällä laaditut väestö- ja työvoimaennusteet menettävät osan merkityksestään lähtötietoina. Tästäkin syystä on tärkeää saada maakunnan käyttöön laskentatyökalu, joka huomioi ikäryhmissä tapahtuvat ei-lineaariset muutokset myös koulutustarpeiden laskennassa. Koulutustarpeiden ennakoinnissa tyydyttiin tällä kertaa Opetushallituksen toimittamiin ammatti-koulutusavaimeen ja koulutuksen läpäisykertoimiin sellaisinaan. Valtakunnallisen prosessin luonne ja kiire aikataulu eivät juuri muuta menettelyä sallineetkaan. Jatkossa on kuitenkin aiheellista muokata avain ja kertoimet mahdollisimman hyvin maakunnan todellisuutta kuvaaviksi, koska niillä on suuri vaikutus lopputuloksiin eli ennustettavaan aloituspaikkojen määrään ja jakaumaan. Laskentamallien prosessikaaviot on koottu liitteeseen 9. Yhteistyö Maakunnallinen yhteistyö ja vastuunjako toimivat erinomaisesti. Ammattirakenne- ja koulutustarve-ennuste todettiin kuitenkin liian raskaaksi paketiksi yhdelle taholle (tällä kierroksella PHKK). Ennakointiverkoston piirissä sovittiinkin, että Hämeen TE-keskus vastaa jatkossa ennakointiverkoston avustuksella maakunnan ammattirakenteen ennakoinnista sillä varauksella, että resurssit siihen järjestyvät. Työvoimaennusteiden laadintaa pohjustavaa tulevaisuuskeskustelua on myös hyväksi laajentaa. Maakunnan ja valtionhallinnon viranomaisten välinen yhteistyö toimi kokonaisuutena hyvin. Opetushallituksen osuuden kiireellinen aikataulu ja ammattirakennetyökalun saanti myöhäisessä vaiheessa hankaloittivat neuvottelukuntien työtä maakunnassa. Tulevaa yhteistyötä ajatellen eniten parannettavaa on kuitenkin laskentaprosessin jälkeisessä opetusministeriön johtamassa vaiheessa. Sisäasiainministeriö, Opetushallitus ja Valtiontalouden tarkastusvirasto keräsivät maakunnilta palautetta prosessin onnistumisesta. Kiinnostuneet voivat tiedustella niihin liittyvää Päijät-Hämeen palauteaineistoa Päijät-Hämeen liitosta. 32

Toimialoista klusteriennakointiin 13 Liiteaineistot Liite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v. 2006 Liite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v. 2006 PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME 2005 2010 2015 2020 Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. 0-4 5047 4871 9918 5111 4971 10082 5095 4946 10041 5081 4927 10008 5-9 5303 5239 10542 5344 5174 10518 5367 5233 10600 5343 5197 10540 10-14 6195 6105 12300 5474 5445 10920 5492 5346 10838 5493 5406 10899 15-19 6062 5839 11901 6331 6242 12573 5613 5605 11218 5614 5491 11106 20-24 5741 5472 11213 5593 5305 10899 5896 5695 11592 5316 5194 10511 25-29 5527 5305 10832 5581 5365 10946 5434 5175 10609 5724 5510 11234 30-34 5447 5121 10568 5720 5527 11248 5762 5574 11336 5598 5367 10965 35-39 6389 6208 12597 5760 5386 11146 6041 5755 11796 6071 5798 11869 40-44 7131 6752 13883 6584 6382 12966 5957 5556 11513 6242 5903 12145 45-49 7059 7127 14186 7199 6927 14126 6668 6529 13198 6054 5703 11758 50-54 7701 7949 15650 7096 7225 14321 7247 7043 14290 6739 6646 13385 55-59 8884 8984 17868 7573 7976 15549 7033 7275 14308 7200 7121 14321 60-64 6141 6544 12685 8560 9016 17576 7362 8017 15379 6909 7349 14258 65-69 4809 5649 10458 5856 6545 12400 8128 8950 17078 7082 7997 15079 70-74 3590 4888 8478 4338 5505 9843 5334 6391 11725 7450 8746 16196 75-79 2764 4621 7385 2991 4530 7521 3649 5128 8776 4572 6001 10573 80-2293 6218 8511 2999 7019 10018 3560 7491 11051 4372 8314 12686 Yhteensä 96083 102892 198975 98110 104541 202651 99638 105710 205348 100860 106670 207530 PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME 2025 2030 2035 2040 Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. 0-4 4987 4834 9821 4927 4774 9701 4893 4750 9643 4892 4758 9650 5-9 5303 5154 10457 5247 5103 10349 5212 5081 10293 5211 5073 10285 10-14 5445 5345 10790 5445 5337 10783 5416 5316 10732 5403 5308 10711 15-19 5615 5554 11168 5582 5519 11101 5594 5526 11120 5578 5516 11094 20-24 5360 5138 10498 5298 5161 10459 5233 5077 10310 5213 5056 10268 25-29 5207 5031 10238 5266 5002 10269 5220 5030 10251 5157 4947 10104 30-34 5878 5675 11553 5396 5228 10625 5478 5219 10697 5441 5268 10709 35-39 5888 5568 11455 6198 5903 12101 5745 5478 11223 5837 5487 11324 40-44 6256 5925 12180 6110 5723 11834 6450 6093 12543 6018 5685 11703 45-49 6341 6041 12383 6396 6100 12497 6277 5923 12201 6633 6313 12946 50-54 6131 5814 11944 6460 6184 12644 6541 6274 12815 6445 6115 12561 55-59 6716 6712 13429 6163 5928 12091 6537 6332 12868 6651 6442 13093 60-64 7100 7227 14326 6697 6860 13556 6212 6119 12330 6626 6568 13194 65-69 6715 7364 14078 6991 7320 14311 6665 7003 13668 6250 6300 12549 70-74 6571 7853 14424 6334 7302 13636 6678 7329 14007 6447 7060 13508 75-79 6460 8264 14724 5827 7509 13335 5728 7077 12805 6135 7175 13310 80-5586 9711 15296 7788 12712 20500 8610 14130 22740 8878 14398 23277 Yhteensä 101557 107208 208765 102125 107666 209791 102489 107758 210247 102815 107471 210286 33

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v. 1995 2040 Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v. 1995 2040 MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE JA IKÄÄNTYMISEN HINTA SEKÄ ALUETUOTE 1995-2040 PÄIJÄT-HÄME * Maakunnan BKT kasvaa v.2003-2030 2,2 %/v * Maakunnan työn tuottavuus kasvaa v. 2003-2030 1,9 %/v Aluetalouden indikaattorit Tavoite 1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 MUUTTOERO ED. JAKSOLLA -549-842 1199 478 4300 3800 3800 3600 4500 5200 5700 MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -388-401 231-62 510 360 360 270 450 540 640 NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 278 233 169 301 350 400 400 450 450 500 500 SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 365-13 -48 32-125 -221-324 -473-695 -949-1132 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 198286 197378 198434 198975 202700 205300 207500 208800 209800 210200 210300 TYÖVOIMA (henkeä) 94381 97151 96377 95705 94400 92800 92300 92100 90900 90500 90500 TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 70,8 73,3 73,0 72,7 71,4 73,1 74,4 75,2 75,4 75,7 75,5 TYÖPAIKAT 71509 80670 80278 80400 82500 83800 85100 85600 86500 86500 86500 NETTOPENDELÖINTI -1266-1757 -2403-2500 -3000-3000 -2500-2300 -1000-1000 -1000 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,2 97,8 97,0 96,9 96,4 96,4 97,1 97,3 98,8 98,8 98,8 TYÖTTÖMÄT (henkeä) 21606 14724 13696 12805 8900 6000 4700 4200 3400 3000 3100 TYÖTTÖMYYSASTE (%) 22,9 15,2 14,2 13,4 9,4 6,5 5,1 4,5 3,8 3,3 3,4 TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%) 54,8 62,4 62,8 63,1 65,1 69,3 72,1 73,8 74,7 75,2 74,8 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,72 1,39 1,40 1,40 1,37 1,37 1,37 1,38 1,40 1,40 1,40 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) 239 237 233 230 230 220 220 210 210 210 210 TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) 350 360 371 379 400 420 440 470 490 510 520 VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) 53 58 64 70 80 90 100 120 140 160 160 PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) 133 121 117 115 115 115 115 115 110 110 110 "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) 774 777 786 790 820 850 880 910 950 990 1000 "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/TYÖLLINEN (Euroa) 10642 9427 9503 9600 9600 9800 10000 10400 10900 11300 11500 ELÄKKEET (Me) 561 602 640 670 760 870 940 990 1030 1050 1070 ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v. 2000 hintoihin) 3051 3506 3653 3810 4240 4670 5170 5660 6240 6890 7630 INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) 461 706 755 880 930 1080 1140 1360 1440 1580 1830 INVESTOINTIASTE 15,1 20,2 20,7 23,0 22,0 23,0 22,0 24,0 23,0 23,0 24,0 34

Toimialoista klusteriennakointiin TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN: (Alueella työssä käyvät): 1995 2000 2003 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous 4049 3174 2730 2700 2600 2300 2100 2100 2100 2100 2100 A 02 Metsätalous 455 481 497 500 500 500 500 400 400 400 400 C Mineraalien kaivu 58 77 67 100 100 100 100 100 100 100 100 D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1762 1792 1798 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1300 1300 D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 1733 1490 1281 1300 1300 1200 1200 1200 1100 1100 1100 D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 2909 3156 2853 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2400 2400 D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 2000 1936 1820 1800 1700 1600 1500 1400 1300 1300 1300 D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. 1501 2239 2515 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3600 3600 D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 494 632 610 600 600 600 600 600 600 600 600 D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 1950 2301 2190 2200 2200 2200 2200 2200 2200 2200 2200 D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 3936 3940 3794 3900 4000 4000 4100 4100 4200 4200 4200 D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 559 734 732 600 500 500 400 400 300 300 300 D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus 311 539 572 600 700 700 800 800 900 900 900 D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys 3336 3361 3268 3300 3100 3000 2900 2800 2700 2700 2700 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 702 558 527 500 500 500 500 500 500 500 500 F Rakentaminen 3262 5608 4960 5000 5200 5200 5300 5300 5400 5400 5400 G Tukku- ja vähittäiskauppa 8385 9247 9224 9500 10000 10500 10900 11300 11600 11600 11600 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1987 2466 2468 2600 2700 2800 2900 2900 3000 3000 3000 I 60-63 Kuljetus ja varastointi 2603 3219 3114 3200 3200 3300 3300 3300 3300 3300 3300 I 64 Tietoliikenne 1372 1604 1785 1800 1900 1900 2000 2000 2100 2100 2100 J Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1170 949 1023 1000 1000 1000 1000 1000 900 900 900 K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) 4281 5736 6099 6300 6700 7000 7200 7400 7600 7600 7600 K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus 1220 1492 1515 1500 1500 1500 1500 1500 1500 1500 1500 L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 3021 3180 3336 3400 3400 3400 3400 3400 3400 3400 3400 M Koulutus 4313 4532 4776 4900 5100 5200 5300 5300 5400 5400 5400 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 9409 11369 11682 12000 12500 12900 13300 13500 13600 13600 13600 O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 3016 3590 3647 3800 4200 4600 4800 4800 5000 5000 5000 X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. 1715 1268 1395 Työpaikat yhteensä 71509 80670 80278 80400 82500 83800 85100 85600 86500 86500 86500 35

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudet Liite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Asumisklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla -5 +5 A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto 3 10. Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikorkeakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt 4 3.1 Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut 4 3.2 LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus 3 3.3 Rakennusmaalarit - Ekologisuus 3 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus 4 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet 4 5.2 Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 Työpaikat 2004, muutos 2004-2020 ja työpaikka-avaukset vuotta kohti Asuminen 2004 2004-2020 Uudet/v 3.1 Rakennustyöntekijät 3 130-110 76 3.2 LVI-asentajat 536 114 22 3.3 Rakennusmaalarit 191-31 4 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 1 129 121 41 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 1 105-85 34 5.2 Siivoustyöntekijät 3 061-331 85 Avainammatit, kaikki toimilat/klusterit, Päijät-Hämeen tavoitekehitys. 36

Toimialoista klusteriennakointiin Liite 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämän neuvottelukunnissa ennakoitiin ammattirakenteiden muutosta toimialoittain. Tarkastelussa pohdittiin muun muassa asiantuntijatyön ja suorittavan työn suhdetta ja mahdollista muutosta. Seuraavassa luetellut toimialojen ammattirakenne-ennusteiden perustelut pohjautuvat neuvottelukuntien työhön, erilaisiin ennakointiaineistoihin ja alueellista ammattirakenteen ennakointityötä koordinoineen ennakoinnin asiantuntijan pohdintoihin. 1 Maa-, kala- ja riistatalous - tuotekehitys ja automaatio lisäävät asiantuntijatyön tarvetta - viljan energiakäyttö mahdollista, lisää kuljetustyötä 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - hyvässä suhdannetilanteessa mekaanisen puuteollisuuden (puualan) ammattilaisten kokonaismäärä voi hieman kasvaa nykyisestään vuoteen 2020 mennessä (puusepät, rakentajat, saha- ja levyteollisuuden sekä kokonaispalvelun yritykset ja kaupan puualan ammattilaiset - metsäteollisuus on suuressa rakennemuutoksessa; supistukset kohdistuvat puutuotteiden tuotannon teollisiin valmistajiin - tuotanto automatisoituu, vaihe- ja aputyö vähenee, ammattitaitoisten linjanhoitajien tarve kasvaa. - metsätyön asiantuntijatehtävissä ja kuljetustyössä pientä kasvua, etenkin energiasyistä - pakkausteollisuudessa näkymät hyvät - rakentaminen merkittävä puutuotteiden tilaaja - Pietari lähialueineen on puutuotteille merkittävä potentiaali. Puutuoteteollisuus ja mekaaninen teollisuus voivat joiltakin osin siirtyä Suomen ulkopuolelle jossakin vaiheessa, mikä tulee vaikuttamaan koulutusrakenteisiin. - etenkin valmistalotuotannon kysyntä jatkuu, Päijät-Hämeellä hyvä logistinen sijainti Etelä-Suomen suuralueen näkökulmasta - alan perinteisistä ammateista verhoilijoiden kysyntä vähenee, mutta uudenlaisten ammattilaisten tarve korvaa tämän - kasvavia ammattiryhmiä ovat etenkin mekaanisen metsäteollisuuden asiantuntijat, sisustusrakentajat, puurakentajat, puutuotteiden teollisen rakentamisen moniosaajat sekä puutavara- ja sisustuskaupan osaajat 3 Elintarviketuotteiden valmistus - pienpanimoita lisää - leipomo- ja kondiittoritoiminta kasvaa - samoin muu pienkauppatoiminta kasvaa, yksilöllisen palvelun vaatimus kasvun taustalla - muu elintarviketeollisuus supistuu - automaatio ja koneellinen tuotanto johtaa insinöörityön lisääntymiseen ja siivoustyön vähenemiseen 4 Metallin ja metallituotteiden valmistus - tuottavuus kohoaa automaation johdosta, tarvitaan konetekniikan asiantuntijoita - romumetallin keruu ja jalostus metallin hintojen noustessa eräs mahdollisuus - kierrätettävyys lisää metalliteollisuuden mahdollisuuksia 5 Kemiantuotteiden valmistus - markkinat ulkomailla, voivat muuttua nopeasti öljyherkällä alalla - alueella on panostettu runsaasti muovialaan, minkä uskotaan luovan uusia yrityksiä ja työpaikkoja - kasvavia ammatteja: kemiallisen prosessityön asiantuntijat, graafisen alan työ, koneasentajat, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (kunnossapito), myyntihenkilöstö, siivoustyö ulkoistettuna, taloushallinnon toimistotyö - kemiallinen prosessityö vähenee selvästi 37

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 6 Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus - kilpailutekijänä erikoistuminen - ympäristöteknologian kysyntä tukee mekatroniikan kysyntää - suunnittelu lähellä asiakkaita ja tuotantoa - etenkin konetekniikan ja sähköalan asiantuntijat tarve kasvaa automaation johdosta - insinöörien koulutuksessa käytännönläheisyys varmistettava 7 Elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus - työvaltainen valmistus supistuu voimakkaasti - korkeampaa osaamista vaativa valmistus säilyy: sähkötekniikan asiantuntijoiden tarve kasvaa - syntyy pieniä erikoistuneita firmoja, joissa asiantuntijoita enemmän kuin suorittavan tason työntekijöitä 8 Muu teollisuus - huonekaluteollisuus merkittävin, kasvu asennuksessa - globaalia liiketoimintaa, jossa tehdään yhteistyötä mm. eurooppalaisten tehtaiden kanssa esim. suunnittelupuolella (IKEA tyyppisesti) - kaluste/asuminen suunnittelu siirtyy tutkimuspuolelle (asumisen laboratorio, kalustelaboratorio, sähköinen talotekniikka) - materiaalitutkimus myös suunnittelijoiden työkenttää - myös teva voi säilyä merkittävänä 9 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - energiariskeihin varautuminen voi lisätä työvoiman tarvetta - bioenergian lisääntyvä käyttö voi tuoda pieniä muutoksia, esimerkiksi kuljetustyö voi lisääntyä 10 Rakentaminen - korjausrakentaminen lisääntyy - uudistuotantoa on, mutta saneeraustarve lisääntyy - sähköinen talotekniikka tuo lisää elementtejä rakentamiseen - kasvua valmistaloissa - kasvua ammateissa: työkoneiden käyttäjät, LVI-asentajat, elektroniikka-asiantuntijat, kauppiaat, toimistotyöntekijät - vähenevät ammatit: taloushallinnon työntekijät 11 Tukkukauppa - verkkokauppa kasvaa ja sen myötä tukkukauppa, mutta ei välttämättä Päijät-Hämeessä - mahdollisuuksia päijäthämäläisen tuotannon verkkokaupassa - logistiikassa vastaavia piirteitä, tehostuu, - ammattirakenteessa ei mainittavia muutoksi 12 Vähittäiskauppa - muutoksia runsaasti, mutta eivät juurikaan vaikuta ammattirakenteeseen - syntyy viihdekeskuksia, yhtäältä lähikaupat säilyvät - kasvu kohdistuu myyjiin, myös asiantuntijoihin - kassatyö vähenee, automaattikassat tulevat - 24h-palvelut lisääntyvät - turvatyö lisääntyy (pitkälle ulkoistettuna) - keskitason logistiikkatyö lisääntyy - vastuuta keskijohdolle enemmän, ylin porras kevyt 13 Matkailu- ja ravitsemustoiminta - monien mahdollisuuksien toimiala, mm. kongressimatkailu potentiaalina - toimialan kasvua tukevat useat muut toimialat (hyvinvointi, terveys, sosiaaliala, kulttuuri, kauppa) - toimialan kasvu kohdistuu myös ravitsemusalan työntekijöihin, pidemmällä aikavälillä myös ao. asiantuntijoihin - toimialalla suunnitteilla investointeja - uusia kahviloita, ravintoloita perustetaan - matkapalvelutyöntekijöiden tarve vähenee pitkällä aikavälillä, matkatoimistovirkailijan rooli muuttuu 38

Toimialoista klusteriennakointiin 14 Kuljetus (logistiikka) - logistiikan merkitys kasvaa niin teollisuudessa kuin palveluissa, mutta samalla tehokkuusvaatimukset (kustannussäästöt) kasvavat - ulkomaiset toimijat uhka alalle työpaikkojen näkökulmasta - (kansainvälinen) verkkokaupan kasvu lisää logistiikkaa - vähäinen kasvu kohdistuu pääasiassa autonkuljettajiin, mutta myös rahdinkäsittelijöihin 15 Posti- ja teleliikenne - lyhyellä aikajänteellä markkinointijakelu (ilmaislehdet) kasvattavat hieman muun palvelutyön (jakelutyön) ammattiryhmää - pitkällä aikavälillä sähköinen kauppa lisää jakelua, tosin integroituu usein muihin palveluihin (kotipalvelut, matka-asemat) - teleliikenteessä työllistää lähinnä kunnossapito 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - myydään kokonaispaketteja, joissa rahoitus ja vakuutukset mukana (asunnot, autot ja muut isot hankinnat) - rahoituspalvelut kehittyvät, kehitystyö tehdään pääasiassa muualla - sijoittaminen lisääntyy - verkkopalvelut lisääntyvät, myös kansainvälistä tarjontaa - asiantuntijapalvelut korostuvat, ammattirakenteessa muutosta 17 Kiinteistö- ja jätehuolto - siivoojien määrä kasvaa johtuen muiden toimialojen ulkoistamisesta, myös kotisiivouksen kysyntä kasvaa - kiinteistötyötä siirtyy alan yrityksille - kiinteistöt teknistyvät - jätteen kuljetukset lisääntyvät, isojen polttolaitosten rakentaminen 18 Liike-elämän tekniset palvelut - eniten kasvaa ICT-sovellusten käyttöönotto ja ylläpito käytännössä kaikilla toimialoilla, myös kotitalouksissa (mm. langattomat ratkaisut) - myös käsi- ja taideteollisessa konsultoinnissa avaus - perinteisesti rakennus- ja arkkitehtitoimistopalveluilla merkittävä asema - tutkimustyö- ja kehitystyö lisääntyy myös liiketoimintana - ympäristöosaaminen on suunnittelun ja konsultoinnin merkittävä alue - monialaisuudesta johtuen ammattirakenne on hajanainen 19 Liike-elämän hallinnolliset palvelut - verkkoratkaisut lisääntyvät, kyse ei vain palveluautomaatiosta vaan myös muualta tulevasta runsaasta palvelutarjonnasta - markkinointi säilyy vahvana, graafisen työn kohde siirtyy painetusta viestinnästä verkkoon - kulttuurituottajat ja -toimijat lisääntyvät mm. globalisaation vaikutuksesta, kulttuurivienti lisää työtä 20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus - lähtöoletuksena hallinnon säilyminen nykyisellä tasolla - palveluverkostot ja yhteispalvelut lisääntyvät - pitkällä aikavälillä verkkoratkaisuja - projektitoiminta lisääntyy - pelkästään yhden viraston siirtäminen pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen muuttaisi ennustetta merkittävästi 21 Maanpuolustus- ja järjestystoimi - uusia ratkaisuja tulossa kuten verkottumista, mutta ei edellytä ennakointia tässä yhteydessä 39

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 22 Koulutus ja tutkimus - koulutustarjonta ja suunnittelu lisääntyvät (mm. aikuiskoulutus, - lasten ja nuorten esim. taiteenperusopetus, maahanmuuttajakoulutus, vanhenevan väestön koulutus) - tutkimustoiminta kasvaa - kansainvälinen yhteistyö kasvaa 23 Terveydenhuoltopalvelut - väestön ikääntyminen määräävä tekijä tarpeissa - pidentyvä työssäolo lisää palvelutarvetta - yksityisten palvelujen kasvu jää toimialalle - palvelujen verkottaminen sekä verkkoratkaisut vähentävät pitkällä aikavälillä hallinnollisen työn tarvetta - amk-tason koulutustarve ja osaajien tarve kasvaa - myös suppeamman osaamisalueen haltijoita (ei suoriteta koko tutkintoa, vaan osa tutkinnosta) - työnjakokysymykset ratkaisevia; lääkärin tehtäviä siirtyy sairaanhoitajille, hammaslääkärin tehtäviä suuhygienistille - täydentävien hoitomuotojen kysyntä kasvamassa 24 Sosiaalipalvelut - väestön ikääntyminen keskeisin syy - myös lasten ongelmat, syrjäytyminen ja köyhyys lisäävät alan palvelujen tarvetta - päihdetyö ja psykososiaalinen työ kasvaa - maahanmuuttajat - ihmisten hätä - monialaistuminen, esim. hyvinvointineuvolatoiminta (yhteys kulttuuriin, liikuntaan) - nuorisopuolelta painopiste siirtyy vapaa-ajan ohjauksen suuntaan - ikääntyvien päivätoiminta lähdössä kasvuun - tehtävän siirtoja ammattirakenteen sisällä - sosiaalialan johtajien osalta painopiste laadullisessa, osaamistarpeiden muutoksessa 25 Järjestötoiminta - verkostoyhteiskunnassa potentiaalisesti merkittävä lohko - yhtäältä järjestötoiminnassa vankat perineet - kolmas sektori, vastuu etenkin sosiaalitoimen aukoista - internet kansainvälistä - globaalitoiminta ja sieltä tulevat haasteet 26 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta - vakiintuneita rakenteita, jotka ottavat uusia tehtäviä (kirjastot, museot) - painetusta viestinnästä painopistettä digimediaan, kuitenkin pienkustanteet nousussa (mm. henkilökohtainen elämänkerta) - digimedia tukee myös taidealojen kehitystä, esimerkiksi edesauttaa kansainvälistymistä - urheilu mittava potentiaali myös liiketoimintana, uusien lajien läpimurtoja jatkuvasti - pienet tuotantoyhtiöt lisääntyvät maksullisen ohjelmatarjonnan kautta (esim. SubTv:n tyyppinen ohjelmatarjonta) - peli- ja nettipalvelut kasvavat - lähentyvät ammatit esim. valokuvaaja- ja toimittajayhdistelmät - mediatuottaja, viestintämanageri - kulttuurituottaja, urheiluohjaaja, valmentajatyyppi, personal trainers 27 Muut palvelut - kauneudenhoito kasvaa, sisältö laajenee - paljon koulutettua työvoimaa reservissä (täydennyskoulutuksen tarve) - autot ja laitteet monimutkaistuvat, mikä lisää palvelukysyntää - yksilöllisten palvelujen vaatimus voi johtaa palvelutarpeen kasvuun 28 Tuntematon - tuntematon luokasta on sijoitettu työpaikat muille toimialoille - perusuralaskelmasta on luettavissa tuntemattomien määrä - kunkin em. mainitun toimialan tuntematon-ammattiryhmä sisältyy ao. toimialaan 40

Toimialoista klusteriennakointiin Liite Liite 5 5 Työlliset Työlliset (työpaikat) (työpaikat) pääammattiryhmittäin pääammattiryhmittäin v. 1995 2020 v. 1995 2020 Pääammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1 Maa- ja metsätaloustyö 4 885 3 822 3 554 3 300 3 074 2 839 2 Teollinen työ 20 142 22 105 20 600 20 773 20 884 20 988 3 Rakennusalan työ 3 415 5 142 4 986 5 028 5 055 5 080 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 4 004 4 541 4 242 4 284 4 312 4 339 5 Palvelutyö 15 810 17 620 18 693 19 288 19 767 20 251 6 Toimistotyö 7 307 7 345 7 199 6 819 6 479 6 124 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 8 105 9 773 10 528 11 379 12 094 12 825 8 Opetus- ja kasvatustyö 2 514 3 688 4 196 4 300 4 381 4 463 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 1 054 1 010 1 122 1 407 1 650 1 900 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 2 097 2 511 2 682 3 238 3 712 4 200 11 Turvallisuusalan työ 838 940 1 050 1 033 1 016 998 12 Tuntematon 1 559 2 385 1 969 1 654 1 378 1 093 Yhteensä 71 730 80 882 80 821 82 501 83 801 85 100 41

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 6 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin v. 1995 2020 Ammattiryhmät 1995 2000 2004 2010 2015 2020 2004-2020 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 4 129 3 092 2 837 2 548 2 294 2 030-807 1.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 18 45 113 108 103 98-15 1.3 Metsätyöntekijät 413 394 351 355 358 361 10 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 325 291 253 289 319 350 97 2.1 Elintarviketyöntekijät 798 1 098 917 901 886 870-47 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 2 144 1 800 1 347 1 303 1 262 1 220-127 2.3 Metallityöntekijät 3 112 3 541 3 270 3 199 3 131 3 060-210 2.4 Koneasentajat 2 464 2 508 2 288 2 427 2 542 2 660 372 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 1 661 1 509 1 385 1 523 1 640 1 760 375 2.6 Työkoneiden käyttäjät 896 838 709 758 798 840 131 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 2 783 3 745 3 288 3 056 2 849 2 635-653 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 1 577 2 505 2 528 2 478 2 430 2 380-148 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 348 375 562 595 622 650 88 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 1 525 1 614 1 560 1 482 1 413 1 340-220 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 632 637 488 631 754 880 392 2.12 Graafisen alan työntekijät 920 758 779 840 891 943 164 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 798 628 499 526 548 570 71 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 484 549 980 1 054 1 116 1 180 200 3.1 Rakennustyöntekijät 1 661 3 117 3 130 3 095 3 059 3 020-110 3.2 LVI-asentajat 392 515 536 578 614 650 114 3.3 Rakennusmaalarit 136 224 191 180 170 160-31 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 1 226 1 286 1 129 1 175 1 212 1 250 121 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 2 596 2 848 2 594 2 589 2 580 2 570-24 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 20 9 6 7 9 10 4 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 2 6 1 12 21 30 29 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 1 386 1 678 1 641 1 676 1 702 1 729 88 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 1 110 1 197 1 105 1 076 1 049 1 020-85 5.2 Siivoustyöntekijät 2 294 2 807 3 061 2 945 2 840 2 730-331 5.3 Kauppiaat ja myyjät 6 436 7 198 7 560 7 936 8 247 8 563 1 003 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 1 325 1 474 1 784 1 997 2 178 2 363 579 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 2 337 2 412 2 502 2 541 2 571 2 600 98 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 772 782 839 880 914 949 110 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 90 150 109 110 110 110 1 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 517 493 493 564 624 686 193 5.9 Muut palvelutyöntekijät 929 1 107 1 240 1 238 1 235 1 230-10 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 3 501 3 565 3 696 3 456 3 243 3 021-675 6.2 Muut toimistotyöntekijät 3 202 2 787 2 734 2 462 2 222 1 973-761 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 604 993 769 901 1 014 1 130 361 7.1 Perus- ja lähihoitajat 1 659 1 805 1 957 2 165 2 340 2 520 563 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 2 116 2 411 2 850 3 068 3 251 3 438 588 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 615 699 734 868 983 1 100 366 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 3 146 4 168 4 538 4 697 4 826 4 957 419 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 389 508 279 411 524 640 361 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 180 182 170 170 170 170 0 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 2 514 3 688 4 196 4 300 4 381 4 463 267 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 136 108 65 132 190 250 185 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 435 400 463 557 637 720 257 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 94 107 223 291 350 410 187 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 93 108 72 75 77 80 8 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 296 287 299 351 395 440 141 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 58 63 39 72 101 130 91 10.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat 797 839 908 1 128 1 316 1 510 602 10.3 Lakiasiantuntijat 193 256 241 285 322 360 119 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 669 789 823 889 944 1 000 177 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 326 467 585 733 860 990 405 10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 54 97 86 131 170 210 124 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 477 563 602 587 573 558-44 11.2 Sotilaat 174 187 258 241 226 210-48 11.3 Muut turvallisuustyöntekijät 187 190 190 205 217 230 40 12 Tuntematon 1 559 2 385 1 969 1 654 1 378 1 093-876 Yhteensä 71 730 80 882 80 821 82 501 83 801 85 100 4 279 42

Toimialoista klusteriennakointiin Liite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v. 2005 2020 Liite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v. 2005 2020 Yhteensä 2005-2020 Vuotta kohden 2005-2020 Ammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 98 560 949 1 608 6 35 59 100 1.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 9 41 38 88 1 3 2 5 1.3 Metsätyöntekijät 18 100 80 198 1 6 5 12 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 9 44 61 114 1 3 4 7 2.1 Elintarviketyöntekijät 34 225 191 450 2 14 12 28 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 47 407 593 1 047 3 25 37 65 2.3 Metallityöntekijät 187 1 018 643 1 848 12 64 40 116 2.4 Koneasentajat 118 596 392 1 106 7 37 25 69 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 70 228 408 706 4 14 26 44 2.6 Työkoneiden käyttäjät 34 221 156 411 2 14 10 26 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 131 833 709 1 674 8 52 44 105 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 84 589 295 967 5 37 18 60 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 14 119 123 255 1 7 8 16 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 73 485 307 865 5 30 19 54 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 21 69 135 226 1 4 8 14 2.12 Graafisen alan työntekijät 33 184 171 388 2 12 11 24 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 29 231 125 386 2 14 8 24 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 34 165 292 491 2 10 18 31 3.1 Rakennustyöntekijät 185 1 027 520 1 731 12 64 33 108 3.2 LVI-asentajat 31 148 79 258 2 9 5 16 3.3 Rakennusmaalarit 17 68 63 148 1 4 4 9 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 47 187 362 595 3 12 23 37 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 139 618 610 1 366 9 39 38 85 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 2 12 8 23 0 1 1 1 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 0 0 1 1 0 0 0 0 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 68 386 259 712 4 24 16 45 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 55 296 335 686 3 19 21 43 5.2 Siivoustyöntekijät 112 999 837 1 949 7 62 52 122 5.3 Kauppiaat ja myyjät 222 1 210 1 579 3 012 14 76 99 188 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 82 345 624 1 051 5 22 39 66 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 72 643 387 1 101 4 40 24 69 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 29 233 166 428 2 15 10 27 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 4 21 24 48 0 1 1 3 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 9 81 122 212 1 5 8 13 5.9 Muut palvelutyöntekijät 33 284 171 488 2 18 11 30 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 117 796 1 165 2 077 7 50 73 130 6.2 Muut toimistotyöntekijät 114 575 744 1 433 7 36 47 90 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 25 133 223 381 2 8 14 24 7.1 Perus- ja lähihoitajat 70 500 448 1 017 4 31 28 64 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 81 492 551 1 123 5 31 34 70 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 24 78 246 348 2 5 15 22 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 114 1 308 865 2 287 7 82 54 143 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 5 54 75 134 0 3 5 8 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 7 34 56 96 0 2 3 6 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 115 405 1 234 1 755 7 25 77 110 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 5 11 18 34 0 1 1 2 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 15 52 114 181 1 3 7 11 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 10 35 78 123 1 2 5 8 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 1 11 25 38 0 1 2 2 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 13 55 85 152 1 3 5 10 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 1 9 21 30 0 1 1 2 10.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat 29 133 361 523 2 8 23 33 10.3 Lakiasiantuntijat 10 44 97 150 1 3 6 9 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 38 123 279 440 2 8 17 27 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 18 92 101 211 1 6 6 13 10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 3 14 26 43 0 1 2 3 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 20 78 186 285 1 5 12 18 11.2 Sotilaat 6 5 109 120 0 0 7 7 11.3 Muut turvallisuustyöntekijät 6 26 17 49 0 2 1 3 12 Tuntematon 49 412 537 998 3 26 34 62 Yhteensä 3 045 18 147 19 476 40 667 190 1 134 1 217 2 542 43

Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäin Liite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäin Ammattiryhmät Avautuvat työpaikat Uuden työllisen työvoiman Työttömät vuonna 2020 Ammattisiirtymät Työttömien työvoimatarjonta kokonaistarve Uuden työvoiman kokonaistarve 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 746 0 30 716 71 787 1.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 10 0 39-29 3-26 1.3 Metsätyöntekijät 180 0 8 172 13 184 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 196 0 16 180 12 193 2.1 Elintarviketyöntekijät 339 0 28 311 30 342 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 633 0 74 559 43 602 2.3 Metallityöntekijät 1 360 0 90 1 270 107 1 378 2.4 Koneasentajat 1 333 0 47 1 286 93 1 379 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 1 009 0 14 995 62 1 057 2.6 Työkoneiden käyttäjät 458 0 23 435 29 465 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 757 0 72 685 92 777 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 687 0 73 614 83 698 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 326 0 7 319 23 342 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 484 0 100 384 47 431 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 583 0 17 566 31 596 2.12 Graafisen alan työntekijät 459 0 16 443 33 476 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 267 0 43 224 20 244 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 571 0 20 551 41 592 3.1 Rakennustyöntekijät 1 209 0 130 1 079 106 1 185 3.2 LVI-asentajat 346 0 24 322 23 344 3.3 Rakennusmaalarit 61 0 22 39 6 45 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 656 0 20 636 44 680 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 1 177 0 46 1 131 90 1 221 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 6 0 2 4 0 4 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 30 0 0 30 1 31 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 666 0 45 621 61 682 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 537 0 24 513 36 549 5.2 Siivoustyöntekijät 1 354 0 48 1 306 96 1 401 5.3 Kauppiaat ja myyjät 3 600 0 145 3 455 300 3 754 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 1 417 0 39 1 378 83 1 461 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 945 0 194 751 91 842 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 504 0 8 496 33 529 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 37 0 24 13 4 17 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 383 0 31 352 24 376 5.9 Muut palvelutyöntekijät 423 0 20 403 43 446 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 1 182 0 40 1 142 106 1 248 6.2 Muut toimistotyöntekijät 365 0 162 203 69 272 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 720 0 5 715 40 754 7.1 Perus- ja lähihoitajat 1 503 0 45 1 458 88 1 546 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 1 668 0 22 1 646 120 1 767 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 711 0 3 708 39 746 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 2 519 0 91 2 428 173 2 602 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 490 0 5 485 22 507 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 92 0 0 92 6 98 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 1 954 0 29 1 925 156 2 081 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 213 0 5 208 9 217 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 401 0 48 353 25 378 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 310 0 0 310 14 324 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 39 0 5 34 3 36 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 269 0 15 254 15 270 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 115 0 6 109 5 114 10.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude 1 069 0 19 1 050 53 1 103 10.3 Lakiasiantuntijat 262 0 4 258 13 271 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 602 0 5 597 35 632 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 583 0 29 554 35 589 10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 167 0 0 167 7 174 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 238 0 2 236 20 255 11.2 Sotilaat 71 0 1 70 7 77 11.3 Muut turvallisuustyöntekijät 79 0 9 70 8 78 12 Tuntematon -83 0 765-848 38-810 Yhteensä 39 291 0 2 854 36 437 2 979 39 415 44

Toimialoista klusteriennakointiin Liite 9 Laskentamallien prosessikaaviot Liite 9 Laskentamallien prosessikaaviot 45

(Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve v. 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus, s. 223 224, Opetushallitus) Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 (Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus 2010. Työvoiman tarve v. 2010 ja ammatillisen koulutuksen mitoitus, s. 223 224, Opetushallitus) 46