Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Samankaltaiset tiedostot
Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Jupiterin kuut (1/2)

AURINKOKUNNAN RAKENNE

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

Globaali virtapiiri. Reko Hynönen

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Jupiter-järjestelmä. ja Galileo-luotain luotain I

Tähtitieteen historiaa

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

Kosmos = maailmankaikkeus

Jättiläisplaneetat. Nimensä mukaisesti suuria. Mahdollisesti pieni, kiinteä ydin, mutta näkyvissä vain pilvipeitteen yläosa

IONOSPHERIC PHYSICS, S, KEVÄT 2017 REVONTULIALIMYRSKY

Tiera Laitinen Aurinko Maa-kytkennän tutkijaseminaarissa Helsingin yliopistossa

Sähköstatiikka ja magnetismi

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Planeetan määritelmä

Mustien aukkojen astrofysiikka

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

Sähkömagneettinen induktio

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Koronan massapurkaukset ja niiden synty. Sanni Hoilijoki Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Yleistä sähkömagnetismista SÄHKÖMAGNETISMI KÄSITEKARTTANA: Varaus. Coulombin voima Gaussin laki. Dipoli. Sähkökenttä. Poissonin yhtälö.

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät


Magneettikenttä ja sähkökenttä

Lataa Johdatus plasmafysiikkaan ja sen avaruussovellutuksiin - Hannu Koskinen. Lataa

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

OPETTAJAN MATERIAALI LUKION OPETTAJALLE

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos

7.10 Planeettojen magnitudit

OPETTAJAN MATERIAALI YLÄKOULUN OPETTAJALLE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Magnetosfäärin pyrstön rekonnektioalue MHD-simulaatiossa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin laki ja sähkökentänvoimakkuus

ELEKTROMAGNEETTISET VOIMAT SAMANSUUNTAISISSA VIRTA- JOHDOISSA

Aurinkokunta. Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Niko Knuutinen, Tuomas Väätäinen, Joel Sihvonen, Eemeli Manninen

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

ja ilmakehän alkuaineista, jotka ravitsevat kaikki eliöitä ja uusiutuvat jatkuvassa aineiden kiertokulussa.

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

Magneettisten myrskyjen ajajista

Avaruussääriskit Brent Walker yhteenveto. Prof. Eija Tanskanen Ilmatieteen laitos, Avaruussääryhmä

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p

Ensimmäinen matkani aurinkokuntaan

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Jakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen

Esimerkki - Näkymätön kuu

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Mitä on moderni fysiikka?

Transkriptio:

Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä. Jupiterin magnetosfäärin tutkimus alkoi havainnoilla radiosignaaleista ja tutkimusta on tehty Maan käsin sekä lähettämällä avaruusluotaimia tutkimaan Jupiteria. 2

Jupiter Kaasujättiläinen ja suurin planeetta Aurinkokunnassa Säde noin 71400 km Pyörimisaika noin 10 h Yli 87% massasta on vetyä ja heliumia 3

Plasma Plasma on kvasineutraalia kaasua, jossa on riittävästi vapaita varauksia tekemään kollektiiviset sähkömagneettiset ilmiöt tärkeiksi sen fysikaaliselle käyttäytymiselle. Kvasineutraalisuus tarkoittaa, että tutkittavassa plasmassa on yhtä paljon positiivisia ja negatiivisia varauksia. Aineella on selviä plasmaominaisuuksia kun 0,1% hiukkasista on ionisoitunut ja 1% ionisoitumisaste merkitsee lähes täydellistä sähkönjohtavuutta plasmassa. 4

Jupiterin rakenne ja dynamo 5

Jupiterin magnetosfäärin tutkimus avaruusluotaimilla Pioneer 10 ja 11 ohittivat Jupiterin vuosina 1972 ja 1973 ja mittasivat ensimmäisen kerran Jupiterin magneettikentän kokoa ja voimakkuutta sekä eri hiukkasia magnetosfäärissä. Voyager 1 ja 2 ohittivat Jupiterin 1979 ja havaitsivat Ion virtakytkeytymisen Jupiteriin, Ion plasmarenkaan ja plasman liikkumista magnetosfäärissä ja plasman koostumusta. 6

Jupiterin magnetosfäärin tutkimus avaruusluotaimilla Ulysses suoritti ensimmäiset magneettikentän mittaukset korkeilla leveyspiireillä ja selvitti siellä magnetosfäärin muotoa ohittaessaan Jupiterin. Luotain mittasi myös hiukkasvirtauksia korkeilla leveyspiireillä ja havaitsi ionosfäärin ja magnetosfäärin välisiä kentän suuntaisia sähkövirtoja. Luotaimen mittauksia verrattiin myös ensimmäisen kerran Hubble teleskoopin havaintoihin Jupiterin revontulista. 7

Jupiterin magnetosfäärin tutkimus avaruusluotaimilla Galileo tutki Ion plasmailmiöitä ja Ion tuottaman sähkövirran kytkeytymistä Jupiterin ilmakehään. Luotain havaitsi Ganymeden oman magneettikentän ja Europan, Ganymeden ja Kalliston indusoituneen magneettikentän. Galileo tutki vuosien 1995 ja 2003 välisenä aikana Jupiterin magnetosfäärin rakennetta ja teki Cassini luotaimen kanssa yhtäaikaisia havaintoja kun aurinkotuulen paine magnetosfääriä vasten kasvoi. 8

Jupiterin magnetosfääri 9

Jupiterin magnetosfääri 10

Jupiterin magnetosfääri Maan magnetosfäärin pääasiallinen plasmanlähde on aurinkotuuli. Jupiterin magnetosfäärin plasma on peräisin Iosta. 11

Jupiterin magnetosfääri 12

Plasman poistuminen magnetosfääristä Plasman poistuminen Jupiterin magnetosfääristä tapahtuu kun magnetosfäärin pyrstössä tapahtuu rekonnektio ja osa plasmasta irtoaa plasmoidina. 13

Io ja Ion plasmarengas Tulivuoritoiminnaltaan hyvin aktiivisesta Iosta irtoaa ainetta Jupiterin magnetosfääriin noin 1000 kg/s kun aurinkotuulesta tulee plasmaa noin kymmenesosa Ion tuottamasta määrästä. Iosta peräisin oleva plasma muodostaa renkaan Jupiterin ympärille ja virtaa magnetosfäärin pyrstöön. Tämä plasma myös venyttää Jupiterin magnetosfääriä planeetan päiväpuolella magnetosfäärin pyrstön lisäksi. Magneettikentän ja aurinkotuulen dynaamisen paineen välinen tasapaino asettaisi magnetopausin noin 45 Jupiterin säteen etäisyydelle. Havaitut etäisyydet ovat kuitenkin vaihdelleet 60 ja 100 Jupiterin säteen välillä. 14

Ion tuottama sähkövirta Ion liike magneettikentän poikki indusoi sähkökentän, kuu on unipolaarinen induktori Kun B = 2000 nt ja V = 57 km/s E = -VxB, Tämä vastaa noin 500 kv potentiaalieroa Ion halkaisijan yli ja virran suuruusluokaksi on arvioitu 5 MA 15

Ion ja muiden Galilein kuiden kytkeytyminen Jupiteriin 16

Ganymedes Ganymedes on kooltaan suurin kuu Aurinkokunnassa ja ainoa, jolla on varmuudella havaittu oma magnetosfääri, joka kytkeytyy Jupiterin magneettikenttään. Ganymedes tuottaa, säteilyn ja hiukkaspommituksen vuoksi, myös jonkin verran plasmaa Jupiterin magnetosfääriin. Ganymedellä on havaittu johtavaan kerrokseen indusoituneiden virtojen tuottama heikko magneettikenttä. 17

Europa ja Kallisto Europasta ja Kallistosta irtoaa Ganymedeen tavoin myös jonkin verran plasmaa Jupiterin magnetosfääriin. Näillä kahdella kuulla on myös havaittu johtavaan kerrokseen indusoituneiden virtojen tuottamat heikot magneettikentät. 18

Yhteenveto Vaikka Jupiterin magnetosfääriä on tutkittu useilla luotaimilla ja useita merkittäviä havaintoja onkin tehty, on tutkittavaa jäänyt paljon. Samanaikaisten havaintojen tekeminen Jupiterin magnetosfäärin eri alueista on ollut harvinaista ja ei ole tarkasti tunnettua miten magnetosfääri käyttäytyy aurinkotuulen vaihdellessa tai miten plasma poistuu magnetosfääristä.