TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kalatalouspalvelut, Pohjanmaan aluetoimisto) antaa 10.1.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta. Hakija: Asia: Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry tarkkailuvelvollisten puolesta. Lapuanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksyminen vuosille 2016-2021. Tarkkailusuunnitelmapäätös on sen ajan kun päätökseen voi hakea oikaisua nähtävänä Ely-keskuksen nettisivuilla sekä Alavuden, Alajärven, Kauhavan, Lapuan, Seinäjoen ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Kuortaneen kunnan ilmoitustauluilla. Tarkkailusuunnitelmapäätökseen voi hakea oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisukirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään 10.2.2017. Oikaisunhakua koskevat tarkemmat ohjeet ilmenevät tarkkailusuunnitelmapäätöksen liitteenä olevasta oikaisuvaatimusosoituksesta. Helsingissä 10.1.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalatalouspalvelut, Helsingin aluetoimisto Opastinsilta 12, 00520 Helsinki Kalastusbiologi Perttu Tamminen puh. 050 3963322

Päätös kalataloudellisen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksymisestä. Annettu julkipanon jälkeen 10.1.2017. VARELY/622/5723/2016 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry PL 87 68601 Pietarsaari ASIA HAKIJA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA TOIMINTAA KOSKE- VAT LUVAT ESITETTY TARKKAI- LUSUUNNITELMA Lapuanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailusuunnitelman hyväksyminen vuosille 2016-2021. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry tarkkailuvelvollisten puolesta. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry on 29.1.2016 toimittanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi Lapuanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailusuunnitelman vuosille 2016-2021. Lapuanjokeen johdetaan puhdistettuja jätevesiä Alavuden, Alajärven kaupungin (Lehtimäki) jätevedenpuhdistamoilta, Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamolta, Kauhavan Vesi Oy:n Kauhavan keskustan ja Härmäin jätevedenpuhdistamoilta sekä Lapuan Peruna Oy:n jätevesiä. Lisäksi alueella on yksityisten tuottajien, Vaskiluodon Voima Oy:n ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueita ja Uudenkaarlepyyn kaupungin Stadsforsin voimalaitos. Mainittuja toiminnanharjoittajia on lupapäätöksissä velvoitettu tarkkailemaan toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eri toiminnanharjoittajien lupapäätökset on lueteltu päätöksen liiteenä olevan tarkkailuohjelman liitteessä 1. Kalataloustarkkailuohjelma on laadittu yhteistarkkailun kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman erilliseksi liitteeksi, jota täydennetään sitä mukaan kun alueelle tulee uusia lainvoimaisia lupia. Ohjelmassa on siten vain lueteltu syksyllä 2015 lainvoimaiset tarkkailuvelvoitteet, jotka toteutetaan yhteistarkkailun osana. Kalataloustarkkailu koostuu kalastustiedustelusta ja koekalastuksista. Kalastustiedustelu toteutetaan koko tarkkailualueella yhden kerran tarkkailujakson aikana ja siihen liitetään tarvittaessa kalastusalueiden isännöitsijöiden tai kalastuskuntien esimiesten haastattelu. Tiedustelu koskee koti-

2/5 tarve- ja virkistyskalastusta. Koekalastusten avulla selvitetään purkualueiden kalastoa yhden kerran tarkkailujakson aikana. Koekalastukset tehdään vuosien 2016 ja 2017 sekä osan turvetuotantoalueista osalta myös vuosien 2018-2019 aikana. Koekalastukset toteutetaan kullekin purkualueelle soveltuvin menetelmin. Vuosittain selvitetään kalastusyhteisöjen esimiesten haastattelulla alueella kalastavien/kalastusluvan lunastaneiden määriä, käytettyjä pyydyksiä ja saatuja saaliita. Vuosittainen selvitys tehdään seuraavien kalastusyhteisöjen alueilla: Hirvijärvi Varpulan kalastusseura, Alavudenseudun Urheilukalastajat, Kauhavan kalastusseura, Kuortaneen kalastusseura, Lehtimäen kalastuskunta (Kätkänjärvi, Kätkänjoki), Lapuan kalastusseura, Jeppo-Ytterjeppo fiskelag sekä Nykarleby fiskelag. Kirjallinen kalastustiedustelu tehdään postitiedusteluna viiden vuoden välein Lapuanjoen valuma-alueella. Seuraava kalastustiedustelu tehdään alkuvuonna 2017, siten että se koskee vuoden 2016 tietoja. Työ laaditaan vertailukelpoiseksi vuonna 2012 tehdyn tiedustelun kanssa (Keränen 2012). Tiedonkeruu ja kalastustiedustelu tehdään joen alajuoksulla (Jepua-Uusikaarlepyy) alueella ruotsin kielellä. Tarkemmat tiedot kalastustiedustelusta selviää Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelmasta 2016-2021/kalataloudellinen (päivätty 31.12.2015) luvusta 2.1. Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteisiin sisältyvät koekalastukset tehdään tarkkailujaksolla 2016 2021 samoilla verkkokoekalastuspaikoilla ja menetelmillä kuin ennenkin. Puhdistamoiden koekalastukset suoritetaan ensisijaisesti vuoden 2016 heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailun verkkokoekalastukset tehdään seuraavilla alueilla: Lapuanjoki ennen Kuhajärveä (Koskela) Kuortaneenjärvi, Salmi Lapuanjoki, Hourunkoski Kauhavanjoki, Pernaa Lapuanjoki, Liinamaa Jokisuisto (Alönlahti) Lapuan alapuolisilla pyyntipaikoilla mitataan koekalastusten yhteydessä veden ph-arvo pyyntijakson alussa ja lopussa. Tarkemmat tiedot koekalastuksista selviää Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelmasta 2016-2021/kalataloudellinen (päivätty 31.12.2015) luvuista 2.2 ja 2.3. Turvetuotantoalueiden alapuoliset koekalastuspaikat sijaitsevat osin järvissä (17 verkkokoekalastuskohdetta) ja osin virtavesissä (31 sähkökoekalastuspaikkaa). Lapuanjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden koekalastusohjelmat selviää päätöksen liitteestä 2. Turvetuotantoalueiden verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana, jolloin olosuhteet ja kalojen käyttäytyminen ovat mahdollisimman vakaat. Verkko-koekalastuksissa käytetään sisävesillä Nordic-verkkoja RKTL:n (21/2014) ohjeistuksen mukaisesti siten,

3/5 että pyyntiponnistus on vähintään 6 verkkovuorokautta/paikka. Sähkökoekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n (21/2014) sähkökoekalastusohjeistusta. Tuotantoaluekohtainen luettelo koekalastuspaikoista on koottu liitteeseen 2. Tarkemmat tiedot koekalastuksista selviää Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelmasta 2016-2021/kalataloudellinen (päivätty 31.12.2015) luvuista 2.2 ja 2.4. Nahkiaisseuranta. Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitoksen tarkkailuvelvoitteena olevan nahkiaisseurannan toteutuksesta laaditaan oma erillinen ohjelma, joka toteutetaan tarkkailujakson 2016 2021 aikana. Tulosten raportointi ja jakelu. Vuosittainen tiedonkeruu: vuosittain kerätyt tiedot kalastajien määristä, käytetyistä pyydyksistä ja saaliista kootaan kalataloustarkkailuraportin liitteeksi. Raportointi: kalataloustarkkailun muu raportointi suoritetaan niinä vuosina jolloin tarkkailua on suoritettu. Kalastustiedustelusta ja koekalastuksista laaditaan raportti tarkkailuvuosien loppuun mennessä. Raportit toimitetaan sekä paperiversioina että sähköisesti seuraaville tahoille: tilaajat, alueen ympäristölautakunnat (Alajärvi, Alavus, Kuortane, Lapua, Kauhava, Uusikaarlepyy), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut, kalastusalueet (Nykarleby fiskeområde sekä Lapuan ja Alavus-Töysä-Kuortaneen kalastusalueet), Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Menetelmät ja laadunvarmistus. Tarkkailua suorittavan laitoksen on osoitettava pätevyytensä kalataloustarkkailun alalla. Kenttätöissä tulee noudattaa voimassa olevia RKTL:n (21/2014) koekalastusohjeita ja työsuojeluohjeita, joiden mukaan vastuuhenkilöllä tulee olla voimassa oleva todistus sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta. Raportoinnin vastuuhenkilöiden tulee olla luonnon/kalatalouden koulutus ja riittävä kokemus vastaavista tehtävistä. ASIANOSAISTEN KUULEMINEN Lapuanjoen kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma 2016-2021 on 8.7.2016 kuulutettu seuraavien kaupunkien ja kuntien ilmoitustauluilla ja lähetetty seuraaville tahoille, joille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä ohjelmasta 8.8.2016 mennessä: Alavuden kaupunki Alajärven kaupunki Kauhavan kaupunki Lapuan kaupunki Seinäjoen kaupunki Uudenkaarlepyyn kaupunki Kuortaneen kunta Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue Lapuan kalastusalue Nykarleby fiskeområde Kyrönjoen kalastusalue

4/5 Niinimaan kalastusseura Soukkajärven kalastusseura Alavudenjärven kalastusseura Sydänmaan kalastusseura Rantatöysän kalastusseura Pollari-Kattelus kalastusseura Edesjärven kalastusseura Allasjärvien kalastusseura Sapsalammin kalastusseura Kuortaneen kalastusseura Sarvikkaankosken kalastushoitoyhdistys ry Kaarankajärven kalastusseura Tiistenjoen kalastusseura Lapuan kalastusseura Hirvijärven-Varpulan kalastusseura Alajärven kalastuskunta Kurejoen kalastuskunta Menkijärven kalastuskunta Iiruu-Nygårdin kalastuskunta Alavudenseudun kalastuskunta Vetämäjärven kalastuskunta Kauhavan kalastuskunta Kuortaneen kalastuskunta Kauhajärven kalastuskunta Tiisijärven kalastuskunta Jeppo-Ytterjeppo fiskargille Socklot fiskelag Nykarleby fiskelag Munsala västra fiskelag Lapuanjoen kalastusalue antoi asiassa muistutuksen 8.8.2016. Lapuanjoen kalastusalue esittää muistutuksenaan seuraavaa: vuosittaiset haastattelut ja kalastustiedustelu. Suunnitelmassa mainitaan selvitettävän vuosittain kalastusyhteisöjen esimiesten haastatteluilla kalastusluvan lunastaneiden määriä, käytettyjä pyydyksiä ja saatuja saaliita mm. Alavudenseudun Urheilukalastajien hallinnoimalla alueella. Kyseinen seura ei kuitenkaan edes toimi kalastusoikeuden haltijana tai myy kalastuslupia. Selvitysalueesta puuttuu myös Lapuanjoessa vesialueita hallinnoiva Tiistenjoen kalastusseura, joka yhdessä Lapuan kalastusseuran kanssa muodostavat Lapuanjoen yhteislupa-alueen. Tarkkailuohjelmassa mainittujen haastateltavien kalastusyhteisöjen listalta puuttuu myös useita muita keskeisiä kalataloudellisesti merkittäviä ja kuormituksen alaisia vesistöjä hallinnoivia osakaskuntia/kalastusseuroja. Vuosittaiset esimiesten haastattelujen tulokset tulisi myös esitellä raporteissa jotenkin. Kalastustiedustelu tulisi pyrkiä jatkossa tekemään siten, että kysely lähetettäisiin myös kohdealueen kalastusoikeuden haltijoiden luvan lunastaneille kalastajille. Tällöin kyselyn kalansaaliita koskeva tarkkuus ja luotettavuus lisääntyisi huomattavasti, koska paikallisen kalastusluvan edellyttämillä kalastustavoilla (mm.

5/5 verkko- ja katiskakalastus sekä useammalla vavalla tapahtuva uistelu) saadaan todennäköisesti valtaosa kyselyn kohdealueen vuotuisesta saaliista. Jotta lupien lunastaneiden yhteystiedot olisi paremmin saatavissa, tulisi lupia myyviä kalastusseuroja/lupamyyjiä tiedottaa etukäteen lupia lunastaneiden yhteystietojen tarpeesta kyselytutkimusta varten ja sopia tarkemmin miten ja mistä tarvittavat tiedot olisi saatavissa. Tällä tavoin täydennettynä kalastustiedustelu ei olisi aivan vertailukelpoinen vuonna 2012 tehdyn kalastustiedustelun kanssa, mutta antaisi jatkossa paremman kuvan niistä asioista, joita tiedustelulla on ylipäätään tarkoitus selvittää. Edellisessä (2012) väestörekisteriotantana toteutetussa kalastustiedustelussa vastausprosentti jäi alhaiseksi (56 %) ja vastanneista vain alle 18 % oli kalastanut kyselyn kohdealueilla. Tällä tavoin toteutettuna kysely ei tuota kohdevesistöistä saaduista saaliista ja kalakantojen tilasta kovinkaan luotettavaa tietoa. Väestörekisteriotantaan perustuvan tiedustelun etuna on ainoastaan se, että sillä tavoin voidaan saada jonkinlainen käsitys yleiskalastusoikeuksilla (onginta, pilkintä ja valtion luvalla tapahtuva viehekalastus) kalastavien määrästä, kalastusvuorokausista ja saaliin määrästä. Vuosittainen tiedonkeruu. Kalastustiedustelun tulosten raportoinnissa (myös liitetaulukoissa) tulee jatkossa esittää tiedot myös eri pyydysten yksikkösaaliista kohteittain. Vain siten voidaan saada vertailukelpoista tietoa pyydysten yksikkösaaliista ja vertailla kalakantojen tilan kehittymistä vuosien välillä yksikkösaaliiden perusteella. Vesistökohtaisista kokonaissaaliista ja talouskohtaisista keskiarvosaaliista ei voida päätellä kalakantojen tilan kehittymisestä juuri mitään, ellei saaliin saamiseen käytetyn pyyntiponnistuksen määrää ole tulosten yhteydessä esitetty. Aiemmin käytetyssä kyselylomakkeessa vastaajia on kuitenkin pyydetty täyttämään myös pyyntivuorokausien määrä eri pyyntitapojen osalta. Jakelu. Raportit tulee toimittaa sekä paperiversioina että sähköisesti myös kalastusalueiden (jatkossa kalatalousalueiden) käyttöön yhteistarkkailuohjelmaluonnoksen 2016-2021 mukaisesti. Näin ei ole toimittu aiempien tarkkailuraporttien osalta. Edesjärvien kalastusseura antoi asiassa muistutuksen 13.7.2016. Edesjärvien kalastusseuralla ei ole asiasta muistutettavaa. Pollari-Kattelus Kalastusseura ry antoi asiassa muistutuksen 8.8.2016. Pollari-Kattelus Kalastusseura ry esittää muistutuksenaan seuraavaa: allekirjoittanut vastustaa edelleen turvetuotantoalueilta vesien laskua Lapuanjoen yläjuoksun vesistöihin. He ovat myös perustelleet vaatimuksiaan. Lisäksi kalastusseura vaatii, että ennen mahdollisen toiminnan aloittamista on otettava vesinäytteet alajuoksun (Ylätevajärvi, Kaitavesi ja Ristiinkäypä) sekä lähialueen (Kaidesjärvi, Valkeajärvi ja Kattelusjärvi) järvistä myöhempää veden laadun seurantaa varten. Pölyhaitat rasittavat erityisesti lähialueen järviä. VARSINAIS-SUO- MEN ELINKEINO-, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen hyväksyy esitetyn ehdotuksen seuraavilla täydennyksillä:

6/5 LIIKENNE- JA YMPÄ- RISTÖKESKUKSEN RATKAISU - raportit tulee toimittaa sekä paperiversioina että sähköisesti myös kalastusalueiden (Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue, Lapuanjoen kalastusalue, Nykarleby fiskeområde) (jatkossa kalatalousalueiden) käyttöön -vuosittainen selvitys kalastusyhteisöjen esimiesten haastattelulla tulee tehdä myös seuraavien kalastusyhteisöjen alueilla: Tiistenjoen kalastusseura (Lapuanjoki välillä Tiistenjoki-Lakaluoma), Sydänmaan kalastusseura ry (Saarijärvi, Jääskänjärvi, Ahvenjoki), Allasjärvien kalastusseura ry (Iso-Allasjärvi, Vähä-Allasjärvi), Kauhajärven osakaskunta (Kauhajärvi) ja Kätkänjoen kalastusseura (Salonjoki, osa Kätkänjokea). -kalastustiedustelun tulosliitteissä tulee jatkossa esittää tiedot verkkokalastuksen yksikkösaaliista kohteittain. -kalastustiedustelun tarkkailuraportissa tulee selostaa kalastustiedustelun perusjoukko ja otantamenetelmä. -tulee tarkastella seuraavaa Lapuanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmakautta varten, että onko kalastustiedustelu mahdollista tehdä siten, että kysely lähetettäisiin myös kohdealueen kalastusoikeuden haltijoiden luvan lunastaneille kalastajille. Tulee myös selvittää, että onko tarkkailualueelta saatavissa lupien lunastaneiden yhteystietoja tätä varten. -tulee lisätä yksi sähkökoekalastuspaikka Kauhajokeen Vaskiluodon Voiman Ohranevan, Haisunevan ja Honkamaanneva Kaidesnevan turvetuotantoalueiden yläpuolelle ja Ohraluomaan Ohranevan turvetuotantoalueen yläpuolelle sekä mahdollisuuksien mukaan Kärmesluomaan Haisunevan turvetuotantoalueen yläpuolelle -koekalastukset on tehtävä RKTL:n työraportin 21/2014 Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeiden mukaan. Verkkokoekalastuksissa on otettava pinta-alan lisäksi huomioon ohjeen syvyysvyöhykkeet verkkoöissä -koska Lapuanjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu on voimassa vuosina 2016 2021 on esitys uudeksi/päivitetyksi tarkkailuohjelmaksi toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisille vuoden 2021 loppuun mennessä. RATKAISUN PERUS- TELUT JA LAUSUN- TOJEN HUOMIOIMI- NEN Toimitettu tarkkailusuunnitelma antaa, mukaan lukien siihen tehdyt täydennykset, ennalta arvioiden riittävät tiedot toiminnan kalataloudellisista vaikutuksista. Päätöksessä on huomioitu asiassa jätetyt mielipiteet siltä osin kun siinä on esitetty tarkkailun piiriin kuuluvien laitoksien ja niitten vaikutusaluetta koskevia tarkkailun muutostarpeita. Vesistötarkkailu ei kuulu kalataloudelliseen tarkkailuun. Lapuanjoen kalastusalueen muistutus on otettu huomioon kohdasta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisun täydennyksistä ilmenevin tavoin. Seuraava kalastustiedustelu tehdään vuonna 2017 vuoden 2016 tiedoista ja vuonna

7/5 2016 kohdealueen kalastusoikeuden haltijoiden luvan lunastaneiden kalastajien osoitetietoja ei ole saatavissa. Tulee kuitenkin tarkastella seuraavaa Lapuanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmakautta varten, että onko kalastustiedustelu mahdollista tehdä siten, että kysely lähetettäisiin myös kohdealueen kalastusoikeuden haltijoiden luvan lunastaneille kalastajille. Tulee myös selvittää, että onko tarkkailualueelta saatavissa lupien lunastaneiden yhteystietoja tätä varten. Kyseisen tarkastelun voisi tehdä yhteistyössä kalastusalueen kanssa. On perusteltua lisätä yksi sähkökoekalastuspaikka Kauhajokeen Vaskiluodon Voiman Ohranevan, Haisunevan ja Honkamaanneva Kaidesnevan turvetuotantoalueiden yläpuolelle ja Ohraluomaan Ohranevan turvetuotantoalueen yläpuolelle sekä mahdollisuuksien mukaan Kärmesluomaan Haisunevan turvetuotantoalueen yläpuolelle vertailukohteiksi. PÄÄTÖKSEN VOI- MASSAOLO OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU Päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi päätös asiasta on annettu. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 62, 64, 65 Hallintolaki (434/2003) 6h á 70, yhteensä 420, arvonlisävero 0 %. Käsittelymaksun periminen perustuu valtioneuvoston asetukseen 1731/2015. Lasku lähetetään erikseen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Tähän päätökseen sekä maksuun voidaan hakea oikaisua Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimusosoitus liitteenä. Perttu Tamminen Kalastusbiologi LIITTEET PÄÄTÖS TIEDOKSI Päätöstä ja maksua koskevat oikaisuvaatimusosoitukset Liite 1. Lapuanjoen yhteistarkkailiohjelma / kalataloudellinen tarkkailu 2016-2021 Hakijalle Päätösjäljennös: Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalue (eero.hemminki@pp1.inet.fi) Lapuanjoen kalastusalue (marko.paloniemi@netikka.fi) Nykarleby fiskeområde (birthe@nykarlebyfiskeomrade.fi) Kyrönjoen kalastusalue (marko.paloniemi@netikka.fi) Lapuan Jätevesi Oy (puhdistamo@netikka.fi)

8/5 Kauhavan Vesi Oy (vesihuoltolaitos@kauhava.fi) Lapuan Peruna Oy (ossi.paakki@finnamyl.fi) Nykarleby Kraftverk Ab (info@nkab.fi) Vaskiluodon Voima (timo.orava@epv.fi) Vapo Oy (info@vapo.fi) Mantelan Turve Ay (Haapikyläntie 20, 62470 Purmojärvi) Hajatek Oy (jari.syvajarvi@netikka.fi) Tammela (Esa Tammela Oy, Dahlbontie 244, 61170 Sääskiniemi) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (kirjaamo.etelapohjanmaa@ely-keskus.fi) Ilmoittaminen päätöksestä: Tieto päätöksestä julkaistaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen internet-sivustolla sekä Alavuden, Alajärven, Kauhavan, Lapuan, Seinäjoen ja Uudenkaarlepyyn kaupunkien sekä Kuortaneen kunnan ilmoitustauluilla.

OIKAISUVAATIMUSOSOITUS PÄÄTÖKSESTÄ Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen yhteystiedot: Käyntiosoite: Wolffintie 35 Postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa Puhelin: 020 6361060 Telefax: 06 317 4817 Sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi Aukioloaika: kello 8.00 16.15 Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän. Oikaisuvaatimuskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimuskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se on perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen aluehallintoviraston aukioloajan päättymistä. Postittaminen tai toimittaminen lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän vastuulla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava -Päätös, johon oikaisua haetaan -miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi -perusteet, joilla oikaisua vaaditaan -oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä -päätös, johon oikaisua haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä -asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos aluehallintovirasto niin määrää. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto perii asian käsittelystä oikaisuvaatimuksen tekijältä käsittelymaksun

31.12.2015 Virtanen / Aaltonen Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelma 2016 2021 / kalataloustarkkailu 1. JOHDANTO 1.1. Yhteistarkkailuun liittyneet toimijat 2. KALATALOUSTARKKAILU 2.1 Vuosittaiset haastattelut ja kalastustiedustelu 2.2 Yhteistarkkailun koekalastukset 2.2.1 Verkkokoekalastukset 2.2.2 Sähkökoekalastukset 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset 2.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset 2.5 Nahkiaisseuranta 2.6 Muut mahdolliset kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat 3. TULOSTEN RAPORTOINTI JA JAKELU 3.1 Vuosittainen tiedonkeruu 3.2 Raportointi 3.3 Jakelu 4. MENETELMÄT JA LAADUNVARMISTUS 5. TARKKAILUOHJELMA LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yhteistarkkailun osapuolet Ympäristöluvat ja perustiedot Luettelo verkko- ja sähkökoekalastuspaikoista Kooste Lapuanjoen yhteistarkkailuun osallistuvista turvetuotantoalueista

Lapuanjoen kalatalouden yhteistarkkailuohjelma 2016-2021 1 Johdanto 1.1. Yhteistarkkailuun liittyneet toimijat Lapuanjoen jätevedenpuhdistamoiden yhteistarkkailu (kuormitus- ja vesistötarkkailut) on käynnistynyt vuonna 1979. Yhteistarkkailuun osallistuvat jaksolla 2016 2021 Alavuden sekä Alajärven kaupungin (Lehtimäki) jätevedenpuhdistamot, Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamo, Kauhavan Vesi Oy:n Kauhavan keskustan ja Härmäin jätevedenpuhdistamot. Lisäksi kalataloustarkkailun osalta yhteistarkkailuun osallistuvat Lapuan Peruna Oy, Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitos sekä yksityisten tuottajien, Vaskiluodon Voiman ja Vapo Oy:n turvetuotantoalueita. Luvanhaltijat on velvoitettu tarkkailemaan jätevesiensä laatua ja määrää sekä vaikutuksia vesistössä sekä toiminnan vaikutuksia kalastukseen ja kalatalouteen. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma esitetään samalle ajanjaksolle omana erillisenä kokonaisuutenaan (Virtanen & Aaltonen 2015). Kalataloudellinen yhteistarkkailu on toiminut Lapuanjoella vuodesta 1990 lähtien. Tarkkailun suorittajat ovat saatujen kokemusten perusteella esittäneet tarkkailuun vuosien mittaan muutoksia, joiden mukaan ohjelma on muovautunut. Tarkkailun toteutuksessa on 2000-luvullasovellettu RKTL:n (Böhling ja Rahikainen 1999) sekä siitä edelleen kehitettyä MMM:n (2008) ohjeistusta. Tarkkailujakson 2016 2021 koekalastukset toteutetaan RKTL:n (24/2014) Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin ohjeistuksen mukaisesti. Tämä ohjelma sisältää em mainittujen toimijoiden velvoitteisiin sisältyvän kalataloustarkkailuohjelman jaksolle 2016 2021. Kalataloustarkkailuohjelma on laadittu yhteistarkkailun kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman erilliseksi liitteeksi, jota täydennetään sitä mukaan kun alueelle tulee uusia lainvoimaisia lupia. Ohjelmassa on siten vain lueteltu syksyllä 2015 lainvoimaiset tarkkailuvelvoitteet, jotka toteutetaan yhteistarkkailun osana. Yhteistarkkailuun liittyneiden toimijoiden ympäristölupien perustiedot ovat koottuna liitteessä 1. Purkuvesistöt, koekalastuskohteet ja kalastusvuodet ovat koottu liitteeseen 2. Yhteistarkkailuun osallistuvien turvetuotantoalueiden ympäristöluvan mukaiset tiedot ovat koottu liitteeseen 3. 2. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu koostuu kalastustiedustelusta ja koekalastuksista. Kalastustiedustelu toteutetaan koko tarkkailualueella yhden kerran tarkkailujakson aikana ja siihen liitetään tarvittaessa kalastusalueiden isännöitsijöiden tai kalastuskuntien esimiesten haastattelu. Tiedustelu koskee kotitarve- ja virkistyskalastusta. Koekalastusten avulla selvitetään purkualueiden kalastoa yhden kerran tarkkailujakson aikana. Koekalastukset tehdään vuosien 2016 ja 2017 sekä osan turvetuotantoalueista osalta vuosien myös vuosien 2018-2019 aikana (Liite 2). Koekalastukset toteutetaan kullekin purkualueelle soveltuvin menetelmin jäljempänä esitetyllä tavalla.

2.1 Vuosittaiset haastattelut ja kalastustiedustelu Vuosittain selvitetään kalastusyhteisöjen esimiesten haastattelulla alueella kalastavien/ kalastusluvan lunastaneiden määriä, käytettyjä pyydyksiä ja saatuja saaliita. Vuosittainen selvitys tehdään seuraavien kalastusyhteisöjen alueilla: Hirvijärvi Varpulan kalastusseura, Alavudenseudun Urheilukalastajat, Kauhavan kalastusseura, Kuortaneen kalastusseura, Lehtimäen kalastuskunta (Kätkänjärvi, Kätkänjoki), Lapuan kalastusseura, Jeppo-Ytterjeppo fiskelag sekä Nykarleby fiskelag. Kirjallinen kalastustiedustelu tehdään postitiedusteluna viiden vuoden välein Lapuanjoen valumaalueella. Tiedustelun avulla selvitetään vesistön, lajistoa, kutualueita, sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen pyyntialueita, kalastuspäivien määrää, pyyntivälineitä, saaliita, saaliin käyttöä ja kalastusta haittaavia tekijöitä. Seuraava kalastustiedustelu tehdään alkuvuonna 2017, siten että se koskee vuoden 2016 tietoja. Tiedustelu tehdään kolmen kontaktikerran postitiedusteluna vähintään 4 000 tiedusteluna, suhteutettuna kuntien asukaslukuun. Tiedustelun tavoitteellisena tasona on 70 %:n vastausprosentti. Työ laaditaan vertailukelpoiseksi vuonna 2012 tehdyn tiedustelun kanssa. (Keränen 2012). Tiedonkeruu ja kalastustiedustelu tehdään joen alajuoksulla (Jepua-Uusikaarlepyy) alueella ruotsin kielellä. 2.2 Yhteistarkkailun koekalastukset Koekalastusten tavoitteena on selvittää kunkin kuormittajan purkualueen kalalajistoa. Koekalastuksia tehdään purkualueilla yhden kerran tarkkailujakson aikana, purkupaikan ylä- että alapuolella. Koekalastusvuodet vaihtelevat toimijoittain. Koekalastuspaikat ilmenevät liitetaulukosta (liite 1). Edellisten koekalastusten kalastuspaikat ilmenevät raporteista Keränen 2011 ja Keränen 2012. 2.2.1 Verkkokoekalastukset Suuremmissa uomissa ja järvissä kalastetaan verkkosarjoilla (Nordic-yleiskatsausverkot), vähintään 6 verkkovuorokautta/ kohde. Pyyntivuorokausien määrä riippuu tutkittavan vesialueen pintaalasta ja syvyyssuhteista. Jokisuiston (Alönlahti) havaintokohteella verkkokoekalastuksissa käytetään Coastal-verkkoja. Saatu aineisto käsitellään RTKL:n ohjeita noudattaen (RTKL 21/2014). Saaliista määritetään kustakin havaskoosta erikseen lajikohtaiset kappalemäärät, sekä mitataan pituus ja paino yksilöittäin. Verkkokalastukset tehdään pääsääntöisesti heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Verkkokoekalastusten pyyntiponnistus kohteittain ilmenee liitetaulukosta (liite 2). Liitetaulukossa on ilmoitettu kunkin kohteen pinta-alan mukainen pyyntivuorokausien lukumäärä, sekä suluissa syvyyssuhteiden myötä mahdollisesti lisäksi muodostuvien pyyntivuorokausien lukumäärä. 2.2.2 Sähkökoekalastukset Virtavesissä käytetään pääsääntöisesti sähkökoekalastusta. Koekalastukset tehdään elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana siten, että veden lämpötila on yli 5 C. Sähkökoekalastuksen kohteiden tulee mahdollisuuksien mukaan toistaa vuosien 2011 2012 ja 2015 koekalastuksia. Saalis käsitellään RTKL:n ohjeen 21/2014 mukaisesti. Mahdolliset uudet koekalastus-paikat valitaan siten, että ne edustavat tyypillisintä elinympäristöä kyseiselle virtajaksolle. Tavoitteena on löytää vertailukelpoiset habitaatit purkukohdan ylä- ja ala-

puolelle. sähkökalastuksissa käytetään yhden poistopyynnin menetelmää. Sulkuverkkoja ei käytetä. Koekalastuksen tavoitteena on saada tietoa alueella esiintyvien kalalajien tiheydestä. Saaliista määritetään yksilöittäin laji, pituus ja paino. Sähkökoekalastuksissa noudatetaan RKTL:n ohjeistuksia (RKTL 21/2014). 2.3 Jätevedenpuhdistamoiden koekalastukset Jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset on pitkään tehty Lapuanjoella verkkokoekalastuksina, sillä soveltuvia sähkökoekalastuspaikkoja varsinkin purkualueiden läheisyydessä on huomattavan vähän. Puhdistamoiden tarkkailuvelvoitteisiin sisältyvät koekalastukset tehdään tarkkailujaksolla 2016 2021 samoilla verkkokoekalastuspaikoilla ja menetelmillä kuin ennenkin. Puhdistamoiden koekalastukset suoritetaan ensisijaisesti vuoden 2016 heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Jätevedenpuhdistamoiden kalataloustarkkailun verkkokoekalastukset tehdään seuraavilla alueilla: Lapuanjoki ennen Kuhajärveä (Koskela) Kuortaneenjärvi, Salmi Lapuanjoki, Hourunkoski Kauhavanjoki, Pernaa Lapuanjoki, Liinamaa Jokisuisto (Alönlahti) Lapuan alapuolisilla pyyntipaikoilla mitataan koekalastusten yhteydessä veden ph-arvo pyyntijakson alussa ja lopussa. 2.4 Turvetuotantoalueiden koekalastukset Turvetuotantoalueiden alapuoliset koekalastuspaikat sijaitsevat osin järvissä (17 verkkokoekalastuskohdetta) ja osin virtavesissä (31 sähkökoekalastuspaikkaa). Lapuanjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden koekalastusohjelmat on koottu liitteen 2 taulukkoon. Turvetuotantoalueiden verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana, jolloin olosuhteet ja kalojen käyttäytyminen ovat mahdollisimman vakaat. Verkkokoekalastuksissa käytetään sisävesillä Nordic-verkkoja RKTL:n (21/2014) ohjeistuksen mukaisesti siten, että pyyntiponnistus on vähintään 6 verkkovuorokautta/ paikka. Verkkovuorokaudet määräytyvät järven pinta-alan mukaan, ja ne on yksilöity liitteessä 2. Jokisuiston (Alönlahti) havaintokohteella verkkokoekalastuksissa käytetään Coastal-verkkoja. sähkökoekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n (21/2014) sähkökoekalastusohjeistusta. Sähkökalastukset tehdään elokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, pienen virtaaman aikaan. Veden lämpötilan on myös oltava yli 5 C. Kullakin pyyntipaikalla kalastetaan kertaalleen. Tuotantoaluekohtainen luettelo koekalastuspaikoista on koottu liitteeseen 2. 2.5 Nahkiaisseuranta Uudenkaarlepyyn Stadsforsin voimalaitoksen tarkkailuvelvoitteena olevan nahkiaisseurannan toteutuksesta laaditaan oma erillinen ohjelma, joka toteutetaan tarkkailujakson 2016 2021 aikana.

2.6 Muut mahdolliset kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat Uusien toimijoiden on mahdollista osallistua Lapuanjoen kalatalouden yhteistarkkailuun ja etenkin kalastustiedusteluun neuvottelemalla siitä yhteistarkkailutyöryhmän kanssa. Yhteydenotto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kautta. 3 Tulosten raportointi ja jakelu 3.1 Vuosittainen tiedonkeruu Vuosittain kerätyt tiedot kalastajien määristä, käytetyistä pyydyksistä ja saaliista kootaan kalataloustarkkailuraportin liitteeksi. 3.2 Raportointi Kalataloustarkkailun muu raportointi suoritetaan niinä vuosina jolloin tarkkailua on suoritettu. Kalastustiedustelusta ja koekalastuksista laaditaan raportti tarkkailuvuosien loppuun mennessä. 3.3 Jakelu Raportit toimitetaan sekä paperiversioina että sähköisesti seuraaville tahoille: tilaajat alueen ympäristölautakunnat (Alajärvi, Alavus, Kuortane, Lapua, Kauhava, Uusikaarlepyy) Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalouspalvelut Kalastusalueet (Nykarleby fiskeområde sekä Lapuan ja Alavus-Töysä- Kuortane kalastusalueet) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry 4 Menetelmät ja laadunvarmistus Tarkkailua suorittavan laitoksen on osoitettava pätevyytensä kalataloustarkkailun alalla. Kenttätöissä tulee noudattaa voimassa olevia RKTL:n (21/2014) koekalastusohjeita ja työsuojeluohjeita, joiden mukaan vastuuhenkilöllä tulee olla voimassa oleva todistus sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta. Raportoinnin vastuuhenkilöiden tulee olla luonnon/kalatalouden koulutus ja riittävä kokemus vastaavista tehtävistä. 5 Tarkkailuohjelma Tämä tarkkailuohjelma esitetään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut yksikön hyväksyttäväksi ja sitä voidaan edelleen muuttaa sekä täydentää sen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailuun voi liittyä uusia toimijoita yhteistarkkailutyöryhmän ja ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Lähteet Aaltonen, E-K. 2009: Lapuanjoen yhteistarkkailuohjelma (kuormitus- ja vesistötarkkailu) 2010 2014. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.12 s + liitteet. Pietarsaari. Aaltonen, E-K. 2010: Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu 2010 2014 Lapuanjoen valumaalueella. Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry.15 s + liitteet. Pietarsaari. Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim) 1999. Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki Hutri, H., 2005: Selvitys nahkiaisentoukkien esiintymisestä Lapuanjoen alaosalla vuonna 2005. Uudenkaarlepyyn voimalaitos. 7 s. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy. Ilmajoki. Keränen, J. 2008: Lapuanjoen kalataloudellinen yhteistarkkailu. Kalastustiedustelu ja koekalastukset 2007. 21 s + liitteet. Pöyry Environment Oy. Kaustinen. Keränen, J. 2009: Selvitys nahkiaisentoukkien esiintymisestä Lapuanjoen alaosalla vuonna 2009. Uudenkaarlepyyn voimalaitos. 11 s + liitteet. Pöyry Environment Oy. Kaustinen. MMM 2008: Kalataloudellisen velvoitetarkkailun kehittämistyön raportti. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2008:3. Helsinki. RKTL:n työraportteja 21/2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki.

Lapuanjoen kalataloustarkkailuun osallistuvat toimijat. Koekalastusvuodet 2017 2018 (optio 2020 + 2021) LIITE 1 Luvanhaltija/ toimija Pintaala, ha Lupa voim. (luvan tark) Lapuanjokeen laskevat Alavuden jätevedenpuhdistamo LSY 17.12.2009 31.1.2018 Lapuan Jätevesi Oy, jätevedenpuhdistamo ESAVI 7.7.2010 31.1.2019 Kauhavan Vesi Oy, Härmäin jätevedenpuhdistamo LSY 11.11.2005, VHO 10.05.2007 31.10.2016 Lapuan Peruna Oy LSU 03.11.2004 VHO 12.05.2006 KHO 29.01.2008 31.11.2014 Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhd. LSU 10.5.2006 30.6.2016 Stadsforsin voimalaitos LSVO 2.6.1983 Kurikkaneva (Vapo) 42,9 ympäristölupa LSSAVI/318/04.08/2010 31.12.2021 Sarvineva (Vapo) 131,2 LSSAVI 190/2015/1 31.12.2028 Västinneva (Vapo) 28,3 LSY-2003-Y-331 31.12.2015 Hanhineva (Vapo) 76,1 LSY-2003-Y-331 31.12.2020 Saarijärvenneva (Vapo) 43,8 LSY-2003-Y-331 31.12.2015 Kiimaneva (Vapo) 40 LSY-2003-Y-331 31.12.2015 Pynttärinneva (Vapo) 129 ESAVI/404/04.08/2010 30.11.2019 Alavudenjärven yläpuoliset Matoneva 2 (Vapo) LSSAVI 138/2015/1 VHO 08/0251/3 (toistaiseksi) Sillinneva (Vapo) 82,2 LSY-2009-Y-46 30.10.2019 Kauhavanjokeen laskevat Kauhavan Vesi Oy, jätevedenpuhd. LSSAVI 10.3.2014 31.3.2021 Lamminneva (Vapo) 114 LSY-2004-Y-295 31.12.2017 Ohraneva (Vaskiluodon Voima) Haisuneva (Vaskiluodon Voima) Honkamaanneva - Kaidesneva (Vaskiluodon Voima) Isoneva (Vaskiluodon Voima) Pitkäkangas - Hirvineva (Vaskiluodon Voima) Heinineva (Vaskiluodon Voima) Riihineva (Vaskiluodon Voima) Kampinneva (Vaskiluodon Voima) 166,6 145 139,5 66 138 157 115 115 LSY-2004-Y-25 LSY-2004-Y-75 LSSAVI/191/04.08/2010 ESAVI/295/04.08/2010 LSY-2003-Y-101 LSSAVI/166/04.08/2012 ESAVI/31/04.08/2010 LSY-2004-Y-3 31.12.2015 31.5.2015 31.7.2018 31.1.2021 31.5.2015 1.5.2024 31.3.2017 31.5.2015 Matinneva (Mantelan Turve Ay) 129,5 (Lupaprosessi kesken) Mustikkaneva I ja II ja Kramsunneva (Hajatek Oy) 91 (Lupaprosessi kesken)

Lapuanjoen koekalastusohjelmaan osallistuvat toimijat. Koekalastusvuodet 2017 2018 (optio 2020 + 2021) LIITE 1 Luvanhaltija/ toimija Kätkänjokeen laskevat Pintaala, ha Löyänneva (Vapo) 45,1 ympäristölupa LSSAVI/474/04.08/2010 Lupa voim. (luvan tark) 31.12.2024 Mylly-Sikaneva (Vapo) Matoneva 3 (Vapo) Teerineva (Vapo) 109 37,5 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/3 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/3 LSY-2003-Y-405, VHO 08/0102/3 31.12.2015 31.12.2015 31.12.2015 Töysänjokeen laskevat Matoneva 1 (Vapo) 85,5 LSY 170/2006/4, 31.12.2015 VHO 08/0350/3 Nurmonjokeen laskevat Haapaneva (Vapo) Riihineva (Vapo) 68,1 58,2 LSSAVI 223/2015/1 LSY-2003-Y-422 (toistaiseksi) 30.9.2015 Tuotanto loppu lohkoilta 1 ja 2. Tervaneva (Vapo) 154,2 LSY-2003-Y-409 VHO 13.5.2008 0679/07/5115 30.9.2016 Tervaneva (Tammela) 32 ESAVI 1.12.2010 2012-2020 (30.9.2016) Vuorenneva - Vierunneva (Vapo) 276 Aitaneva (Vapo) 71,5 LSY-2003-Y-420, 2023 LLSAVI/516/04.08/2010 (31.5.2023) LSY-2008-Y-80 2018 (30.9.2018) Rahka-Romuneva, Alavus (Vapo) 207 LSY-2003-Y-416 31.5.2015 Huhdanneva, Lapua LSY-2003-Y-152 2020 58,4 (Vapo / Kekkilä Oy) VHO : 15.6.2006, 06/0174/4 (31.5.2015) Tausneva (Vapo) 49,3 LSSAVI/379/04.08/2010 31.12.2022 Laulateenneva-Isoneva (Vaskiluodon Voima) Kurjenneva (Vaskiluodon Voima) 121 116 LSSAVI/74/04.08/2012 LSSAVI/181/04.08/2010 31.8.2023 31.1.2021

Lapuanjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun koekalastusmenetelmät ja paikat. Koekalastusvuodet 2017 2018 (optio 2020 + 2021) LIITE 2 Luvanhaltija/ toimija Pinta-ala, hav.vuosi ha Koekalastusmenetelmät ja -paikat Lapuanjokeen laskevat Alavuden jätevedenpuhdistamo Verkkokoekalastukset: Lapuanjoki Lapuan Jätevesi Oy, jätevedenpuhd. - Koskela, 6 vvrk Kauhavan Vesi Oy, Härmäin - Kuortaneenjärvi, Salmi, 6 vvrk jätevedenpuhdistamo 2016 Lapuan Peruna Oy - Hourunkoski, 6 vvrk Alajärven kaupunki, Lehtimäen jätevedenpuhd. - Liinamaa, 6 vvrk Stadsforsin voimalaitos - Alförsviken (suisto), Coastal 6 vvrk Kurikkaneva (Vapo) 42,9 2016 Verkkokoekalastukset: Kuhajärvi (120 ha), 20 vvrk (+ 6 vvrk) Sarvineva (Vapo) 131,2 2016 Verkkokoekalastukset: Sarviluoman yp (6 vvrk) ja ap (6 vvrk) Sähkökoekalastus: Kaarankajoki, Myllykoski Västinneva (Vapo) Hanhineva (Vapo) Saarijärvenneva (Vapo) Kiimaneva (Vapo) Pynttärinneva (Vapo) 28,3 76,1 43,8 40 129 2016 2016 2016 2016 2016 Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (57 ha), 10 vvrk Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (ks Västinneva) Sähkökoekalastus: Uitonluoma Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (ks Västinneva ) Kuhajärvi (ks Kurikkaneva) Sähkökoekalastus: Uitonluoma ap Verkkokoekalastukset: Kuhajärvi (ks Kurikkaneva) Verkkokoekalastus: Kyrösjärvi (6 vvrk) ja Kuhajärvi (ks Kurikkaneva ym) Sähkökoekalastus: Uitonluoma yp (ks. Kiimaneva) Alavudenjärven yläpuoliset Matoneva 2 (Vapo) 34,4 2016 Sähkökoekalastus: Kaidesoja yp ja ap Sillinneva (Vapo) 82,2 2016 Verkkokoekalastus: Kuivasjärvi (6 vvrk) Kauhavanjokeen laskevat Kauhavan Vesi Oy, Kauhavan jätevedenpuhdistamo 2016 Verkkokoekalastukset: Kauhavanjoki, Pernaa (6 vvrk) Lamminneva (Vapo) 114 2016 Verkkokoekalastukset: Kauhajärvi (219 ha), 20 vvrk (+ 6 vvrk) Ohraneva Sähkökoekalastus: Kauhavanjoki ap ja Ohraluoma ap. 166,6 2017 (Vaskiluodon Voima) Lisäksi mahd. mukaan Kärmespuro sekä Kaidespuro. Haisuneva (Vaskiluodon Voima) 145 2017 Sähkökoekalastus: (ks. Ohraneva) Honkamaanneva - Kaidesneva Sähkökoekalastus: (ks. Ohraneva) 139,5 2017 (Vaskiluodon Voima) Isoneva (Vaskiluodon Voima) 66 Sähkökoekalastus: Pitkäkangas - Hirvineva Luostari, Huhdankoski 138 (Vaskiluodon Voima) Orava, Lahoonkorpi (ap) Heinineva (Vaskiluodon Voima) 157 2019 Polvenkytö (ap) Riihineva (Vaskiluodon Voima) 115 Saunasaari (ap) Kampinneva (Vaskiluodon Voima) 115 Mustikkaneva I ja II ja Kramsunneva (Hajatek Oy) 91 Matinneva (Mantelan Turve Ay) 129,5 2019 2019 Koeravustukset: Vastaavilta kohteilta heinä- elokuussa ja pyyntiponnistus on 10 mertayötä/kohde. (4 kohdetta) Sähkökoekalastuskset: Ohraluoma Mustikkaneva I ja Kramsunneva yp ja ap (samalla Matinnevan yp). Lummukkaluoma Mustikkaneva II:n laskuojan yp ja ap Sähkökoekalastus: Ohraluoma laskuojan ap. (ks Mustikka- & Kramsunneva)

Lapuanjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailun koekalastusmenetelmät ja paikat. Koekalastusvuodet 2017 2018 (optio 2020 + 2021) LIITE 2 Luvanhaltija/ toimija Pinta-ala, hav.vuosi ha Koekalastusmenetelmät ja -paikat Kätkänjokeen laskevat Sähkökoekalastus: Löyänneva (Vapo) 45,1 2017 Salonjoki, Löyännevan yläpuoli ja alapuoli Mylly-Sikaneva (Vapo) Matoneva 3 (Vapo) 109 53,2 2017 2017 Kätkänjoki, Salonjoen ylä- ja alapuoli Sähkökoekalastus: Salonjoki (ks Löyänneva) Kätkänjoki (ks Löyänneva) Sähkökoekalastus: Salonjoki (ks. Löyänneva) Teerineva (Vapo) 37,5 2017 Kätkänjoki (ks. Löyänneva) Sähkökoekalastus: Kätkänjoki, Teerineva yläpuoli ja alapuoli Töysänjokeen laskevat Matoneva 1 (Vapo) 85,5 2017 Sähkökoekalastus: Töysänjoki, Matinpuron ap Verkkokoekalastukset: Iso-Lahnalampi (14 ha), 6 vvrk Nurmonjokeen laskevat (Vapo) Haapaneva (Vapo) 68,1 2017 Sähkökoekalastus: Lehmijoki, Haapaluoman ap Riihineva (Vapo) 58,2 2017 Sähkökoekalastus: Lehmijoki, Haapaluoman ap (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Tervaneva (Vapo) 154,2 2017 Ahvenjoki, Jääskänjärven alapuoli Lehmijoki Haapaluoman ap (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Tervaneva (Tammela) Vuorenneva - Vierunneva (Vapo) 32 276 2017 2017 Ahvenjoki (ks. Tervaneva/Vapo) Lehmijoki (ks haapaneva) Sähkökoekalastus: Lehmijoki (ks haapaneva) Verkkokoekalastukset (Nordic-verkot): Iso-Allasjärvi (363 ha) 24 vvrk Aitaneva (Vapo) 71,5 2017 Jääskänjärvi (340 ha), 24 vvrk Verkkokoekalastukset: Saarijärvi (86 ha), 15 vvrk Rahka-Romuneva (Vapo) Huhdanneva (Vapo / Kekkilä Oy) 207 58,4 2017 2017 Verkkokoekalastukset: (Iso-Allasjärvi (vertailualue, yläpuoli) ks yllä) Vähä-Allasjärvi Rahkaneva, yläpuoli (114 ha), 15 vvrk Putulanjärvi (Rahkanevan ja Romunevan ap) (41 ha), 10 vvrk Verkkokoekalastukset: Kelloja, Huhdannevalta tulevan ojan yp 6 vvrk Kelloja, Huhdannevalta tulevan ojan ap 6 vvrk Tausneva (Vapo) 49,3 2019 Verkkokoekalastus: Varpulan tekojärvi 24 vvrk (+ 6 vvrk) Laulateenneva-Isoneva Sähkökoekalastus: Ripsaluoma, Pajuluoma & Keski- 121 2017 (Vaskiluodon Voima) Nurmontien silta Kurjenneva (Vaskiluodon Voima) 116 2019 Verkkokoekalastukset: Hirvijärven allas ( 1 527 ha), 32 vvrk Jätevedenpuhdistamot: 6 verkkokoekalastuskohdetta (yht. 36 vvrk) Vapo Oy: 16 verkkokoekalastuskohdetta (yht. 205 vvrk + 18 vvrk) 15 sähkökoekalastuskohdetta Vaskiluodon Voima: 1 verkkokoekalastuskohde (32 verkkoyötä) 10 sähkökoekalastuskohdetta 4 Koeravustuskohdetta (1 x 10 mertayötä) Yksityiset turvetuottajat: 6 sähkökoekalastuskohdetta

LIITE 3 Kooste Lapuanjoen yhteistarkkailuun osallistuvista turvetuotantoalueista Sisällys 1. Kooste - Turvetuotantoalueet vesistöalueittain... 2 1.1 Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04)... 2 1.1.1 Kurikkaneva (Vapo)... 2 1.1.2 Sarvineva... 2 1.1.3 Västinneva, Hanhineva, Saarijärvenneva ja Kiimaneva... 3 1.1.4 Pynttärinneva... 3 1.2 Alavudenjärven valuma-aalue... 4 1.2.1 Matoneva 2... 4 1.2.2 Sillinneva... 4 1.3 Kauhavanjoen valuma-alue (44.06)... 4 1.3.1 Lamminneva (Vapo)... 4 1.3.2 Matinneva (Mantela)... 4 1.3.3 Mustikkaneva I ja II sekä Kramsunneva (Hajatek)... 5 1.4. Kätkänjoki... 5 1.4.1 Löyänneva, Mylly-Sikaneva, Matoneva 3 ja Teerineva... 5 1.5 Töysänjoki... 6 1.5.1 Matoneva 1... 6 1.6 Nurmonjoen valuma-alue (44.09)... 6 1.6.1 Haapaneva (Vapo)... 6 1.6.2 Riihineva (Vapo)... 6 1.6.3 Tervaneva (Vapo)... 7 1.6.4 Tervaneva (Tammela)... 7 1.6.5 Vuorenneva - Vierunneva (Vapo)... 7 1.6.6 Aitaneva (Vapo)... 8 1.6.7 Rahka-Romuneva (Vapo)... 8 1.6.8 Huhdanneva (Vapo)... 8 1.6.9 Tausneva (Vapo)... 9 2. Vaskiluodon Voima... 9 2.1 Kauhavanjoen yläosan kalataloudellinen tarkkailu... 9 2.2 Hirvijoen tarkkailuohjelma... 9 2.3 Laulateenneva-Isoneva... 9 2.4 Hirvijärven altaan kalataloudellinen tarkkailu:... 9

LIITE 3 1. Kooste - Turvetuotantoalueet vesistöalueittain Seuraavassa kappaleessa käydään läpi Lapuanjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet, osavaluma-alueittain. 1.1 Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04) 1.1.1 Kurikkaneva (Vapo) Kurikkanevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.8.2006: 99/ 2006/ 4; LSY 2003 Y-323 - Vaasan hallinto-oikeus: ei valitettu - kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 42,9 ha:n tuotantoaluetta Kuortaneen kunnassa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.042) Kuhajärven Ylijoen a - tuotanto keskimäärin 21 000 m 3 / v; nettokuormat v 2002: 8,8 kg P/ v; 282 kg N/v ja kiintoaine 1300 kg/v. - tuotanto on aloitettu v 1979 ja sen on arvioitu loppuvan vuoden 2010 loppuun mennessä - vedet johdetaan Viitasaarenojaa pitkin Kuhajärveen ja edelleen Kuortaneenjärven kautta Lapuanjokeen, etäisyys tuotantoalueelta Kuhajärveen vajaat 3 km - Kuhajärvi on rehevöitynyt, mutta kalastolla on suuri merkitys. Kuhajärven yläpuolelta on saatu koekalastussaaliiksi ahvenia, kiiskiä, lahnoja, haukia, särkiä, salakoita ja pasureita. 1.1.2 Sarvineva Sarvinevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 31.8.2006: 100/ 2006/ 4; LSY 2004 Y-19 - Vaasan hallinto-oikeus: LSU valittanut LSY:n päätöksestä 22.9.2006 eli ympäristölupapäätös ei vielä ole lainvoimainen - kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 131,2 ha:n tuotantoaluetta Kuortaneen kunnassa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.042) Kuhajärven Ylijoen a - tuotanto keskimäärin 66 000 m 3 / v; nettokuormat v 2000-2002: 27 kg P/ v; 862 kg N/v ja kiintoaine 3 975 kg/v. - tuotanto aloitettu vuonna 1976 ja sen on arvioitu päättyvän v 2015 loppuun mennessä - vedet johdetaan kahta laskuojaa (1 ja 2: 95 + 13 ha) myöten Sarviluoman kautta Lapuanjokeen 6 km Kuhajärven yläpuolelle ja yhtä laskuojaa (nro 3: 21, 7 ha) myöten Kaarankajoen kautta Kuortaneenjärveen. Etäisyys tuotantoalueelta Lapuanjokeen/ Kaarankajokeen noin 5 km kumpaankin. - Kuortaneenjärvi ja Kuhajärvi ovat rehevöityneitä, mutta kalastolla ja kalastuksella on suuri merkitys. Kuortaneenjärvellä harjoitetaan elinkeino- ja hoitokalastusta. - Kuortaneenjärven lajistoon kuuluu ainakin ahven, kiiski, kuha, särki, lahna ja hauki. Erityisesti kuha ja muikku ovat menestyneet viime vuosina. Kuhajärven yläpuolelta on saatu koekalastussaaliiksi ahvenia, kiiskiä, lahnoja, haukia, särkiä, salakoita ja pasureita.

1.1.3 Västinneva, Hanhineva, Saarijärvenneva ja Kiimaneva LIITE 3 Västinnevan, Hanhinevan, Saarijärvennevan ja Kiimanevan tuotantoalueiden perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan....kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee yhteensä 208,2 ha:n tuotantoalueita Alavuden kaupungissa ja Kuortaneen kunnassa - 197,3 ha sijoittuu Tapaskanluoman valuma-alueelle (44.044) ja Kiimanevasta pieni osa (10,9 ha) sijoittuu (44.042) Kuhajärven Ylijoen alueelle. - Saarijärvennevalta (v 2008: 43,8 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna 2015. Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna 1976. Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 11 kgp/ v, 354 kg N/v ja 1630 kg/v kiintoainetta. Saarijärvennevan vedet johdetaan Lapuanjokeen kahta laskuojaa myöten, joista toinen Saarijärven ja toinen suoraan Uitonluoman kautta. - Västinevalta (28,3 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna 2015 Aluetta on ryhdytty valmistelemaan turvetuotantoon vuonna 1982. Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 5,8 kgp/ v, 186 kg N/v ja 857 kg/v kiintoainetta. Västinnevan vedet johdetaan Lapuanjokeen Saarijärven ja Uitonluoman kautta. - Kiimanevalta (v 2008: 40 ha) otetaan energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna 2015. Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna 1981. Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 10,3 kg P/ v, 329 kg N/v ja 1515 kg/v kiintoainetta. Kiimanevan vedet johdetaan Lapuanjokeen kahta laskuojaa myöten, joista toinen Uitonluoman ja toinen Kuhajärven ja Uitonluoman yläpuolelle laskevan Koninluoman kautta. - Hanhinevalta (76,1 ha 66,1 ha 16,1 ha v 2013) otetaan ympäristö- ja energiaturvetta ja se poistuu tuotannosta arviolta vuonna 2020. Aluetta on ruvettu valmistelemaan turvetuotantoon vuonna 1950 ja tuotanto on käynnistynyt vuonna 1970. Nettokuormituksen on arvioitu vesiensuojelun perustason toimenpiteillä olevan 15,6 kgp/ v, 500 kg N/v ja 2305 kg/v kiintoainetta. Hanhinevan vedet johdetaan Saarijärven, Tovaskanluoman ja edelleen Uitonluoman kautta Lapuanjokeen. 1.1.4 Pynttärinneva Pynttärinnevan tuotantoalueen perustiedot ovat ympäristöluvan mukaan seuraavat: - Kalataloustarkkailuvelvoite lupamääräyksessä 12) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan Ely-keskuksen hyväksymällä tavalla. - Lupa koskee 129 ha:n tuotantoaluetta Alajärven kaupungissa - Lapuanjoen osa-valuma-alue (44.044) Tapaskanluoman valuma-alueella (44.044) aivan sen latva-osissa. - Tuotanto keskimäärin 65 000 m3/ v; nettokuormat kuntoonpanovaiheessa: 26 kg P/ v; 1 200 kg N/v ja kiintoaine 1600 kg/v ja tuotantovaiheessa 10 kg P/ v; 310 kg N/v ja kiintoaine 1300 kg/v - Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta yhdellä laskuojalla Kyrösjärven Etelälahteen ja Kyrösluomaa pitkin Uitonluomaan, joka laskee Lapuanjokeen Kuhajärven yläpuolella. Etäisyys tuotantoalueelta Kuhajärveen on 18 km. - Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2035 asti. - Kyrösjärven kalastoon kuuluu hauki, ahven, särki ja kiiski ja pyynti on enimmäkseen kutupyyntiä. - Kyrösjärven pinta-ala on alle 100 ha ja se on erittäin matala. Koekalastukset (6 verkkoyötä) on siten kohdennettava syvimmille alueille.