Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO PÄIJÄT-HÄME JA LAHDEN ALUE 3 Sivu 1. JOHDANTO 5 2. ELINKEINOSTRATEGIASTA KILPAILUKYKY- JA ELINKEINOSTRATEGIAAN 6 3. ELINKEINOPOLITIIKKAAN VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT 7 4. KILPAILUKYKYTEKIJÄT JA OSAAMISEN KÄRJET 8 5. LAHDEN ALUEEN VISIO 2015 9 6. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 10 7. KILPAILUKYKY- JA ELINKEINOPOLITIIKAN KOHDERYHMÄT JA PALVELUT 12 8. STRATEGISET KEHITYSOHJELMAT 13 9. MITTARIT 14
3 (15) Lahden alue Lahti sijaitsee Suomen pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisten pääväylien risteyskohdassa. Erinomainen sijainti on sekä asumisen että yrittämisen kannalta merkittävä etu. Välimatkat Lahden alueella ovat lyhyitä, liikenneyhteydet hyvät ja ruuhkattomat. Lentokenttä ja pääkaupunkiseutu ovat tunnin ajomatkan päässä ja Helsinkiin pääsee junalla alle 50 minuutissa. Lahden alueen elinkeinoelämän vahvuus on sen monipuolisessa rakenteessa. Alueella on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti pk-yrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisestä merkittäviä perheyrityksiä. Kärjeksi ympäristöklusteri Vuonna 2005 Lahden alueen kehittämisen kärjeksi valittiin ympäristöklusteri, mikä perustui alueella olevaan ympäristöosaamiseen. Lahden alue on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan kasvu Lahden alueella on tällä hetkellä noin 17 prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 Lahti sai kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuun. Vahvat klusterit ja toimialat Mekatroniikka- ja viljaklusterit sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet alueen taloudellisen perustan. Mekatroniikkaklusteri yhdistää perinteisen metalli- ja koneteollisuuden moderniin ICT- ja elektroniikkaosaamiseen. Lahden alueella mekatroniikkayrityksiä on tällä hetkellä noin 700, liikevaihto 1,3 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 7 500. Lahden alue on maan suurin puutuotteiden tuottaja sekä merkittävin huonekaluteollisuuden keskus. Suomen suurimmat huonekalualan jakeluyritykset sijaitsevat Lahden alueella. Lisäksi alueella toimii kansainvälisesti menestyneitä puunjalostuskoneita valmistavia yrityksiä. Asumisklusterissa on noin 2900 yritystä, joissa on noin 17000 työntekijää ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3 miljardia euroa. Päijät-Hämeen viljaklusteri muodostaa Suomen mittavimman ja monipuolisimman viljaosaamisen keskittymän. Viljaklusteri voidaan jakaa yli 1000 henkilöä työllistävään olut- ja juomaketjuun sekä lähes 1200 henkilöä työllistävään leipäketjuun. Klusterin yhteenlaskettu liikevaihto on yli 400 miljoonaa euroa. Lahden alueella on merkittävä muoviteollisuuden keskittymä sekä alan koulutusta ja kehittämistoimintaa. Muovialalla on noin 1500 työpaikkaa ja 60 yritystä. Päijät-Häme on perinteisesti tunnettu myös tekstiili- ja vaatetusalasta, erityisesti vaatetusalan valmistuksesta ja suunnittelusta. Edelleen Lahden alueella on noin 150 tekstiili- ja vaatetusalan yritystä, joiden palveluksessa työskentelee noin 800 henkilöä. Hyvinvointiin liittyvä yritystoiminta sisältäen terveydenhoito- ja hoiva-alan sekä elämys-, liikunta- ja kulttuuriteollisuuden on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana vauhdilla, liikevaihdon kasvun ollessa yhteensä noin 30 %. Ala työllistää yli 2000 yrityksessä kaikkiaan noin 4600 työntekijää. Kauppa ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden alueen työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2007 Päijät-Hämeessä Suomen maakunnista kaikkein nopeinta: Päijät-Hämeessä 10,8 %, maakuntien keskimääräinen kasvu 5,6 %.
4 (15) Teollisuuden toimialarakenne Päijät-Hämeessä työpaikkojen mukaan Lahden alue on Suomen johtava teollisen muotoilun keskittymä. Teollista muotoilua tarkasteltaessa alue on maamme ylivoimaisesti muotoiluintensiivisin (=alueen muotoilutoiminnan suhteellinen osuus aluetaloudesta); alan liikevaihdon osuus liike-elämän palveluista on 2,2 %. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2007 maakunnassa perustettiin 1061 yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli 606. Yrityshautomo- ja uusyrityskeskuspalvelut ovat Lahden alueella Suomen tehokkaimpien joukossa. T&K ja osaaminen Alueen t&k-menot asukasta kohden ovat noin 250 euroa, kun valtakunnallinen keskiarvo on yli 1000 euroa/asukas. Pääosan tästä selittää tutkimusorganisaatioiden ja valtion laitosten puuttuminen sekä yritysten t&k-menoissa Nokian vaikutuksen puuttuminen. Alueellisesta bruttokansantuotteesta t&k-menojen osuus on noin 1 %, kun se koko Suomessa on noin 3,5 %. Koulutustasoluku on Päijät-Hämeessä noin 270, kun se koko maassa on yli 300. Tutkinnon suorittaneita työikäisestä väestöstä on noin 61 %, koko Suomessa osuuden ollessa noin 64 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa on vastaava ero. Lahden alueella toimii neljä yliopistoa: Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Tampereen teknillinen yliopisto, jotka muodostavat Lahden yliopistokeskuksen. Yliopistokeskuksen vahvat tutkimus- ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike- ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa on yli 5000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu on profiloitunut erityisesti muotoiluun ja ympäristötekniikkaan. Korkeakoulutasoista opetusta alueella tarjoavat ja tutkimusta harjoittavat myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö, Reumasäätiön sairaala sekä Maanpuolustuskorkeakoulun yksikkö. Vetovoimainen asuinympäristö Päijät-Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen, ja vuoden 2007 lopussa maakunnan väestömäärä ylitti 200 000 asukkaan rajapyykin. Lahden kaupunkiseudulla oli vuonna 2007 noin 160 000 asukasta. Vuodesta 2000 koko Päijät- Hämeen väestömäärä on kasvanut noin 2700 asukkaalla ja Lahden kaupunkiseudun 4500 asukkaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku on vuonna 2030 lopussa 208 600 asukasta. Lahden alue on moottoritien ja erityisesti Kerava-Lahti Oikoradan valmistuttua lähentynyt pääkaupunkiseutua ja kiinnostus alueen tarjoamia asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 toteutettu muuttajatutkimus vahvistaa sen, että muuttajapotentiaali on pääkaupunkiseudulla, sillä tutkimuksen mukaan suurin osa alueelle muuttaneista on tullut pääkaupunkiseudulta ja muualta Etelä-Suomesta. Lahden alue tarjoaa viihtyisän ja edullisen asuinympäristön, vaihtoehtoja on pienistä maalaiskylistä kaupunkiasumiseen. Kaunis luonnonympäristö ja järvimaisemat ovat myös keskustassa asuvien lähellä. Lahden vetovoimaa ja alueen asukkaiden hyvinvointia lisäävät monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Lahden alue on tunnettu erityisesti talviurheilutapahtumistaan ja erinomaisista liikuntamahdollisuuksistaan, mutta yhä merkittävämmäksi on kasvanut myös kulttuurin, musiikin, teatterin ja kuvataiteen tarjonta.
5 (15) 1. Johdanto Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vuosille 2009 2015 on valmisteltu laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Strategia kattaa koko Päijät-Hämeen maakunnan. Valmisteluprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden aluetta ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan päämääränä on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia suuntaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikan sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vastaa seuraaviin pääkysymyksiin: 1. Mitkä ovat Lahden alueen kannalta tärkeimmät yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset? 2. Mille aloille Lahden alue profiloituu kansallisesti ja kansainvälisesti, mihin erityisesti halutaan panostaa julkisia resursseja? 3. Mitkä asiat tekevät Lahden alueesta erityisen kilpailukykyisiä verrattuna muihin alueisiin, millä keinoilla haluamme erottua muista? 4. Millaisten palvelujen avulla yritystoimintaa käytännössä edistetään? Kuvassa 1 on esitetty Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian rakenne.
6 (15) 2. Elinkeinostrategiasta kilpailukyky- ja elinkeinostrategiaan Lahden alueen elinkeinostrategia 2005-2008:ssa alueen elinkeinojen kehittäminen organisoitiin klusteripohjaisesti. Klusteri on keino rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida aluetta tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa toisistaan hyötyviä yrityksiä yhteen. Lahden alue on muutamassa vuodessa profiloitunut aivan uudella tavalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymänä. Myös muissa klustereissa kehitystyötä tehdään selvästi aiempaa jäsentyneemmin. Klusterit ovat myös uudessa kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa keskeinen elinkeinotoiminnan kehittämisen työkalu. Strategiassa ei tehdä rajauksia klusterien määrän tai toimintatavan suhteen, vaan klusteritoiminnan halutaan kehittyvän jatkossakin yrityslähtöisesti. Kaikki toimialat nähdään potentiaalisina kasvualoina. Vaikka strategiassa nostetaan esiin selkeästi yksi kärki, elinkeinopolitiikan tehtävänä on varmistaa alueen koko yritystoiminnan elinvoima ja kilpailukyky. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut kuten yritysneuvonta varmistetaan. Julkisten toimijoiden tehtävänä ei ole määritellä kasvualoja, vaan tukea omalta osaltaan kasvavia yrityksiä klusterista tai toimialasta riippumatta. Alueen vahvat teolliset ja palveluklusterit muodostavat jatkossakin alueen kilpailukyvyn perustan. Uudessa kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa pyritään tunnistamaan Lahden alueen yritysten kannalta keskeisimmät yhteiskunnalliset ja markkinamuutokset sekä osaamisen kärjet. Strategia esittää elinkeinopoliittiset keinot, joilla autetaan yrityksiä hyödyntämään näitä muutostrendejä ja osaamiskärkiä. Valitut kärjet ja painopisteet koskettavat siten kaikkia alueen kasvuhaluisia ja kykyisiä yrityksiä. Uuden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden alueesta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri- ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä.
7 (15) 3. Elinkeinopolitiikkaan vaikuttavat muutostrendit Strategia on laadittu varautuen seuraaviin yhteiskunnan ja yritysten liiketoimintaympäristön muutoksia koskeviin tulevaisuuden näkymiin: Teollinen murros jatkuu ja voimistuu Lahden alueella on noin 80 000 työpaikkaa, joista teollisia työpaikkoja noin 20 000. Ennusteiden mukaan on odotettavissa, että alueelta häviää vuoteen 2015 mennessä vähintään 2500 työpaikkaa perinteisestä teollisuudesta (lähde: ETLA) Tilalle syntyvät uudet työpaikat ovat ennen kaikkea korkean jalostusasteen työpaikkoja sekä uudistuvien perusteollisuuden että palvelu- ja elämysteollisuuden sektoreilla Yritysten kasvu pohjautuu vahvasti asiakas- ja markkinalähtöiseen, tuottavuudeltaan korkeaan tutkimus- ja kehitystoimintaan Globaalin ympäristömuutoksen merkitys liiketoiminnan lähteenä kasvaa Ilmastonmuutos sekä ympäristömyönteisyyden ja -arvojen merkitys heijastuu kaikille yhteiskunnan ja liiketoiminnan aloille Ympäristöliiketoiminnan markkinat kasvavat merkittävästi Ympäristötehokkaiden ratkaisujen merkitys yritysten ja alueiden kilpailuetutekijänä korostuu; ympäristöasioilla on entistä suurempi merkitys asuinpaikan valinnassa Myös hidastuvan talouskasvun olosuhteissa ympäristöalalla odotettavissa nopeaa kasvua Liiketoiminta kansainvälistyy Tuotannollinen työ vähenee Suomessa Kasvavat ja menestyvät yritykset toimivat tulevaisuudessa nykyistä kansainvälisemmässä ympäristössä ja osana globaaleja arvoketjuja; kansainvälisille markkinoille pääsy on yhä suuremmassa määrin yrityksen menestymisen edellytys Uusien markkina-alueiden, muun muassa Venäjän, Kiinan ja Intian, kasvu luovat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle; maantieteellisen aseman vuoksi erityisesti Pietarin alueen kehitys Lahden alueelle keskeinen Kansainvälinen koulutus ja kansainvälisen työvoiman saatavuus muodostuvat kilpailukykytekijöiksi Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksiin Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa palvelumarkkinat avautuvat ja julkisten palvelujen yksityinen tuottaminen lisääntyy Työvoimapula kiihtyy ja ulkomaisen työvoiman tarve lisääntyy Työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaamiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät haasteet kasvavat Elämäntavat ja kuluttajien ostokäyttäytyminen monipuolistuu ja pirstaloituu Yksilölliset tarpeet huomioivien liiketoimintamallien sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen ja muotoilun merkitys kasvaa Syntyy kysyntää ja uudet markkinat elämysten tuotantoon, terveyden edistämiseen sekä erityisesti uudenlaisiin ikääntyvien palveluihin Kasvava maahanmuutto lisää alueen kulttuurista monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa Metropolialue kehittyy voimakkaasti Helsingin alueen asema vahvistuu entisestään Väestö ja työpaikat kasautuvat pääkaupunkiseudulle, ja metropolialueen muiden keskusten on profiloiduttava entistä selkeämmin Kaupungin vetovoimaisuuden merkitys alueen kilpailukykytekijänä korostuu Ihmisten ja työpaikkojen sijoittumisessa kaupungin ilmapiirillä, vetovoimalla ja viihtyisyydellä yhä suurempi merkitys Kuntarakenteen muutos korostaa keskuskaupunkien elinvoimaisuuden merkitystä
8 (15) 4. Kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet Strategiset kilpailukykytekijät Asiat, joiden varaan alueen ja sen yritysten kilpailukykyä lähdetään rakentamaan. Mikään niistä ei tuo itsestään kilpailukykyä tai kasvua, vaan ne antavat mahdollisuuden, joka pitää osata hyödyntää Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa Strategiset osaamisen kärjet Asiat, joissa olemme erityisen hyviä ja jotka tuovat meille ylivoimaista kilpailuetua muihin alueisiin nähden. Osaamisen kärjet ovat alueita, joihin erityisesti halutaan jatkossa panostaa ja joissa profiloitua. Ne koskevat niin yritystoimintaa, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu luovasta ja toimialojen rajoja rikkovasta yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteydestä. Alueella on valittu yksi selkeä teknologinen kärki, ympäristöteknologia. Lisäksi Lahden alue tunnetaan muotoilun sekä uudenlaisen käytäntölähtöisen innovaatiomallin kansallisena ja kansainvälisenä osaajana. Ympäristö Lahden alueella on Suomen toiseksi merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alueen ympäristöliiketoiminnan painopiste on säästävissä, ympäristötehokkaissa ratkaisuissa ja kierrätysliiketoiminnassa, sisältäen jätteen energiasisällön hyödyntämisen. Ympäristöteknologiaa hyödyntävistä toimialoista tärkeimpiä ovat mekatroniikka ja asumisen liiketoiminta-ala. Yliopistotasoisen tutkimuksen kärjen muodostavat Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos ja Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Myös Tampereen ja Lappeenrannan teknillisten yliopistojen sekä Lahden ammattikorkeakoulun profiilit Lahden alueella tukevat ympäristöteknologian osaamiskärkeä. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on Suomen johtava ympäristöteknologiatiedepuisto, jolla on kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuu. Muotoilu Lahden alue on yksi Suomen merkittävimmistä muotoiluosaamisen keskittymistä ja tehokkain teollisen muotoilun hyödyntäjä. Viime vuosina useat alueen menestyvät teolliset yritykset ovat ottaneet muotoilun keskeiseksi kilpailutekijäkseen. Lahden alue profiloituu erityisesti muotoilun ja liiketoiminnan yhteyteen - kykyyn tehdä muotoilusta aidosti yritysten kilpailukykyä vahvistava tekijä. Muotoilun korkeakouluosaamisen kärki on Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, joka on alansa huippu Suomessa ja kansainvälisesti tunnettu oppilaitos erityisesti teollisessa muotoilussa. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Lahden alueella on kehitetty käytännönläheinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehityksen ja innovaatioiden tekemisen tapa. Toimintatavan erityisiä vahvuuksia ovat ideoiden nopea soveltaminen ja kaupallistaminen, sekä tehokkaat keinot hakea parasta mahdollista kansainvälistä osaamista kehitystyön tueksi. Alueen yritykset ovat menestyksekkäästi soveltaneet tätä toimintatapaa omassa liiketoiminnassaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikön ympärille on rakentunut Suomen johtava innovaatioympäristöjen tutkimusryhmä, joka on myös osallistunut mallin testaamiseen ja kehittämiseen käytännössä.
9 (15) 5. Lahden alueen visio 2015 LAHDEN ALUEEN VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue Ympäristötehokkuus tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että tavarat ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia- ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin, tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Siten materiaali- ja energiapanosten käytön hyötysuhde paranee, mikä tuo pysyvää kilpailuetua. Käytännössä ympäristötehokkuus luo uusien ratkaisujen pilotointimahdollisuuksia teollisuuden laitetoimittajille ja palvelusektorille sekä edesauttaa perinteisten teollisuusyritysten palveluliiketoiminnan syntymistä. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyys tarkoittaa tässä strategiassa sitä, että kaikessa julkisessa, elinkeinoelämään vaikuttavassa toiminnassa pyritään mahdollisimman hyvin huomioimaan yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Käytännössä yritysystävällisyydellä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa ja toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä.
10 (15) 6. Strategiset painopisteet ja tavoitteet 2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian kehittämisen painopisteet pohjautuvat visioon 2015. Niiden avulla alueen kannalta keskeiset muutostrendit sekä kilpailukykytekijät ja osaamisen kärjet valjastetaan alueen ja sen yritysten hyödyksi. Visioon pohjautuvat strategiset painopisteet ovat: Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Metropolialueen toinen kasvukeskus 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa Lahden alue tunnetaan Euroopassa alueena, joka kehittää ja soveltaa uudenlaisia toimintatapoja ja teknologioita energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen ja puhtaampiin prosesseihin. Alueen teolliset ja palveluyritykset ovat merkittävästi kasvattaneet kilpailukykyään näiden avulla. Ympäristötehokkaita ratkaisuja hyödyntävä liiketoiminta kehittyy erityisesti vahvoissa teollisissa klustereissa mekatroniikka-, vilja- ja asumisklustereissa ja näiden ratkaisujen osuus uusista tuote- ja palveluinnovaatioista on kansainvälistä kärkitasoa. Kilpailukykyisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehitystyötä ja pilotointia edistetään yksityisen ja julkisen sektorin (esim. kuntaomisteiset yhtiöt ja paikalliset laitetoimittajat) yhteistyöllä toteutettavien testiympäristöjen avulla. Alue on energia- ja materiaalitehokkaan asumisen edelläkävijä. Yritykset ja julkinen sektori ovat vahvasti sitoutuneet ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Alueen ympäristötehokkuuden hyötysuhde on selvässä kasvussa. Lahden alue on ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan merkittävin ja nopeimmin kasvava alue Suomessa. Alueen vetovoima julkisten ja yksityisten ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin liittyvien investointien kohteena kasvaa voimakkaasti. Alueelle on rakentumassa ympäristöosaamista laajasti houkutteleva fyysinen toimintaympäristö. Alueella on korkeaa kansainvälistä tasoa olevaa tutkimustoimintaa sekä nopeasti kansainvälisillä markkinoilla kasvavia osaamisintensiivisiä yrityksiä. Alueen huippuosaaminen keskittyy kolmeen fokusalueeseen: (1) materiaalitehokkuus, (2) kestävä energia sekä (3) vaurioituneiden maa- ja vesialueiden kunnostus. Näille fokusalueille on muodostunut korkeatasoiset yritysten ja korkeakoulujen yhteiset osaamiskeskittymät. 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus Lahden alue on dynaamisen muotoilukulttuurinsa teollisuuden ja muotoilun tiiviin vuorovaikutuksen - ansiosta kansainvälisesti tunnettu teollisen muotoilun osaaja. Alueen yritykset tunnetaan maailmalla ennakkoluulottomasta, asiakaslähtöisestä tuotekehityksestään, muotoilun tehokkaasta hyödyntämisestä kilpailuetuna sekä tarkasta vainustaan uusien markkinasignaalien havaitsemisessa. Alueen muotoiluosaamisen vahvuuksia ovat teollinen muotoilu, kalustemuotoilu ja pakkausmuotoilu sekä viestintä. Alueelle on syntynyt innovatiivinen muotoilua ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä hyödyntävä konsepti. Lahden alueella on johtorooli Suomen muotoiluosaamisen ja muotoiluintensiivisen liiketoiminnan kehittämisessä. Lahti on Suomen johtava kansallinen ja kansainvälinen kohtauspaikka tuotteille, yrityksille ja muotoilijoille. Muotoiluosaaminen on Lahden alueen luovan talouden kehityksen kulmakivi. 3. T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue Lahden alueen yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuusaste on Suomen paras, ja alueen yritysten innovaatioaktiivisuus on Suomen kärkitasoa. Yritysten ja julkisen sektorin t&k-panosten määrä on merkittävästi kasvanut. Korkean tuottavuuden t&k-toiminnan tukena on uudella tavalla toimialojen ja osaamisalojen rajoja ylittävä, yrityslähtöinen ja parasta osaamista hyödyntävä käytäntölähtöinen innovaatioympäristö. Alue tunnetaan eurooppalaisena edelläkävijänä käyttäjäkeskeisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä ja kestävän innovaation periaatteen soveltamisessa. Alueelle on syntynyt innovatiivinen, merkittävästi nykyistä yhtenäisempi toimintamalli yritysten ja korkeakoulujen yhteiselle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle.
11 (15) 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa Lahden alueen elinkeino- ja työvoimarakenne on muuttunut hallitusti. Perinteiset matalan jalostusasteen työpaikat korvautuvat ja täydentyvät korkean jalostusasteen työpaikoilla. Väestön kokonaiskoulutustaso sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ovat saavuttaneet valtakunnallisen keskiarvon. Alue on yksi houkuttelevimmista työ- ja asuinympäristöistä korkeasti koulutetuille suomalaisille ja ulkomaisille asiantuntijoille ja työntekijöille. Ulkomaisen, koulutetun työvoiman sekä paikallisen työvoimareservin hyödyntämiseen on luotu tehokkaat toteutusmuodot. Työelämän ja oppilaitosten välille on rakennettu toimintatapa, jonka avulla pystytään ennakoimaan ja vastaamaan työelämän työvoiman tarpeeseen sekä korkea-asteella että toisella asteella. Peruskouluissa ja toisella asteella yrittäjyyskasvatuksella on vahva sija. Alueen oppilaitokset arvioidaan valtakunnallisesti parhaiten työelämän tarpeet huomioiviksi. Lahden alueelle on synnytetty koulutusasteiden rajat ylittävä koulutusmalli, jossa opiskelijat pystyvät liikkumaan joustavasti oppilaitosten ja koulutusasteiden välillä. Merkittävästi nykyistä suurempi osuus koulunsa päättävistä pystyy jatkamaan opintojaan Lahden alueella. Alue on kansainvälisesti arvostettu aikuiskouluttaja, jolla on keskeinen rooli metropolialueen aikuiskoulutustarpeisiin vastaamisessa. 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta Elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessi on Suomen tehokkain ja se toimii tiiviissä vuoropuhelussa yritysten kanssa. Kaikista merkittävistä päätöksistä tehdään niistä koituvien yritysvaikutusten arviointi. Yritysinvestointien vaikutuksia tarkastellaan alueelle tulevien pitkän aikavälin hyötyjen näkökulmasta. Kuntien oman toiminnan ja kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välinen yhteys on merkittävästi tiivistynyt. Alue tarjoaa täällä toimiville, aloittaville ja tänne tuleville yrityksille joustavan, nopean ja selkeän palvelukonseptin, joka on palvelutasoltaan suomalaisessa vertailussa selkeästi kärjessä. Yrittäjäksi lähteminen ja kasvu-uralle siirtyminen on tehty mahdollisimman joustavaksi. Laadukkaita toimitiloja on riittävästi tarjolla. Alue on tavoitteellisesti kehittänyt innovatiivisia julkisen ja yksityisen sektorin rajaa ylittäviä toimintamalleja ja synnyttänyt perinteisesti julkisesti hoidettuihin palveluihin liittyviä yksityisiä palvelumarkkinoita. Se tunnetaan tässä työssä valtakunnallisena edelläkävijäalueena. 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus Lahden alue on Suomen johtavien kasvukeskusten joukossa ja sillä on tunnettu oma profiili. Se on pääkaupunkiseudun jälkeen tärkein ja nopeimmin kasvava alue metropolialueella. Metropolialueen kasvu rakentuu kahden vahvasti verkottuneen keskuksen, Helsingin ja Lahden seutujen, ympärille. Lahden alue on asumisympäristöltään, palveluiltaan ja kulttuuritarjonnaltaan vetovoimainen ja uskottava vaihtoehto pääkaupunkiseudulle sekä alueen asukkaiden että muualta tulevien näkökulmasta. Lahden alue on ilmapiiriltään avoin, moniarvoisuutta ja -kulttuurisuutta sekä luovuutta ruokkiva ympäristö. Siellä on tilaa rohkeille ja luoville uusille ideoille ja avauksille. Alue profiloituu yhä vahvemmin myös opiskelijoiden, oppimisen ja tutkimisen kautta. Katukuvassa kansainvälisyys on arkipäivää. Lahden alue rakentuu kehittyvistä kaupunki- ja kuntakeskuksista ja niitä ympäröivästä elinvoimaisesta maaseudusta. Lahden kaupunkikeskusta on alueen toiminnallinen ja kulttuurinen keskus. Asukkaille ja yrityksille alue pystyy tarjoamaan hinta-laatusuhteeltaan korkeatasoisen infrastruktuurin sekä kansainvälisesti arvostetut kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Lahden alue tunnetaan puhtaasta ympäristöstä sekä kattavasta ja korkeatasoisesta palvelutarjonnasta. Vesistöalue Vesijärvi-Päijänne-Ruotsalainen on hyödynnetty alueen asumisen, virkistyskäytön ja matkailun sekä markkinoinnin näkökulmasta. Lahden alueesta on muodostunut merkittävä valtakunnallinen osaamiskeskittymä asumisen ja rakentamisen kehittämisessä. Alueella on syntynyt elämysten tuotantoon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vahvoja kasvuyrityksiä, jotka toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla. Alueen vapaa-ajan matkailun kärkituotteet liittyvät liikuntaan ja hyvinvointiin. Uudenlaisella konseptoinnilla ja tuotekehityksellä on kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät palvelut kytketty osaksi tapahtumamatkailua ja työsidonnaista matkailua, josta on tullut kasvava matkailuyritystoiminnan alue. Alueen tapahtumaosaaminen on valtakunnallista huippua. Lahden alueesta on rakentunut Sisä-Suomen johtava logistiikkakeskus, joka on hyödyntänyt täysimääräisesti logistiset etunsa metropolialueen kehityskäytävällä sekä Venäjän ja Aasian tavaraliikenteessä.
12 (15) 7. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan kohderyhmät ja palvelut Kohderyhmät Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteet ja palvelukonsepti määritellään ja kohdennetaan aloittaville, toimiville ja alueelle sijoittuville yrityksille sekä erikseen kasvuyrityksille. Perusneuvontapalvelut tarjotaan kaikille alueen aloittaville ja toimiville yrityksille. Alueen vahvojen teollisten ja palveluklusterien tarpeita vastaava palvelukonsepti räätälöidään yhdessä klusterien kanssa pohjautuen niiden omiin strategioihin. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset aloittavat ja toimivat yritykset. Palvelutarjonnan painopiste on ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin keskittyneissä yrityksissä, joille tarjotaan syvällisempää erityisosaamista vaativaa palvelua. Aktiiviset toimet uusien potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli. Yleinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu palvelee kaikkia alueelle sijoittuvia yrityksiä. Aluemarkkinoinnin kautta houkutellaan kansallisesti ja kansainvälisesti uusia yrityksiä alueelle. Aktiivisen, kansainvälisen invest in -toiminnan painopiste on ympäristöalaan laajasti kuuluvissa yrityksissä. Palvelut Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaa toteutetaan Lahden alueella kuvan 2 mukaisella konseptilla. Keskeisiä muutoksia nykyiseen toimintamalliin ovat: määritellään palvelukokonaisuudet ja osoitetaan niille vastuuorganisaatiot selkeytetään kunnallisten elinkeinoyhtiöiden työnjakoa ja palveluvastuita keskitetään kärkiosaamisalojen kehittäminen sekä kasvuyrityspalvelut yhteen organisaatioon vahvistetaan kaikille yrityksille suunnattuja ns. perusyrityspalveluita Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat kunnalliset elinkeinoyhtiöt. Yhtiöt vastaavat omista palvelukokonaisuuksistaan kuvan 2 mukaisesti. Elinkeinoyhtiöt ja niiden päävastuut ovat: Lahden alueen kehittämisyhtiö - LAKES Oy: elinkeinopolitiikan koordinointi sekä kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, markkinointipalvelut ja yrityspalvelut Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Lahti Travel Oy: matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Lahden alueen uusyrityskeskus ry.: perustamisneuvonta. Alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisen seurantaa ja strategisen tason ohjausta varten muodostetaan yrityksiä ja elinkeinoelämän järjestöjä edustava elinkeinoyhteistyöryhmä. Lisäksi elinkeinoyhtiöiden toimintaa seuraa ja ohjaa kuntajohtajakokous. Kuva 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan palvelukonsepti. Elinkeinoyhtiöt MARKKINOINTIPALVELUT YRITYSPALVELUT Elinkeinopoliittinen Elinkeinopolitiikan edunvalvonta koordinointi ja sidosryhmäsuhteet Alueelliset yrityspalvelut Aluemarkkinointi - Help Desk Matkailupalveluiden - mm. sijoittumispalvelut, myynti ja markkinointi omistajanvaihdokset, Matkailun työvoiman saatavuus, kehittäminen kansainvälistyminen yritysten verkostoituminen Tukipalvelut - mm. yritysrekisterit, tilastot ja tutkimukset Perustamisneuvonta KASVU- JA INNOVAATIOPALVELUT Kärkiosaamisalueiden, ympäristö ja muotoilu, liiketoiminnan kehittäminen Kasvuyritysten tukeminen mm. hautomopalvelut, innovaatiotoiminnan edistämispalvelut, kasvurahoituspalvelut Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Vastuu: LAKES Lahti Travel Vastuu: LAKES Uusyrityskeskus Vastuu: LTYP Kunnat ja valtio Elinkeinopolitiikkaa tukeva toiminta, kuten rahoitus työvoima- ja koulutuspolitiikka kaavoitus- ja tonttipolitiikka Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Muut elinkeinopolitiikan toteuttajat / vaikuttajat Elinkeinoelämä Rahoittajat ja alueelliset Koulutusorganisaatiot yhteistyökumppanit Kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit
13 (15) 8. Strategiset kehitysohjelmat Kilpailukyky- ja elinkeinostrategian painopistealueilla käynnistetään seuraavat strategiset kehitysohjelmat, joille laaditaan konkreettiset toteuttamissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuutahoineen. 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa 1.1. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä (2009-2015) Vauhditetaan maamme johtavan keskittymän rakentumista Niemen laaksoon 1.2. Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma (2009-2015) Toteutetaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä uusien ympäristötehokkaiden ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristöjä mm. asumisessa ja prosessiteollisuudessa sekä energiatuotannossa 1.3. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu (2009-2012) Vahvistetaan ympäristöalan aktiivista, kansainvälistä invest in toimintaa 1.4. Kasvuyrityspalvelun kehittäminen (2009-2010) Vahvistetaan nopean kasvun yritysten, erityisesti ympäristöteknologiayritysten, kasvua ja kansainvälistymistä edistävää palvelua 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus 2.1. Muotoiluosaaminen (2010-2015) Muodostetaan alueelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen kansallinen solmukohta 2.2. Muotoilun alueellisen ja kansallisen kehittämistyön organisointi (2009-2010) Otetaan kansallinen johtorooli muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille; organisoidaan alan kehitystyö alueellisesti ja kansallisesti 3. T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue 3.1. Osaamisen kärjet (2009-2015) Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteiset t&k-yhteisöt, edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä 3.2. Innovaatiotoiminnan aktivointi (2009-2015) Aktivoidaan systemaattisesti innovaatiotoimintaa ja kulttuuria yritysten kasvun edistämiseksi; edistetään erityisesti toimialarajat ylittäviä innovaatioprosesseja 3.3. Korkeakoulutoiminnan yhtenäistäminen (2009-2011) Tiivistetään alueen korkeakoulutoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa 4.1. Joustava koulutusmalli (2009-2011) Toteutetaan organisaatiorajat ylittävä, joustava ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutusmalli alueen oppilaitosten yhteistyöllä 4.2. Maahanmuuttajien ja työvoimareservin hyödyntäminen (2009-2012) Luodaan malli maahanmuuttajien ja paikallisen työvoimareservin tehokkaalle hyödyntämiselle 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta 5.1. Kuntien elinkeinopoliittisen toiminnan kehittäminen (2009-2015) Tehostetaan elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessia ja yritysvaikutusten arviointia; vahvistetaan kuntien oman toiminnan sekä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välistä yhteyttä 5.2. Alueellinen yrityspalvelu (2009-2010) Rakennetaan alueellinen perusyrityspalvelu asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi yhdessä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa 5.3. Alueellinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu (2009-2011) Yhtenäistetään alueellista sijoittumis- ja toimitilapalvelua alueen kuntien yhteistyönä; varmistetaan tehokas yhteistyö alueelle sijoittumisen tekemiseksi helpoksi ja houkuttelevaksi 5.4. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin rajaa ylittävät toimintamallit (2009-2015) Kehitetään ja toteutetaan living lab -ajattelua soveltavia pilotointikohteita uudenlaisten julkisen ja yksityisen sektorin rajaa ylittävien palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi erityisesti hyvinvointipalveluissa
14 (15) 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus 6.1. Lahden alueen kasvukeskusprofiilin vahvistaminen (2009-2015) Profiloidaan viestinnällisesti Lahden aluetta metropolialueen toisena kasvukeskuksena 6.2. Kaupallisten keskusten vahvistaminen (2009-2015) Vauhditetaan Lahden keskustavision toteuttamista ja monipuolisen kaupallisten keskittymien verkoston rakentumista 6.3. Kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen osana työ- ja tapahtumamatkustusta (2009-2015) Vauhditetaan hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvien investointien toteutumista alueella; rakennetaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tukevia kehittämishankkeita 6.4. Logistisen aseman vahvistaminen (2010-2012) Toteutetaan Lahden alueen logistisen sijainnin kannalta keskeiset liikenne- ja toimitilaratkaisut
9. Mittarit 15 (15) Kilpailukyky- ja elinkeinostrategian yleisten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan neljällä ohjaavalla, alueen kehityssuuntaa kuvaavalla mittarilla sekä seitsemällä tulosmittarilla, jotka kuvaavat strategian keskeisten toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. OHJAAVAT VAIKUTUSMITTARIT Mittari Nykytila Tavoitetaso 2015 Uusien yritysten määrä (Tilastokeskus: aloittaneiden osuus koko yrityskannasta) Kasvuyritysten osuus yrityskannasta (Alueellinen innovaatiotutkimus: kasvuhalukkuus; klusteritilastot: reaalinen liikevaihdon kasvu) 10,5 % (valtakunnallinen ka. 10,9 %) (v. 2006) Perustettujen yritysten määrä kolmen parhaan alueen joukossa Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Asukkaiden keskitulo 21 114 (valtakunnallinen ka. 22 621) (v. 2006) Asukkaiden keskitulo viiden parhaan alueen joukossa Asukasmäärän nettomuutos +2680 asukasta (vv. 2001-2007) + 10 000 asukasta TOIMINNALLISET TULOSMITTARIT Mittari Nykytila Tavoitetaso 2015 Ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin tehdyt investoinnit (Alueellinen innovaatiotutkimus) Muotoiluintensiteetti teollisessa muotoilussa (Tilastokeskuksen tutkimus: muotoiluyritysten suhteellinen osuus aluetaloudesta) Yritysten innovaatioaktiivisuus (Alueellinen innovaatiotutkimus: innovoivien yritysten osuus yrityskannasta) Yritysystävällisyys (Suomen yrittäjien vertailututkimus) Koulutustaso (Koulutustasoluku) Työvoiman saatavuus (Suomen Yrittäjien pk-barometri: % työllistämistarvetta kokeneista yrityksistä kärsinyt rekrytointiongelmista) Matkailun kokonaishyöty alueelle (Alueellinen tulo- ja työllisyysvaikutustutkimus) Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa 2,2 % 3 % Nykytila-analyysi tehdään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Päijät-Häme: sija 9 maakuntien vertailussa (20 maakuntaa), sija 8 kaupunkien vertailussa (10 suurinta kaupunkia) Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Tavoitetaso määritellään v. 2009 aikana toteutettavassa alueellisessa innovaatiotutkimuksessa Ykkössija maakuntien ja suurten kaupunkien vertailussa 276 (valtakunnallinen ka. 310) (v.2006) Koulutustasoluku ylittää valtakunnan keskiarvon 40 % kärsinyt rekrytointiongelmista (valtakunnallinen ka. 32 %) Yritysten työvoiman saatavuus kolmen parhaan alueen joukossa 320 milj. euroa (v. 2004) Määritellään v. 2009 aikana suoritettavan tulo-ja työllisyysvaikutustutkimuksen perustella