HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 28.2.2014 Kirsti Hankela HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Kohmankaari 11, 33310 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tesoman koulun tarveselvityksen tarkistaminen ja Tesoman päivä-kodin tarveselvitys 24.10.2013, Dnro TRE: 7307 /10.03.07/2013 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset Hanketekijät Tilaluettelo Luonnokset Asemapiirros Pohjapiirrokset Havainnekuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 24.10.2013 Dnro TRE: 7307 /10.03.07/2013 132 Tesoman koulun tarveselvityksen tarkistaminen ja Tesoman päiväkodin tarveselvitys Valmistelijat: suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, puh. 040 561 3305, suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, puh. 050 414 3483, vs. Marjatta Silvennoinen, puh. 050 595 1038, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lanula 24.10.2013 Suunnittelupäälliköt Sisko Hiltunen, Marjatta Silvennoinen ja Aila Salmelin: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi 11.10.2011 Tesoman yhtenäisen peruskoulun tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi. Samalla lautakunta päätti nuorisotilojen sijoittamisesta koulun yhteyteen. Tesoman nuorisotilojen tarveselvityksen lautakunta hyväksyi 17.1.2012. Nuorisotilojen siirtäminen koulun yhteyteen tuo sekä toiminnallisia että tilallisia synergiaetuja. Hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan tilojen yhteiskäyttö sekä esimerkiksi koulun aineopetustilojen hyödyntämisen mahdollisuudet nuorisotoiminnassa. Uusi toimintaympäristö koulun yhteydessä luo puitteet nuorisopalvelujen monipuolistamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Koulu mitoitettiin hyväksytyssä tarveselvityksessä esiopetuksen (80) sekä vuosiluokkien 1-6 osalta yhteensä 440-450 oppilaalle ja vl. 7-9 osalta 350 400 oppilaalle. Valmistavaan opetukseen varattiin tilaa 30 oppilaalle. Samassa yhteydessä sovittiin, että mitoitus tarkistetaan vuoden lopussa, kun käytettävissä on alueen uudet väestöennusteet. Vuoden 2012 väestösuunnitteen mukaan peruskouluikäisten määrä alueella kasvaa tasaisesti vuoteen 2030, joten mitoitus on arvioitu uudelleen. Mitoitus esitetään nostettavaksi vuosiluokkien 1-6 osalta 470 520 oppilaaseen ja vuosiluokkien 7 9 osalta 420 470 oppilaaseen. Mitoitusta esitetään lisättäväksi yli sadalla oppilaalla. Esiopetukseen varataan yhä edelleen 80 paikkaa sekä valmistavaan opetukseen tilat 30 oppilaalle. Koulun oppilaspohja muodostuu nykyisten Tesomajärven ja Tesoman koulujen oppilaiden lisäksi Kalkunvuoren ja Ikurin koulun oppilaista sekä Lamminpään koulusta 7. luokalle tulevista oppilaista. Tesoman koulun ja nuorisotilojen hankesuunnitelman käynnistyttyä on noussut esiin myös Tesoman päiväkodin tilanne. Tesoman alueella on kaksi päiväkotia, Tesoman päiväkoti (170 lasta) ja Länsi-Tesoman päiväkoti (80 lasta). Tesoman päiväkoti on laajan perusparannuksen tarpeessa ja suunnitelmissa on, että siitä luovutaan. On päädytty esittämään, että päiväkodin tilat toteutetaan koulukeskuksen yhteyteen. Päiväkodille varataan tilat 140 lapselle. Lisäksi esiopetukselle tulee paikkoja noin 80, mikä on otettu huomioon koulun tarveselvityksessä. Näin saadaan toteutettua myös toiminnallisia synergiaetuja. Muun muassa lännen alueelle sijoittuva montessoriopetus on tarkoitus sijoittaa tähän yksikköön sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen osalta, näin voidaan yhdessä suunnitella ja toteuttaa opetusta sekä hyödyntää opetuksessa käytettävää välineistöä. Suunnittelussa on mietittävä tilojen sijoittelua niin, että varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus sijoittuvat

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 24.10.2013 lähelle toisiaan. Näin voidaan tiloja hyödyntää joustavasti palvelutarpeiden mukaan. Yhteistyö koulun, päiväkodin ja nuorisotoimen kanssa sekä uudentyyppiset palvelukonseptit moniammatillisen yhteistyön kehittämiseksi alueella luovat haasteita joustavan ja ennakkoluulottoman oppimisympäristön aikaansaamiseksi. Tilojen tulee soveltua uusiin opetusteknologisiin ja pedagogisiin haasteisiin. Tilasuunnittelussa tulee ottaa niin ikään huomioon tilojen soveltuvuus oppilaiden vapaa-ajan tarpeisiin sekä erilaisten tukipalvelujen järjestämiseen. Hankkeen myöhentäminen vuodella investointiohjelmassa on antanut mahdollisuuden selvittää perusteellisesti erilaisia vaihtoehtoehtoja ja mahdollisuuksia alueen koulu-, nuoriso- ja päiväkotipalvelujen kehittämiseksi. Tämän vuoksi on tutkittu myös mahdollisuutta, jossa nykyinen ns. päärakennus, jossa opetustilojen lisäksi sijaitsevat mm. ruokailutilat, hallintotilat ja liikuntakäytöstä poistuva liikuntasali, puretaan ja rakennetaan mittavampi uudisosa. Tämä vaihtoehto helpottanee sisäisten yhteyksien järjestämistä kiinteistömassojen välille sekä mahdollistanee pihaalueiden tarkoituksenmukaiset järjestelyt. Tesoman alueen kokonaisvaltainen kehittäminen on nostettu esiin uudessa kaupunkistrategiaan perustuvassa hyvinvointisuunnitelmassa. Tavoitteena on ottaa käyttöön alueella uusia toimintatapoja ja luoda puitteet alueen yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Tämä on otettava huomioon myös koulukeskuksen suunnittelussa, jotta siitä muodostuu alueen toiminnallinen keskus myös kouluajan ulkopuolella. Tesoman yhtenäisen peruskoulun ja nuorisotilojen perusparannukseen ja laajennukseen on valmisteilla olevassa talonrakennusohjelmassa varattu 25 milj. euroa ja päiväkodin rakentamiseen 4,5 milj. euroa. Hanke toteutuu alustavan suunnitelman mukaan vuosina 2015-2018. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Kuosmanen: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tesoman yhtenäisen peruskoulun tarveselvityksen tarkistamisen hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa sekä hyväksyä Tesoman päiväkodin tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi edellä selostetussa muodossa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Järvelä Kristiina/vape, Kailanto Markku/tike, Viljakka Jarmo/tike, Männikkö Jukka/talli Lisätietoja päätöksestä hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi.sukunimi@tampere.fi Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ kautta.

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 28.2.2014 Kirsti Hankela HANKE TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PÄIVÄKOTI, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Kohmankaari 11, 33310 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tesoman koulu sijaitsee Tesomalla Ristimäen kaupunginosassa osoitteessa Kohmankaari 11, 33310 Tampere. Tontti on laajuudeltaan 4,1677ha. Tesoman koulun tontilla on nyt kaksi rakennusta: rakennus 1 (rakennettu 1972) joka on n. 5340 brm2 ja rakennus 2 (rakennettu 1983) joka on n.2320 brm2. Laajennus oli ajateltu toteutettavan isomman rakennuksen yhteyteen, jossa tontilla on riittävästi tilaa. Koulun perusparannus- ja laajennushankkeen valmistuttua Tesomajärven koulu (alakoulu) muuttaa Tesoman koululle (yläkoulu), jolloin oppilasmäärä kasvaa n. 1000 oppilaan suuruiseksi. Voimassaolevassa asemakaavassa on YO-merkintä ja e=0,25, mutta laajennusta varten ei ole riittävästi rakennusoikeutta, minkä vuoksi tekeillä on kaavamuutos. Uuden kaavan tontti kasvaa 4,7154 ha:ksi ja rakennusoikeus 20 000 kem2:ksi. Kaava vahvistuu 2014. Uusi kiinteistötunnus on 837-240-3802-004. Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin alustavan tilaohjelman mukainen hyötyala on 10782 hym2 ja bruttoalatavoite n. 16 176 brm2, jos tehokkuusluku on 1.5. Tarveselvitys on hyväksytty lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa 24.10.2013 ja sen pohjalta on laadittu tämä hankesuunnitelma. Hankkeen tarve: Tesoman (rak. 1972 ja 1983) ja Tesomajärven koulut (rak. 1965) ovat tulleet perusparannusikään. Palveluverkkotyössä erilliset ala- ja yläkoulu lähekkäin osoittautuivat epätarkoituksenmukaisiksi alueella, jonka väkiluku on kasvamassa ja opetustyötä on kehitettävä yhtenäisemmäksi ja joustavammaksi sekä synergiaa lisättävä kaikilla tasoilla. Päädyttiin ratkaisuun, jossa koulujen toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun tontille, jossa on riittävästi tilaa molemmille toiminnoille ja laajennukselle. Hankkeen alkuvaiheessa Tesoman päiväkodin tiloissa ilmeni merkittäviä ongelmia, jotka edellyttäisivät pikaista perusparannusta myös siellä. Tilojen hankala sijainti kaupunkirakenteessa ja lasten huonot ulkoilu- ja pihaolosuhteet osoittivat päiväkodin perusparannuksen kannattamattomaksi. Päädyttiin yhdistämään päiväkoti yhtenäiskoulun laajennushankkeeseen. Tuleva päiväkoti sisältää 140 hoitopaikkaa ml. Montessori-ryhmän. Tuleva laajennus oli alun perin ajateltu toteutettavaksi isomman rakennuksen yhteyteen ja tavoitteena oli saada myös sisäyhteys pienempään rakennukseen. Useita ratkaisumalleja tästä tutkittiin, mutta hyväksyttävää ratkaisua ei löytynyt - 6 -

johtuen maastosta, tasoeroista ja isosta etäisyydestä. Myös isomman rakennuksen matala kerroskorkeus vaikeutti sen tulevaa käyttöä. Ongelmia syntyisi myös isosta väistötilatarpeesta rakentamisen aikana. Lähdettiin etsimään toisenlaista ratkaisua, jossa laajennus tehdään rakennusten väliin pienemmän rakennuksen yhteyteen siten, että isompi pystyy koko rakentamisen ajan toimimaan koulukäytössä ja pienempi on poissa käytöstä vain sen perusparantamisen ajan, jolloin uudisrakennus on jo käyttöönotettu. Hankkeelle on viimeisessä talonrakennusohjelmassa varattu määrärahaa 29,5 M (alv 0%). Hankkeen kuvaus Tontin käyttö Uusi rakennus ja sen pääsisäänkäynti sijoittuu nykyisten koulurakennusten väliin painottuen tontin länsisivulle lähelle Tesoman valtatietä. Tilaa tällä puolen on myös saattoliikenteelle ja henkilökunnan pysäköinnille 64ap. Rakennuksen pääaula sijoittuu uudisosan keskelle niin, että sisäänkäynti rakennukseen voi tapahtua molemmin puolin rakennusta, Tesoman valtatien ja Kohmakaaren suunnasta. Saattoliikenne päiväkotiin ja koululle sekä muu ajo ja huoltoliikenne tapahtuu pääosin idästä. Päiväkodin aidattu piha sekä ylä- ja alakoulun pihat on sijoitettu toisistaan erilleen. Alakoulun piha on varustettu pelikentällä ja suunnitellaan aktiivista välituntiliikuntaa ajatellen. Pysäköinti Henkilökunnalle on varattu yhteensä 172 autopaikkaa, joita käytetään myös lyhytaikaisen saattoliikenteen tarpeisiin. Tontin asemakaavaluonnos edellyttää 100 autopaikkaa. Mopoautoille ei varata lainkaan paikkoja kaupungin uuden linjauksen mukaisesti. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva-mitoitettuja. Polkupyörille varataan molempiin lähestymissuuntiin runsaasti paikkoja, joista neljännes sijoitetaan katoksen alle. Tilaratkaisut uudisrakennuksessa 0. Kerros Perusparannettavan rakennuksen alin taso käsittää nuoriso- ja liikuntatilat. Koulu käyttää näitä aina, kun mahdollista ja vähintään aamupäivi-iltapäivätoimintaan. 1. Kerros Yleisöä ja kuntalaisia eniten palvelevat tilat kuten auditorio ja monitoimitila sijaitsevat uudisrakennuksen alimmalla kerrostasolla. Auditorion rinnalla aulaauditorio on vapaampaan käyttöön oppilaille ja laajennusvarana auditoriolle. Aulan monitoimikäyttöä lisätään monipuolisella varustelulla. Puun ja metallin kädentaidot on sijoitettu pohjoiseen siipeen lähelle huoltopihaa ja katosyhteyteen perusparannettavien kuvataide- ja tekstiilityön tiloista. - 7 -

2. Kerros Avara pääaula sijoittuu yläpihan tasolle, jossa on Kohmankaaren puoleinen pääsisäänkäynti. Tavoitteena on ollut koota kaikki yksiköt keskusaulan ympärille ja läheiseen yhteyteen keskenään. Keskusaula helpottaa myös orientoitumista monimuotoisen rakennuksen eri osiin. Aulan pohjoispuolelle sijoittuu koulun hallintotilat ja oppilashuolto mukaan lukien osa ruokasalia ja palvelukeittiö. Keittiö palvelee ruokailijoita myös pääaulassa ja pienimuotoisen kahvilan muodossa. Koulun tiloista vain Montessori-opetusta annetaan tässä kerroksessa, aivan keittiön vieressä. Pääaulan eteläpuolelle sijoittuu paitsi 2-kerroksisen auditorion ja aula-auditorion yläosa, myös kirjasto mediasaleineen. 140-paikkainen päiväkoti on aulan välittömässä tuntumassa, mutta päiväkodin arkikäyttö sisään ja ulos tapahtuu omien ulko-ovien ja aidatun leikkipihan kautta. Keittiö toimittaa päiväkodin kaikki ateriat aulan viereiseen jakelukeittiöön, josta päiväkodin henkilökuntaa organisoi ruuan esille päiväkodin ruokailuaulassa. 3. Kerros Esiopetus ja alakoulu sijoitetaan pääaulasta lukien toiseen kerrokseen yhteensä 5 eri soluun. Suljettujen ja avoimien oppitilojen käyttö tapahtuu joustavasti tarpeen mukaan eri ikä- ja opetusryhmille. Pohjoinen siipi palvelee yläkoulun toimintaa sekä yleisopetuksessa että luonnontieteissä. 4. Kerros Kolmas ja koulun ylin kerros sijoittuu pohjoiseen siipeen sisältäen yläkoulun tiloja. Muissa siivissä on vain ilmanvaihtokonehuoneet. Rakenteet Rakennus tehdään betonirunkoisena. Osa ulkoseinistä ja kantavat väliseinät ovat teräsbetonielementtejä, holvi ontelolaattoja. Pilarit teräsbetonielementtejä ja palkit teräsbetonielementtejä ja teräsliittopalkkeja. Perustusrakenteet tehdään paikallavalettuina anturoina. Hankkeen luonnosten laajuustiedot Koulu/ päiväkoti Uudisrakennus Perusparannus Yhteensä Huoneistoala 13 169 htm 2 2 065 htm 2 15 234 htm 2 bruttoala 13 761 brm 2 2 219 brm 2 15 980 brm 2 hyötyala 9 274 hym 2 1 701 hym 2 10 975 hym 2 tilavuus 66 918 m 3 11 128 m 3 78 046 m 3 kerrosala 12 762 kem 2 2 203 kem 2 14 965 kem 2 Tehokkuusluku e=1.48 Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut Arkkitehtitoimisto LPV Oy, joka jatkaa arkkitehti- ja pääsuunnittelijan tehtäviä koko hankkeen ajan. Erikoissuunnittelusta vastaavat: LVI-insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy, rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Jonecon Oy, kustannussuunnittelu Vahanen Tampere Oy sekä sähkösuunnittelu Karawatski Oy. - 8 -

Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi kesällä 2015. Työt tehdään yhtenä rakennusvaiheena ja ne valmistuvat vuonna 2017. Toiminnan katkeamattoman jatkumisen vuoksi perusparannus- ja laajennustyöt toteutetaan ja luovutetaan käyttöön useassa eri osassa. Ensin rakennetaan laajennusosat, joista saadaan väistötilaa perusparannettavan rakennuksen toiminnan käyttöön. Ks. kohta aikataulu. Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 30 550 000. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma 2013 200 000 2014 2015 5 000 000 2016 10 500 000 2017 9 000 000 2018 4 800 000 Yhteensä 200 000 29 300 000 Tilakeskuksen 2014 talonrakennusohjelmassa Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti ovat erillisinä hankkeina, mutta jatkossa ne on tarkoitus yhdistää yhdeksi hankkeeksi. Koululle on varattu 25M ja päiväkodille 4,5M määrärahaa, yhteensä 29,5M. - 9 -

ASIAKIRJA TESOMAN KOULU JA PÄIVÄKOTI TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Perusparannettavan rakennuksen koko LVItekniikka uusitaan. Kiinteistö on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon siten, että molemmissa vanhoissa rakennuksissa on omat lämmönjakokeskukset. Varsinainen liitospaikka on Tesoman valtatiellä. Kiinteistö on liitetty Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdon, jätevesiviemärin ja sadevesiviemärin liitospaikka on Tesoman valtatiellä. Rakennuksien jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkaan. Rakennuksien ja piha-alueiden sadevedet johdetaan viivytysaltaiden kautta sadevesiviemärin liitospaikkoihin. Kiinteistö varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakohuone sijoitetaan uudisrakennuksen pohjakerrokseen rakennettavaan teknilliseen tilaan. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Lämmitysverkostot jaetaan vielä mahdollisesti useampaan siirrinkohtaiseen pumppaus- ja säätöryhmään esim. rakennusosien ja -vaiheiden sekä julkisivujen perusteella. Rakennukset lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Päiväkotiosaan asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys, jota säädetään huonekohtaisilla lämpötila-antureilla. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräputkista puserrusliitoksin. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Runkolinjat lämmönjakohuoneesta vanhaan rakennukseen asennetaan maahan ja ne tehdään valmiiksi eristetyistä teräs- tai muoviputkista. Vesi- ja viemärilaitteet Kiinteistö varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Yleisötiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pintaasennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena maalatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Runkolinjat lämmönjakohuoneesta vanhaan rakennukseen asennetaan maahan ja ne tehdään valmiiksi eristetyistä muoviputkista. Rakennukset varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueiden huoltotarpeen mukaan. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Kalusteina

käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Koulu- ja päiväkotikäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa ja asennuskorkeuksissa. Keittiössä ja terveydenhoitotiloissa käytetään tarpeen mukaan elektronisia, kosketusvapaita sekoittajia. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Keittiötilat viemäröidään lujitemuovisen rasvanerottimen kautta jätevesiviemäriin. Keittiössä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lattiakaivoja ja -altaita ritiläkansin sekä sakka-astioin. Muualla lattiakaivot ovat muovia varustettuna irroitettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Rakennuksien kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksien sisäpuoliset viemärit tehdään valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan ja alapohjaan asennettavat viemärit tehdään pääosin muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Keittiötilojen viemärit tehdään hst-viemäriputkista kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Ulkopuolisina kaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan opetus- ja työtiloissa. Tuloilmavirta luokkatiloissa on 3,5 l/s,m 2. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen esim. hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan, -tarkoituksen ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. IV-koneita varten tehdään omat tekniset tilat ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota huoltoon ja laiteosien myöhempään vaihdettavuuteen. Pääilmastointikonehuoneita tulee yhteensä neljä kappaletta, yksi kuhunkin rakennusosaan ja alustava iv-konejako on seuraava: Yläkoulu: TK01, 7.0 m 3 /s, Opetustilat 1 TK02, 5.7 m 3 /s, Opetustilat 2 TK03, 2.3 m 3 /s, Hallinto TK04, 2.0 m 3 /s, Ruokasali TK05, 2.3 m 3 /s, Keittiö TK06, 3.0 m 3 /s, Tekninen käsityö TK07, 0.8 m 3 /s, Sosiaalitilat TK20, 0,5 m 3 /s, WC:t Alakoulu: TK08, 5.8 m 3 /s, Opetustilat 3 TK09, 1.3 m 3 /s, Päiväkoti 2 TK10, 2.6 m 3 /s, Aula, porrashuone TK11, 1.6 m 3 /s, Musiikki, monitoimisali TK12, 2.0 m 3 /s, Auditorio Päiväkoti: TK13, 2.3 m 3 /s, Opetustilat 4 TK14, 0.8 m 3 /s, Kotitalousluokka TK15, 2.2 m 3 /s, Päiväkoti 1 TK16, 1.5 m 3 /s, Toimistot, aula TK17, 1.0 m 3 /s, Ruokasalit TK21, 0,8 m 3 /s, WC:t Perusparannusosa: TK18, 1.8 m 3 /s, Kuvaamataide, tekstiilityö TK19, 1.5 m 3 /s, Kotitalous TK22, 2.7 m 3 /s, Liikuntasali / Juhlasali TK23, 0.7 m 3 /s, Sosiaalitilat TK24, 1.5 m 3 /s, Nuorisotilat Kokonaistuloilmavirta on noin 60 m 3 /s. Tästä on lämmöntalteenoton piirissä 58 m 3 /s eli kaikki muut koneet paitsi keittiö. Teknisen käsityön lämmöntalteenotto toteutetaan nestekiertoisena, WC-tilojen ivkoneissa käytetään LTO-kennoa ja kaikissa muissa iv-koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria.

Jäähdytys Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu tehokkaan lämmöntalteenoton lisäksi suodatuksella, lämmityksellä ja tarvittaessa jäähdytyksellä. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla ja ulkoilman lämpötilan mukaan. Lisäksi on mahdollista ajastimella varustettu tehostuskäyttö normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia varten. Neuvottelu-, kokous- ja yleisötiloissa ilmastointia säädetään ja tehostetaan huoneilman CO2-pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Koneet mitoitetaan siten, että tilojen iimastointia voidaan pitää osateholla myös normaalin käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan nämä ns. likaiset tilat varustetaan omilla LTO- laitteen käsittävillä ivkoneilla, joilla puhalletaan tuloilmaa ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. Likaisten tilojen ilmastointi on toiminnassa vähän alipaineisena läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Puutyötilojen purunpoistojärjestelmä uusitaan ja keskusimuyksikkö sijoitetaan uuteen laitetilaan. Teknisen työn ja tekstiilityön tilat varustetaan tarvittavilla ilmanpuhdistimilla ja kohdepoistolaitteilla. Keittiön ruuanvalmistus ja astianpesu varustetaan UV-huuvilla ja poistoilmakojeina käytetään vesikatolle asennettavia huippuimureita. Väestösuojat varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Rakennukset varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavista radonputkituksista, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä, kattohajottimia tai reikäkanavia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Auditorion ja keittiön tuloilmakone varustetaan jäähdytyspatterilla. Lisäksi eräät erillistilat, esim. hallintotilat sekä tietotekniikan opetus- ja laitetilat voidaan varustaa tilakohtaisilla jäähdytyslaitteilla, jos lämpökuormat noustavat huonelämpötilan liian korkeaksi normaalikäytössä. Jäähdytys toteutetaan joko suorahöyrysteisenä kylmäaineita käyttävillä kompressorikojeikoilla tai vesikiertoisena kylmävesiasemien avulla. Jäähdytysputkistot tehdään kuten vesijohto- ja lämmitysputkistot. Kondensoivat laitteet viemäröidään jätevesiviemäriverkostoon. Jäähdytysputket eristetään solukumikourulla. Jäähdytetyt tilat varustetaan huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Mikäli huonetilassa on sekä lämmitys- ja jäähdytyslaitteita, ohjataan näitä kaikkia yhteisellä väyläpohjaisella säätimellä. Lämpöpattereissa käytetään moottoriventtiileitä ja huoneanturit asennetaan sellaiseen paikkaan, jossa ne mittaavat lämpötilaa työ- tai oleskelualueella. Keittiön pakaste- ja kylmähuoneet jäähdytetään omilla kylmälaitteilla. Kaikki kylmäkojeikot sijoitetaan ulos keittiötilojen ulkopuolelle esim. laatikkovarastoon, ulkoseinälle tai vesikatolle. Rakennusautomaatio Kiinteistö varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla.

Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennukset ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: 20 kv:n sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). tietoliikenneverkkoon (nykyinen Tampereen tietohallinnon / Soneran tietoliikenneverkko) Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Kompensointikondensaattoreita ei asenneta, vaan pääkeskukseen jätetään pelkkä tilavaraus niille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko). Alerta-hälytyksensiirtolaitteen sähkönsyöttö otetaan paloilmoitinkeskuksen akustolta tai pieneltä omalta UPS-laitteelta. Kaapeleina ja putkituksena käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Ns. opetusseinään asennetaan AV-tekniikan vaatimat johtotiet ja AV-tekniikan vaatimat rakennukseen kiinteästi asennettavat kaapelit. Putketonta asennustapaa ei hyväksytä, vaan johdot ja kaapelit asennetaan aina johtoteille. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja umpiteräspeltihyllyjä. Opetus- ja toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen siten, et-

tä valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Luokka- / opetustiloissa huomioidaan tilojen muuntojoustavuus. Valaisimet ovat moduulimittaisia 600x600 mm valaisimia luokkien moduulikattoratkaisussa. Valaistusjakelu toteutetaan pistoliitin periaatteella (esim. Enstonet järjestelmä). Valkotaulun valaisin asennetaan kiinteästi kannakkeille. Valaisimet eivät saa olla ns. riippuvaa tyyppiä, muuten kuin erikseen hyväksyttävässä tapauksessa. Valaistuksen sammutuspulssi toteutetaan rakennusautomaation kautta. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan hämäräkytkimellä ja taloautomaatiolla ohjattu aluevalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Timecon) WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittaessa ajannäyttöjärjestelmä antennijärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä (voidaan integroida paloilmoitinjärjestelmään) video/kameravalvontajärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius (laitteet käyttäjän hankinta) varattuvalojärjestelmä (neuvottelu- ja toimistotilat) kulunvalvottujen ovien hätäsulkujärjestelmä päällekarkausjärjestelmävaraus (laitteet käyttäjän hankinta) Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi.

Tesoman koulu ja päiväkoti Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennuksen energiatehokkuuden vähimmäistavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka C, kun lähtökohtana on 1.6.2013 voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetasoksi voidaan asettaa oppilaitoksille määritelty energialuokka A eli rakennuksen energiankulutus on enintään 120 kwh/br-m 2, kun lähtökohtana pidetään aiemmin vuonna 2013 voimassa olleet määräykset ja ohjeet. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Perusparannuksen tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot ja arkkitehtuuri. Rakennuksen LVIS- tekniset järjestelmät uusitaan kokonaan. Toteutusvaihtoehtoja Uudisrakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi - ilmavuotoluvun tulee olla luokkaa 1-2. Perusparannettavassa rakennuksessa vanhoja rakenteita uusitaan ja kunnostetaan niin paljon kuin se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Vesikatteet uusitaan ja ullakkotiloihin asennetaan lisälämmöneristys. Ikkunat uusitaan mahdollisuuksien mukaan sellaisiksi, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Kaikki ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Päiväkodin tiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan lasten oleskeluvyöhykkeelle. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Keittiön kylmäkoneet sijoitetaan ulos, jolla estetään tiloihin tulevaa ylilämpö ja vähennetään jäähdytyksen tarvetta. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi.

Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Pääasiassa käytetään pyöriviä roottoreita, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa. Yleisö-, neuvottelu- ja kokoustiloissa ilmastointia säädetään huonekohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. WC- ja hygieniatiloille tulee omat lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmakoneet, joita voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan.

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKE Kirsti Hankela TESOMAN YHTENÄISKOULU, perusparannus ja laajennus 28.2.2014 Kohmankaari 11, Tampere ASIAKIRJA Yht. 890-990 opp. (sis. Montessori-opetuksen) ALUSTAVA TILAOHJELMA 1-6lk 470-520 opp. HUONETILAT Yhteensä PERUSKORJAUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä KOULU 1 HALLINTOTILAT 66 147 7-9lk 420-470 opp. sisäyhteys rakennusten välillä Rehtorin huone 1 18 18 1 18 18 sis. neuvottelutilan Apulaisrehtorin huone 1 18 18 1 18 18 sis. neuvottelutilan Koulusihteeri 2 12 24 1 18 18 asiakaspalvelu 1 6 6 Neuvottelu 4 17 67 tärkeää hajalleen sijoittelu Varasto 1 20 20 Arkisto- ja varastotila, huomioitava myös kassakaappi. Atk/ keskusradio 1 6 6 sis.kesk.radio, kuuluttamo, 2 HENKILÖKUNNAN TYÖTILAT 658 620 Hk olohuone ja työskentelytilat 1 250 250 2 142 284 60 henk:lle, videoneuvottelutila, työpiste 12 op:lle Hk tauko- ja työtilat 4 30 120 4 29 118 opett. WC-tilat 2 15 30 2 15 30 Odotustila 1 20 20 1 21 21 WC ja vaatesäilytys 1 6 6 1 7 7 Opettajien vaatetila 1 19 19 Vahtimestarinhuone 1 10 10 1 10 10 Hallinnon lähelle työhuoneeseen neuvottelutila,odotus-, materiaalin säil.tilat+luokkahuone Opinto-ohjaajat 2 16 32 2 12 24 vieressä+avlaitteet, monistusmahdoll.+ryhmähuone Koulukuraattori 2 16 32 1 16 16 Oppilashuollon kokonaisuuteen Koulupsykologi 2 16 32 2 12 24 Oppilashuollon kokonaisuuteen Psykiatr. sairaanhoitaja 1 16 16 1 12 12 Nopea perhetyö 2 16 32 1 16 16 Odotustila 1 18 18 Yhteinen odotustila oppilashuollon tarpeisiin: th, kur., psyk., neuv. h. Työ-/ Neuvottelutila 2 20 40 3 6 19 Toinen oppilashuollon kokonaisuuteen 1 päämonistamo logistiikkakeskuksen lähelle ja ryhmätyötiloihin Monistamo- ja materiaalihuone 1 20 20 1 20 20 monistusmahdollisuus. 3 OPETUSTILAT 6 171 6148 Esiopetus Kotiluokat 3 55 165 3 54 163 3 ryhmää, 60-66 lasta var+et+wc+pienr.t 1 50 50 1 27 27 varasto 1 6 6 pienryhmätila 1 15 15 Perusopetus 1-6 luokat OT3 Kotiluokat, yleisopetus 22 55 1 210 22 55 1219 OT2 15 45 675 15 45 672 opetuksen eriyttämis/ryhmätilat 2 70 140 5 28 140 Aineopetustilat (perusvarustelu) OT2: S2 2, EO 2, Va 2, kielet 3, Eluo 6, yht.15 kpl OT3 17 55 935 13 55 720 kielet, ai, ux, hi, yh, ma, te OT3 4 57 230 Toinen APIP-toiminnan tila, APIP-tila alkuopetuksen yhteyteen, käytettävissä tuolloin myös eriyttämiseen, molemmat tilat jaettavissa pienempiin osiin.rauhottumistila? APIP <-> esiopetus OT2 9 45 405 9 45 404 EL 3, VALM/NIVEL 2, ER 2, JOPO, S2 Aineopetustilat (erityisvarustelu) Tekstiilityöt 2-3 220 220 3 64 193 Musiikki Taito-ja taideaineet omaan kokonaisuuteen sis. varasto- ja aputilat, mahdollistaa 2-3 ryhmän yhtäaikaisen opettamisen tekstiilityössä, kuvataideopetuksen yhteyteen Nuorisotilojen lähelle musiikkiluokka 1 100 100 1 100 100 Yksi tila, jaettavissa kahtia,äänitystila? bändi 1 20 20 1 20 20 Bändisoittimien säilytys varasto 1 10 10 1 10 10 Instrum.säilytys Kuvataide Sis. märkätilan. Tuleeko alakoulun KU-luokka samaan yhteyteen? Kuvataiteen luokka 1 200 200 2 100 200 Yksi tila, kaksi ryhmää, jaettavissa kahtia, sisältää märkätilan TVT.luokka 1 55 55 1 50 50 TVT -luokka kuvankäsittelyyn, 1 + 32 työpistettä Luonnontieteet Tarvikkeiden säilytys luonnontiet.luokka biol.maant.. 2 80 160 2 81 163 Montako ryhmää yhtä aikaa? Po. 2 luonnontiet.luokka fys.kem. 4 85 340 4 85 339 Neljä ryhmää kokoelmahuone 1 30 30 Vieras kieli, studio-varustelu 1 55 55 1 55 55 Tekninen työ Vieraiden kielten yhteyteen yhtenä kielten luokkana, kielistudiovarustelu nykytekniikalla 1-6lk:2kpl,7-9lk:1kpl, sis.var.tilat, yläkoulun luokan koko Puu- ja metallityö 1 580 580 1 611 611 sis. konesalin, oppitunteja jopa 60/viikko, öljynerotuslattiakaivo Kotitalous 2 140 280 2 119 238 2 ryhmää, paikat 2x16-18 oppilaalle Yhteinen varasto 1 26 26 Ak pienkeittiö 1 30 30 1 30 30 pikkutila ak.lle, kylmiö Opinto-ohjauksen luokka 1 70 70 1 70 70 Suuri luokka + odotustila (varasto) Ilmaisutaidon tila+pukuvarasto 1 70 70 1 66 66 Yhdistettään ilmaisutaito ja auditorio (leveä esiintymistila) Auditorio 200h:lle 1 250 250 1 254 254 Esitystekniikka, ilmaisutaitoon Auditorion AV-tekniikka 1 29 29 Tieto- ja viestintätekniikka TILANTARVE tietotekn. luokka 1 55 55 1 55 55 1+32 työpistettä, varasto, valmistelu 1 10 10 LAAJENNUS Opetusvälinetilat 56 56 1 43 43 kellarissa

HUONETILAT TILANTARVE Yhteensä PERUSKORJAUS LAAJENNUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä sisäyhteys rakennusten välillä 3 LIIKUNTATILAT (vanha rak.mukana) 833 823 Nykyiset Tanssi- ja voimistelusali 1 170 170 1 170 170 Monitoiminen tanssi- /voimistelusali (ulkopuolinen käyttö huomioitava) Puku-, pesutilat M/N 2 23 46 2 23 46 M/N (15h/15h) Varasto 1 15 15 2 Liikuntasali 1 437 437 1 437 437 Sähly- ja voimist.sali, jako kahtia, pk:n, eskarin, alakoulun ja nuorison käyttöön 2 Oppilaiden puku- ja pesutilat/m 1 37 37 1 39 39 2 Oppilaiden puku- ja pesutilat/n 1 37 37 1 39 39 2 Liikunnanopett. puku- ja pesutilat 2 6 12 2 6 11 2 Tuolivarasto 1 35 35 1 35 35 2 Voimisteluvälinetila 2 12 24 2 12 24 Ulkourheiluvälinetila 1 20 20 1 22 22 Ks. Muut tilat! 4 KIRJASTOTILAT 130 130 Kirjasto / ryhmätila / mediasali 1 130 130 1 130 130 Tieto- ja viestintätekniikan (+ mediasali) läheisyyteen 5 RUOKAILUTILAT 530 622 peruskorjaus + laajennus Ruokailutilat Kabinetti 1 67,0 67 Keittiö 1 150 150 1 151,0 151 Ruokasali 1 380 380 1 394,0 394 1000 oppilasta kolmessa vuorossa Kioski 1 10,0 10 6 MUUT TILAT 530 458 siivoushenkilökunnan sos.tilat 1 12 12 Samassa kuin muut keittiöhenkilökunnan sos.tilat 1 12 12 koko kiinteistön henkilök. sos.tilat 2 30 60 2 45,5 91 koulun osuus n. 100h (miehet/naiset=30/70) wc-tilat/oppilaat 2 50 100 1 94,0 94 sis.2 kpl inva-wc, "yksilövessat" siivoustilat 1 7,0 7 siivoustilat+ siivouskeskus 1 40 40 1 48,0 48 ei sis. hammash.+keittiön siiv.tiloja kiinteistön hoitotilat 1 30 30 1 30,0 30 Tavaran vastaanotto- ja logistiikkakeskus. Taito- ja taideaineiden lähelle. pyörä- ja liikuntavälinevarasto 1 30 30 1 27,0 27 henkilökunnalle opp.kunnan huone 1 16 16 1 16,0 16 opp.vaatesäil. 1 120 120 1 41,0 41 opp. hk.om. säil. 1 60 60 1 48,0 48 Logistiikkakeskus 1 50 50 1 50,0 50 Huolto-pihan yhteyteen, huolto-oven lähelle Op.väl.varasto 1 6,0 6 7 KOULUTERVEYDENHUOLLON TILAT 98 91 Oppilashuollon kokonaisuuteen Vastaanotto/Kouluterveydenhoitaja 2 16 32 2 20 40 Pikkunopea, psykiatrinen sairaanhoitaja?? Vastaanotto/Koululääkäri 1 16 16 1 16 16 Taukotila+hk-WC 1 12 12 Labra 1 5 5 Lepohuone 1 8 8 1 8 8 odotus 1 20 20 1 21 21 Yhteinen odotustila asiakaswc 1 5 5 1 6 6 läpianto, invamitoitus 8 NUORISOTILAT 398 402 Toimintaa klo 15-22, yhteydet liikunta ja harrastutiloihin, ap/ip yhteiskäyttö Rajattava alue rakennuksen sisällä! Lukitus, valvonta, ovi ulos. TOIMISTO, tsto / kerhohuone 1 30,0 30 1 29,0 29 3hh, työpisteet, neuvottelutila, ensiapu välinevarasto 1 15,0 15 1 5,0 5 oma DJ-KOPPI 1 3,0 3 1 5,0 5 TV-TILA, lautapelihuone 1 40,0 40 1 40,0 40 biljardi KAHVIO/AULA 1 70,0 70 1 75,0 75 avattavissa keittiö 1 20,0 20 1 21,0 21 sis. varastotilan, toinen soittotila vain Nuorkan käyttöönm (vuokraus?) MUSIIKKI, soittotilat, bändit 2 30,0 60 2 33,0 66 koko á 10..15, äänieristetty, äänitysmahd.molemmille KERHOHUONE, askartelu/ monitoimitila 1 40,0 40 1 49,0 49 KERHOHUONE, pelit esim. biljardi Yhteiskäyttö koulun kanssa: VARASTO 2 10,0 20 2 5,0 10 Kotitalous, liikuntasalit, bändiitilat inva-wc 1 5,0 5 1 6,0 6 Satunnaiseti TN, TS YLEISÖ WC:t, wc-tilat 2 8,0 16 2 10,0 20 SIIVOUS, siivoushuone 1 3,0 3 1 3,0 3 pyykinpesukone, sh-varustelu AV-huone 1 50 50 1 49 49 karaoke, elokuvat, tv, pelikonsoolit sosiaalitilat (suihkulla) 2 8 16 2 8 16 Eteinen naulakolla 1 10 10 1 8 8 100 hengelle TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ 8 756 9 441

HUONETILAT TILANTARVE Yhteensä PERUSKORJAUS LAAJENNUS kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 hym2 lkm m2 lkm m2 m2 laatu ja määrä PÄIVÄKOTI sisäyhteys rakennusten välillä 7 päiväkotiryhmää á noin 20 lasta, yhteensä 140 lasta Iltaryhmä avoinna klo 5.30-22.30 / kolme tuplaryhmää( = 3x 2 ryhmää) ja yksi yksittäisryhmä 9 PÄIVÄKODIN RYHMÄTILAT 976 91 TUPLARYHMÄ 1 (Montessori 2-5v) ryhmätila1 2 35 70 2 35 70 yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila 2 2 35 70 2 35 70 yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone 2 10 20 2 10 20 varasto 2 6 12 2 6 12 tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen 1 25 25 1 25 25 eteinen 1 50 50 1 50 50 hk naulakko pienryhmähuone 1 15 15 1 15 15 varasto 1 6 6 1 6 6 Tuplaryhmä 1 yhteensä 268 275 2 ryhmää 92 TUPLARYHMÄ 2 (1-5v, auki 5.30-22.30) 0 Lähellä päiväkodin keittiötä, turvalliset reitit ryhmätila1 2 35 70 2 35 70 yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila 2 2 35 70 2 35 70 yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone 2 10 20 2 10 20 varasto 2 6 12 2 6 12 tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen 1 25 25 1 25 25 eteinen 1 50 50 1 50 50 hk naulakko pienryhmähuone 1 15 15 1 15 15 varasto 1 6 6 1 6 6 Tuplaryhmä 2 yhteensä 268 275 2 ryhmää 93 TUPLARYHMÄ 3 (tavallinen ryhmä 1-5v) 0 ryhmätila1 2 35 70 2 35 70 yhdistettävissä toisiinsa, lepotilat vierekkäin ryhmätila 2 2 35 70 2 35 70 yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa wc-pesuhuone 2 10 20 2 10 20 varasto 2 6 12 2 6 12 tuplaryhmän yhteistilat 7 tuulikaappi / märkäeteinen 1 25 25 1 25 25 eteinen 1 50 50 1 50 50 hk naulakko pienryhmähuone 1 15 15 1 15 15 varasto 1 6 6 1 6 6 Tuplaryhmä 3 yhteensä 268 275 2 ryhmää 94 YKSITTÄISRYHMÄN TILAT (tavallinen ryhmä 1-5v) mahd. pienten lasten ryhmä lepo- ja leikkihuone 1 35 35 1 39 39 yhteisneliöt näin, sisältöä/huonejakoa voi muuttaa ruokailu- ja askartelu 1 35 35 1 35 35 wc-pesuhuone 1 10 10 1 10 10 varasto 1 6 6 1 6 6 tuulikaappi / märkäeteinen 1 15 15 1 15 15 eteinen 1 25 25 1 25 25 hk naulakko pienryhmähuone 1 15 15 1 15 15 varasto 1 6 6 1 6 6 Yksittäisryhmä yhteensä 147 151 Päiväkodin ryhmätilat yht. ( 7 ryhmää) 951 976 10 PÄIVÄKODIN YHTEISTILAT 527 toimisto 1 18 18 1 18 18 Hyvä äänieristys henkilökunnan työtila 1 15 15 1 16 16 (atk-työtila) neuvottelutila n. 10 henk.lle 1 15 15 1 15 15 neuvottelut vanhempien kanssa liinavaatevarasto/ kodinhoito 1 15 15 1 15 15 siivoustilat 3 5 15 1 13 13 Hajasijoitus pienkeittiö 1 17 17 1 17 17 normaalikorkuinen keittiövarustus! ateljee 1 20 20 1 21 21 maalaus, luovan toiminnan tila, veden käyttöä pienryhmähuone / kirjasto 1 19 19 1 19 19 mediakirjasto ruokasali / aula 1 120 120 1 113 113 kaikille ryhmille yhteinen vaunujen/rattaiden säilytys 1 20 1 20 20 voi olla myös kylmä tila henkilökunnan taukotila 1 30 30 1 30 30 neuvotteluhuone 1 20 20 1 20 20 yhdistettävissä lasten ulkoilu-wc 1 5 5 1 4 4 käynti pihalta inva WC 1 5,5 6 1 5,0 5 WC:t hajasijoitetaan henk. WC 2 4 8 2 4 8 WC:t hajasijoitetaan Liikunta/leikkiaula 1 80 80 JAKELUKEITTIÖ 45 1 27 27 keskusvarasto 1 20 20 1 20 20 Sosiaalitilat 1 51 51 siivouskeskus 1 15 15 1 15 15 Yhteistilat yhteensä 403 527 Hyötypinta-ala yhteensä ilman ulkovarastoja 1 354 1 503 ulkoiluvälinevarastot 3 10 30 1 31 31 kylmää tilaa paperi / laatikkovarasto 1 10 10 Ulkovarastot yhteensä 40 YHTEENSÄ 10 140 10 975 hym2 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT 2805,0 Käytävät, aulat, eteistilat 2502,0 Porrashuoneet 227,0 Tk 76,0 703,0 IV-konehuoneet 643,0 Tekniset tilat 60,0 Hyötyala yhteensä 10 110 10 944 Bruttoalatavoite tehokkuusluvulla 1,50 15 164 1,46 15 979

Tampereen Kaupunki Tilakeskus / Kiinteistökehitys TESOMAN YHTENÄISKOULU, perusparannus ja laajennus sekä PÄIVÄKOTI 28.2.2014 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Rakennustyöt LAAJENNUS PERUSPARANNUS Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö LAAJENNUS

URHEILUKENTTÄ 19.2.2014 22:52:52 Bruttoalaluettelo PYSÄKÖINTI 60 ap +131.50 B0: liikunta, nuorisotilat B1: kotitalous, kuvataide ja tekstiilityö +135.00 katos Huoltoliikenne: kotitalous ja tekninen työ HENKILÖK. PYSÄKÖINTI +136.50 36ap +137.15 +137.10 Huoltoajo VÄLITUNTIPIHA +137.80 40000 kivituhkaa / asfalttia / istutuksia yht. 6000m2 60000 pallokenttä +134.90 +136.30 +135.40 76ap PYSÄKÖINTI +135.50 B0 1275 m² B1 944 m² C1 2314 m² C2 2741 m² C3 4360 m² C4 1786 m² IV-konehuone 1 179 m² IV-konehuone 2 191 m² IV-konehuone 3 363 m² Päiväkoti 1827 m² 15979 m² Grand total 15979 m² saattoliikenne +134.30 VÄLITUNTIPIHA Koulutiloja +138.28 +135.00 tehokkuusluku = xxx +129.25 +130.00 kiveystä, asfalttia, istutuksia, yht. 2500m2 Pääsisäänkäynti Kohmankaarelta saattoliikenne +132.71 +133.00 Koulutiloja, iltakäyttö Päiväkoti polkupyörät polkupyörät Pääsisään- +132.25käynti +138.30 PÄIVÄKODIN PIHA kivituhkaa, asfalttia, istutuksia, yht. 4000m2 +130.03 männikkö Asemapiirros 1 : 1000 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here Asemapiirros 1 : 1000 H01 2014-02-19 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B 3 1 0 0 1 5 0 H E L S I N K I P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

Liikuntasalin yläosa hissi 19.2.2014 22:52:53 KOTITALOUS LIIKUNTA KUVATAIDE JA TEKSTIILITYÖ NUORISOTILAT varasto varasto TEKNINEN TYÖ narikka B0.kerros 1 : 500 11 Liikenne ja oleskelutilat 32 Olevat liikuntatilat 81 Nuorisotilat 91 Tekninen tila auditorion alaosa AUDITORIO +134.600 SOS.TIL. VSS MUSIIKKI VSS 11 Liikenne ja oleskelutilat 24 Aineop/erikoisvarusteltu 24.1 Aineopetus/erikoisvarusteltu/tekninen työ 24.2 Aineopetus/erikoisvarusteltu/tekstiilityö 26 Opetusvälinetilat 31 Liikuntatilat 61 Muut tilat 91 Tekninen tila MONIT.SALI 1. Kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here B0-kerros ja C1. Kerros 1 : 500 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B 3 1 0 0 1 5 0 H E L S I N K I P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I H02 2014-02-19

HENKILÖKUNNAN TILAT HALLINTO +137.53 11 Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 22 Perusopetus 1-6 luokat 22.1 Perusopetus 1-6 luokat 24 Aineop/erikoisvarusteltu 25 Tieto- ja viestintätekniikka 41 Kirjasto 51 Ruokailutilat 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat 71 Terveydenhuolto 91 Tekninen tila 92.1 Tuplaryhmä 1 92.2 Tuplaryhmä 2 92.3 Tuplaryhmä 3 92.4 Yksittäisryhmä 101 Päiväkodin yhteistilat 19.2.2014 22:52:55 OPPILAS- HUOLTO KEITTIÖ astianpalautus OPETUSTILOJA +138.26 +134.35 hissi Ruoan jakelu RUOKAILU AUDIT. YLÄOSA +138.500 näyttämön yläosa ala-aulan yläosa +134.600 KIRJASTO kenkäsäilytys, vierailijanarikka PÄIVÄKOTI +138.30 +138.30 C2.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 2. Kerros 1 : 500 H03 2014-02-19 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B 3 1 0 0 1 5 0 H E L S I N K I P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

11 Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 21 Esiopetus 22 Perusopetus 1-6 luokat 22.1 Perusopetus 1-6 luokat 23 Aineopetus/perusvarustelu 23.1 Aineopetus/perusvarustelu 24 Aineop/erikoisvarusteltu 51 Ruokailutilat 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat 19.2.2014 22:52:58 OPETUSTILOJA hissi ESI- JA ALKUOPETUS OPETUSTILOJA C3.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 3. Kerros 1 : 500 H04 2014-02-19 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B 3 1 0 0 1 5 0 H E L S I N K I P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I

11 Hallinto 11 Liikenne ja oleskelutilat 22 Perusopetus 1-6 luokat 23 Aineopetus/perusvarustelu 23.1 Aineopetus/perusvarustelu 24 Aineop/erikoisvarusteltu 61 Muut tilat 62. Oppilaiden säilytystilat 91 Tekninen tila 19.2.2014 22:53:00 OPETUSTILOJA hissi C4.kerros 1 : 500 Tesoman koulu ja päiväkoti Enter address here 4. Kerros 1 : 500 H05 2014-02-07 A R K K I T E H T I T O I M I S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S I M I E H E N K A T U 2 6 B 3 1 0 0 1 5 0 H E L S I N K I P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A I L : HELSINKI@L P V.F I