Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli Kansallismuseon auditorio, Helsinki Sauli Ahvenjärvi (KD) Anna-Maja Henriksson (RKP) Johannes Koskinen (SDP) Annika Lapintie (Vas) Markus Lohi (Kesk) Ville Niinistö (Vihr) Kimmo Sasi (Kok) Kaj Turunen (PS)
Lakimiesliiton kyselytutkimus poliittisille päättäjille joulu-tammikuussa 2014-15 Aula Research Oy toteutti Lakimiesliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen poliittisten päättäjien parissa koskien suomalaista oikeuslaitosta Tutkimuksen kohderyhmät: Kansanedustajat Kunnanvaltuutetut Poliittiset piiri-, nuoriso- ja naisjärjestöt Poliittiset taustavaikuttajat Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää poliittisten aktiivien käsityksiä oikeuspoliittisista kysymyksistä ja valtionhallinnon leikkaussuunnitelmista Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja otos kerättiin 2.12.2014 12.1.2015 välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi 813 poliittista vaikuttajaa.
Tyytyväisyys oikeuslaitokseen Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Tyytyväisyys oikeuslaitoksen toimivuuteen 5 Kuinka tyytyväinen olet Suomen oikeuslaitoksen toimivuuteen tällä hetkellä? 4 45% 3 28% 2 1 3% Erittäin tyytyväinen Jokseenkin tyytyväinen 13% En tyytyväinen enkä tyytymätön Jokseenkin tyytymätön 11% Erittäin tyytymätön 1% En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 4
Luotto Suomen oikeuslaitokseen Missä määrin luotat maamme oikeuslaitokseen? 6 5 53% 4 3 3 2 1 12% 4% 1% Erittäin paljon Melko paljon En kovinkaan paljon En lainkaan En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 5
Kansalaisten oikeusturvan taso Millä tasolla kansalaisten oikeusturva on mielestäsi tällä hetkellä? 5 4 44% 3 2 2 25% 1 7% 4% Erittäin hyvä Jokseenkin hyvä Ei hyvä eikä huono Jokseenkin huono Erittäin huono En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 6
Tyytyväisyys oikeuslaitoksen toimivuuteen Puolueittain Kuinka tyytyväinen olet Suomen oikeuslaitoksen toimivuuteen tällä hetkellä? Kaikki vastaajat (N=813) 3% 45% 13% 28% 11% Kokoomus (N=144) 3% 45% 11% 29% 11% SDP (N=134) 4% 51% 15% 23% 6% Perussuomalaiset (N=146) 23% 14% 36% 25% Keskusta (N=222) 3% 51% 13% 26% 8% Vasemmistoliitto (N=67) 3% 55% 9% 25% 7% Vihreät (N=24) 54% 13% 33% RKP (N=18) 56% 33% 6% 6% KD (N=43) 45% 17% 24% 7% 7% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Erittäin tyytyväinen Jokseenkin tyytyväinen En tyytyväinen enkä tyytymätön Jokseenkin tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 7
Kehityskohteet Suomen oikeuslaitoksessa Mitkä ovat mielestäsi keskeisimpiä kehityskohteita Suomen oikeuslaitoksessa? (Yhteensä 569 kommenttia) Päällimmäisenä esiin nousi käsittelyaikojen pituus (29 % kommenteista) Paljon kommentoitiin myös vakavien rikosten liian lieviä rangaistuksia (14 %) Jos olet saanut palautetta, mihin se on liittynyt? (Yhteensä 326 kommenttia) Eniten palautetta on saatu rikollisille annetuista liian kevyistä rangaistuksista (19 % kommenteista) Yhtä moni on saanut palautetta pitkistä käsittelyajoista (19 %) 8
Käsittelyajat oikeuslaitoksessa Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Keskimääräiset käsittelyajat - Varkaus 20 18 16 14 Aika (kk) 12 10 8 6 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Keskimääräiset käsittelyajat - Ryöstö 20 18 16 14 Aika (kk) 12 10 8 6 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Keskimääräiset käsittelyajat Tappo 20 18 16 14 Aika (kk) 12 10 8 6 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Keskimääräiset käsittelyajat Törkeä pahoinpitely 20 18 16 14 Aika (kk) 12 10 8 6 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Keskimääräiset käsittelyajat Raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 20 18 16 14 Aika (kk) 12 10 8 6 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 4 2 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Keskimääräiset käsittelyajat Törkeä veropetos 60 50 40 Aika tekopäivästä käräjäoik. päätöspv. Aika (kk) 30 20 Aika tekopäivästä syyttäjälle saap. pv. Aika syyttäjälle saap. ko:n päätöspv. Asioiden käsittelyaika syyttäjällä Asioiden käsittelyaika käräjäoikeudessa 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 * Tilastokeskus 4.2.2015
Eri rikostyyppien käsittelyaikojen kehitys (Tekopäivästä käräjäoikeuden päätöspäivään) 140 130 Varkaus indeksi (2009=100) 120 110 100 90 Ryöstö Törkeä veropetos Tappo Törkeä pahoinpitely Raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen 80 2009 2010 2011 2012 2013 Indeksi 2009 = 100
Hyväksyttävä käsittelyaika yksinkertaisissa rikoksissa Tilastokeskus tilastoi oikeusprosessien kestoa Suomessa. Vuonna 2013 pahoinpitelyn käsittelyn kesto pahoinpitelyn tekopäivästä käräjäoikeuden päätöspäivämäärään oli keskimäärin 13,4 kuukautta. Mikä on mielestäsi pahoinpitelyn kaltaisissa yksinkertaisissa rikostyypeissä hyväksyttävä käsittelyaika rikoksen tekopäivästä käräjäoikeuden päätöspäivämäärään? 8 7 6 67% 5 4 3 2 1 28% 2% 3% 0-4 kuukautta 5-8 kuukautta 9-12 kuukautta 13-16 kuukautta Yli 16 kuukautta Jokin muu, mikä Kaikki vastaajat (N=813) 17
Hyväksyttävä käsittelyaika yksinkertaisissa rikoksissa Puolueittain 8 Mikä on mielestäsi pahoinpitelyn kaltaisissa yksinkertaisissa rikostyypeissä hyväksyttävä käsittelyaika rikoksen tekopäivästä käräjäoikeuden päätöspäivämäärään? 7 6 67% 69% 7 68% 67% 74% 5 54% 56% 4 46% 49% 3 33% 39% 2 28% 25% 26% 26% 28% 21% 1 2% 3% 1% 4% 1% 1% 2% 2% 5% 2% 3% 2% 3% 8% 4% 6% 5% Kaikki vastaajat (N=813) Kokoomus (N=144) SDP (N=134) Perussuomalaiset (N=146) Keskusta (N=222) Vasemmistoliitto (N=67) Vihreät (N=24) RKP (N=18) KD (N=43) 0-4 kuukautta 5-8 kuukautta 9-12 kuukautta 13-16 kuukautta Yli 16 kuukautta Jokin muu, mikä 18
Panostukset oikeuslaitokseen ja oikeuslaitoksen rahoitustilanne Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Panostukset oikeuslaitokseen Millä tasolla panostukset oikeuslaitokseen mielestäsi ovat Suomessa tällä hetkellä? 6 5 51% 4 39% 3 2 1 3% 7% Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen liikaa Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen sopivasti Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen liian vähän En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 20
Panostukset oikeuslaitokseen Puolueittain Millä tasolla panostukset oikeuslaitokseen mielestäsi ovat Suomessa tällä hetkellä? Kaikki vastaajat (N=813) 3% 39% 51% 7% Kokoomus (N=144) 3% 43% 47% 6% SDP (N=134) 35% 57% 7% Perussuomalaiset (N=146) 8% 21% 62% 9% Keskusta (N=222) 3% 5 42% 5% Vasemmistoliitto (N=67) 46% 51% Vihreät (N=24) 17% 67% 17% RKP (N=18) 28% 67% 6% KD (N=43) 39% 49% 12% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen liikaa Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen liian vähän Suomessa panostetaan oikeuslaitokseen sopivasti En osaa sanoa 21
Rahoitustilanteesta sanottua Valiokunta korostaa, että oikeusturvan toteuttamisesta vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla hankalassakin taloustilanteessa. PeVL 29/2014 vp HE 131/2014 vp, 16.10.2014 Valiokunta toistaa aiemman näkemyksensä siitä, että ylipäänsä tuomioistuinten voimavarat on vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta välttämätöntä mitoittaa niin, että tuomioistuimet kykenevät asianmukaisesti täyttämään perustuslain ja kansainvälisten velvoitteiden oikeusturvavaatimukset, eikä kansalaisten oikeusturva saa vaarantua. LaVL 17/2014 vp HE 131/2014 vp, 17.10.2014 Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä, että jo tehtyjen kehyspäätösten vuoksi syyttäjälaitoksessa joudutaan aloittamaan ensi vuonna ensimmäisen kerran maamme historiassa yt-neuvottelut. hallituksen tulee estää tämänkaltainen oikeuslaitoksen kriisiytyminen. PeVL 29/2014 HE 131/2014 vp, 16.10.2014 22
Rahoitustilanteesta sanottua Käräjäoikeuksien toimintaa ei voida kuitenkaan rakentaa määräaikaisten virkojen varaan. Tuomareiden riippumattomuuden kannalta määräaikaiset tuomarivirat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Määräaikaiset virat johtavat siihen, että käräjäoikeudet eivät voi suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Käräjäoikeuksien laamannien kanta on, että määräaikaisten virkojen perustamiseen vuosittain myönnetyt määrärahat on käytettävä vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen. Kaikkien 27 käräjäoikeuden laamannien yhteinen kannanotto eduskunnalle, 15.10.2014 Esimerkinomaisesti voidaan todeta, että yhden prosenttiyksikön aleneminen ulosoton euromääräisessä tuloksessa vähentää velkojille tilitettyä määrää noin 20 miljoonalla eurolla. Tästä lähes puolet tilitettäisiin valtiolle. Oikeusturva vaarantuu ja heikkenee herkästi. Fiskaalisesti se merkitsee valtiolle sitä, että jos tavoiteltavat säästöt heikentävät euromääräistä perimistulosta yhdellä prosenttiyksiköllä, saavutettu säästö on menetetty poisjäävinä valtion tuloina. Valtakunnanvoudinvirasto: Ulosottotoimen rakenneuudistus - Kehittämislinjojen toteuttamissuunnitelma, 31.12.2014 Oikeuslaitoksen talous on ajautunut siihen kohdistettujen määrärahaleikkausten ja uudistustarpeiden johdosta kriittiselle tasolle. Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta - Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014, 3.10.2014 23
Mistä leikata, jos leikata pitää? Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Leikkaukset valtionhallinnosta Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen useat eri tahot ovat peräänkuuluttaneet leikkauksia Suomen valtion menoista. Miltä valtion hallinnonaloilta leikkauksia tulisi mielestäsi ensisijaisesti etsiä? Voit valita useamman vaihtoehdon. Ympäristöministeriö Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Valtiovarainministeriö Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusministeriö Mielestäni valtionhallinnosta ei pitäisi leikata Oikeusministeriö En osaa sanoa 8% 11% 1 19% 19% 17% 17% 15% 15% 25% 34% 37% 46% 49% 1 2 3 4 5 6 Kaikki vastaajat (N=813) 25
Leikkaukset valtionhallinnosta Entä miltä sektoreilta olisit vähiten halukas leikkaamaan? Voit valita useamman vaihtoehdon. Sosiaali- ja terveysministeriö 52% Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusministeriö 46% 48% Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö 35% 34% Liikenne- ja viestintäministeriö Sisäministeriö 23% 22% Maa- ja metsätalousministeriö 17% Ympäristöministeriö 8% Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston kanslia En osaa sanoa 6% 6% 1% 5% 1 2 3 4 5 6 Kaikki vastaajat (N=813) 26
Oikeusministeriöön kohdistuvat leikkaukset Puolueittain Miltä valtion hallinnonaloilta leikkauksia tulisi mielestäsi ensisijaisesti etsiä? / Entä miltä sektoreilta olisit vähiten halukas leikkaamaan? Kokoomus 15 % 42% SDP 4 % 36% Perussuomalaiset 13 % 4 Keskusta 8 % 27% Vasemmistoliitto 2 % 42% Vihreät 26% RKP 5 KD 5 % 32% -6-4 -2 2 4 6 Leikkauksia tulisi etsiä ensisijaisesti oikeusministeriön hallinnonalalta Leikkauksia ei tulisi kohdistaa oikeusministeriön hallinnonalalle 27
Oikeusministeriöön kohdistuvat leikkaukset Oikeusministeriön hallinnonalalle on kohdistettu viime vuosina leikkaustoimia. Esimerkiksi valtiontalouden kehyksissä vuosille 2014 2017 päätettiin, että oikeusministeriön hallinnonalalta leikataan 4,32 % vuosina 2014 2017, kun muiden hallinnonalojen keskimääräinen leikkausprosentti oli kyseisessä kehyspäätöksessä 1,96 %. 6 Miten suhtaudut oikeusministeriön hallinnonalalle tehtäviin leikkauksiin? 5 51% 4 3 33% 2 1 3% 12% Leikkaukset ovat mielestäni ylimitoitettuja Leikkaukset ovat mielestäni sopivia Leikkaukset ovat mielestäni alimitoitettuja En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 28
Leikkaukset valtionhallinnosta Puolueittain Hallinnonala Kokoomus SDP PS Keskusta Vasemmisto Vihreät RKP KD LVM -7 %* 16 % -10 % 14 % 31 % 17 % 0 % -12 % MMM -31 % -54 % -33 % 29 % -36 % -39 % -28 % -7 % OM 27 % 32 % 27 % 19 % 40 % 26 % 50 % 27 % OKM 13 % 54 % 9 % 29 % 71 % 65 % 56 % 31 % PLM 51 % 0 % 53 % 43 % -39 % -35 % 27 % 63 % SM -2 % 4 % 7 % 0 % -8 % 0 % 0 % 42 % STM -14 % 60 % 22 % 35 % 84 % 43 % 45 % 17 % TEM -13 % 40 % 13 % 13 % 67 % 0 % 39 % 7 % UM -33 % -20 % -50 % -33 % -14 % 0 % -16 % -27 % VNK -47 % -43 % -53 % -47 % -34 % -13 % -33 % -49 % VM -19 % -8 % -29 % -21 % -13 % 0 % -16 % -17 % YM -61 % -13 % -57 % -61 % 14 % 70 % -33 % -49 % Keskiarvo -11 % 6 % -8 % 2 % 14 % 11 % 8 % 2 % *ARVO = leikkauksia ei tulisi kohdistaa ko. hallinnonalalle leikkauksia tulisi etsiä ensisijaisesti ko. hallinnonalalta Luku ilmentää puolueen leikkausvalmiutta ko. hallinnonalalta: Mitä suurempi luku on, sitä vähemmän hallinnonalalta ollaan valmiita leikkaamaan. 29
Tuomioistuinhallinnon perustaminen Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Tuomioistuinhallinnosta sanottua Perustetaan tuomioistuinvirasto huolehtimaan tuomioistuinhallinnosta... hallinto järjestetään siten, että sen hallituksessa on vahva tuomioistuinedustus tehtävänä on valmistella tuomioistuinlaitoksen talousarvio oikeusministeriölle sekä kohdentaa tuomioistuimille osoitetut henkilöstö- ja muut voimavarat Oikeusministeriö: Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013-2025, 27.2.2013 Tuomioistuinten riippumattomuutta ja toimivuutta voidaan vahvistaa perustamalla oikeusministeriöstä erillinen tuomioistuinten keskusvirasto, jossa yhdistyvät oikeuslaitoksen syvällinen tuntemus, ammattimainen operatiivinen johtaminen sekä riittävä ja pätevä henkilöstö olisi perusteltua ja sopusoinnussa tuomioistuinten rakenteellisen riippumattomuuden ja valtion keskushallinnon uudistushankkeiden kannalta. Keskittäminen myös tehostaisi tuomioistuinten hallintoa ja parantaisi oikeusministeriön mahdollisuuksia keskittyä strategiseen ohjaukseen. Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014, 3.10.2014 31
Tuomioistuinhallinnosta sanottua Nykyistä tehokkaammilla ja kustannustasoltaan alemmilla toimitilakustannuksilla voitaisiin kattaa arviolta puolet lisääntyneistä henkilöstökustannuksista. Selvitysmiesten karkea arvio on, että nettokustannukset jäisivät alle 0,5 M viraston perustamisen tavoitteiden toteutuminen toisaalta tuo säästöä ja taloudellista hyötyä jonka vaikutus myös ulottuu oikeusministeriön hallinnonalaa tai valtionhallintoa laajemmalle koko yhteiskuntaan. Oikeusministeriö: Tuomioistuinten keskushallinnon uudistaminen Arviomuistio, 14.1.2015 Tuomioistuinhallinnon perustaminen on investointi kansalaisten oikeusturvaan eikä mikään kuluerä. Naurettavan pienellä, oikeusministeriön hallinnonalan budjettia peräti 0,06 prosenttia kasvattavalla satsauksella saadaan potentiaalisesti todella isoja laatu- ja tehokkuushyötyjä tuomioistuinten toimintaan. Eihän tämän pitäisi olla paneelissa esillä tehdäänkö-kysymyksenä vaan tehdäänkö heti vai välittömästikysymyksenä. Päästäisiin vuosien hävettävällä viiveellä täällä idässäkin pohjoismaiselle tasolle oikeusturvassa. Lakimiesliiton puheenjohtaja Asko Nurmi Lakimiesliiton vaalipaneelissa 32
Tuomioistuinhallinnon perustaminen Oikeusministeriö on oikeudenhoidon uudistamisohjelmassaan ja Suomen Lakimiesliitto oikeusturvaohjelmassaan ehdottanut, että tuomioistuinlaitoksen johdonmukaista kehittämistä varten Suomeen tulisi perustaa ministeriöstä erillinen tuomioistuinhallinto. 4 Tulisiko Suomeen mielestäsi perustaa tuomioistuinhallinto oikeuslaitoksen kehittämiseksi? 37% 3 32% 2 23% 1 8% Kyllä, ehdottomasti Kyllä, tietyin varauksin Ei En osaa sanoa Kaikki vastaajat (N=813) 33
Panostukset lainvalmisteluun Lakimiesliiton eduskuntavaalipaneeli
Lainvalmistelusta sanottua Tutkimusten mukaan arvioinnissa on paljon parantamisen varaa sisällöllisesti ja laadullisesti. Ehkä noin 60 prosentissa on tietoa vaikutuksista julkiseen talouteen, 40 prosentissa sanotaan jotain yritysvaikutuksista, 20 prosentissa vaikutuksista kotitalouksiin. Näissä laskelmissa on saatettu hyväksyä se, että yksikin virke, jossa tunnistetaan vaikutus, riittää vaikka se ei olisi sisällöltään välttämättä laadukas tai oikeassa. Lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofessori Jyrki Tala, Lakimiesuutiset 7/2014 Kaikissa ministeriöissä ei ole erillistä lainvalmisteluosastoa. Lainvalmistelu on vaativaa työtä ja edellyttää keskittymistä. Jos lainvalmistelija tekee työtä muiden velvollisuuksien ohessa, kokemusta ja erityisosaamista ei välttämättä kerry. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Mari Aalto, Lakimiesuutiset 7/2014 Tala ehdottaa valtioneuvoston yhteyteen perustettavaa yksikköä, joka erikoistuisi vaikutusarviointien tarkastamiseen Kaikkialla, joissa ollaan viimeisen kymmenen-viidentoista vuoden aikana menty lainvalmistelun arvioinnissa eteenpäin, se on tapahtunut tämänkaltaisen organisaation kautta. Jyrki Tala, Lakimiesuutiset 7/2014 Hyvään lainvalmisteluun tarvitaan osaavia valmistelijoita ja riittävästi aikaa Vaikutusarviointien parantamiseksi tulisi valtioneuvoston yhteyteen perustaa arviointityötä tukeva asiantuntijayksikkö. Oikeudenmukainen, avoin ja luottamukselle rakentuva yhteiskunta Oikeusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus 2014, 3.10.2014 35