JA MEDIA Kasvattajan opas
MIKSI ELOKUVISSA JA PELEISSÄ ON? Sallittu kaikenikäisille Sallittu yli 7-vuotiaille Sallittu yli 12-vuotiaille Sallittu yli 16-vuotiaille Vain aikuisille Tutustu ikärajoihin ja sisältösymboleihin tarkemmin osoitteessa www.ikärajat.fi Lasten mediapelkojen taustalla on usein ikätasolle sopimaton materiaali. Televisio-ohjelmien, elokuvien ja digitaalisten pelien ikärajat eivät ole suosituksia tietyn ikäisille, vaan ne varoittavat lapsen ikätasolle haitallisista sisällöistä. Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka on luonteeltaan lastensuojelulaki. Niiden tarkoitus on suojella lapsia ohjelmien ja pelien mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Suomessa esitettävät tai levitettävät elokuvat, televisioohjelmat ja digitaaliset pelit merkitään ikärajalla ja sisältösymbolilla. Sisältösymboli kertoo, millaisen haitallisen sisällön vuoksi ikäraja on asetettu. Ikärajat ovat sitovia, eli tuotetta ei saa esittää, vuokrata tai myydä ikärajaa nuoremmalle henkilölle. Sisältää väkivaltaa Sisältää seksiä Voi aiheuttaa ahdistusta VINKKEJÄ TURVALLISEEN MEDIANKÄYTTÖÖN Aikuisen kanssa jaetut mediakokemukset auttavat lasta tulkitsemaan ja käsittelemään erilaisia mediaviestejä. Ikärajat ja sisältösymbolit ohjaavat lapsille turvallisten mediasisältöjen valinnassa. Medialaitteiden sijoittaminen kodin yhteisiin tiloihin helpottaa niiden käytön valvontaa. Lapsen mediankäyttöä voi rajoittaa myös erilaisten estoohjelmien tai salasanojen avulla. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Sisältää päihteidenkäyttöä
MILLAISIA MEDIAN VOIVAT OLLA? L apsen tiedollinen, emotionaalinen ja sosiaalinen kehitystaso vaikuttavat hänen kykyihinsä tulkita mediasisältöjä. Lapsen kasvaminen on kuitenkin aina yksilöllistä ja jokainen lapsi on mediankäyttäjänä omanlaisensa, joten sama mediasisältö voi vaikuttaa eri lapsiin eri tavoin. Lasta tulee ohjata mediankäytössä hänen ikäänsä ja persoonallisuuteensa sopivalla tavalla. Huoltajana tunnet lapsesi parhaiten ja voit vaikuttaa asiaan monin tavoin. Ikärajoista ja muista suojauskeinoista huolimatta lapset voivat altistua liian rajuille mediasisällöille. Median vakavimmat riskit lasten kehitykselle aiheutuvat ikätasolle soveltumattomista sisällöistä, esimerkiksi voimakkaasta väkivallasta tai pornografiasta. Yhä useampi lapsi on törmännyt pornoon netissä joko vahingossa tai etsinyt sitä tarkoituksella. Liian voimakkaista mediasisällöistä aiheutunut ahdistus voi ilmetä esimerkiksi unen häiriintymisenä, keskittymisvaikeuksina, pelokkuutena tai aggressiivisuutena toisia tai itseä kohtaan. Pahimmillaan yksittäinenkin mediakokemus voi olla lapselle niin voimakas, että siitä toipuminen kestää pitkään. Huoltajat pystyvät käsittelemään lapsensa kanssa haastaviakin mediasisältöjä oman elämänkokemuksensa kautta, keskustelemalla askarruttavista tai hämmentävistä asioista. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea mediasisältöjen käsittelyyn. MITÄ TEEN, JOS LAPSENI ON NÄHNYT JOTAIN PELOTTAVAA? Ota lapsen huoli vakavasti ja auta lasta käymään järkyttävää kokemusta läpi. Kerro lapselle, että hän on turvassa ja että aikuiset pitävät lapsesta huolta. Tarjoa turvaa ja syliä ja kerro, että aikuisille tarkoitetut sisällöt eivät sovi hänen ikäiselleen. Mikäli kyse on esimerkiksi pelottavasta uutisesta, kerro lapselle, mitä on tapahtunut hänen käsityskykyynsä sopivalla tavalla. Vastaa lapsen kysymyksiin selittämällä pelottavan asian olennaiset seikat. Muista, ettei tunne-elämän kehitystä voi nopeuttaa karaisemalla! Jos elokuvan, tv-ohjelman tai pelin ikäraja on mielestäsi virheellinen, siihen on mahdollista vaikuttaa. Osoitteessa ikärajat.fi voi tutustua ikärajojen perusteisiin ja jättää viranomaiselle palautetta. Perusteltu palaute voi johtaa ikärajan uudelleenarviointiin. Voit asentaa tietokoneelle lapsilukon tai nettisuodattimen. Tekniset rajoitukset eivät kuitenkaan korvaa keskustelua aikuisen kanssa.
VIETTÄÄKÖ LAPSENI LIIAN PALJON AIKAA? TUNNISTA LIIALLISEN RUUTUAJAN MERKIT Laiminlyökö lapsi kavereitaan, harrastuksiaan tai koulunkäyntiään mediankäytön vuoksi? Lapsen liialliseen ruutuaikaan liittyy haittoja, joista huoltajan on hyvä olla tietoinen ja jotka on mahdollista välttää. Median suurkulutus voi olla riski sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Pelkästään ruudun ääressä ei kehity riittävästi sosiaalisia tukiverkkoja ja arkisia ongelmanratkaisutaitoja. Mikään ei korvaa sitä, että aikuinen on lapselle läsnä ja tavoitettavissa. Lapsi voi tarvita aikuisen tukea ja rohkaisua myös siihen, että hakeutuu ikätovereidensa seuraan. Se, että lapsi viettää paljon aikaa esimerkiksi digitaalisten pelien parissa, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että hänellä olisi peliongelma. Mediankäyttö on ongelmallista silloin, kun se aiheuttaa haittoja muilla elämänalueilla. Kärsivätkö lapsen yöunet ja arkirutiinit? Aiheuttaako lapsen mediankäyttö terveydentilan heikkenemiseen liittyviä oireita, kuten univaikeuksia tai niska- ja selkäkipuja? Onko lapsella vieroitusoireita tai onko hän ärtynyt, kun hän ei ole ruudun ääressä? Valehteleeko lapsi perheenjäsenilleen tai kavereilleen peitelläkseen mediankäyttönsä laajuutta? Uppoutuuko lapsi median maailmaan paetakseen ongelmia tai kohentaakseen mielialaansa? Tunteeko lapsi syyllisyyttä omasta mediankäytöstään? APUA RUUTUAJAN VÄHENTÄMISEEN Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miksi mediankäyttö on hänelle niin tärkeää. Medialaitteet voi siirtää lapsen huoneesta perheen yhteisiin tiloihin. Mediankäytölle kannattaa sopia yhdessä selkeät rajat, joista pidetään kiinni. Lasta voi auttaa pohtimaan, miten mediankäytölle asetetut rajat hyödyttävät häntä. Lapsen mediahetket kannattaa pitää entistä lyhyempinä ja aikataulutettuina. Aikataulutuksen apuna voi käyttää esimerkiksi kännykän hälytystä tai munakelloa. Liiallisen ruutuajan tilalle mahtuu uusi perheen yhteinen projekti tai harrastus. Lasta kannattaa rohkaista viettämään enemmän aikaa ikätovereiden seurassa. Liiallisesta ruutuajasta voi keskustella myös esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.
MISTÄ TIEDÄN, ONKO SOPIVA LAPSELLE? Alakouluikäiset lapset ovat netissä ennen kaikkea viihtyäkseen, mutta yläkouluikää lähestyttäessä nettiympäristöstä muodostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeä kanava. Netissä lapset pelaavat, katsovat videoita ja käyttävät yhteisöpalveluita. Vaikka monen yhteisöpalvelun ikäraja on 13 vuotta, niitä käyttävät aktiivisesti myös tätä nuoremmat. Mitä paremmin huoltajat tuntevat lasten ja nuorten käyttämiä verkkopalveluita, sitä paremmin he pystyvät arvioimaan, mitkä palvelut sopivat juuri heidän lapsilleen. VINKKEJÄ VERKKOPALVELUN ARVIOINTIIN Useilla lapsille suunnatuilla verkkosivustoilla on tietopaketti huoltajille, johon kannattaa tutustua. Ainakin seuraavat asiat kannattaa selvittää, ennen kuin päättää voiko lapsi rekisteröityä palveluun: Sopivatko sivuston kohderyhmä, sisällöt ja palvelut lapsellesi? Onko ylläpitoon helppo ottaa yhteyttä? Onko sivuston käyttö ilmaista vai voiko siellä käyttää myös maksullisia palveluita? Ovatko sivuston yksityisyysasetukset selkeät ja helppokäyttöiset? Voiko sivustolta poistaa oman käyttäjäprofiilin? Onko sivuston käyttöehdoissa ja säännöissä määritelty, millainen käytös on kiellettyä, millaista materiaalia sivustolla ei saa julkaista, miten ja mihin voi ilmoittaa käyttösääntöjen rikkomuksista ja millaisia seuraamuksia käyttöehtojen rikkomisesta seuraa?
LAPSELLANI ON, JOITA EN OLE KOSKAAN TAVANNUT. PITÄISIKÖ MINUN OLLA HUOLISSANI? K eskustelu netissä on lapsille luonteva ja tärkeä tapa ylläpitää sosiaalisia suhteita. Lapset käyttävät nettiaikaansa esimerkiksi pikaviestittelyyn sekä yhteisöpalveluihin. Nettiystävyys on usein jatketta kasvokkaisille ystävyyssuhteille: koulupäivän tai harrastustuntien jälkeen on luontevaa siirtyä verkkoon tekemään yhdessä läksyjä ja jatkamaan juttelua. Netissä solmitaan myös uusia tuttavuuksia. Nettiystävyys voi olla lapselle korvaamatonta etenkin silloin, jos hän ei ole löytänyt samoista asioista kiinnostuneita ystäviä koulusta tai harrastuspiiristä. Lapsi voi rakentaa merkitykselliset ystävyyssuhteensa vain netissä, jos esimerkiksi koulussa yritykset ystävystyä muiden oppilaiden kanssa ovat epäonnistuneet tai lapsi on jostakin syystä torjuttu vertaisryhmässään. Lähipiirin silmissä yksinäiseltä vaikuttava lapsi voi siis elää hyvin aktiivista elämää sosiaalisessa nettiverkostossa. Siellä lapsi kohtaa vertaisiaan ja keskustelee hänelle tärkeistä asioista. Keskusteluryhmät ja nettiyhteisöt eivät kuitenkaan saisi korvata kaikkia kasvokkaisia vuorovaikutussuhteita. Nettitutusta voi tulla lapselle läheinen ystävä, joka halutaan tavata myös kasvokkain. Nettituttuja tavattaessa turvallisuuden varmistaminen on tärkeää. NETTITUTUN VOI TAVATA TURVALLISESTI Nettitutun tapaamisesta on hyvä kertoa omalle huoltajalle tai muulle luottoaikuiselle. Pyri ottamaan yhteyttä nettitutun huoltajiin ennen tapaamista. Tapaamiseen on hyvä ottaa mukaan joku luotettava henkilö, kuten kaveri, huoltaja tai vanhempi sisarus. Tapaamisen voi sopia julkiselle paikalle, kuten kauppakeskukseen, nuorisotalolle tai kahvilaan, jossa on muita ihmisiä ja josta on helppo poistua. Ensimmäistä tapaamista ei kannata sopia omaan tai nettitutun kotiin, ellei asiasta ole sovittu huoltajien kesken. Tapaamisessa on hyvä pitää kännykkä käsillä epämiellyttävien tilanteiden varalta. Huoltaja voi myös tehdä varmistussoiton parikymmentä minuuttia tapaamisen alkamisen jälkeen ja tarkistaa kuinka tapaaminen etenee. Jos tapaaminen ei ole lapsen toiveiden mukainen, voi huoltaja soittamalla tarjota lapselle helpon tavan lähteä pois tapaamisesta. K iusaaminen netissä on usein yhteydessä kouluyhteisöön. Netissä kiusaaminen jää useimmiten piiloon aikuisten silmiltä, jolloin niin kiusattu kuin kiusaajakaan eivät saa tarvitsemaansa apua tilanteiden selvittämiseen. Lasten ei pidä joutua ratkaisemaan yksin tai keskenään mediaympäristössä tapahtuneita kiusaamiseen, solvaamiseen ja uhkailuun liittyviä tilanteita. Kiusaamisen lopettaminen on lopulta aina aikuisten vastuulla. Sekä tytöt että pojat saattavat saada netissä seksuaalisesti häiritseviä viestejä niin itsensä ikäisiltä kuin huomattavasti vanhemmilta nuorilta tai aikuisilta. Vaikka seksuaalisviritteiset viestit voivat toisinaan murrosikäisestä lapsesta tuntua jännittäviltä ja kiehtovilta, aikuisen lapseen kohdistama seksuaalinen teko on kuitenkin aina rikos myös netissä. Jo seksuaalissävytteinen keskustelu alle 16-vuotiaan lapsen kanssa voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. VINKKEJÄ NETTIKIUSAAMISEN VÄHENTÄMISEEN Vahvista lapsen taitoa sanoa ei. Kaikkea ei tarvitse katsoa eikä kokea. Opasta lasta käyttämään nettipalveluiden turvaominaisuuksia, kuten mustia listoja, joilla estetään kiusaajien ja ahdistelijoiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Rohkaise lasta kertomaan kaikesta netissä tapahtuvasta aikuiselle. Opasta tallentamaan ikävät viestit sellaisinaan, ottamaan niistä kuvakaappaukset tai kuvaamaan viestit ruudulta kameralla. Myös viestien päivämäärät ja kellonajat on hyvä kirjata ylös. Kannusta lasta hyväksymään yhteydenotto- ja kaveripyyntöjä vain jo ennalta tutuilta kavereilta. Auta lasta ilmoittamaan ylläpidolle palvelun käyttösääntöjen vastaisesta toiminnasta.
MIKSI LAPSENI OLI MONTA SATAA EUROA? markkinat ja palvelut ovat olleet murroksessa viime vuosikymmenten aikana. Tarjolla olevien tuotteiden sekä palveluiden määrä on monipuolistunut ja moninkertaistunut. Fyysisten tuotteiden rinnalle on tullut laaja valikoima digitaalisia tuotteita, joista erityisesti lapset ja nuoret ovat valmiita maksamaan suuriakin summia. Nuket ja CD-levyt ovat vaihtuneet virtuaalisiin paperinukkeihin ja kuukausimaksullisiin musiikkipalveluihin. Virtuaalisista hyödykkeistä ollaan myös valmiita maksamaan oikeaa rahaa ja yhä useammalle nuorelle verkkopelien pelaaminen on myös sellaisen rahan ansaitsemiskeino, josta huoltajat eivät tiedä. HUOMIOI HANKKIESSASI LAPSELLE MAT- KAPUHELINTA Uusilla älypuhelimilla pääsee langattomasti verkkoon myös ilman puhelinliittymän nettiyhteyttä. Mieti, millainen puhelin lapsellesi sopii ja mitä ominaisuuksia hän tarvitsee. Onko netti välttämätön puhelimessa? Pyydä operaattorilta liittymään saldorajoitus, jos sille on tarvetta. Varmista myös, että liittymällä ei joko voi käyttää nettiä lainkaan tai että liittymällä on kiinteä kuukausimaksu, jos netti on lapselle tarpeellinen. Tarkista liittymän palveluestot välttääksesi yllättäviä laskuja. Palveluestot voivat koskea aikuisviihdepalveluita, ajanvietepalveluita, asiointipalveluita tai yleishyödyllisiä palveluita. Sopikaa, millaisia puhelinpalveluita lapsesi saa käyttää ja mitä pelejä ja sovelluksia puhelimeen saa ladata. Varmista etteivät luottokorttitietosi jää puhelimen muistiin ostaessasi puhelimeen sovelluksia.
MITEN VOIN VAIKUTTAA Huoltajat voivat vaikuttaa lasten mediaympäristöön antamalla palautetta mediasta. Palautetta kannattaa antaa suoraan mediasisällön tarjoajalle. Erityisesti internetin valvonta edellyttää kansalaisten aktiivista vuorovaikutusta viranomaisten kanssa. MISTÄ LÖYDÄN HYVIÄ SISÄLTÖJÄ Katsottuasi lasten kanssa erityisen hyvän elokuvan, kannattaa siitä kertoa muillekin. Lapsille sopivista elokuvista, televisio-ohjelmista ja digitaalisista peleistä voi myös antaa palautetta Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tietokantaan, jolloin se on kaikkien ohjelmasta tietoa hakevien huoltajien käytettävissä. MLL VANHEMPAINNETTI Askarruttaako lapsesi mediankäyttö? MLL:n Vanhempainnetistä löytyy tietoa eri-ikäisten lasten mediankäytöstä. Voit myös keskustella toisen vanhemman, vapaaehtoisen päivystäjän kanssa puhelimitse tai kirjoittaa nettipalveluun kirjeen. MLL:n päivystäjät on koulutettu tarjoamaan keskusteluapua lasten median käyttöön liittyvissä asioissa. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Vanhempainnetti ja kirjepalvelu www.mll.fi/lapsetjamedia Vanhempainpuhelin 0600 12277 (0,08 e/min + pvm/mpm) MEKU Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä yhteistyössä toimialan yritysten, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. www.meku.fi ja www.ikarajat.fi MEDIAKASVATUSSEURA Mediakasvatusseuran ylläpitämä mediakasvatus.fi -verkkopalvelu kokoaa eri-ikäisten lasten ja nuorten vanhemmille hyödyllisiä linkkejä ja sisältöjä, jotka tarjoavat tukea kotien mediakasvatukseen. www.mediakasvatus.fi/vanhemmille Huoltajat voivat esimerkiksi Ilmoittaa internetin lainvastaisesta sisällöstä Pyytää televisio-ohjelman ikärajan uudelleentarkistamista Ilmoittaa digitaalisten pelien tarjoajasta, joka ei käytä ikärajamerkintöjä Pyytää lausuntoa lapsille sopimattomasta markkinoinnista ANNA PALAUTETTA MEDIASTA Elokuvat, televisio-ohjelmat ja digitaaliset pelit www.ikarajat.fi Internetin epäilyttävä aineisto www.nettivinkki.fi Lasten seksuaalista kaltoinkohtelua esittävä kuvamateriaali tai muu laiton aineisto www.nettivihje.fi Hyvän tavan vastainen mainos tai lapsille sopimatonta markkinointia www.keskuskauppakamari.fi Hyvä journalistinen tapa tai ilmaisu- ja julkaisuvapautta koskeva asia www.jsn.fi Yritysten toiminta www.kuluttajavirasto.fi
Lapsilla on oikeus laadukkaaseen mediaympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset ymmärtävät mediakulttuurin ilmiöitä. Huoltajan tehtävä on suojella lasta median haitallisilta sisällöiltä sekä mahdollistaa lapselle mukavia mediakokemuksia ja -elämyksiä. Sopivina annoksina media voi myös olla perhettä yhdistävä harrastus. Lapset ja media Opas kasvattajalle käsittelee niitä mediaan liittyviä kysymyksiä, jotka usein askarruttavat kasvattajia. Oppaan ovat tuottaneet yhteistyössä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mediakasvatusseura. MEKU mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus www.meku.fi www.mll.fi www.mediakasvatus.fi