Palopäällystöliiton syysopintopäivät 28.10.2014 Palomies altistuu, toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi
Palomies altistuu Operatiivinen henkilöstö altistuu työuransa aikana suurelle määrälle. kemikaaleja, jotka mahdollisesti lisäävät operatiivisen henkilöstön sairastuvuutta. Altistumista tulisi vähentää tietoisesti. Turvallisempien työtapojen valinnalla, suojaimien käyttöä lisäämällä. Suurin altistuminen tulee tehtävillä. Siitä huolimatta asia on huomioitava harjoitusolosuhteissakin. Savusukellusharjoitukset (Poltettavan materiaalin valinta) Operatiivisessa työssä altistumista on tutkittu erittäin vähän, koska tutkimuksen tekeminen on koettu haastavaksi työn luonteen takia. Asiaan on herätty ja työ altistumisien vähentämiseksi on alkanut vauhdilla. Kokonaan altistumista ei voida ehkä koskaan estää. Paloesimies Jarkke Lahti
Tutkittua tietoa on saatavilla Harjoitustilanteista on tutkittua tietoa Työhygieeniset mittaukset pelastusopiston kuumasavusukellusharjoituksissa (2004) Savusukellusopettajien altistuminen savusukellusharjoituksissa (2006) Alan ulkopuoliset tutkimukset Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen Palokohteiden savu-, noki- ja kemikaalijäämät ja niiden vaikutukset työturvallisuuteen, osa 2 Kemikaalialtistumisen vähentäminen palokohteissa Tällä hetkellä tekeillä olevat tutkimukset Työhygieeninen selvitys palomiesten altistumisesta kemiallisille aineille nestepalojen sammutuksessa Keinosavujen haitalliset keuhko- ja verisuonivaikutukset ja niiden vähentäminen Vähentääkö Skellefteå malli palomiesten altistumista operatiivisessa työssä? Paloesimies Jarkke Lahti
Tulipalossa syntyvät epäpuhtaudet Hiukkasmaiset Raskasmetallit Asbesti PCB PAH-yhdisteet Palosuoja-aineet (esim. bromatut yhdisteet) Höyrymäiset Bentseeni Aldehydit Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Orgaaniset hapot ym. Kaasumaiset Hiilimonoksidi Syaanivety Typen ja rikin oksidit Kloorivety Lähde: Työterveyslaitos
Skellefteå-malli Ruotsissa palomiesten altistumista on tutkittu riskinarviointimenetelmin. Skellefteån pelastuslaitoksella arvioitiin erilaisissa työtehtävissä tulevat altistumiset ja kehitettiin tämän jälkeen toimintamallit ja rutiinit turvallisemmiksi. Palomiehet koulutettiin uusiin toimintatapoihin ja menetelmiin. Lopputuloksena huomattiin altistavien tilanteiden vähenevän ja omaksuttiin turvallisemmat työtavat. Kuva: Claes-Håkan Carlsson
Puhdas paloasema-malli Käytössä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa ja malli levinnyt myös muihin pelastuslaitoksiin. Lähtökohta Vältetään altistumista koko tehtävän ajan. Käytetään asiaankuuluvia suojaimia Vältetään nokikontaktia Likaiset pinnat Likaiset varusteet Likaiset työvälineet Ilmassa olevat epäpuhtaudet Toiminta tehtävän jälkeen Kuljetetaan käytetty kalusto- ja varusteet erillään henkilöstöstä. Huolletaan kalusto ohjeiden mukaan, suojaimia käyttäen. 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Missä tilanteissa toteutetaan Tulipalot, joissa varusteet likaantuvat Savusukellustehtävät Jälkisammutus- ja raivaustehtävät Maastopalot tarvittaessa Autopalot tarvittaessa Vaarallistenaineiden onnettomuudet Kemikaalialtistuneet varusteet, työkalut ym. Ota selvää kemikaalista ja sen aiheuttamasta puhdistustarpeesta. Jälkivahinkojen torjunta (JVT) Aina kun nähdään tarpeelliseksi Erityistilanteissa kysytään asiantuntijoilta ohjeet kaluston ja varusteiden huoltoon! Kemikaaliasiantuntijat (esim. C-osaamiskeskus) Kaluston ja varusteiden maahantuojat 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Toiminta tehtävässä Sijoitetaan ajoneuvot turvallisesti, etäälle palavasta kohteesta, mielellään tuulen yläpuolelle. Vain tarvittava henkilöstö pahiten altistavalle alueelle. Tarvittavan suojaustason määrittely Käytetään paineilmalaitteita koko tehtävän ajan. Käytetään suoja-asuja sekä aluskäsineitä koko tehtävän ajan. Kevennettäessä varustusta käytetään tehtävän vaatimaa suojaustasoa, suoja-asut ja hengityksensuojaimet. 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Toiminta tehtävän jälkeen Likaiset varusteet ja työvälineet kuljetetaan erillään henkilöstöstä (ei ajoneuvon hytissä). Varusteet, paineilmalaitteet ja käytetty kalusto kuljetetaan joko ajoneuvon kalustotilassa tai erillisissä kuljetusastioissa. Kuljetettaessa omassa ajoneuvossa Suurin osa tehtävistä Sammutusvarusteet pesupusseihin, pussit kalustotilaan Paineilmalaitteet ja käytetty kalusto kalustotilassa Pienet määrät letkua kalustotilassa Kuljetettaessa erillisissä astioissa (suuret määrät) Paineilmalaitteille, kalustolle ja letkuille omat kuljetusastiat Kuljetus erillisellä ajoneuvolla 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Toiminta tehtävän jälkeen Ajoneuvossa kevyet asut, jotka puetaan tarvittaessa päälle siirtymisen ajaksi. Tarvittaessa henkilöstölle tuodaan puhtaat ja kuivat varusteet. 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Varusteiden huolto Oma yksikkö ajetaan paloasemalle tullessa pesupaikalle, jossa ajoneuvosta tyhjennetään likainen kalusto, paineilmalaitteet ja pesupusseissa olevat varusteet ja pesupaikalla tehdään: Paineilmalaitteiden karkeapesu Käytetyn kaluston pesu (huuhtelu jo tilannepaikalla) Ajoneuvon pesu ja puhdistus Huollon aikana käytetään asianmukaisia suojaimia tilanteen ja likaisuuden mukaan: Suoja-asut Esiliinat Kemikaalinkestävät käsineet Silmäsuojaimet Tarvittaessa hengityssuojaimet (varustehuollossa ja letkunpesussa kevyt P2 tai P3 luokan suojain) 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Paineilmalaitteiden huolto Karkeapesu pesutelineessä (ensisijainen) Karkeapesu lattialla (ergonomialtaan huono vaihtoehto) Pesussa käytetään mietoa pesuainetta Harjataan tarvittaessa Huuhdellaan vedellä (ei painepesurilla) Kuivataan pesutelineessä tai varustehuollossa 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Käytetty kalusto Pestään miedolla pesuaineella Huuhdellaan vedellä 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Varusteet siirretään pesupusseissa, jätesäkeissä tai kuljetusastioissa varustehuoltotilaan. Pesupussit laitetaan suoraan pesukoneeseen. Ilman pesupussia pestäessä muista suojaimet! 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Letkut Siirretään suoraan letkutornin kautta pesupaikalle Pestään asianmukaisia suojaimia käyttäen 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
Ajoneuvo Puhdistetaan ajoneuvo pesupaikalla Sisäpesu ulkopesu 16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti
16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti Muu kalusto ja varusteet Sammutusjalkineet huuhdellaan jo tilannepaikalla. Kypärälle käsinpesu pesuhallissa. Sammutuskäsineet pestään päältä käsin tai pesuohjeiden mukaan koneessa. Paineilmapullojen suojapussit pestään pesukoneessa ohjeiden mukaan. Muuta huomioitavaa: Letkukalusto tulisi pestä vuorokauden kuluessa käytöstä (homehtuu kuljetusastioissa). Erittäin likaisille letkuille liotus kuljetusastiassa tai letkunpesupaikalle olevassa altaassa (liotus estää myös pölyämistä).
16.6.2014 Paloesimies Jarkke Lahti Kalustaminen Pestyt työvälineet voidaan siirtää ajoneuvoon jo pesuhallissa. Ajoneuvo kalustetaan omalla paikallaan kalustohallissa (puhdas tila).
Toimintamallin soveltaminen eri olosuhteisiin Suojautumissuositukset on käyttöönotettavissa jokaisella paloasemalla Jokaisella paloasemalla tulisi olla pesukone varusteiden pesuun. Suosituksena on pestä sammutusvarusteet omassa koneessaan (ei aina mahdollista) Tehdään paloasemalla riskinarvio ja korjataan mahdolliset ongelmakohdat (likaiset ja puhtaat tilat) Koulutetaan ja motivoidaan henkilöstö toimimaan turvallisemmilla ja terveellisimmillä toimintatavoilla Paloaseman viihtyvyys paranee Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa Terveempi palomies Puhtaammat työskentelytilat Yleinen viihtyvyys
Altistumistutkimus Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa Hankkeeseen osallistuu: Keski-Suomen pelastuslaitos (soveltaa Skellefteå mallia) Pohjois-Savon pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitokselta osallistuvat: Jyväskylän 24/7 paloasemat Keskuspaloasema Seppälän paloasema Vaajakosken paloasema Yhteensä 12 tutkimushenkilöä Seurantaryhmä: Mikko Terävä ja Kim Nikula (SPAL) Taisto Hakala (Helsinki) Jorma Lilja (Helsinki) Jyrki Landstedt (Keski-Uusimaa) Mika Kuivalainen, Jarkke Lahti (Keski-Suomi) Jukka Koponen (Pohjois-Savo) Paavo Tiitta (Pohjois-Savo) Ismo Huttu (Pelastusopisto) Petri Jaatinen (SPEK) Anne-Marie Kurka (TSR) Juha Höök (SPPL) Ari Keijonen (SPPL) Marjaleena Aatamila, Juha Laitinen, Harri Lindholm (TTL) Kuva: Claes-Håkan Carlsson
Tutkimusryhmä Vanhempi tutkija Juha Laitinen, FT, dos (suunnittelu, työhygieeniset mittaukset, toksikologiset mittaukset ja raportointi) Erikoislääkäri Harri Lindholm, LT (lääketieteen vastuuhenkilö, suunnittelu, tulehdusmarkkerit ja raportointi) Tutkija Marjaleena Aatamila, FM (työhygieeniset mittaukset ja raportointi) Erikoistyöhygieenikko Mika Jumpponen, FM (suunnittelu, työhygieeniset mittaukset ja raportointi) Teemajohtaja Rauno Pääkkönen, TkT, dos (suunnittelu ja raportointi) Lähde: Työterveyslaitos
Tavoitteet 1. Verrataan mittausten avulla Skellefteå-mallia soveltavan Pelastuslaitoksen palomiesten altistumista perinteisesti työskentelevien Pelastuslaitosten palomiesten altistumiseen kaluston ja henkilökohtaisten varusteiden huollossa sekä hälytysvalmiudessa. 2. Mitataan palomiesten altistumistasoja sammutustehtävissä biomonitorointi-, ihoaltistumis- ja ilmamittausmenetelmien avulla. Lisäksi altistumisen kirjoa arvioidaan materiaalinäytteiden avulla. 3. Mitataan ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia tulehdusvasteita palomiesten keuhkoissa ja arvioidaan altistumisen osuutta niiden syntyyn. 4. Jaetaan kerätty tieto kentälle koulutuskiertueen avulla ja edistetään hyväksi havaittuja käytäntöjä operatiivisessa toiminnassa. Lähde: Työterveyslaitos
Menetelmät Henkilökohtaiset altistumismittaukset vuorossa olevalta savusukellusparilta eli maksimissaan kaksi koehenkilöä per hälytys (ihoaltistuminen, virtsa-, veri- ja sylkinäytteet) Potentiaalinen hengitystiealtistuminen (sammutusasuun kiinnitetyt passiivikeräimet) Materiaalinäytteet palopaikoilta (näyte minigrip-pussiin kolmesta kohdasta palopaikalta) Ilmanäytteet paloaseman ja ajoneuvojen ilmasta (sammutuspukujen säilytystilasta ja paloautosta) Materiaalinäytteet paloaseman pinnoilta (letkujen huolto, epäpuhtauksien leviäminen) Lähde: Työterveyslaitos
Aikataulu Lähde: Työterveyslaitos
Tulevaisuus Suojautumissuositukset Päivittäiset tilanteet Erityistilanteet Lisätutkimukset? Ajoneuvojen kehittäminen (altistumisen vähentämisen huomioiminen suunnittelussa) Operatiivisen henkilöstön altistumisen seuranta Terveystarkastukset ASA-rekisteri
Kiitos!