Sirkka-Liisa Piipponen Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Selvitys kunnanjohtajien virkojen hakija määristä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyydestä 1996 2011
KIRJOITTAJA Sirkka-Liisa Piipponen 1. painos ISBN 978-952-213-943-6 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711 Faksi 09 771 2291 www.kunnat.net
Sisältö 1 Raportin kuvaus... 5 2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina 1996 2011... 6 2.1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain... 7 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan... 10 3 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina 1996 2011...12 3.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain... 13 3.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan... 16 4 Tiivistelmä...18 5 Lähteet...20 3
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 4
1 Raportin kuvaus Kunnanjohtajien työ on muuttunut yhä haastavammaksi 2000-luvulla. Muutoksen kohteena ovat olleet niin kuntien toiminta, rakenteet kuin palvelutuotanto. Kunnanjohtajien työ on tullut vaativammaksi. Samalla on kasvanut epäilys kuinka kunnanjohtajan työ voisi säilyttää kiinnostavuutensa. Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuudesta vuosilta 1996 2011. Selvitys keskittyy kunnanjohtajien virkojen hakijamääriin ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyteen. Tämä raportti on jatkoa Anni Jäntin selvitykselle Kunnanjohtajien saatavuus. Siinä tarkasteltiin kunnanjohtajien hakumenettelyä vuosina 1996 2008. Selvitys oli myös ensimmäinen laatuaan. Raportin alussa keskitytään kuvaamaan kunnanjohtajien virkojen haku- ja hakijamääriä. Tarkastelu on sekä kuntakoon että maakunnan mukaan. Kunnanjohtajien virkojen haku- ja hakijamäärätarkastelun jälkeen kuvataan kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamista. Tarkastelu kohdistuu lähinnä hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Hakuajan jatkaminen sisältää ne tapaukset, joissa on jouduttu useammalle hakukierrokselle sekä varsinaiset uudelleen haut. Varsinaisia uudelleen hakuja on vuosittain erittäin vähän. Virka on yleensä jouduttu laittamaan uudelleen hakuun, koska valittu ei olekaan pystynyt vastaanottamaan sitä. Selvitys perustuu Kuntalehdessä julkistettuihin kunnanjohtajien viranhakuilmoituksiin, maakuntalehtien artikkeleihin ja kuntien valtuuston pöytäkirjoihin. Aineisto on puutteellinen jo senkin takia, että kaikkia kunnanjohtajien viranhakuilmoituksia ei julkisteta Kuntalehdessä. Jäntin selvityksessä arvioitiin, että kato olisi noin 50 prosenttia. Vuosien 2009 2011 osalta arvio aineiston puutteellisuudesta on samansuuruinen. Selvityksessä tarkastellaan yleensä kunnanjohtajan virkaan hakeneita eikä näin ollen erotella sitä, onko kysymyksessä toistaiseksi vai määräajaksi palkattu kunnanjohtaja. Kuitenkin hakijamäärään tällä voi olla vaikutusta (Harjula ja Prättälä 2012, 274 275). Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2012 avoinna olleista 17 virasta kunnanjohtajaa oltiin palkkaamassa määräajaksi runsaassa kolmanneksessa tapauksista. 5
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät vuosina 1996 2011 Tässä luvussa tarkastellaan kunnanjohtajien virkojen hakijamäärien kehitystä. Selvityksen kohteena ovat kunnanjohtajien viranhakuilmoitukset ja avoinna olevien virkojen hakijamäärät. Hakijamäärissä ei ole eroteltu onko henkilö hakenut virkaa vai onko hän antanut suostumuksensa, molemmat sisältyvät hakijamääriin. 1 Hakijamäärät muodostuvat viranhaun ensimmäiselle kierrokselle hakemuksen jättäneistä ja suostumuksen antaneista. Tarkoituksena on saada vastausta hakijamäärien perusteella onko kunnanjohtajan virka yhtä kiinnostava eri puolilla Manner-Suomea ja erikokoisissa kunnissa. Oletuksena on, että kiinnostavuus kunnanjohtajan virkaan on laskenut 2000-luvulla. Vuosina 1996 2000 kunnanjohtajan virkaan oli hakijoita keskimäärin 19. 2000-luvulla puolestaan hakijoita on ollut keskimäärin yhtä virkaa kohden noin 11. Suurimmat hakijamäärät olivat vuosina 1996 ja 1999. Pienin hakijamäärä oli vuonna 2002, jolloin hakijoita oli virkaa kohden vain kahdeksan. Vuodesta 2004 lähtien kunnanjohtajan virkaan on ollut hakijoita keskimäärin 11. Hakijamäärät ovat siis vakiintuneet sille tasolle. Vaihteluväli yksittäisten viranhakujen hakijamäärissä on suuri. Esimerkiksi vuonna 2009 hakijoita oli pienimmällään kaksi (Pyhäjärvi) ja suurimmillaan yli kaksikymmentä (Kouvola). 1 Kunnanjohtajan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan (304/2003) henkilö, joka ei ole hakenut virkaa ja jonka kelpoisuudesta on esitetty riittävä selvitys. 6
Kuvio 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä Manner-Suomessa vuosina 1996 2011, henkilöä/virka 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 19 20 18 18 17 13 13 12 12 11 11 10 11 11 11 8 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2.1 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät maakunnittain Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä vaihtelee maakunnittain. Vuosina 1996 2011 hakijoita virkaa kohden oli keskimäärin Manner-Suomessa 13. Keskimääräistä enemmän hakijoita oli vuosina 1996 2011 Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Tuloksen keskiarvoon vaikuttaa avoinna olevien virkojen määrä. Tarkasteltaessa virkojen hakijamäärien kehitystä pitkällä aikavälillä, vuosittainen vaihtelu on huomattavaa. Esimerkiksi jos maakunnassa on ollut vain yksi kunnanjohtajan virka auki ja se on ollut asemansa puolesta kiinnostava kuten keskuskaupungin johtajan virka, maakunnan keskiarvo on sinä vuonna korkea. Pohjanmaa on tästä hyvä esimerkki. Vuodesta 1996 alkaen Pohjanmaan kuntien virkoihin on ollut vähän hakijoita. Pohjanmaalla oli kuitenkin seurantajakson viimeisenä vuotena eli vuonna 2011 keskimäärin 17 hakijaa virkaa kohden. Tämä selittyy sillä, että Pohjanmaalla oli tuolloin vain yksi kunnanjohtajan virka avoinna ja se oli maakunnan keskuskaupungissa Vaasassa. Satunnaisista vuosivaihteluista huolimatta on nähtävissä, että selvästi kiinnostavimmaksi on koettu Varsinais-Suomessa avoinna oleva kunnanjohtajan virka. Varsinais-Suomen kuntiin on lähetetty hakemuksia ja annettu suostumuksia vuodesta 1997 lähtien keskimääräistä enemmän kahta poikkeusvuotta lukuun ottamatta. Vuonna 2008 Varsinais-Suomessa oli hakijoita niukasti 7
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus alle keskiarvon eli 11 ja vuonna 2010 hakijoita oli saman verran kuin keskimäärin Manner-Suomessa. Eniten hakijoita oli Varsinais-Suomen kuntien johtajan virkoihin vuonna 1997, jolloin hakijoita oli virkaa kohden keskimäärin 27. Silloin Manner-Suomessa virkakohtainen hakijamäärä oli 18. Keskimääräistä vähemmän on hakijoita ollut Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Etenkin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla hakijoita on ollut selvästi vähemmän, keskimäärin kahdeksan virkaa kohden. Taulukko 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneet Manner-Suomessa maakunnittain vuosina 1996-2011, hakijoita/virka Maakunta 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1996 2011 Uusimaa 16 34 17 16 10 19 8 5 14 9 7 9 13 10 15 20 14 Varsinais- Suomi - 27-29 24 15 18 25 10 22 15 15 11 13 11 15 18 Satakunta 15 25 14-16 15-5 15 17 10 4 - - 9 21 14 Kanta-Häme 7 - - - 9 13 16 - - 20 17-15 - 14 10 13 Pirkanmaa - - 18-23 - 19 8-9 12 12-14 16 18 15 Päijät-Häme 21 - - - - 17 12 6 - - 10 16-17 11 8 13 Kymenlaakso 26 14 - - 14 4-15 7 - - 15-16 13 8 13 Etelä-Karjala 11 13 32 19 32 - - 20 10 12 11-19 13 8 13 16 Etelä-Savo - - - 14 11-12 - - 17 11 11 11 0 11 13 11 Pohjois-Savo 34 13 - - 22 10 10 22 8-9 9-14 12 15 15 Pohjois-Karjala 25 15 - - - - 13 5 7 10 8 - - 7 12 8 11 Keski-Suomi - - - 19 21 - - 12 12 - - 15 10 9 12 5 13 Etelä- Pohjanmaa 22 - - 16 18 10 13-8 11 6-12 8-8 12 Pohjanmaa 10 8 - - - - 4 7 9-9 - 6-6 17 8 Keski- Pohjanmaa - - - - 9 5 - - 15 2 5 4 14-11 9 8 Pohjois- Pohjanmaa 20 14-24 - 13 9 24 13 10 15 11 11 5 9 8 13 Kainuu - 15 - - 23-16 - 14 - - 9 22 13 - - 16 Lappi - - 11-9 - 11 12 14 11 10-5 13 9 7 10 Manner- Suomi 19 18 18 20 17 13 8 13 11 12 10 11 12 11 11 11 13 8
Kartta 1. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneet Manner-Suomessa maakunnittain vuosina 1996 2011, hakijoita/virka Hakijoita/virka 14-18 (N=7) 13-13 (N=5) 8-12 (N=6) Hakijoita keskimäärin 13 Kuntarajat Tilastokeskus 9
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 2.2 Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärät kuntakoon mukaan Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärissä ei kunnan koon mukaan ole suurta vaihtelua. Kuusiportaisen kuntakokoluokituksen mukaan hakijamäärät vaihtelevat kuntakoon mukaan 12:sta 14:ään. Vähiten hakijoita on yli 45 000 asukaan kunnissa ja eniten sekä 5 000 10 000 että 20 000 45 000 asukkaan kunnissa. Kun kunnat jaetaan kahteen kuntaryhmään asukaslukunsa mukaan, huomataan mielenkiintoisia eroavaisuuksia hakijamäärissä. Alle 10 000 asukkaan kuntien virkoihin on ollut enemmän hakijoita tai saman verran kuin yli 10 000 asukkaan kuntiin joka vuosi vuodesta 1996 vuoteen 2005 saakka yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Vuonna 2001 alle 10 000 asukkaan kuntiin hakijoita oli 12 ja yli 10 000 asukkaan kuntiin 16. Selvä muutos tapahtui hakijamäärissä vuonna 2006. Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli 10 000 asukkaan kuntiin enemmän kuin alle 10 000 asukkaan kuntiin. Mitkä seikat ovat voineet vaikuttaa tähän muutokseen? Olisiko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistymisen tuomat haasteet kuntarakenteeseen ja palveluiden tuotantoon muuttaneet kunnanjohtajien virkojen kiinnostavuuden enemmänkin isompiin, yli 10 000 asukkaan kuntiin. Vaikka kuntajakolain (1698/2009) 30 :n mukaan kunnanjohtaja on kuntaliitostilanteissa siirrettävä soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsuhteeseen ellei hänestä tule uuteen kuntaan kunnanjohtajaa, mahdolliset asemassa tapahtuvat muutokset voivat vähentää kiinnostusta hakeutua jatkossa pienen kunnan johtajaksi. Hakijamäärien satunnaisvaihteluun vaikuttaa avoinna olevien virkojen määrä. Suomen pienkuntarakenteesta johtuen yli 45 000 asukkaan kuntien johtajien virkoja on vähemmän auki kuin pienempien kuntien. Seurantajakson viimeisenä vuonna Manner-Suomen kunnista puolet oli alle 6 000 asukkaan kuntia. 10
Taulukko 2. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärä Manner-Suomessa kunnan koon mukaan vuosina 1996 2011, hakijoita/virka Kuntakoko Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. enintään 3 000 as. 14 23 15 16 16 15 10 19 10 10 9 12 14 10 11 9 13 3 001 5 000 as. 22 15 18 21 20 11 10 11 8 15 11 9 12 6 11 14 13 5 001 10 000 as. 21 17-24 23 10 15 15 12 9 9 8 11 11 11 10 14 10 001 20 000 as. 25 14 12-17 8 9 5 11 13-15 14 14 14 12 13 20 001 45 000 as. 11 14 18 16 9 29 17 8 16 11 9 9 15 16 10 14 14 yli 45 000 as. 16 8-24 - 12 9 3 3 6 14 16 11 24 12 14 12 Yhteensä 19 18 18 20 17 13 8 13 11 12 10 11 12 11 11 11 13 Taulukko 3. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärä Manner-Suomessa kunnan koon mukaan vuosina 1996 2011, hakijoita/virka Kunta- Vuosi 96 06 koko 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 05 11 Alle 10 000 as. 19 18 17 20 20 12 12 15 10 11 10 10 12 9 11 11 15 10 Yli 10 000 as. 17 12 15 20 13 16 12 5 10 10 12 13 13 18 12 13 13 14 Yht. 19 18 18 20 17 13 8 13 11 12 10 11 12 11 11 11 15 11 11
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 3 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen vuosina 1996 2011 Tässä luvussa selvitetään kunnanjohtajien viran kiinnostavuutta tarkastelemalla, kuinka monessa viranjulistustapauksessa on jouduttu jatkamaan hakuaikaa, jotta on saatu riittävästi päteviä hakijoita. Tarkoituksena on selvittää missä päin Manner-Suomea ja millaisissa kunnissa on turvauduttu moniin hakukierroksiin. Hakukierrokset on jaoteltu ensimmäiseen hakukierrokseen rajoittuneisiin ja monta hakukierrosta vaatineisiin viranhakuihin. Osalta vuoden 2011 viranhauista hakuaika umpeutui vasta vuoden 2012 puolella. Nämä tiedot lasketaan mukaan vuoden 2011 tietoihin. Yleisimmin on riittänyt yksi hakukierros. Niissä tapauksissa, joissa hakuaikaa on jatkettu, hakuaikaa on voitu jatkaa useitakin kertoja. Vuodesta 1996 vuoteen 2011 avoinna oli yhteensä 445 kunnanjohtajan virkaa Kuntalehden ilmoitusten mukaan. Keskimäärin virkoja oli avoinna tuona ajanjaksona vuodessa keskimäärin 28. Eniten viranhakuilmoituksia oli vuonna 2001. Tuolloin kunnanjohtajan virka oli avoinna yhteensä 39 kertaa. Vähiten virkoja oli avoinna vuonna 1997, vain 18. Kuvio 2. Kunnanjohtajien virkojen hakujulistukset ja hakuaikojen jatkamiset Manner-Suomessa vuosina 1996 2011, kpl 45 40 35 30 25 26 22 26 29 39 35 24 38 24 35 23 27 23 30 26 20 18 15 10 5 0 13 10 9 10 11 9 6 6 7 7 7 3 4 5 2 1 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Hakujulistukset Tapaukset, joissa hakuaikaa jatkettu 12
Tarkastelujakson viranhauista 110 tapauksessa turvauduttiin useampaan kuin yhteen hakukierrokseen. Siis noin joka neljässä viranhakujulkistuksista viran hakuaikaa jatkettiin. Enimmillään viran hakuaikaa on jatkettu vuonna 2010, jolloin niin meneteltiin 13 tapauksessa. Virkoja oli silloin auki yhteensä 30. Vähiten virkojen hakuaikoja jatkettiin vuonna 2008, jolloin vain yhdessä viranhaussa oli enemmän kuin yksi hakukierros. Vuosina 2009 2011 kunnanjohtajien virkojen hakuaikoja on jatkettu useammin kuin aikaisemmin. Vuosina 1996 2008 viran hakuaikaa jatkettiin keskimäärin noin 23 prosentissa tapauksista. Vuosina 2009 2011 hakuaikoja jatkaminen oli yleistynyt kolmannekseen hakujulistuksista. Kuvio 3. Kunnanjohtajien virkojen hakuaikojen jatkaminen suhteessa avoinna oleviin virkoihin Manner-Suomessa vuosina 1996 2011, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 43 38 35 31 32 29 29 27 26 26 21 22 12 11 10 4 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Virkojen hakuaikojen jatkaminen vuosina 1996 2011 vaihtelee nousu- ja laskuintervalleissa. Tämä suuntaus oli nähtävillä jo aikaisemmassa selvityksessä (Jäntti 2009, 12). Vuosien 2009 2011 osalta toistuu tämä sama syklisyys. Valtuustokauden 2. ja 3. vuotena virkojen hakuaikoja jatketaan useammin verrattuna valtuustokauden 1. ja viimeiseen vuoteen. 3.1 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen maakunnittain Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee suuresti maakunnittain. Vuosina 1996 2011 Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan kunnissa virkaan on löydetty yleensä sopiva henkilö ensimmäisen kierroksen hakijoista, vain alle 10 prosentissa viranhauista on jouduttu jatkamaan hakuaikaa. Myös Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on harvoin jatkettu 13
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus hakuaikaa, vain noin reilussa kymmenessä prosentissa hakujulistuksista. Selvästi useimmin viranhakuaikaa on jatkettu Keski-Pohjanmaan kunnissa. Siellä kahdessa kolmasosassa viranhauista on hakuaikaa jatkettu. Sekä Eteläettä Pohjois-Savon kunnissa ja Lapin maakunnan kunnissa kunnanjohtajan viranhakuaikaa on jatkettu kolmanneksessa viranhakujulkistuksia. Miksi joissakin maakunnissa kunnanjohtajien viranhakuajan jatkaminen on niin yleistä ja joissakin poikkeus? Tämän selvityksen pitkä seurantajakso, 15 vuotta, karsii pois vuosittaiset vaihtelut. Kyse on siis trendistä, eikä satunnaisvaihtelu selitä sitä. Voisiko ensimmäisen kierroksen pieni hakijamäärä vaikuttaa siihen, että hakuaikaa jatketaan? Keski-Pohjanmaalla, jossa viran hakuaikaa on jatkettu kahdessa kolmasosassa tapauksista, hakijamäärät ovat olleet vuodesta 2000 lähtien selvästi alle Manner-Suomen keskiarvon, kahta vuotta lukuun ottamatta. Muissa maakunnissa, joissa on usein turvauduttu jatkokierroksiin, hakijamäärät ovat olleet useimpina vuosina yli Manner-Suomen kuntien keskiarvon: Lapissa kolmena vuonna, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa jopa seitsemänä vuotena. Näin ollen alhainen hakijamäärä ei vaikuta suoraan viran hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Niissä kunnissa, joissa hakuajan jatkaminen on harvinaista, voisi puolestaan olettaa, että hakijoita on ollut keskimääräistä enemmän. Näin ei kuitenkaan ole. Päijät-Hämeessä, jossa jatkokierroksiin on turvauduttu harvoin, vain kahtena vuotena oli vähemmän hakijoita kuin keskimäärin Manner- Suomessa, mutta Pohjanmaalla, jossa oli myös vähän hakuajan jatkamisia, hakijamäärät olivat seurantajaksolla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta pienempiä kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Näin ollen ei voida sanoa, että hakijamäärällä olisi mitään suoranaista vaikutusta hakuajan jatkamisen yleisyyteen. Vaikuttaa, että kyse on enemmänkin toimintatavasta. Jatkoselvitystä vaatisi myös hakuaikojen selvittäminen. Mikä on ensimmäisen hakukierroksen pituus ja onko siinä kuntakohtaisia eroja. 14
Taulukko 4. Kunnanjohtajien viranhakujulistukset ja hakuajan jatkaminen maakunnittain Manner-Suomessa vuosina 1996 2011 Maakunta 2012 Hakujulistukset, Tapaukset, joissa Tapaukset, joissa lkm hakuaikaa jatkettu, lkm hakuaikaa jatkettu, % Uusimaa 39 9 23 Varsinais-Suomi 44 12 27 Satakunta 23 6 26 Kanta-Häme 18 2 11 Pirkanmaa 24 4 17 Päijät-Häme 16 1 6 Kymenlaakso 14 4 29 Etelä-Karjala 22 6 27 Etelä-Savo 19 6 32 Pohjois-Savo 30 11 37 Pohjois-Karjala 17 2 12 Keski-Suomi 37 8 22 Etelä-Pohjanmaa 28 8 29 Pohjanmaa 12 1 8 Keski-Pohjanmaa 11 7 64 Pohjois-Pohjanmaa 45 12 27 Kainuu 15 2 13 Lappi 28 9 32 Manner-Suomi 442 110 25 15
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus Kartta2. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys maakunnittain Manner-Suomessa vuosina 1996 2011, % Hakaikaa jatkettu, 32-64 (N= 4) 27-32 (N= 5) 14-27 (N= 4) 6-13 (N= 5) kuntarajat Tilastokeskus 3.2 Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkaminen kuntakoon mukaan Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Yli 20 000 asukkaan kunnissa vain joka kymmenessä viranhaussa jatketaan hakuaikaa. Yleisintä hakuajan jatkaminen 3 000 5 000 asukkaan kunnissa. Tämän kokoluokan kunnissa hakujulistuksia oli vuosina 1996 2011 yhteensä 100, joista 35 tapauksessa hakuaikaa jatkettiin. 16
Vuosina 2009 2011 hakuaikojen jatkaminen on yleistynyt pienissä, enintään 3 000 asukkaan kunnissa, verrattuna aikaisemman selvityksen ajanjaksoon 1996 2008 (Jäntti 2009, 14). Vuosina 2009 2011 kunnanjohtajan virkojen hakuaikaa jatkettiin noin neljänneksessä tapauksista, kun taas vuosina 1996 2008 hakuajan jatkamiseen päädyttiin vajaassa viidenneksessä tapauksista. Taulukko 5. Kunnanjohtajien viranhakujulistukset ja hakuajan jatkaminen Manner- Suomessa kuntakoon mukaan vuosina 1996 2011 Kuntakoko 2012 Hakujulistukset, Tapaukset, joissa Tapaukset, joissa lkm hakuaikaa jatkettu, lkm hakuaikaa jatkettu, % enintään 3 000 as. 110 28 25 3 001-5 000 as. 100 35 35 5 001-10 000 as. 116 29 25 10 001-20 000 as. 55 12 22 20 001-45 000 as. 40 4 10 yli 45 000 as. 20 2 10 Yhteensä 441 110 25 17
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 4 Tiivistelmä Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva Manner-Suomen kunnanjohtajien viranhaun kiinnostavuudesta vuosina 1996 2011. Selvityksessä haetaan vastausta kunnanjohtajien viran houkuttelevuuteen tarkastelemalla kunnanjohtajien virkojen hakijamääriä ja hakuaikojen jatkamisen yleisyyttä. Selvityksen pohja-aineistona on käytetty vuonna 2009 julkistettua Anni Jäntin raporttia kunnanjohtajien saatavuus 1996 2008. Vuosien 2009 2011 osalta tiedot perustuvat Kuntalehdessä julkistettuihin kunnanjohtajien viranhakuilmoituksiin, maakuntalehtien artikkeleihin ja kuntien valtuuston pöytäkirjoihin. Aineiston kattavuus on noin 50 prosenttia. Pitkä aikasarja luo kuitenkin luotettavuutta tietoihin. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Taustamuuttujina on käytetty maakuntajakoa ja kuntakokoluokitusta. Hakijat kunnanjohtajien virkoihin vähentyneet Vuodesta 1996 vuoteen 2011 avoinna oli yhteensä 445 kunnanjohtajan virkaa Kuntalehden ilmoitusten mukaan. Keskimäärin virkoja oli avoinna tuona ajanjaksona vuodessa keskimäärin 28. Hakijat kunnanjohtajien virkoihin ovat vähentyneet. Vuosina 1996 2000 kunnanjohtajan virkaan oli hakijoita keskimäärin 19. Vuosina 2001 2011 puolestaan hakijoita on ollut keskimäärin yhtä virkaa kohden noin 11. Vaihteluväli yksittäisten viranhakujen hakijamäärissä on suuri. Kunnanjohtajien virkoihin hakeneiden määrä vaihtelee maakunnittain. Keskimääräistä enemmän hakijoita oli vuosina 1996 2011 Varsinais-Suomen, Etelä-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Hakijamäärä on ollut vähäisin Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, keskimäärin kahdeksan virkaa kohden. Kunnanjohtajien virkojen hakijamäärissä on havaittavissa kuntakokotarkastelussa selvä muutos. Vuodesta 2006 lähtien hakijoita kunnanjohtajan virkoihin on ollut yli 10 000 asukkaan kuntiin enemmän kuin alle 10 000 asukkaan kuntiin. Ennen vuotta 2006 tilanne oli päinvastoin. Tehdyn selvityksen tulokset siitä, että hakijamäärät ovat vähentyneet kunnanjohtajan virkoihin, haastaa kuntasektorin pohtimaan, mitä keinoja olisi löydettävissä kunnanjohtajien työn houkuttelevuuden parantamiseksi. Helppoja ratkaisuja tähän ei ole olemassa. Kysymys on laajasti kunnanjohtajien johtamistyön ja koko kunnan johtamisjärjestelmän toimivuudesta sekä kunnanjohtajien työn arvostuksesta. Työn vaativuus ja tehty työmäärä tulee vastata työstä saatavaa palkkaa. Johtamissopimuksilla voidaan myös selkiyttää kuntien poliittisen ja ammattijohdon rooleja, valta- ja vastuusuhteita sekä yhteistyön pelisääntöjä ja näin lisätä kunnanjohtajan tehtävien houkuttelevuutta. Unohtaa ei myöskään sovi, että kunnanjohtajan viran houkuttelevuuteen vaikuttaa myös kunnan maine (Leinonen 2012, 70 74). 18
Hakuaikojen jatkaminen suosituinta valtuustokauden 2. ja 3. vuonna Tarkastelujakson viranhauista 110 tapauksessa turvauduttiin useampaan kuin yhteen hakukierrokseen. Siis noin neljänneksessä viranhakujulkistuksista viran hakuaikaa jatkettiin. Hakijamäärän vähäisyys ei toimi selittävänä tekijänä hakuaikojen jatkamiselle. Sitä vastoin näyttää olevan merkitystä sillä, mikä valtuustokauden vuosi on menossa. Virkojen hakuaikojen jatkaminen trendinä vaihtelee nousu- ja laskuintervalleissa. Valtuustokauden 2. ja 3. vuotena virkojen hakuaikoja jatketaan useammin verrattuna valtuustokauden ensimmäiseen ja viimeiseen vuoteen. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee suuresti maakunnittain. Vuosina 1996 2011 Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan kunnissa virkaan on löydetty yleensä sopiva henkilö ensimmäisen kierroksen hakijoista, vain alle 10 prosentissa viranhauista on jouduttu jatkamaan hakuaikaa. Myös Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on harvoin jatkettu hakuaikaa, vain noin reilussa kymmenessä prosentissa hakujulistuksista. Selvästi useimmin viran hakuaikaa on jatkettu Keski-Pohjanmaan kunnissa. Siellä kahdessa kolmasosassa viranhauista on hakuaikaa jatkettu. Sekä Etelä- että Pohjois-Savon kunnissa ja Lapin maakunnan kunnissa kunnanjohtajan viranhakuaikaa on jatkettu kolmanneksessa viranhakujulkistuksia. Kunnanjohtajien virkojen hakuajan jatkamisen yleisyys vaihtelee jonkin verran kunnan asukasluvun mukaan. Yli 20 000 asukkaan kunnissa vain joka kymmenessä viranhaussa jatketaan hakuaikaa. Yleisintä hakuajan jatkaminen on 3 000 5 000 asukkaan kunnissa. Tämän kokoluokan kunnissa hakujulistuksia oli vuosina 1996 2011 yhteensä 100, joista 35 tapauksessa hakuaikaa jatkettiin. Vuosina 2009 2011 hakuaikojen jatkaminen on yleistynyt pienissä, enintään 3 000 asukkaan kunnissa, verrattuna aikaisemman selvityksen ajanjaksoon 1996 2008 (Jäntti 2009, 14). Vuosina 2009 2011 kunnanjohtajan virkojen hakuaikaa jatkettiin noin neljänneksessä tapauksista, kun taas vuosina 1996 2008 hakuajan jatkamiseen päädyttiin vajaassa viidenneksessä tapauksista. Viime vuosien kunta- ja palvelurakenteen muutokset ovat tehneet kunnanjohtajan työstä yhä haasteellisemman. Kunnanjohtajien hakumenettelyn tarkastelu antaa viitteitä, että muutosten jatkuessa kunnanjohtajien hakijamäärät tulevat vähenemään etenkin pienten kuntien kunnanjohtajien viranhakujen osalta ellei viran houkuttelevuutta saada nostettua. Viranhakumenettelyn vanhanaikaisuus ja jäykkyys on mainittu erääksi kunnanjohtajan työn houkuttelemattomuuden tekijäksi (Leinonen 2012, 71). Kunnat ovatkin uudistaneet viranhakuprosessejaan. Viran hakuajan jatkamisen lisäksi kunnat ovat käyttäneet muun muassa head hunting -menetelmää hakijoiden etsimisessä. 19
Kunnanjohtajien virkojen houkuttelevuus 5 Lähteet Harjula, Heikki & Prättälä, Kari. Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. 8. uudistettu painos. Helsinki. Talentum 2012. Jäntti, Anni. Kunnanjohtajien saatavuus. Tilastollinen selvitys kunnanjohtajien hakumenettelystä 1996 2008. Verkkojulkaisu. Kuntaliitto. 2009. Kunnan- ja kaupunginjohtajien viranhakuilmoitukset Kuntalehdessä vuosina 2009 2011 Kuntajakolaki 1698/2009 Kuntien valtuustojen pöytäkirjat vuosina 2009 2011 Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 Leinonen, Jaana: Monelta suunnalta on suitsia suussa, mutta niiden kanssa on elettävä Johtamisen liikkumavara kunnanjohtajan silmin. ACTA-väitöskirja. Lapin yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012. Maakuntalehtien artikkelit vuosina 2009 2011 20