Digitalisointi ja tulevaisuus Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus/turun yliopisto Tulevaisuuden elinkeinopolitiikka Johdon VTV-foorumi, Säätytalo, Helsinki 19.9.2016 1
"Olemme kaikki kiinnostuneet tulevaisuudesta, koska aiomme viettää loppuelämämme siellä" Charles Kettering 2
Tulevaisuusajattelu ja ennakointi on strategista osaamista 3
Tulevaisuudessa pärjäämisen taustalla tulevaisuusajattelu tulevaisuudentutkimus ennakointi Tulevaisuudentutkimus on systemaattista, kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyysia tulevaisuutta koskevista teemoista ja tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoista SirkkaHeinonen 4
VISIO MISSIO - STRATEGIA TOTEUTUS Mikään tuuli ei ole suotuisa sille, joka ei tiedä minne on menossa" Seneca 4 BC - 65 AD Visio ilman strategiaa, missiota ja toimintaa on hyödytön Toiminta ilman visiota on päämäärätöntä Esimerkkejä kansakunnan visioista: Suomi tietoyhteiskunnan kärkimaa Suomi vähähiilimaa Suomi digitalisaation edelläkävijämaa?. SirkkaHeinonen 5
TULEVAISUUS = TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 1. Toimintaympäristön muutosten havainnointi (laajalti, myös ääreisnäöllä ) 2. Muutosten vaikutusten analysointi 3. Muutosten ymmärtäminen Muutos on nopeaa, jatkuvaa, ennakointi yhä vaikeampaa kompleksisessa maailmassa Reagointiaikaikkuna supistuu SirkkaHeinonen 6
MITÄ DIGITALISAATIO TARKOITTAA? Sirkka Heinonen 7
8
9
DIGITALISAATIO ON MEGATRENDI Digitalisaatio kiilaamassa koko maailman kehitykseen vaikuttavan megatrendilistan kärkeen. Muita megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönmuutokset, globalisaatio ja talouden kriisiytyminen. Miten niiden kytkennät kehkeytyvät? Digitalisaatio on uuden ajan öljy, joka voitelee taloutemme rattaita ja tuottaa hyvinvointia - mutta vain jos ymmärrämme tarttua sen avaamiin mahdollisuuksiin 10
MITEN SUOMI PYSYY DIGITALISAATION KÄRRYILLÄ? Edelläkävijyys: Suomi, Korea, Singapore, Viro? Singaporessa ei ruuhkia, koska liikenteen määrä tarkkaan laskettu ja ohjattu automaattisesti. Samsung julistaa, että vuonna 2020 heidän kaikki tuotteensa on yhdistetty nettiin. Autoritaarisissa maissa päätöksenteko/toimeenpano tapahtuvat keskitetysti/kontrolloidusti. Suomi voisi erottua digitaalisuuden hyödyntämisessä kokonaisvaltaisesti ja tasa-arvoisesti kestävyyden kaikissa ulottuvuuksissa. By U.S. Department of State from United States [Public domain], via Wikimedia Commons 11
MITEN DIGITALISAATIO VOI EDISTÄÄ HYVINVOINTIAMME JA PAREMPAA TULEVAISUUTTA? Digitalisaatio voi rakentaa pitkospuita Suomen uudelle tarinalle - tulevaisuusstrategialle, joka toteuttaa yhteisesti hyväksyttyä visiota paremmasta huomisesta. Visio ensin kirkastettava ja havainnollistettava tarinalla, johon voimme samaistua -> luotava yhdessä, päätettävä mihin halutaan mennä. Tietoyhteiskunta aikanaan pätevä visio. Nyt voimme nostaa rimaa korkeammalle ja tavoitella digitaalista merkitysyhteiskuntaa, jossa kaikilla toimijoilla olisi mielekästä toimintaa. Tuotteita ja palveluja suunniteltaessa, markkinoitaessa ja kulutettaessa kyse on niiden luomista merkityksistä. Kynnyskysymykseksi voikin nousta se, miten digitaaliset palvelut tukevat merkitysten hakua ja ilmentämistä. Yritykset ja julkinen sektori onnistuvat palvelujen tarjoamisessa silloin, kun nuo palvelut kohtaavat suoraan ihmisille yksilöllisesti räätälöityjä tarpeita. 12
Liikkumisessa autot ovat digitaalisuuden avulla lähestymässä automaattiohjausta. Digitaaliset kimppakyytipalvelut vähentäisivät turhaa ajamista ja päästöjä, mikä voi olla merkityksellinen elämäntapakysymys. Työelämässä raja vanhakantaisen työpaikalla työskentelyn ja vapaaajan välillä liudentuu. Etätyö yhä useammissa ammateissa teknisesti mahdollista, asenteet laahaavat kuitenkin vielä liian useilla työpaikoilla perässä. Robotti voi osin tehdä johtajankin töitä Photo by Enel CC BY 2.0, via Wikimedia Commons 13
MILLAISIA INNOVAATIOITA DIGITALISAATION KAUTTA VOI SYNTYÄ? Mahdollistaja, ei itseisarvo. Oleellista on, miten digitalisaatiota kehitetään ja mihin sitä sovelletaan. Keskiössä tulee olla ihminen, asukas, asiakas, kuluttaja ja käyttäjälähtöisyys. Digitalisaation tulee palvella myös yrityksiä, toimialoja, julkishallintoa ja koko yhteiskuntaa. Digitalisaatio avaa innovaatioita kaikille sektoreille ei pelkästään sen kotikenttään ict-alalle. Digitaalisten palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä, helposti saatavilla olevia, ubiikkeja ratkaisuja arjen toimintoihin. Asumisessa vanha käsite älykoti saa uusia piirteitä toimintojen säätelyn, ohjaamisen ja turvallisuuden toteuttamisessa. Ikääntyvä väestö voi asua pidempään kodissaan digiratkaisujen ansiosta. 14
Digitaalisuuteen kytkeytyy palvelurobotisaatio. Hoivarobotti valmistaa ruokaa ja tarjoilee sen vuoteeseen, vahtii lapsia leikkien heidän kanssaan tai häärää puutarhassa ruohoa leikaten. Digitapetit voivat vaihtaa väriään ja tilasuunnittelussa ääni- ja tuoksumaailma voi muotoutua mielialan mukaan. www.digitalartsonline.co.uk 15
MILLÄ TOIMIALOILLA ENITEN MAHDOLLISUUKSIA? Media- ja viihdealalla digitaaliset palvelut jyräävät tietä systeemiselle muutokselle. Media ja viihde on ubiikkia, kaikkialla läsnä olevaa ja kaikilla laitteilla käytettävää. Visuaalisuuden ja kolmiulotteisuuden lisääminen avaa uusia mahdollisuuksia. Elokuvat ja opetusaineistot voivat olla yhä enenevässä määrin myös 4D-mallisia eli kosketusaistin mukaan ottavia. Koulutus on vastaavan murroksen edessä. Energia- ja ympäristöala on otollinen alue digitaalisille palveluinnovaatioille. Kotitaloudet haluavat itse tuottaa tarvitsemansa energian. Suomi tarvitsee täysremontin energiajärjestelmänsä vauhdikkaalle käännökselle kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä. Energian vallankumous -> Internet + energy = Enernet Smart grid (ks Tekes-hanke Neo-Carbon Energy) Samassa yhteydessä avautuu lukuisia digitalisaation innovaatioikkunoita. Asukas voi jo nyt seurata katollaan sijaitsevien aurinkopaneelien energiantuottoa. Tällaiseen voisi kytkeä korttelikohtaisia kampanjoita tai kilvoitteluja energiatehokkuuteen. Prosumerismi! 16
MILTÄ SUOMEN DIGITULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Mikäli digitalisaatioon ei tartuta, maahamme syntyy digivaje. Jollemme ole aktiivisia ja rohkeita, ulkomaiset toimijat vievät digikattauksen nenämme edestä. Testausta piloteissa ja kokeiluissa. Julkisen vallan hyödynnettävä asiakkaiden palautteet ja hiljainen tieto. Jo pelkästään sosiaali- ja terveysalalla voi löytyä kustannuksia säästäviä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Quantified self. Maa- ja metsätalous, kaavoitus, rakentaminen > big data Toisaalta hallitsematon digitalisaation tunkeutuminen yhteiskuntaan voi aiheuttaa kielteisiä lieveilmiöitä, kuten yksityisyyden loukkaamista eettiset kysymykset! SirkkaHeinonen 17
DIGITALISAATIOTA EI PIDÄ NIELLÄ PUREKSIMATTA Mietittävä, miten saadaan nivottua kokonaisvaltaiseen yhteiskunnan muutokseen, jota elämme. Digitalisaation hyödyntäminen kytkettävä sen pohtimiseen, mitä oikeasti tarkoittaa työelämän muutos. Mitä osaamista tarvitsemme? Mitä ammatteja syntyy ja mitkä poistuvat? Miten verkottuminen, kaiken kytkeytyneisyys kaikkeen ja vertaistuotanto tarkoittavat kansantalouden, kotitalouksien ja yksilöiden tasolla? Mitä merkitsee kolmas/neljäs teollinen vallankumous, jossa keskittyneet ratkaisut murenevat ja jossa 3D-tulostimien myötä siirrytään kohti omavaraisuutta sekä kierto- ja jakamistaloutta? Mitä käytännössä tapahtuu kun syntyy energianet energia- ja informaatiojärjestelmien yhdistyminen tekoälyn, big datan ja esineiden internetin myötä (Internet of Things)? 18
Digitalisaation vaikutukset riippuvat siitä, miten me vaikutamme digitalisaation kehitykseen Tulevaisuus ei vain tule, se tehdään! 19
Miltä digitalisaation alueelta nousevat Suomen menestystarinan ainekset niukkenevien resurssien puitteissa? 20
TULEVAISUUSPYÖRÄ Tulevaisuuspyörä (Futures Wheel) on Millenniumhankkeen johtajan Jerome Glennin kehittämä mind map tyyppinen ennakointimenetelmä. Tulevaisuuspyörä soveltuu erityisesti tulevaisuusideoiden keräämiseen (toimintaympäristön luotaus) ja jäsentämiseen työskentelyn alkuvaiheessa. Tulevaisuuspyörää käytetään Tulevaisuusklinikoissa osana viiden metodin kokonaisuutta (ks Heinonen & Ruotsalainen 2013) 21
Työskentelyn aluksi osallistujat voivat kirjata omia alustavia ajatuksiaan työstettävästä aiheesta tulevaisuuspyörän keskelle tai keskiöön laitetaan suoraan työstettävä teema ja vuositähtäin. Tulevaisuuspyörän ensimmäiselle kehälle kerätään teemaan liittyviä ideoita, joita voidaan työskentelyn kuluessa ryhmitellä. Tulevaisuuspyörän toiselle kehälle jatketaan 1. kehältä valittujen keskeisten teemojen työstämistä: mitä konkreettisia sovelluksia ideoista voisi kehittää, mitä ideoista voisi seurata tulevaisuudessa jne. Tulevaisuuskehille voidaan myös ideoida tutkittavan teeman/ongelman vaikutuksia (1. kehälle suorat vaikutukset, 2. kehälle epäsuorat vaikutukset jne) 22
23
Kiitos! Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 Helsinki, Finland Email: sirkka.heinonen(at)utu.fi http://www.tulevaisuus.fi/fmc/ https://www.utu.fi/en/units/ffrc/research/projects/energy/pages/neo-fore.aspx Project on Neo-Carbon Energy ty.fi/encore Project on Urban Futures 24
KIRJALLISUUTTA Glenn, Jerome, Gordon, Theodore & Florescu, Elizabeth (2014). State of the Future. Washington D.C. Heinonen, Sirkka (2016). Ennakoinnista eväitä tulevaisuuden johtamiseen. Business and Professional Women Finland. BPW Finland 01/2016, 6-7. Heinonen, Sirkka (2016). The Future of the Internet as a Rhizomatic Revolution Towards A Digital Meanings Society. In: Winter, Jenifer & Ono, Ryota (eds.) (2016). The Future Internet. Alternative Visions. Public Administration and Information Technology 17, 75-90. http://www.springer.com/gp/book/9783319229935?wt_mc=internal.ev ent.1.sem.chapterauthorcongrat Heinonen, Sirkka and Minkkinen, Matti (2015). Interpreting built cityscape: Deconstructing the metaphorical messages of futuristic buildings. Futures, Available online 26 March 2016, ISSN 0016-3287, http://dx.doi.org/10.1016/j.futures.2016.03.015. (http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/s0016328715301087 25
Heinonen, Sirkka (2014). What is Futures Reseach and Scenario Thinking? Lecture at University of Buenos Aires (UBA), Departamento de Computación 18th November 2014. During the Secondment at FLACSO and CIECTI, Buenos Aires (November 2014). 50 ppt slides. https://www.youtube.com/watch?v=cy4ngafdhju Heinonen, Sirkka, Karjalainen, Joni and Ruotsalainen, Juho (2015). Towards the Third Industrial Revolution. Neo-Carbon Energy Futures Clinique I. ebook 6/2015. Finland Futures Research Centre, 74 p. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/documents/ffrc-ebook-6-2015.pdf Heinonen, Sirkka, Balcom Raleigh, Nicolas, Karjalainen, Joni, Minkkinen, Matti, Parkkinen, Marjukka & Ruotsalainen, Juho (2015). CLA GAME REPORT: Causal Layered Analysis Game on Neo- Carbon Energy Scenarios. FFRC ebook 12/2015. Finland Futures Research Centre, University of Turku. 112 p. ISBN 978-952-249-403- 0, ISSN 1797-1322. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/etutu/documents/ebook_12-2015.pdf 26
Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Toward Ubiquitous Learning 2050. 2050 visions of the futures of education, work and technology. 48 p. AEL, Helsinki. https://www.ael.fi/sites/default/files/files/ael_futuriikki_eng_10-2014_final_net.pdf Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2013). Futures Clinique - method for promoting futures learning and provoking radical futures. European Journal of Futures Research (2013) 15:7, DOI 10.1007/s40309-013-0007-4, 11 pp. Rifkin, Jeremy (2011). The Third Industrial Revolution. How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the World. Palgrave Macmillan, New York. Taleb, Nassim (2007). The Black Swan. The Impact of the Highly Improbable. 27