Tiedon käsittelemisestä verkkoympäristössä Aulikki Hyrskykari, Tietojenkäsittelytieteet, Informaatiotieteiden yksikkö, 1 INTERNET TIEDONLÄHTEENÄ... 1 1.1 Selainten käyttö... 1 1.2 Tiedonhaku verkosta... 2 1.3 Linkkikokoelmat / hakukoneet... 3 2 ELEKTRONISEN TIEDON TALLENTAMINEN JA HALLINTA... 4 3 TIEDON TIIVISTÄMINEN (PAKKAAMINEN)... 4 3.1 Miksi tiedostoja pakataan?... 4 3.2 Bittejä, tavuja, sanoja? Kiloja, megoja ja gigoja?... 5 3.3 Pakkausteho... 6 3.4 Pakkaaminen ja purkaminen Windows 7:ssa ja XP:ssä... 6 Compressed Files valikkovaihtoehto puuttuu?... 7 1 Internet tiedonlähteenä 1.1 Selainten käyttö WWW-sivuilla navigointiin löytyy joukko erilaisia selaimia. Yleisimmin käytettyjä selaimia ovat Internet Explorer v 9 (http://windows.microsoft.com/fi-fi/internetexplorer/downloads/ie) tulee Windows-käyttöjärjestelmän mukana, Opera 11 (http://www.opera.com/) tukee mm. muistiinpanojen tekemistä, pikaselausta ja hiirieleitä suoraan, ilman lisäosia, Firefox 5 (http://www.mozilla-europe.org/fi/) on alunperin laajemmasta Mozillaohjelmistopaketista erotettu selain. Mozilla-perheeseen kuuluu Firefox-selaimen lisäksi muitakin ohjelmia, kuten sähköpostiohjelma Thunderbird, (http://www.mozilla.org/) ja HTML-sivueditori SeaMonkey (http://www.seamonkey-project.org/). Google julkaisi 2008 Chrome-selainmen sen suurinpana etuna on pidetty sen keveyttä ja nopeutta (http://www.google.fi/chrome?hl=fi) Lähes kaikki meistä käyttävät selaimia säännöllisesti, mutta usein niiden käytössä tyydytään peruskäyttöön. Oman selaimen käytön tunteminen syvemmällä tasolla saattaisi helpottaa ja nopeuttaa monia päivittäin toistuvia toimintoja.
Vaikka olisit tottunut käyttämään vain yhtä selainta, muiden selainten käyttäminen on helpompaa kuin uskotkaan. Toiminnot kaikissa selaimissa ovat hyvin samankaltaisia. Näissä harjoituksissa tutustutaan Firefoxiin. Se on suhteellisen kevyt ja silti monipuolinen selain, ja ainakin toistaiseksi sen turvallisuusriskit ovat pienemmät kuin esimerkiksi Internet Explorerin. n tietokonekeskus suosittelee sen käyttöä. Jos teet harjoituksia kotikoneelta, eikä sinulla ole Firefoxia, sen noutaminen ja asentaminen yksinkertaista 1. Jos et ole vielä Firefoxin uusimpaan versioon, kannattaa tutustua sen ominaisuuksiin sivulla http://www.mozilla.com/fi/firefox/features/ avulla. Lisää hyödyllisiä ja helposti omaksuttavassa muodossa esitettyjä ohjeita löytyy tukisivuilta osoitteesta http://support.mozilla.com/fi/home. Selaimeen on saatavilla lukuinen määrä erilaisia käteviä lisäosia (Add-ons) (https://addons.mozilla.org/fi/firefox/) joiden käyttöönotto ja tarvittaessa käytöstä poistaminen hallinnointityökalun avulla keskitetysti on yksinkertaista. Kun käytät Firefoxia mikroluokissa, kannattaa panna merkille, että niissä muutosten tekeminen ohjelmien perusasetuksiin useimmiten onnistuu kyllä, mutta tekemäsi muutokset eivät säily seuraavaan käyttökertaan Yliopiston mikroluokkien käyttö. 1.2 Tiedonhaku verkosta Verkkoon on suhteellisen helppoa tuottaa sivustoja, eikä kukaan välttämättä tarkista tietojen paikkansa pitävyyttä. Käyttäessään tietoa verkosta tulee luonnollisesti aina muistaa olla kriittinen, verkossa oleva tieto on usein pinnallista ja jopa virheellistä. Kun arvioit löytämääsi tietoa kiinnitä huomiota: tekstin kirjoitusasuun, sen johdonmukaisuuteen ja yleiseen uskottavuuteen nimettömänä julkaistujen sivujen sisältöön ei voi luottaa tutkimuslaitosten sivuilla on yleensä uskottavampaa tietoa kuin esim. kaupallisilla markkinointisivuilla mitä virallisempi sivujen ylläpitotaho on, sitä luotettavampaa tieto todennäköisesti on lähdeviittausten käyttö antaa usein paljastavaa tietoa: tilastotietojen, taulukoiden, ja graafisten kuvien yhteydessä tulisi ilmoittaa aina lähde, joka on mahdollista käydä tarkistamassa ellei viittauksia alkuperäisiin lähteisiin löydy, on tekstin luotettavuus kyseenalaista verkosta löytyy paljon vanhentunutta, isännättä jäänyttä tietoa tiedon päiväys (sen tuottamisen / päivityksen ajankohta) on syytä tarkistaa mikäli se vain on mahdollista. Wikipedia on vallannut alaa helposti käytettävänä tietolähteenä voiko siihen luottaa? Usein sieltä löytyvä tieto on hyvinkin korkeatasoista, ja Wikepedia on kätevä tapa epävirallisesti sivistää itseänsä sieltä löytyvien yleistajuisten yhteenvetojen avulla. Avoimen luonteensa vuoksi sitä ei 1 Painamalla http://www.mozilla europe.org/fi/ sivulla olevaa Lataa Firefox 5 kuvaketta saat ladatuksi omalle koneellesi Firefox Setup 3.6.exe tiedoston. Kun kaksoisnapsautat exe tiedostoa selain lähtee asentumaan koneellesi. Jos asennus tarjoaa sinulle erilaisia asentamiseen liittyviä vaihtoehtoja, turvallisinta on antaa asennusohjelman ehdottamat oletusvalinnat. Jos sinulla ongelmia, ohjeita löytyy osoitteesta http://support.mozilla.com/fi/kb/firefoxin%20asentaminen%20windowsille
kuitenkaan voi käyttää varsinaisena tietolähteenä, vaan opinnäytteissä ja tutkimuksessa tulee käyttää sitä ennemminkin hakuvälineenä varsinaisille tiedonlähteille. 1.3 Linkkikokoelmat / hakukoneet Verkosta hakua voi tehdä periaatteessa kahdella tavalla, lähtien liikkeelle aiheen mukaan järjestetyistä linkkikokoelmista, tai käyttämällä hakukoneita. Tunnettuja suomalaisia yleisiä linkkikokoelmia ovat mm. Makupalat (http://www.makupalat.fi/): linkkikirjasto, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Webinfo.fi (http://www.webinfo.fi/): ylläpitäjä Info Center Finland Linkkikokoelmat usein tiettyyn aihealueeseen keskittyviä, esim. Suomen tilastot (http://www.stat.fi/til/). Tilastokeskuksen ja muutaman muun julkisen organisaation julkistamia tilastoja. Kirjastojen Nelli-monihakuportaalit (http://www.nelliportaali.fi/) tarjoavat hyvän aloitussivun tieteellisiin lehtiin ja kirjohin tutustumiseen. Linkit kaikkiin suomen elektronisia palveluja tarjoaviin kirjastoihin löytyvät sivuilta http://www.kirjastot.fi/. Ulkomaisia linkkikokoelmia, esim. About.com: http://www.about.com/, Yahoo: http://dir.yahoo.com/, Open directory: http://www.dmoz.org/, WWW virtual lirary: http://www.dmoz.org/ Erotteleminen hakusivustot aiheen mukaan järjestettyihin linkkikokoelmiin tai hakukoneisiin ei (enää) ole ollenkaan selkeä. Useimmiten sivustot tarjoavat sekä hakupalvelun että linkkikokoelman vaikka toinen palvelumuodoista on sivustoilla hallitseva. Hakupalvelut ovat nyttemmin kehittyneet mitä moninaisempien elektronisten pilvipalvelujen tarjoajiksi. Suosittuja hakukoneita ovat mm. Altavista (http://www.altavista.com/) Ask Jeeves (http://www.ask.com), agenttimainen hakupalvelin: antaa vastauksia englanninkielisiin kysymyksiin, kokoelma hakusanoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Google (http://www.google.fi): Google-hakujesi tehostamiseksi ks. http://www.google.fi/intl/fi/about.html ja sieltä Googlen hakutoiminnot Yahoo (http://www.yahoo.com/) Etsittäessä tietoa jostakin aiheesta, käyttäjät antavat hakupalvelimille usein vain yhden sanan. Tällainen haku tuottaa liian paljon, ja liian epätarkkoja tuloksia. Tulosta saa tarkennettua helposti antamalla hakukoneelle useampia hakutermejä. Opettele tehostamaan hakukoneen käyttö tarkennetun haun avulla, jollainen löytyy yleensä jokaisesta hakukoneesta
Kattavamman linkkilistan hakukoneisiin löydät mm. Oulun yliopisto sivuilta: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html. Metahakuneet käyttävät hauissa hyväkseen useampia hakukoneita kuten esim. saunalahden hakusivu http://www.saunalahti.fi/seho/hakukoneet.html tai Ixquick http://www.ixquick.com/, joka painottaa erityisesti tietosuojakysymyksiä (vrt. esim. AOL:n tietoturvaskandaali, kesällä 2006 2 ). Muita suosittuja metahakukoneita ovat mm.metacrawler, Search.com, Dogpile, jne. 2 Elektronisen tiedon tallentaminen ja hallinta Näihin asti tieto on ollut pääasiassa printattua tekstiä: kirjoja, artikkeleita, lehtiä. Sitä on kertynyt omiin kirjahyllyihin ja kirjastoihin. Paperimuotoisten tietovarastojen järjestämiseen on muotoutunut ja kehitetty erilaisia luokituksiin ja aakkostuksiin perustuvia tapoja, niin että oikean tiedon löytää sitä tarvitessaan. Nykyisin kuitenkin yhä suurempi määrä tiedosta on elektronista tietoa miten sen saa varastoiduksi ja hallituksi niin että se pysyy tallessa ja että myöhemminkin löytää varastoinnin arvoiseksi katsomansa tiedon. Luennolla käsitellään eräs ratkaisu tähän ongelmaan: Zotero ohjelmisto http://www.zotero.org/. Ohjelmisto esitellään luennolla, mutta, siitä ei kuitenkaan teetetä harjoitusta, koska sen käyttäminen edellyttää omaa tietokonetta (tämän koko kurssinhan voi suorittaa myös yliopiston mikroluokkien koneita käyttäen). 3 Tiedon tiivistäminen (pakkaaminen) Tietokoneeseen tallennettua tietoa voidaan tiivistää eli pakata pienempään tilaan siten, että olennainen informaatio säilyy. Mitä tahansa tiedostoa voidaan yrittää tiivistää erityisillä pakkausohjelmilla. Pakkaaminen voi kohdistua yhteen tiedostoon, hakemistoon, niiden joukkoon tai kokonaiseen muistilaitteeseen (esim. johonkin kiintolevyn asemaan). Tiedon pakkaamiseen on kehitetty monia erilaisia menetelmiä, mutta pääperiaate on, että tietyille tietosekvensseille sovitaan lyhennettyjä esitystapoja. Nykyisin yleisin pakkaustapa on zip-pakkaus (*.zip tiedostoiksi), muita mahdollisia ovat esimerkiksi *.rar, *.jar, tai *.arj paketeiksi tiivistäminen. Yksinkertainen, peräkkäisiä tietoalkioita lyhemmin esittävä menetelmä (joka voisi toimia esimerkiksi kuvan pakkaamisessa melko hyvin), voisi olla: Alkuperäinen merkkijono: aaaabbbjeekkkoooiiiii Pakattu merkkijono: a4b3jeek3o3i5 Kuvatiedostoille on olemassa tallennusmuotoja jotka tekevät tiivistyksen automaattisesti jo tiedoston tallennuksen yhteydessä. 3.1 Miksi tiedostoja pakataan? Tiedostojen kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kun lähetät sähköpostitse liitetiedostoja, kannattaa ennen lähetä-painikkeen painamista tarkistaa liitteen koko. Vastaanottaja ei varmasti ole mielissään jos täytät hänen postilaatikkonsa yhdellä liitetiedostolla. Esimerkiksi yliopiston sinulle 2 http://techcrunch.com/2006/08/06/aol proudly releases massive amounts of user search data/
tarjoaman postilaatikon koko on 300 MB. Jotkut toiseen harjoitukseen lähetetyistä tiedostoista olivat kooltaan yli 10 MB, sellaisista liitteistä postilaatikkosi täyttyisi tuota pikaa! Pakattuna liitetiedosto vie vähemmän tilaa, mutta vaatii saajalta myös pakkauksen purkamisen vaivan. Jos suuri määrä tiedostoja siirretään paikasta toiseen (esimerkiksi sähköpostin liitteenä), tiedonsiirtoa helpottaa ja nopeuttaa kaikkien tiedostojen pakkaaminen yhdeksi paketiksi (= yksi tiedosto). Jos verkkoyhteys on hidas, niin myös tiedosto(je)n siirtäminen nopeutuu. Pieni pakattu tiedosto vaatii vähemmän siirtoaikaa. Kiintolevytilan ollessa vähissä voi harvemmin käytettyjä hakemistoja säilyttää pakattuna. Myös käyttöjärjestelmä saattaa suorittaa taustalla automaattista pakkausta kiintolevytilaa säästääkseen. Tällöin käyttöjärjestelmä kuitenkin huolehtii automaattisesti myös sen purkamisesta siinä tilanteessa että pakattua tietoa käytetään, joten käyttäjä ei ehkä ole lainkaan tietoinen näistä automaattisesti tapahtuvista pakkaamisista. 3.2 Bittejä, tavuja, sanoja? Kiloja, megoja ja gigoja? Miten tiedostojen, levyjen ja muistien kooista puhuttaessa käytetyt termit bitti, tavu, sana, kilo, mega ja giga pitäisi tulkita? Vaikka keskustelemme tietokoneidemme kanssa käyttäen tekstiä, numeroita, kuvia tai jopa puhetta, pohjimmiltaan ne pystyvät tallentamaan ja käsittelemään vain binääristä informaatiota. Tämä tarkoittaa sitä että kaikki tietokoneeseen varastoitu tieto esitetään tietokoneessa lopulta bitteinä. Bitti (bit, b) Tavuun (byte, B) Sana (word, W) on kaksiarvoinen informaation pienin mahdollinen yksikkö, sen kahta arvoa merkitään yleensä numeroarvoilla 0 ja 1. Tietokoneessa bitti saatetaan ilmaista esimerkiksi yksittäisen johtimen tilana (1~on jännite, tai 0~ei jännitettä) tai magneettikentän suuntana. Käytännössä pitkistä bittijonoista kuitenkin koostetaan suurempia yksikköjä, tavuja ja sanoja. kuuluu yleensä 8 bittiä. Tavuun talletetaan yleensä yksi merkki. Kahdeksan bittiä tavussa voidaan järjestää 256 (=28) eri tavalla (00000001, 00000010, 00000011, 00000100,, 11111111), joten yhden tavun avulla voidaan ilmaista 256 merkkiä. Merkkien koodauksessa käytetään ASCIImerkkijärjestelmää, joka oli alun perin 7 bittinen merkkijärjestelmä; kahdeksatta bittiä käytettiin tarkistusbittinä. Tällöin käytettävissä olevia merkkejä oli vain 128. Nykyisin useissa tietokoneissa käytetään usean tavun merkistöjä, joka antaa mahdollisuuden erilaisten kansallisten merkistöjen käyttöön. koostuu yhdestä kahdeksaan tavua eli siis 8-64 bittiä. Sananpituus kuvaa minkä pituisia bittijonoja koneen suoritin kykenee kerralla käsittelemään. Tietokoneen sananpituuden (word length) mukaan puhutaan mm. 8-, 16-, 32- ja 64-bittisistä koneista. Uudet tietokoneet ovat nykyisin yleisimmin 64-bittisiä.
Tilan käytöstä puhuttaessa puhutaan yleensä tavuista, esimerkiksi tiedostojen koot ilmoitetaan tavuina, kilotavuina, tai megatavuina. Levyjen kooista puhuttaessa mennään kertaluokkaa isompaan yksikköön, gigatavuihin. Yksi kilotavu ( kilo, kt, kb) = 2 10 tavua, noin tuhat tavua. Tarkalleen ottaen 1 kb = 1024 B. Käytännössä 1 kb tarkoittaa tietomäärältään hiukan vajaata arkillista normaalikokoista tekstiä. Megatavu (Mt, MB) on 2 20 tavua, noin miljoona tavua (1024*kB) ja gigatavu (Gt, GB) 2 30 tavua, tuhat miljoonaa tavua (1024*MB). Termi megapikseli ei tarkoita suoranaisesti samaa asiaa kuin edelliset muistitilan käyttöä kuvaavat termit. Sitä käytetään kuvien ja kameroiden yhteydessä ja se viittaa kuvan kokoa, 1 megapikselin kamera tuottaa kuvan, joka sisältää noin miljoona (1024*1024) kuvapistettä. 3.3 Pakkausteho Teksti pakkautuu yleensä parhaiten, koska siinä toistuvat usein samanlaiset osuudet. Yhden megatavun kokoinen tekstitiedosto bittikarttakuvineen (noin miljoona merkkiä) voi pakkautua esim. 70 kilotavun kokoiseksi eli 7 %:iin alkuperäisestä. Ohjelmat pakkautuvat yleensä noin 50 % alkuperäisestä ja kuvat pakkautuvat tavallisesti 5-50 % alkuperäisestä menetelmästä riippuen. Pakatut kuvat (tiedostopäätteenä esim..gif tai.jpg) eivät yleensä pakkaudu lainkaan, sillä ne on pakattu jo tallennusvaiheessa. 3.4 Pakkaaminen ja purkaminen Windows 7:ssa ja XP:ssä Pakkaaminen on helppoa Compressed Files -järjestelmätoiminnon avulla. Jos haluat pakata tiedoston, osoita sitä hiirellä, avaa pikavalikko hiiren oikealla painikkeella ja valitse sieltä Lähetä kohteeseen / Pakattu kansio (zip-tiedosto) (Send To / Compressed (zipped) Folder). Valinta luo pakatun kansion, joka sisältää osoittamasi tiedoston pakatussa muodossa (Kuvassa 1 tiedostosta Harjoitus1.doc on tehty pakattukansio Harjoitus1.zip). Kun avaat pakatun tiedoston Windows 7:ssa työkaluriville Kuva 1 Tiedosto pakattuna ilmestyy optio Pura kaikki tiedostot (Extract all files). zip pakkaukseksi XP:ssä avatun paketin ikkunan osoiterivillä oleva vyötetyn kansion kuvake ilmaisee sinulle että kansio ja myös siinä oleva tiedosto on pakattu (Kuva 2). Win 7 XP Kuva 2 Pakattu tiedosto (kansio) Yllä olevissa kuvissa pakatussa kansiossa on siis vain yksi tiedosto Harjoitus1.doc paketiksi Harjoitus1.zip. Pakattuun kansioon voit viedä muitakin tiedostoja yksinkertaisesti: kun raahaat tiedoston pakattuun kansioon, se zipataan ja viedään pakkaukseen. Tämä ei vaikuta alkuperäiseen tiedostoon, tiivistys tehdään alkuperäisen tiedoston kopiolle.
Voit pakata useampia tiedostoja myös suoraan valitsemalla haluamasi tiedostot aktiiviseksi (pidä Ctrl-näppäin alhaalla ja napsauta niitä hiiren osoittimella) ja valitsemalla hiiren oikeasta valikosta Lähetä kohteeseen / Pakattu kansio (zip-tiedosto) aivan kuten edellä kun pakkasit vain yhden tiedoston (Kuva 3). Paketin nimeksi annetaan oletusarvoisesti jonkin sen sisältämän tiedoston nimi +.zip, mutta voit vapaasti antaa paketille kuvaavamman nimen, kunhan et muuta tiedostopäätettä. Kuva 3 Useamman tiedostojen pakkaaminen zip pakkaukseksi Windows 7:ssa Pakatun kansion tiedostoja voit avata normaalisti katseltavaksi, mutta jos aiot käyttää tiedostoja muuten, esimerkiksi muokata tiedoston sisältöä, pura pakattu tiedosto ensin normaaliin muotoon. Purkamisen voit tehdä käyttämällä Pura kaikki (Extract All) komentoa, jolloin pääset määrittämään kansion, johon haluat paketin tiedostot purettavaksi. Voit myös yksinkertaisesti raahata tiedostot ulos pakatusta kansiosta ulos haluamaasi kansioon. Eräs yksinkertainen tapa tehdä pakkaaminen on luoda ensin tyhjän pakattu kansio valitsemalla kansiossa tyhjän taustan päällä hiiren oikealla painikkeella Tiedosto / Uusi / Pakattu kansio (File / New / Compressed (zipped) Folder), ja raahata sitten pakattavaksi halutut tiedostot tyhjään kansioon. Compressed Files -valikkovaihtoehto puuttuu? Koneeseen asennetut erilliset pakkausohjelmat saattavat aiheuttaa sen että Pakattu kansio (ziptiedosto) (Compressed (zipped) Folder) vaihtoehtoa ei Tiedosto / Uusi (File / New) pikavalikossa näkyvissä. Silloin joudut käyttämään koneeseen asennettua pakkausohjelmaa kuten aiemmissa Windowsin versioissa (tämä on tilanne ainakin osassa mikroluokista, katso alta Pakkaaminen aiemmissa Windows-versioissa). Edellä kuvattu Compressed Files -järjestelmätoiminto tuli Windowsin XP-versioon. Aiemmin tilanne oli hiukan monimutkaisempi. Pakkaamiseen joutui käyttämään jotain erillistä pakkausohjelmaa. Compressed Files saattaa puuttua myös XP:stä jos siihen on asennettu erillinen pakkausohjelma (useissa mikroluokissa näin on). Pakkausohjelmia on olemassa useita. Niiden käyttö on keskenään hyvin samankaltaista. Esimerkiksi PowerArchiver ja 7-zip ovat molemmat yleisesti käytettyjä ohjelmia. Niiden kotisivuilta (http://www.powerarchiver.com/ ja http://www.7-zip.org/) voi noutaa ohjelmien ilmaisversiot. 7-zip on ilmainen mutta parin viikon kokeilukakauden jälkeen PowerArchiver kehoittaa maksamaan pienehkön maksun jatkokäytöstä. PowerArchiverkin oli kuitenkin
saatavissa täysin ilmaisena ohjelmana versioon 6.1 asti 3. Mikroluokkien XP-koneissa ei Compressed Files toiminto ole käytössä, siellä joutuu käyttäämään PowerArcieveriä. Pakkauksen ja purkamisen voi suorittaa senkin avulla suht yksinkertaisesti raahaamalla tiedostot PowerArchiever ohjelmaan (pakkaaminen) ja sieltä pois (purkaminen). 3 Se on saatavissa ainakin osoitteesta http://www.oldversion.com/download_powerarchiver_6.1.html