TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2010 asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2010 tulossopimuksessa oli numeroituja tulostavoitteita yhteensä 8. Kun otetaan huomioon, että yksi tavoitteista oli kaksiosainen, tulostavoitteita muodostui kaikkiaan 9. Tulostavoitteista toteutui kokonaan 8 ja osittain 1. Syyskuun 1.päivänä tuli kuluneeksi 20 vuotta Valtion taidemuseon perustamisesta. Vuoden aikana huomioitiin tämä eri tavoin. Syyskuun ensimmäisenä viikkona oli museoissa vapaa sisäänpääsy yli 20.000 museovierasta käytti tätä mahdollisuutta ja tutustui museoiden kokoelmanäyttelyihin. Lokakuussa julkaistiin Valtion taidemuseon 20-vuotis juhlajulkaisu Kulttuurin rakentajana, jossa monipuolisesti käsitellään taidemuseon toimintaa eri näkökulmista. Kulttuuriperinnön hoidossa Valtion taidemuseon taidekokoelmiin hankittiin kertomusvuonna 141 taideteosta. Määräraha pysyi vuoden 2009 tasolla, mutta sen riittämättömyydestä johtuen joudutaan tekemään valintoja ja miettimään mistä erityisesti tingitään. Vuoden aikana kokoelmista konservoitiin yhteensä 726 teosta. VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK- hankkeeseen. Taidekokoelmat verkossa palvelun sisältö laajeni, Valtion taidemuseon digitointihankkeet etenivät ja digitointistrategia valmistui. VTM toteutti KDK- hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (134 luonnoskirjaa, joissa yhteensä 4006 erillistä merkittyä ja kuvattua sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (378 kpl kuvattu) ja suomalaisen kuvataiteen bibliografia (luetteloitu 2507 viitettä). Vuonna 2010 näyttelyt ja muut yleisölle suunnatut ohjelmat toteutuivat suunnitelmien mukaan ja asetetut kävijätavoitteet ylitettiin. Vuonna 2010 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 423 000 kävijää tavoitteen ollessa 389 000 kävijää. Kävijämäärä sisältää Ateneum-salin sekä Kiasmateatterin ja Kiasman kulttuurikeskuksen kävijät, joita oli yhteensä 20 000. Maksullisten kävijöiden osuus oli 60 % ja määrä 252 000 tavoitteen ollessa 236 000. Kokonaiskävijämäärä putosi edellisestä vuodesta 162 000:lla, joka johtui ennen kaikkea vuoden 2009 Picasso näyttelystä Keskimäärin 89 % kävijätutkimuksiin osallistuneista museokävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen ja tavoitettavuuteen sekä asiakaspalvelujen sujuvuuteen. Asetetusta tavoitteesta 90 % jäätiin hiukan. Valtakunnallisessa taidemuseoalan kehittämisessä Kehys osallistui kokoelmien liikkuvuuden edistämiseen Euroopan Unionin OMC Mobility of Collections työryhmässä. Kehys toimi vastuullisena osajärjestäjänä EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2,0 hankkeessa ja vastasi kokoelmien liikkuvuutta käsittelevän käsikirjan, Encouraging Collections Mobility A Way Forward for Museums in Europe, toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kehyksen koordinoima tutkimushan- 3
ke Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuudesta saatiin päätösvaiheeseen ja Sinebrychoffin taidemuseon osalta kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus käynnistettiin. Hallinto- ja tukipalveluissa kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen ja omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin perehdyttämisohjelma ja tulokaspäivät. Tietohallinnossa keskeisiä hankkeita oli digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa toteutetun järjestelmäpalvelujen käyttöönottoprojekti vietiin loppuun ja järjestelmän käyttöä laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Kiinteistöhallinnossa toteutettiin Vermon varastorakennuksen laajennustyö yhteistyössä Senaatti-kiinteistön kanssa. Turvallisuushallinnossa jatkettiin pelastusharjoitusten ja turvallisuuskoulutuksien järjestämistä, arviointeja ja raportointeja. Oheisessa taulukossa on esitetty Valtion taidemuseon tunnuslukujen toteumat 2008-2010. Kulttuurialan luonteesta johtuen tulee taulukossa esitettyjen tunnuslukujen osalta huomioida seuraavat seikat: - Tunnusluvut eivät luonteensa vuoksi ole jatkuvasti kasvavia. - Suoritteiden määrien osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. - Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. - Vuoden 2010 osalta suuret poikkeamat vuoteen 2009 nähden johtuvat ennen kaikkea vuoden 2009 Ateneumin Picasso-näyttelystä, joka vaikutti voimakkaasti kävijämäärien ohella sekä tulo- että menopuolenlukuihin. 2008 2009 2010 toteuma toteuma toteuma TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA (= Suoritemäärät, palvelukyky ja laatu) Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 493 034 584 979 423 224 - maksavien kävijöiden määrä 274 768 365 581 252 491 - maksavien kävijöiden osuus, % 56 63 60 Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 91 92 89 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt 29 32 25 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut 13 10 8 Konservoidut teokset 574 826 726 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS (= taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus) Näyttelykäynnin keskitulo 4,0 6,7 5,8 Näyttelykäynnin keskihinta 3,6 7,7 6,2 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % 25 53 13 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % 14 14 16 Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) - tulot/kokonaiskustannukset, % 20 29 21 - tulot/erilliskustannukset, % 56 68 57 - hintatuki/erilliskustannukset, % 38 22 40 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet 237 241 229 Henkilöstön keski-ikä 43,9 45,1 46,6 Koulutustaso, indeksiluku 4,5 4,3 5,0 4
Lähtövaihtuvuus (%) 1,9 2,1 2,1 Tulovaihtuvuus (%) 1,4 1,7 2,4 Sairauspoissaolot (pv/htv) 10,7 11,9 9,1 Taloudellinen tulos Talousarviossa asetettu maksullisen toiminnan (alustava) tuloarvio ylittyi 1 557 000 eurolla. Maksullisessa toiminnassa tulot kattoivat 21 % kokonaiskustannuksista, mikä ylitti tulossopimuksessa tavoitteena olleen 13 %:n 8 prosenttiyksiköllä. Koska toimintamenomomentilta oli käytettävissä vuodelta 2009 siirtomäärärahaa 1 217 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta) ja vuodelta 2009 siirtyi vuodelle 2010 1 673 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta), kasvoivat siirtomäärärahat 456 000 eurolla. Taidemuseolla on varsinaisen budjettirahoituksen ohella käytössään sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta. Sponsorirahoituksen turvin museoyksiköt pyrkivät vastaamaan mm. toimintojensa viestinnästä ja markkinoinnista siinä laajuudessa kuin kilpailu kulttuurin eri kuluttajaryhmien kiinnostuksen saavuttamisesta tänä päivänä vaatii. Sponsori- ja muuta ulkopuolista rahoitusta taidemuseo käytti kaikkiaan 843 000 euroa. Kalustomäärärahaa oli käytössä 190 000 euroa, mikä ei kata korvausinvestointeja. Tilinpäätöstietojen perusteella on todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa, laitteissa ja kalusteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta usean vuoden ajan. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja laitteita jää korvaamatta uusilla hankinnoilla. Vuonna 2011 kalustomäärä nousi 750 000 euroon. Toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset Valtion taidemuseon organisaatio vastuuhenkilöineen vuodelta 2010 esitetään liitteessä 3. Valtion taidemuseon toiminta-ajatus, arvot ja visio uudistettiin vuotta aiemmin eli 2009. Samalla strategiset painopisteet tiivistettiin kolmeen: kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen, yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja ammatillinen osaaminen. Vuoden 2010 aikana jatkettiin niiden käytäntöön vientiä ja omaksumista. Valtion taidemuseon hallinnon ja johdon toimielinten työ noudatti vakiintuvia käytäntöjä. Valtion taidemuseon neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunta käsitteli erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman Valtion taidemuseon kansainvälistä arvioinnin valmistelua. 5
2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN Tuloksellisuuden elementit käydään tulosalueittain läpi tulosprisman jaottelun mukaan. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta käsittely poikkeaa niin, että tulosalueittain esitellään vain henkilötyövuodet ja luvussa 2.5 asiaa käsitellään Valtion taidemuseotasolla. 2.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 2.1.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja säilytys Museoiden poikkeuksellisen vilkkaasta näyttelyvuodesta huolimatta myös kokoelmien hoitoon on ehditty panostaa merkittävästi ja 726 kokoelmateosta on konservoitu. Painopistettä on saatu siirrettyä pitkäjänteisemmän toiminnan suuntaan, mikä on kokoelmahoidon kannalta suotuisa kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella tehtävä luonnoskirjojen konservointi (IN- DIKO-projekti) on osaltaan lisännyt panostusta kokoelmiin. I Tulostavoite (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. I Toteuma Valtion taidemuseon kokoelmiin hankittiin yhteensä 141 teosta kokoelman kartuttamismäärärahalla (vuonna 2009 106 kpl). Ateneumiin teoksia hankittiin 13 kpl (26 kpl 2009), Kiasmaan 118 kpl (75 kpl 2009) ja Sinebrychoffille 10 kpl (5 kpl 2009). Kuvataiteen keskusarkiston taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 3 arkistokokonaisuudella, 5 lisälahjoituksella ja 1 talletuksella, leikekokoelma 1191 leikkeellä, av-arkisto oman dokumentointitoiminnan tuloksena 30 videonauhalla ja äänitteellä ja Valtion taidemuseon kirjasto 1420 nimekkeellä. Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena 3100 kuvaa ja ostettiin kaksi, ja digitaalisia kuvakokoelmia kartutti oma tuotanto 10328 kuvauksen sekä 2819 digitointi- ja kuvankäsittelytehtävän myötä. (T) Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuva-arkiston valokuvakokoelmissa oli vuoden päättyessä noin 529 000 kuvaa. Taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat kolmella lahjoituksella ja yhdellä ostolla. Lisäksi viiteen arkistokokonaisuuteen saatiin lisälahjoituksia. KDK-hankkeeseen liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kuluvana kautena Valtion taidemuseon digitointiprojekteja. Hanke eteni suunnitelman mukaisesti painopisteinä luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, Nyblinin lasinegatiivit sekä suomalaisen kuvataiteen bibliografia. 6
Mediataiteen arkistointiprojekti ei saanut enää vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillisrahoitusta, joten yhdessä ministeriön ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa ryhdyttiin etsimään pysyvää ratkaisua arkistoinnin järjestämiselle. Taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokanta otettiin käyttöön, ja uudistettu avtietokanta valmistui. Digitaalisten taideteoskuvien verkkokaupan kehittäminen siirtyi seuraavalle vuodelle johtuen Valtion taidemuseon koko verkkokaupan kehittämishankkeen siirtymisestä. II Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. II Toteuma VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto eli KDK-hankkeeseen. Taidekokoelmat verkossa palvelun sisältö laajeni, Valtion taidemuseon digitointihankkeet etenivät ja digitointistrategia valmistui. VTM on toteuttanut KDK-hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (134 luonnoskirjaa, joissa yhteensä 4006 erillistä merkittyä ja kuvattua sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (378 kpl kuvattu) ja suomalaisen kuvataiteen bibliografia (luetteloitu 2507 viitettä). Tekijänoikeuslain sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen vaati huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikökohtaisesti ja edunvalvonnan valtakunnalllisella tasolla. (T) III Tulostavoite (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkoistointia koskevat käytännöt. III Toteuma Kuvataiteen valtakunnallista dokumentointia ja arkistointia koskeva hanke eteni raportointivaiheeseen. (T) 2.1.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Vaikuttavuuden mittaaminen on yleensäkin vaikeaa museotoiminnassa, mutta erityisen vaikeaa se on juuri tulosalueella I. Vuoden 2010 tulosta arvioitaessa on korostettava sitä taide- ja kulttuurielämän eri sektoreille - erityisesti taiteen ja taidehistorian tutkimukseen - ulottuvaa vaikutusta, joka on nähtävissä sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä ja joka ei redusoidu pelkiksi numeroiksi. Museoiden ja keskusarkiston lähinnä maksuton tutkijapalvelu vastaa monien opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Lisäksi tietovarannoilla on laaja-alaista vaikutusta koko maan kokoelma- ja näyttelypolitiikkaan. Palveluista merkittävä osa suuntautuu sekä Valtion taidemuseon eri museoyksiköissä että maan muissa taidemuseoissa työskenteleville. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi TP 2008 TP 2009 TP 2010 7
sekä konservointi ja säilytys 459 624 554 981 661 696 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 662 071 740 592 812 803 Menot yhteensä 1 121 695 1 295 573 1 474 498 Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto 26 953 27 188 26 275 Käyttöomaisuuden korko 2 986 2 919 1 157 Pääomakustannukset yhteensä 29 938 30 108 27 432 TULOSALUE YHTEENSÄ 1 151 634 1 325 681 1 501 930 TULOSALUEEN SUORITTEET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Taidekokoelmien kartuttaminen - taidehankinnat 155 kpl 106 kpl 141 kpl - lahjoitukset 646 kpl 99 kpl 135 kpl Konservointitoimenpiteet 574 kpl 826 kpl 726 kpl Kuvankäyttöoikeudet 315 sopimusta 297 sopimusta 252 sopimusta TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet 23 26 31 2.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 2.2.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseo näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkoi toimintaansa vuonna 2010. Ryhmän keskeisiä tehtäviä on pitkän aikavälin näyttelysuunnittelu, museoiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen ja näyttelyprojektien ajoitukset päällekkäisyyksien välttämiseksi. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumin kokoelmanäyttelyssä esiteltiin laajempina kokonaisuuksina Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck ja Hugo Simberg. Fokus-otsikon alla nähtiin pienempiä, salikohtaisia näyttelykokonaisuuksia kuten Fokus Hallonblad ja Hommage á Erkki Sakari Heinonen. Erikoisnäyttelyt Ateneumin keväässä nähtiin Kaupungin naiset, mikä toi esille elämyksellisen näkökulman aikakauden helsingittären kulttuuririentoihin kummankin puolen ensimmäistä maailmansotaa. Caj Bremerin retrospektiivinen näyttely esitteli hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. Kesäkaudella nähtiin suomalaisen luonnon ja sen valon kuvaamista esittelevä Veikko Vionojan näyttely. Syyskausi oli omistettu italialaiselle taiteelle. Viiva Italia näyttelyssä olivat edustettuina keskeiset 1900-luvun modernia italialaista taidetta uudistaneet suunnat ja tekijät. Näyttelyn teokset kuuluvat Ateneumin taidemuseon vastaanottamaan ainutlaatuisen laajaan lahjoituskokoelmaan, Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmaan. Syyskaudella esiteltiin myös Kansainvälistä grafiikkaa ja taidegraafikko Viktor Kuuselan elämäntyötä. Lisäksi museossa oli esillä Eino Mäkisen valokuvia 8
ja elokuvia 1920 40 luvuilta. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa. Ulkomaiset yhteistyönäyttelyt Ateneumin taidemuseo valmisteli suomalaisten naistaiteilijoiden näyttelyn Suomalaisen taiteen esittely Pekingissä. Tämän lisäksi Ateneum oli mukana näyttelyhankkeessa Pohjoismaisen taiteen näyttely Italian Villa Manin Passarianossa. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit Nykytaiteen museo Kiasman kokoelmanäyttely Järjestetty juttu käsitteli nykytaiteen tapahtumaluonnetta: miten teokset rakentuvat tai miten taide kohdataan näyttelytilanteessa. Kokoelmanäyttelyyn linkitettiin seuraavat 3 näyttelyä. Yhteisiä asioita on yhteisnäyttely, joka on osa Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston 50-vuotisjuhlaohjelmistoa. Lisäksi esillä olivat Normanin After War teos sekä Cavénin teoksia. Erikoisnäyttelyt Kiasman keväässä nähtiin 30-vuotisen uran tehneen maalarin Olav Christopher Jenssenin näyttely sekä nykytaiteen nousevan nimen Adel Abidinin näyttely. Kesän aikana esillä oli valokuvataitelijija Denise Grünsteinin yksityisnäyttely sekä Kekkosen ajan Suomea ja senaikaista taidemaailmaa luotaava näyttely Ilja Glazunov ja Suomi. Syksyn päänäyttely Cream- Damien Hirst & aikalaiset toi yhteen 16 brittitaiteilijaa. Näyttelyn kokoamisen mahdollisti Kiasman Tukisäätiö. Vuoden lopetti viisi suomalaista nykytaiteilijaa esitellyt Ars Fennica. Studio K:ssa nähtiin vuoden aikana Jussi Kiven installaatio Fire & Rescue Museum, joka oli esillä ennen Kiasmaa Venetsian Biennaalissa 2009. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseon ja pysyvien kokoelmien lisäksi toteutettiin kesäripustus omista kokoelmista. Erikoisnäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseossa oli toimintavuoden aikana esillä neljä erikoisnäyttelyä. Venetsia Naamiohuvien juhlaa esitteli Venetsian karnevaaliperinnettä, veduta-maalauksia sekä Commedia dell Arte-perinnettä menneiltä vuosisadoilta nykypäivään. Näyttely Caravaggio - Pyhän Fransiskuksen arvoitus tarjosi harvinaisen tilaisuuden nähdä Caravaggion kädenjälki Suomessa. Miniatyyritaiteilija Domenico Bossin tuotantoa valottava näyttely peruuntui ja sen tilalla nähtiin Rubens, Brueghel, Jordaens Flaamilaiset mestarit Antwerpenistä. Syksyllä esiteltiin myös nykytaidetta näyttelyssä Hiljaisuuden vyöhyke. Muut toimintayksiköt Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 9
Museopedagoginen toiminta Ateneumin taidemuseon museopedagogisessa toiminnassa keskityttiin kokoelmasektorilla ääniopasaineiston laajentamiseen, jolloin joihinkin kokoelmateoksiin liitettiin murreääniopas. Äänioppaan mahdollisuuksia hyödynnettiin myös Kaupungin naiset näyttelyssä, kun näyttelyn kuraattorin kanssa tuotettiin hänen äänellään puhuva kuraattorikierros. Nykytaiteen museo Kiasman museopedagogisen toiminnan painopisteenä oli kokoelmanäyttelyn oheisohjelmiston tuottaminen. Kultu-ryhmän toiminta huipentui omaan Eka Kerta First Time näyttelyyn ja sen oheisohjelmaan. Näyttelyprojekti toteutettiin osana kokoelmanäyttelyä yhdessä taiteilija Heta Kuchkan kanssa. Projekti oli osa Tate-museoiden ja Pompidou keskuksen kanssa toteutettavaa, vuonna 2011 päättyvää EU-hanketta. Sinebrychoffin taidemuseon museopedagogisen toiminnan painopistealueena oli italialaisen taiteen monikerroksisuus ja vuoden päätapahtuma Venetsia Naamiohuvien juhlaa ympärille rakennettiin erilaisia yleisöjä tavoittava ohjelmisto. Seniori-klubi toiminnassa painottui Online metodin kehittäminen yhteistyössä American Museum of Natural History ja Metropolitan Art Museumin kanssa, minkä avulle toteutettiin kaksi globaalia online-luentoa. Työpajakävijämäärä oli ennätyksellinen 2046 kävijää. Ateneum-salin ja Kiasma teatterin ohjelmatoiminta Ateneum-salin ohjelmisto on yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Ateneum-salin ohjelmiston pääpaino oli Kaupungin naiset näyttelyssä. Kiasma-teatterin kevään esityksien yhteinen teema kiertyi historialliseen, loppumattomaan, yhteisölliseen ja henkilökohtaiseen aikaan. Syksyn kausi käsitteli isoja ja keskeisiä kysymyksiä yksilölle ja samanaikaisesti koko yhteiskunnalle mm. pelkoja, kuolemaa, väkivaltaa, seksuaalisuutta, ikuista elämää, valtaa ja kansallista identiteettiä. Vuoden aikana Kiasma-teatteri teki yhteistyötä usean tapahtumanjärjestäjän kanssa. IV Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 389 000 kävijää, joista noin 236 000 on maksavia kävijöitä. IV Toteuma Vuoden 2010 kävijämäärä oli yhteensä 423 000 kävijää, joista 252 000 oli maksavia kävijöitä. Kokonaiskävijämäärätavoitteet toteutuivat. (T) V Tulostavoite (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. V Toteuma Ateneumin taidemuseo valmisteli suomalaisten naistaiteilijoiden teoksia esittelevän näyttelyn Kiinaan, Pekingiin. Ateneum oli myös mukana Pohjoismaisen taiteen näyttelyhankkeessa Italian Vilkla Manin Passarianossa, jonka suomalaisen taiteen osuus piti sisällään n. 20 teosta 1900- luvun vaihteen molemmin puolin. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Caravaggio Pyhän Fransiskuksen arvoitus oli esillä myös National Museetissa Tukholmassa. Taideteosten lainaus: lainaukset ulkomaisiin näyttelyihin kokoelmista yhteensä 141 kpl. 10
Kokoelmien liikkuvuus: Jäsenyys EU:n kokoelmien liikkuvuutta kehittävässä OMC Expert Group on Mobilty of Collections -työryhmässä sekä pitkäaikaisia kokoelmalainoja käsittelevän ryhmän puheenjohtajuus. (T) Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat verkkopalvelussa julkaistiin kaksi uutta reittiä: Matkakuumetta ja Kalevalan ahoilla. Lisäksi kehitettiin ko. verkkopalvelun sisältökokonaisuuksia, uutena materiaalina ääniopastukset. Lisäksi aloitettiin arkistopedagoginen projekti, jolla avataan verkossa laajalle yleisölle Suomen kuvataiteen ja taide-elämän alkuvaiheita arkisto- ja kirjastokokoelmien avulla. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelulle asetetut tavoitteet saavutettiin lähes tavoitteen mukaisesti. VI Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 90 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. VI Toteuma Tyytyväisyys asiakaspalveluun asettui keskimäärin 89 % tasolle (Ateneumin taidemuseossa 83 % tasolle, Nykytaiteen museo Kiasmassa 90 % tasolle ja Sinebrychoffin taidemuseossa 95% tasolle). (Ks. liite 5). (OT) Ateneumin taidemuseon tavoitetasoa alempi prosentti johtuu siitä, että tuottavuushankkeen vuoksi Ateneum on joutunut luopumaan naulakkopalveluista. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan yleisenä tavoitteena on toisaalta tuottaa näyttelyitä palvelevia julkaisuja (näyttelyluettelot ja oheisjulkaisut) sekä toisaalta omiin kokoelmiin liittyviä julkaisuja ja itsenäisiä tutkimuksia. Valtion taidemuseon 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin kokoomateos Kulttuurin rakentajana, jossa käsitellään taidemuseon toimintaa eri näkökulmista. Ateneumin taidemuseo tuotti Pieraccini kokoelmajulkaisun sekä Viktor Kuusela näyttelyjulkaisun. Kaupungit naiset näyttelyn yhteydessä ilmestyi samaa teemaa käsittelevä Tammen kustantama kirja. Caj Bremerin näyttelyyn tuotettiin näyttelykirja yhteistyössä Musta taide kustantamon kanssa. Maahengen ja K.H. Renlundin museon yhteistyönä syntyi kirja Veikko Vionoja. Tekijämies. Nykytaiteen museo Kiasma julkaisi kokoelmanäyttelystä Järjestetty juttu olevan julkaisun sekä käsioppaan. Olav Christopher Jenssenin Panorama-näyttelyn oheen tuotettiin yhteistyössä Kunsthalle Brandtsin (Tanska) ja Sörlandets Konstmuseumin (Norja) kanssa samanniminen julkaisu. Adel Abidinin näyttelyn oheen tuotettiin oma julkaisu yhteistyössä Näyttelyvaihtokeskus Framen kanssa. Denise Grünsteinin näyttelyjulkaisun kustansi Fälth & Hässlerin Arenakustannus yhteistyössä Kiasman kanssa. Glazunov ja Suomi näyttelyn julkaisu tuotettiin yhteistyössä Kuntsin modernin taiteen museon kanssa. 11
Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyjulkaisu Dominico Bossin miniatyyreistä ei toteutunut näyttelyn peruuntumisen vuoksi. Museon kokoelmateosten verkkojulkaisusta tehtiin alustavaa suunnittelua rakenteesta. Kuvataiteen keskusarkiston 20-vuotisen toiminnan kunniaksi julkaistiin artikkelikokoelma Muisto. Taiteilijakirjeitä, arkistoja ja kokoelmia (toim. Hanna-Leena Paloposki). Keskusarkiston julkaisusarjan Kirjoituksia taiteessa-ryhmässä ilmestyi Riitta Ojanperän väitöskirja Kriitikko Einari J. Vehmas ja moderni taide (toim. Veikko Pakkanen). Lisäksi tehtiin keväällä 2011 julkistettava artikkelikokoelma Ars-näyttelyiden historiasta (toim. Helena Erkkilä ja Maritta Mellais). Kehyksen julkaisuohjelmassa ilmestyivät Museologia-sarjassa Kokoelmalla on tekijänsä (toim. Teijamari Jyrkkiö ja Eija Liukkonen) ja Museotyöntekijöiden käsikirja 6: Taideteosten luettelointiohje (toim. Helka Ketonen). Lisäksi yhteishankkeissa valmistui Suomen museohistoria yhdessä SKS:n, Suomen museoliiton ja Museoviraston kanssa. Lapsia kriisien kuvissa käsittelevä opetusaineisto Lapset kriisien kuvissa kouluille ja taidemuseoille julkaistiin Suomen Planin ja Pedaali ry:n kanssa. Asiantuntijayksiköt Kuvataiteen keskusarkisto, konservointilaitos ja Kehys julkaisivat museoalan ammattilaisille suunnatun Lasuuri -verkkolehden kolme kertaa, joissa teemoina olivat: suurnäyttelytematiikka, museoalan eri professiot sekä kuvataiteen dokumentointi ja arkistointi. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Valtion taidemuseo on mm. antanut asiantuntijalausuntoja ja valmistellut maastavientilupia. Lisäksi taidemuseon eri toimintayksiköt ovat palvelleet koti- ja ulkomaisia museoita, tutkijoita, kuraattoreita, opiskelijoita, tiedotusvälineitä ym. välittämällä tietoa kokoelmien ja näyttelyiden taiteilijoista, teoksista ja arkistomateriaalista sekä museon yleisötyöstä. 2.2.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Valtion taidemuseon vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2010 tulosalueella II näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (erityisesti museoiden näyttelytoiminnassa) tarkastelemalla museoiden kävijöiden määriä ja rakennetta. Kävijöiden määrä ja rakenne Vuonna 2010 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 423 000 kävijää. Tämä ylitti kokonaistavoitteena (näyttelytoiminnan, Ateneum-salin ja Kiasma-teatterin) olleen 389 000 määrän kävijän. Kävijämäärä laski edellisvuotisesta määrästä, jolloin kolmen museon yhteinen lukema oli 585 000. Valtion taidemuseon kävijöiden vuosittainen kokonaismäärä on viiden edellisen vuoden aikana pysytellyt noin 355 000 585 000 kävijän välillä. Ateneumin taidemuseossa vieraili 225 000 kävijää eli 53 % Valtion taidemuseon kokonaiskävijämäärästä, Kiasmassa 165 000 kävijää eli 39 % koko kävijämäärästä ja Sinebrychoffin taidemuseossa 33 000 kävijää eli 8 % koko kävijämäärästä. Kiasman kävijämäärään sisältyy Kiasma- 12
teatterin (8 000 henkilöä) ja kulttuurikeskuksen (9 000 henkilöä) kävijät. Samoin Ateneumin taidemuseon kävijämäärään sisältyy Ateneum-salin kävijät (3 000 henkilöä). Ateneumin taidemuseon kävijämäärä laski huomattavasti kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Nykytaiteen museo Kiasmassa kävijämäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sinebrychoffin taidemuseon kävijämäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion taidemuseon museoyleisöstä 60 % oli pääsymaksun maksaneita kävijöitä, loput olivat joko ilmaislipulla museoon tulleita aikuisia tai alle 18-vuotiaita. Valtion taidemuseon vuosikortteja myytiin vuoden 2010 aikana yhteensä 4 900 kappaletta. Vuosikortin ovat oikeutettuja hankkimaan kuvataidealan opettajat ja opiskelijat sekä kuvataitelijat, ja se mahdollistaa rajoituksettoman sisäänpääsyyn kaikkiin kolmeen Valtion taidemuseon museoon kortin voimassaoloaikana. Ilmaisilloissa oli yhteensä 28 000 kävijää (vuonna 2009: 13 000). Ilmaisilloissa kävijöiden määrä on noussut edellisestä vuodesta vuoden 2008 tasolle (26 000 kävijää). Vuodesta 2008 alkaen ilmaisiltakäytäntö muuttui. Aiemmin ilmaisillat olivat kerran viikossa ja vuodesta 2008 ilmaisiltoja oli kerran kuukaudessa poissulkien suuret erikoisnäyttelyt. (Kävijämääristä enemmän katso liite 4). Valtion taidemuseon ja sen museoyksiköiden verkkosivujen kävijämäärä on yhteensä 865 000. Vähennystä edelliseen vuoteen on tullut 299 000. Laajemmin vaikuttavuudesta: Museoiden näyttelytoiminnan vaikuttavuutta ei voida palauttaa kävijöiden tai päivälehtikritiikkien vuosittaisiin lukumääriin: muutaman sadan kävijän tavoittavalla tapahtumalla saattaa taiteen sisäisen kehityksen kannalta olla huomattavasti enemmän merkitystä kuin suuren kertayleisön saavuttaneella tilaisuudella. Myös yksittäisten tapahtumien tai näyttelyiden suuri määrä sinänsä ei kerro toiminnan vaikuttavuudesta. Laajat ja suuritöiset projektit saattavat olla vaikuttavuudeltaan merkittävämpiä kuin lukuisat pienet projektit. Siksi vaikuttavuuden numeeristen mittausten rinnalla on huomioitava niin sanottu pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Museoiden tulee näyttelytarjonnallaan pystyä kouluttamaan yleisöjään uusiin haasteisiin, vaikka tämän toiminnan vaikuttavuus voitaisiinkin todentaa vasta pidemmällä aikajänteellä. Tuotokset ja laadun hallinta TULOSALUEEN SUORITTEET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Näyttelyt (kpl) 29 32 25 Julkaisut (kpl) 13 10 8 Yhteistuotantojulkaisut (kpl) 6 Kävijätutkimusten tulokset Näyttelyihin liittyvät kvantitatiiviset kävijätutkimukset kuuluvat jokaisen museoyksikön tehtäviin. Kehyksen tehtävänä on yleisötutkimusten yleinen koordinointi ja syventävät yleisötutkimukset. Kaikissa museoyksiköissä on ollut käytössä kuusi viimeistä vuotta yhtenäinen kyselylomakepohja, joka mahdollistaa vuosittaisen vertailun. 13
Ateneumin taidemuseossa järjestettiin kaksi kävijätutkimusta kesän ja syksyn päänäyttelyiden yhteydessä. Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestettiin yksi kävijätutkimus syksyn aikana ja Sinebrychoffin taidemuseossa yksi kevään aikana. Ateneumin taidemuseosta vastaajia oli 404, Nykytaiteen museo Kiasmasta 502 ja Sinebrychoffin taidemuseosta 249. Vuoden 2010 kvantitatiivisten kävijätutkimusten vastaajamäärä oli kokonaisuudessaan 1 155. Kävijätutkimuksin on seurattu asiakaspalvelulle asetetun tavoitteen toteutumista (tavoite VI). Vuoden 2010 aikana tehtiin Sinebrychoffin taidemuseon kävijöihin kohdistuva syventävä yleisötutkimus, jossa kartoitettiin kvalitatiivisin menetelmin kävijöiden mielikuvia Sinebrychoffin taidemuseosta ja sen kokoelmatoiminnasta sekä vanhasta esittävästä taiteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös museovierailuja Flaamilaiset mestarit Antwerpenistä -näyttelyssä. Lisäksi Ateneumin taidemuseossa kartoitettiin näkövammaisen näyttelyvieraan kokemuksia Caj Bremerin valokuvanäyttelyn kuvailutulkkauksesta. Toiminnallinen tehokkuus / maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Oheisesta kustannusvastaavuuslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2010 liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden tuotot olivat 3 611 000 euroa ja kokonaiskustannukset 17 021 000 euroa. Käyttöjäämä oli -2 745 000 euroa, alijäämä -13 410 000 euroa ja hintatukea käytettiin 2 523 000 euroa. Tulosalue II:n toiminta rahoitetaan asiakkaalta saatavien aitojen tuottojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa kulttuuripoliittisista syistä myönnettävällä hintatuella. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kokonais- ja erilliskustannuksista katetaan tuotoilla. VII Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Tuotoilla katetaan 13 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. b) Tuotoilla katetaan 40 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. VII Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Tuotoilla katettiin 21 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. (T) b) Tuotoilla katettiin 57 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. (T) Tuotot kattoivat kokonaiskustannuksista 21 %, mikä ylitti tavoitteena olleen 13 %:n 8 prosenttiyksiköllä. Yhdessä hintatuen kanssa tuotot kattavat 36 % kokonaiskustannuksista. Tuotot kattoivat erilliskustannuksista 57 %, mikä ylitti 40 %:n tavoitteen 17 prosenttiyksiköllä. Tavoitteen ylittymistä selittää se, että tuotot muodostuivat 1 306 000 euroa arvioitua suuremmiksi erilliskustannusten ollessa 652 000 euroa arvioitua suuremmat. Hintatuella katettiin maksullisen toiminnan erilliskustannuksista 40 %. Julkisoikeudelliset suoritteet 14
Taidemuseolle kertyi vähäinen määrä tuottoja taideteosten maastavientipäätöksistä, jotka ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia suoritteita. Päätöksiä tehtiin kertomusvuonna 19 ja niistä kertyi tuottoja 1 630 euroa (à 86 euroa). Julkisoikeudellisista suoritteista ei ole esitetty erillistä kustannusvastaavuuslaskelmaa niiden vähäisyydestä johtuen. 15
Kustannusvastaavuuslaskelma 2010, tulosalue II 2008 2009 2010 2010 (tp) (tp) (tp) (tavoite) TUOTOT euroa euroa euroa euroa Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Pääsymaksut 1 981 536 3 942 209 2 437 997 1 742 000 Julkaisumyynti 210 528 327 460 196 989 50 000 Muut tuotteet ja palvelut 612 343 843 681 557 641 215 000 Maksullisen toiminnan muut tuotot Vuokratuotot 510 117 541 617 418 185 298 000 Tuotot yhteensä 3 314 525 5 654 967 3 610 812 2 305 000 ERILLISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet tarvikkeet ja tavarat 161 109 225 088 198 778 259 000 Henkilöstökustannukset 4 308 144 4 185 465 4 444 971 4 086 000 Palvelujen ostot 1 117 165 1 922 934 1 014 764 1 186 000 Muut erilliskustannukset 298 051 1 959 826 697 069 173 000 Erilliskustannukset yhteensä 5 884 469 8 293 312 6 355 582 5 470 000 Käyttöjäämä -2 569 944-2 638 344-2 744 770-3 399 000 YHTEISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 5 195 239 5 697 167 5 216 652 5 793 000 Poistot 127 348 108 868 90 451 128 000 Korot 24 440 25 212 9 248 14 000 Muut yhteiskustannukset sis.vuokrat 5 316 382 5 571 079 5 348 477 6 168 000 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 10 663 410 11 402 327 10 664 828 12 103 000 KOKONAISKUSTANNUKSET Kokonaiskustannukset 16 547 879 19 695 639 17 020 410 17 807 000 Alijäämä -13 233 354-14 040 672-13 409 598-15 502 000 Kustannusvastaavuus-% 20 % 29 % 21 % 13 % Maksuperustelain 7.1 :ssä tarkoitettu muiden suoritteiden hintatuki 1 myönnetty 3 258 898 3 071 004 4 204 409 käytetty 2 227 066 1 799 595 2 522 626 1 Hintatuessa on mukana myös edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. 16
Toiminnallinen tehokkuus / taloudellisuus TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 2009 2010 Näyttelykäynnin keskihinta (näyttelytoiminnan menot / kävijät) 3,5 3,4 3,6 7,7 6,2 (euro) Näyttelykäynnin keskitulo (pääsylipputulot/kävijät) (euro) 3,6 2,9 4,0 6,7 5,8 Kävijöitä tunnissa (kävijät / vuoden aukiolotunnit) 53 44 61 77 55 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät / painokset (%) 49 35 25 53 13 Näyttelykäynnin keskihinta laski edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijöiden määrä väheni 162 000 ja näyttelytoiminnan toimintamenot laskivat 1 878 000 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Näyttelykäynnin keskitulo laski vuoteen 2009 verrattuna. Maksavien aikuisten kävijöiden osuus laski kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja vastaavasti ilmaiskävijöiden osuus nousi. Tuntia kohden laskettujen kävijöiden määrä laski pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Myytyjen näyttelyjulkaisujen osuus painetuista julkaisuista oli 13 % vuonna 2010. Erityisen alhaiseen tunnusluvun arvoon vuonna 2010 vaikuttaa se, että vuoden 2010 painetuista julkaisuista poikkeuksellisen suuri osa painettiin loppuvuodesta, minä seurauksena niiden myynti joko suureksi osaksi tai kokonaan ajoittuu vuodelle 2011.Viimeksi mainituista on esimerkkinä Ateneumin suurnäyttelyn Arjen sankarit julkaisu sekä ARS historiikki. TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 1 772 480 4 503 232 2 625 061 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut (sis. museopedagogiikka sekä tanssi, teatteri, 3 591 141 3 298 473 3 327 290 musiikki, elokuva) Julkaisutoiminta 492 752 586 847 367 155 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 281 349 156 383 208 267 Taideteosten lainaustoiminta 77 093 88 385 102 517 Menot yhteensä 6 214 816 8 633 320 6 630 351 Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto 127 348 108 868 90 451 Käyttöomaisuuden korko 14 107 11 690 3 984 Vaihto-omaisuuden korko 10 333 13 522 5 265 Muut laskennalliset kustannukset sis. varaston vuokra 161 226 161 226 161 226 P-o-kust.+ muut lask.kustannukset 313 014 295 307 260 925 yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ 6 527 830 8 928 626 6 891 276 Yllä esitetyt tulosaluekohtaiset kustannukset ja aikaisemmin esitetyn kustannusvastaavuuslaskelman kokonaiskustannukset kuvaavat molemmat tulosalue II:n kustannuksia. Laskelmien ero johtuu siitä, että kustannusvastaavuuslaskelman kustannuksiin on kohdistettu tulosalue II:n osuus tulosalue IV:n kustannuksista, kun sitä vastoin tässä laskelmassa on tulosalueen II erilliskustannukset. Tämä näkyy kustannusvastaavuuslaskelman kohdissa tukitoimintojen kustannukset ja muut yhteiskustannukset sisältäen vuokrat. 17
TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet 111 105 109 2.3 TAIDEMUSEOLAITOKSEN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 2.3.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan kehittämisen painopiste oli valtakunnallisessa kokoelmahallinnan koordinointityössä. Pilottihanke kuntien taidekokoelmavarantojen kartoittamiseksi ja hallinnoimiseksi jatkui. Museokokoelmista tehtäviä poistoja koskeva valtakunnallista ohjeistusta edistettiin TAKOtyöskentelyyn liittyvän kokonaisaikataulun puitteissa. Kehys osallistui kokoelmien liikkuvuuden edistämiseen Euroopan Unionin OMC Mobility of Collections työryhmässä. Kehys toimi vastuullisena osajärjestäjänä EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2,0 hankkeessa ja vastasi kokoelmien liikkuvuutta käsittelevän käsikirjan, Encouraging Collections Mobility A Way Forward for Museums in Europe, toimittamisesta ja julkaisemisesta. Kehyksen vuotuinen päätapahtuma, Teemapäivät, käsitteli kokoelmapolitiikkaa, erityisesti objektien ja dokumenttien suhdetta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kulttuuria kaikille neuvontapalvelun toiminta jatkui erillisrahoituksella. Vuoden 2010 alusta toimintakonsepti laajentui käsittämään monikulttuurisuuskysymykset. Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Yhteistyöhankkeiden yleisenä tavoitteena ovat maamme visuaalisen kulttuurin laajempi tunnettuus kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötahoina ovat korkeakoulujen, kulttuuri- ja oppilaitosten lisäksi sponsorit ja muut taloudelliset yhteistyökumppanit. Sponsorihankinnasta vastasi edelleen Image Match Oy. Nykytaiteen museo Kiasma on hoitanut mediasponsoreidensa hankinnan itse. Kiasman tukisäätiön kanssa tehtävä yhteistyö vakiintui. Kiasman Juhlavuoden Valtuuskunnan toimintakausi jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tutkimusprojektit Ateneumin taidemuseon tutkimustoiminta suuntautui taidemuseon kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen, tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Vuonna 2009 on alkanut monivuotinen kansainvälinen tutkimus- ja näyttelyprojekti European Revivals Myths, Legends and Dreams of a Nation. Projekti jatkui vuonna 2010 Irlannissa järjestetyllä konferenssilla. 18
Kuvataiteen keskusarkiston omia tutkimusprojekteja olivat arkiston 20-vuotisjuhlajulkaisu, Erkki Sakari Heinosen focusnäyttely, Ars-näyttelyiden historia sekä arkistopedagogiikkaan liittyvä tutkimus. Kuvataiteen kansallisen bibliografiahankkeen sisältötuotanto jatkui opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun erillisen määrärahan turvin. Kehyksen koordinoima tutkimushanke Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuudesta saatiin päätösvaiheeseen ja Sinebrychoffin taidemuseon osalta kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus käynnistettiin. Kehyksen tekemät yleisötutkimukset keskittyivät laadullisten tutkimusten piiriin. (ks. Liite 5). Konservointilaitoksen kokoelmateoksiin kohdistuva materiaalitekninen tutkimus ei etene selkeinä projekteina, vaan on jatkuvaa tietokantojen ja vertailumateriaalien keräämistä. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa toteutettiin aiemmin hyväksi koetun käytännön mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta. Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toimiminen asiantuntijana Valtion taidemuseon henkilöstö osallistui aktiivisesti oman alansa seminaareihin ja toimi luennoitsijoina kansainvälisissä kongresseissa. 2.3.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueen III toiminnot ovat keskenään varsin erilaisia. Kullakin toiminnolla on oman tyyppistä vaikuttavuutta, joka on usein vaikeasti jäsennettävissä ja varsinkin mitattavissa. Koska toimintojen kustannukset ovat lisäksi suhteellisesti katsoen varsin vähäisiä, ei niiden vaikuttavuutta mitata säännöllisesti. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 408 637 417 279 464 812 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 296 584 147 133 162 572 Tutkimusprojektit 240 615 120 439 76 234 Julkaisuvaihto 0 0 234 Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana 31 512 32 891 25 845 Menot yhteensä 977 349 717 743 729 696 Pääomakustannukset 19
Käyttöomaisuuden poisto 21 367 14 114 10 467 Käyttöomaisuuden korko 2 367 1 516 461 Pääomakustannukset yhteensä 23 734 15 630 10 928 TULOSALUE YHTEENSÄ 1 001 183 733 372 740 624 TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet 19 14 12 2.4 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT (TA IV) 2.4.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Valtion taidemuseon digitointistrategia valmistui ja niin ikään Kestävän kehityksen strategia saatiin päätösvaiheeseen. Erikseen vahvistettiin Kaikkien taidemuseo-strategian jalkauttamista ja käynnistettiin seurantatyö. Kokoelmapoliittisen ohjelman ja arviointistrategian päivitys siirtyi vuodelle 2011. Valtion taidemuseon sisäinen arviointi valmistui ja ulkoinen käynnistettiin. Arvioinneista enemmän luvussa 5. Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Valtion taidemuseon viestinnän painopisteenä oli sisäisen viestinnän, erityisesti intranetin käytön vahvistaminen, joka toteutettiin sisäisenä koulutuksena sekä toisena painopisteenä Valtion taidemuseon portaaliuudistus, mikä saatiin julkaisuvaiheeseen. Markkinoinnissa paneuduttiin sponsorihankintaa koskevaan kehitys- ja ohjeistustyöhön sekä yritysyhteistyön kokonaiskustannusten ja tuottojen kehittyneempään hallintaan. Ateneumin taidemuseossa viestintä- ja markkinointi sektori panosti erityisesti Kaupungin naiset-, Veikko Vionoja- ja Pieraccini -näyttelyiden markkinointiin. Oheistuotteiden valikoimaa laajennettiin ja kokoelmien saavutettavuutta pyrittiin lisäämään mm. digitaalisia viestintävälineitä kehittämällä (verkkotiedotus, verkkolehti ja plasmanäytöt). Nykytaiteen museo Kiasman viestinnässä jalkautettiin Kiasma-lehden uudistus lukuun ottamatta jakelun osuutta sekä ARS 11- näyttelystä laadittiin alustava viestintäsuunnitelma. Markkinoinnin pääpaino on ollut erityisesti sähköisessä markkinoinnissa, segmentoinnissa ja kanta-asiakkuuden kehittämisessä. Sinebrychoffin taidemuseo otti käyttöön oman Facebook-sivuston. Lisäksi tehtiin selvitys mahdollisuudesta lähettää sähköinen uutiskirje, mutta hankkeesta luovuttiin kustannussyistä. Museon myyntituotevalikoimaa laajennettiin museon kokoelmiin ja erikoisnäyttelyiden teemoihin liittyvillä tuotteilla. Kävijätutkimukset (ks. asiakirjan liite 5). Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 20
Valtion taidemuseossa noudatettiin VTM:n henkilöstöstrategiassa ja toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Vuonna 2010 kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen ja omaehtoisen koulutuksen tukemiseen. Vuonna 2010 käynnistettiin perehdyttämisohjelma ja tulokaspäivät ja jatkettiin mm. saavutettavuus- ja diversiteettikoulutusta. Henkilöstöhallinnossa keskityttiin palvelukeskusyhteistyöhön, sen sujuvuuteen siihen liittyvien käytäntöjen seurantaan ja kehittämiseen sekä yhteistyöstä tiedottamiseen. Palvelukeskushankkeeseen liittyen otettiin käyttöön uusi henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmä, uusittiin henkilöstöhallinnon ohjeita, sääntöjä ja lomakkeita sekä valmisteltiin itsepalvelutoimintoihin siirtymistä. VIII Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. VIII Toteuma Henkilöstön osaamisen kehittämistä edistettiin osaamistyöryhmän laatiman koulutusohjelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin tulokaspäiväkoulutusta, saavutettavuus- ja diversiteettikoulutusta, asiakaspalveluhenkilökunnan kielikoulutusta ja jatkettiin taiteen tutkimusta koskevaa In house luentosarjaa, jossa Valtion taidemuseon henkilöstö esittelee tutkimushankkeitaan. (T) Tietohallinto Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy vuosina 2008 2011 useita opetus- ja kulttuuriministeriön tukemia hankkeita Valtion taidemuseossa. Yksi keskeisiä kansallisia hankkeita on digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen. CSC Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa toteutetun järjestelmäpalvelujen käyttöönottoprojekti vietiin loppuun ja järjestelmän käyttöä laajennettiin suunnitelmien mukaisesti. Muille museoille suunnattavan Muusa-palvelun maksullista palvelutoimintaa ylläpidettiin ja kehitettiin sekä Muusa-ohjelmiston kehitystyötä jatkettiin tavoitteiden mukaisesti. Tietohallinto on ollut mukana useissa Valtion taidemuseon ja yksiköiden kehittämishankkeissa ja lisäksi tietohallinto on tukenut osaamisen kehittämistä jatkamalla henkilökunnan vakiomuotoista atk-koulutusta. Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa toteutettiin Vermon varastorakennuksen laajennustyö yhteistyössä Senaatti-kiinteistön kanssa. Lisäksi Ateneumissa uusittiin rakennusautomaatio-järjestelmä. Energian kulutuksen osalta saavutettiin asetetut säästötavoitteet (8 %) huolimatta koko vuoden vaikeista sääolosuhteista. Lasku johtui osittain uusitusta, rakennusautomaation avulla ohjattavien koneiden käyttöajan pienenemisestä sekä osin edellisvuotta pienemmästä kävijämäärästä. Materiaalihallinnossa tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönotto siirtyi vuodelle 2011. Turvallisuus- ja riskihallinnossa valmistui turvallisuusstrategia, joka esitettiin johtoryhmän hyväksyttäväksi. Samalla päätettiin muuttaa turvallisuuskoordinaatiotyöryhmän kokoonpanoa vaihtamalla palveluesimiehet yksiköiden johtajiin. Turvallisuusstrategian mukaisten tehtäväluetteloiden laatiminen aloitettiin sekä suunniteltiin ulkopuolista auditointia vuodelle 2011. Riskienhallintaprosessissa keskityttiin käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen. 21
Pelastusharjoitusten ja turvallisuuskoulutuksien järjestämistä, arviointeja ja raportointeja jatkettiin. Harjoituksissa opeteltiin uhkatilanteiden hallintaa. Kuljetussektorilla kuljetustilauksia toteutettiin 602 kpl (vuonna 2009: 609 kpl) ja ajokilometrejä kertyi 52 000 (vuonna 2009: 44 400 km). Taiteen osuus vuoden 2010 ajokilometreistä on yli 80 %. Tavoitteena ollut 14 päivän tilausaika toteutui 54,7 %:ssa tilauksista, mikä oli selkeä parannus edelliseen vuoteen nähden (vuonna 2009: 48,4 %). Muut hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyi taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti tekijänoikeuslain sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen vaati huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Vuonna 2010 painottuivat sopimuslisenssijärjestelmän käyttöönotto taidemuseoiden alueella, aineistojen arkistoinnin ja digitoinnin oikeudellisten ongelmien kartoitus ja ratkaisumallit etenkin suhteessa Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen. Lisäksi oikeudelliset palvelut osallistui aktiivisesti KAM-yhteistyöhön ja kokoelmien liikkuvuutta koskevaan EU-koulutuksen sisällölliseen kehittämiseen ja toteutukseen. Asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa voimavaroja kohdennettiin päätearkistoaineistojen luettelointi-, nimiöinti- ja tilastointitapojen kehittämiseen. Taloushallinnossa keskityttiin palvelukeskusasiakkuuden ja siihen liittyvien käytäntöjen vakiinnuttamiseen omalla sektorillaan sekä yksiköiden ohjaukseen. Asiakkuus ja käytännöt ovat pääosin vakiintuneet. Lisäksi otettiin uusi matkanhallintajärjestelmä M2 käyttöön. 2.4.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueelle IV kuuluvat hallinto- ja tukipalvelut on museon sisälle kohdistuvaa palvelutoimintaa. Sen vaikuttavuuden selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2004 ensimmäistä kertaa museon sisäinen kysely sisäisten palveluiden toimivuudesta. Kysely on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein, mutta toistaiseksi kyselyä ei ole pystytty toteuttamaan. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TUNNUSLUVUT 2006 2007 2008 2009 2010 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista (%) 17 17 14 14 16 Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2010 oli 16 %. 22
TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TP 2008 TP 2009 TP 2010 TOIMINNOITTAIN Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus 1 327 643 1 096 242 1 090 824 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 427 076 569 266 456 570 Tietohallinto 677 062 734 210 861 935 Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä 9 811 714 9 550 989 turvallisuus- ja riskihallinto 9 252 024 Museotekniset palvelut ja kuljetus 935 447 1 028 343 1 025 737 Muut hallinto- ja tukipalvelut 1 550 455 1 971 737 1 572 328 Menot yhteensä 14 169 707 15 211 513 14 560 785 Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto 97 209 98 662 66 316 Käyttöomaisuuden korko 10 768 10 594 2 921 Pääomakustannukset yhteensä 107 977 109 256 69 237 TULOSALUE YHTEENSÄ 14 277 684 15 320 769 14 630 022 TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET TP 2008 TP 2009 TP 2010 Tulosalueen henkilötyövuodet 84 96 77 2.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen luvut perustuvat pääosin henkilöstötilinpäätöksen lukuihin. Vertailun vuoksi lukuja seurataan kolmen vuoden osalta. Valtion taidemuseo siirtyi käyttämään vuoden 2010 alusta lukien uutta henkilöstötietojärjestelmä Primaa. Vanhan järjestelmän tiedontuotannon luotettavuudessa oli ongelmia. Vuosien 2009 ja 2010 väliset suurehkot erot saattavat osittain johtua tietojärjestelmämuutoksesta. Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut TP 2008 TP 2009 TP 2010 Henkilöstön lukumäärä (tilanne 31.12.) 279 (vak. 214) 287 (vak. 203) 224 (vak. 202) Edellisen muutosprosentti (tilanne 31.12.) - 2 % + 3 % - 22% Henkilötyövuodet 237 241 229 Keski-ikä 46,3 45,1 46,6 Ikäjakauma 55 68 45 54 35 44 19 34 Vakinaiset (lukumäärät ja prosenttiosuudet) Naiset Miehet Määräaikaiset Naiset Miehet 22 % 24 % 24 % 30 % 139/65 % 75/35% 25 % 29 % 23 % 23 % 132/65 % 71/35 % 26 % 30 % 28 % 16 % 105/61 % 71/39 % 47/75 % 16/25 % 56/67 % 28/33 % 32/67 % 16/33 % Osa-aikaiset, lukumäärä ja prosenttiosuus 22/7,9 % 25/9,9 % 11/4,9 % Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) 86 87 86 Valtion taidemuseon henkilöstön lukumäärä laski huomattavasti vuoden 2009 lopun tilanteesta. Laskuun vaikutti erityisesti määräaikaisen henkilöstön vähäinen määrä vuoden 2010 lopussa, koska tällöin ei ollut isoihin näyttelyihin liittyviä lisätyövoimatarpeita. Vakinaisia virkoja lakkautettiin yksi. 23