TILINPÄÄTÖS 2012 YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS Kouvolan kaupunki 1
KOUVOLAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristötilinpäätöksen tarkoitus Tietoja kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä ympäristömenoista ja -tuloista tarvitaan sekä oman toiminnan että viranomaistehtävien osalta mm. - toiminnan johtamisessa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa - talouden ja toiminnan suunnittelussa ja seurannassa - ympäristöasioiden taloudellisten vaikutusten selvittämisessä - ympäristöriskien hallinnassa - tiedottamisessa asukkaille ja muille sidosryhmille Tilivuosista 2009, 2010 ja 2011 on kerätty taloustiedot ympäristöasioista erilliseen ympäristötilinpäätökseen. Tässä ympäristötilinpäätöksessä esitetään vuoden 2012 taloudelliset tunnusluvut ja lyhyt raportti ympäristöasioiden taloudellisista vaikutuksista sekä vertailu vuosien 2009-2011 tunnuslukuihin. Ympäristötaloustietojen keruujärjestelmä Kaupungin taloushallintajärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan ne kerätään edelleen manuaalisesti toimijoilta vuoden lopuksi. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätöksen kattavuus Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja -kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaispalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt (mm. KSS Energia Oy) ja osakkuusyhteisöt (mm. Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Jäte Oy) eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristömenot määritellään ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuviksi menoiksi. Ympäristönsuojelutoimenpiteet on määritelty yleiseurooppalaisen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokituksen mukaan. Komission suosituksen mukaan ympäristömenoja aiheutuu niistä toimista, joihin kirjanpitovelvollinen tai joku muu sen puolesta ryhtyy torjuakseen, korjatakseen tai lieventääkseen toimintansa aiheuttamia ympäristövahinkoja. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Komission suosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli ei ole mahdollista erottaa niitä kirjanpitovelvollisen menoista. Kaikkia ympäristötaloustietoja ei olekaan saatu kirjanpidosta tai virallisista tilinpäätöstiedoista vaan ne on osittain arvioitu. Tietoja joudutaan keräämään manuaalisella erilliskeräyksellä, mistä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Monet toiminnot pitävät sisällään ympäristömenoja ja ympäristötoimenpiteet ovat kytkeytyneet kiinteästi toimintaan, joten kaikkia kustannuksia ei ole vielä pystytty ilmoittamaan tai ne ovat arvioita. Menojen ja tulojen suuruusluokka on kuitenkin oleellisinta. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. 2
Kirjanpitolautakunta suosittelee, että tilinpäätösaineistossa esitettäisiin kirjanpitovelvollisen toiminnan ympäristönäkökohtiin liittyvät toimintaperiaatteet ja ympäristöjärjestelmät, merkittävät ympäristönäkökohdat ja parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla sekä ympäristönsuojelutoiminnan taso suhteessa ympäristönsuojeluvaatimuksiin silloin, kun ne liittyvät olennaisesti kirjanpitovelvollisen taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai kirjanpito-velvollisen liiketoiminnan kehitykseen. Kirjanpitolautakunta on suositellut myös ympäristöasioita koskevien tunnuslukujen, kuten energian kulutuksen, materiaalien kulutuksen, veden kulutuksen, päästöjen ilmaan ja vesistöihin, jätemäärien ja ympäristömenojen esittämistä. Kirjanpitolautakunta on antanut viimeisimmän yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksessä vuonna 2009. Ohjeen lähtökohtana on ollut Euroopan yhteisöjen komission suositus vuodelta 2001. Tässä ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu kyseistä ohjetta. Ympäristötalouden tunnusluvut Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja voidaan vertailla. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on kohdennettu ympäristönsuojelun eri osa-alueille: ulkoilman- ja ilmastonsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn, jätehuoltoon ja roskaantumiseen, maaperän ja pohjaveden suojeluun, melun ja tärinän torjuntaan, luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun, ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Taulukko 1. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2012. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 57 1243 162 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 7475 5570 4453 3. Jätehuolto ja roskaantuminen 1132 1308 0 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 0 5. Melun ja tärinän torjunta 0 25 470 6. Luonnon- ja maisemansuojelu 39 20 0 7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 32 497 0 8. Ympäristönsuojelun edistäminen 1 196 2498. Yhteensä 8736 8858 7583 3
Kuva 1. Kouvolan ympäristötuottojen ja -kulujen jakauma 2012 4
Taulukko 2. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Tunnusluvut v. 2009 v.2010 v.2011 v. 2012 Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, 74 80 93 100 /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, 87 73 80 101 /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista, 4,9 4,0 39 14,9 % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, 16 17 166 87 /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, 103 109 116 98 % Kunnan maksamat jätevesimaksut, 309918 97285 112648 129238 Jätevesilaitoksen nettotulot/menot 704147 1804515 2488135 423540 Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, 654320 710345 795489 1357574 Jätehuollon nettotulot/menot, -24968-312072 -311436-302592 Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista - Asukasmäärä (tuhat asukasta) 88 88 87,5 87,3 - Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) 166784 358010 419553 434543 - Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 604642 809294 894171 944623 (1000 ) - Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) 28153 36901 36641 50734 Ympäristötuotot Kouvolan kaupungin yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2012 olivat 8,7 milj. euroa joka on 2 % kaupungin kaikista toimintatuotoista. Asukasta kohden ympäristötuottoja kertyi 100 euroa. Ympäristötuotoista suurimman osan, 86 % muodostivat vesiensuojeluun ja jätevesien käsittelyyn liittyvät tuotot, joita oli yhteensä 7,5 milj. euroa, mikä on 600 000 euroa enemmän kuin vuonna 2011. Tuotot muodostuivat yksinomaan jätevesimaksuista. Toiseksi eniten, 13 %, ympäristötuottoja kaupunki sai jätehuollosta ja roskaantumisen ehkäisemisestä, yhteensä 1,13 milj. euroa, mikä koostui kokonaan ekomaksuista. Maankaatopaikkamaksuista kertyi 32 000 euroa. Ulkoilman ja ilmastonsuojelun osalta kaupungille kertyi ympäristötuottoja 57 000 euroa, mikä koostui joukkoliikenteen kehittämistuista ja katu- ja tiepölyn sidonnan myynnistä yksityisille. Tulokohdassa näkyy myös teollisuuden osuus ilmanlaadun tarkkailusta. Muita tuloja tuli luonnon- ja maisemansuojelusta sekä ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Maaaineslupamaksuja kertyi 39 000 euroa, mikä on 59 % vuoden 2011 tuotosta. Ympäristönsuojelun vi- 5
Ympäristökulut Ympäristöinvestoinnit ranomaistehtävien hoidosta kaupunki sai tuottoja ympäristölupien ja ilmoitusten käsittelymaksuina yhteensä 32 000 euroa, 78 % enemmän kuin vuonna 2011. Kaupungin ympäristökulut olivat tulosalueiden ilmoitusten perusteella vuonna 2012 yhteensä 8,9 milj. euroa, mikä on 0,9 % kaupungin kaikista toimintamenoista (poistot mukana). Asukasmäärään suhteutettuna ympäristötoimintakulut ja poistot olivat 101 euroa/asukas. Myös kuluista suurin osa (63 %) koostui vesiensuojelun ja jätevesien käsittelyn vaatimista menoista, joita oli yhteensä 5,6 milj. euroa, mikä on n. 1,5 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Suurin kuluerä oli jäteveden puhdistus, josta aiheutui kuluja 3,2 milj. euroa. Viemäriverkon käyttöön ja kunnossapitoon meni 1,8 milj. euroa. Lisäksi kaupunki avusti vesiosuuskuntia viemäröinnissä 550 000 eurolla, mikä on 150 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Toiseksi suurin ympäristömenoerä oli jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy, jota toteutettiin 1,3 milj. eurolla, mikä on 15 % ympäristökuluista. Summa on pienentynyt edellisvuodesta 770 000 eurolla. Kustannus muodostui ongelmajätemaksuista, hyötyjätepisteistä, neuvonnasta ja ohjeistuksesta sekä kaupungin rakennusten jätehuoltomaksuista (670 000 euroa, mikä on 87 000 enemmän kuin edellisvuonna). Vanhoista kaatopaikoista syntyi kustannuksia 83 000 euroa (jätehuollon ympäristövaikutusselvitykset). Maankaatopaikan hoitokustannukset olivat 33 000 euroa. Luvattomista kaatopaikoista ja muusta roskien siivouksesta kertyi kuluja 14 000 euroa. Ilman- ja ilmastonsuojelua kaupunki kustansi 1,2 miljoonalla eurolla, mistä suurin osa, 421 000 euroa, muodostui hiekoitushiekan poistosta ja pölynsidonnasta. Päästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista kertyi kuluja 85 500 euroa. Ilmanlaadun yhteistarkkailusta muodostui kaupungille kuluja yhteensä 29 000 euroa. Joukkoliikenteen kehittämiseen käytettiin 44 000 euroa ja kevyenliikenteen väylien ja bussipysäkkien kunnossapitoon kevyen- ja joukkoliikenteen edistämiseksi käytettiin 663 000 euroa. Maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä melun- ja tärinäntorjunnasta ei muodostunut kuluiksi laskettuja kustannuksia. Melun- ja tärinäntorjunnan kustannukset ovat investoinneissa. Luonnon- ja maisemansuojelun kuluja ilmoitettiin 19 500 euroa, mikä muodostui luontoselvityksistä, maisematyöluvista ja maa-aineslupien viranomaistehtävistä. Ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin kaupunki käytti hiukan edellisvuotta enemmän, yhteensä 497 000 euroa. Ympäristönsuojelun edistämiseen liittyviä kuluja oli yhteensä 196 000 euroa ympäristöjohtamiseen ja -kehittämiseen liittyen, mm. EkoKymenlaakso-hankkeeseen, laitehankintoihin, kummiluokkatoimintaan, ympäristö- ja ekotukikoulutukseen sekä puurakentamisen edistämiseen. Ympäristönsuojelua edistetään monella tavalla myös niin, että niistä ei näy erillisiä kuluja. Näillä toimilla on kuitenkin merkitystä ympäristönsuojelun kannalta. Kaupungin ympäristöinvestoinnit olivat tilikaudella 2012 yhteensä 7,6 milj. euroa, mikä on 15 % kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohden laskettuna ympäristöinvestointeja kertyi 87 euroa/asukas. Suurin investointikohde oli edelleen vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, mihin ohjattiin 4,45 milj. euroa, eli 59 % investoinneista, mikä on alle puolet vuoden 2011 tasosta. Tästä 2,96 milj. euroa käytettiin jäteveden puhdistuksen investointeihin ja 1,5 milj. euroa viemäriverkostoon. Meluntorjunnan investointeihin eli meluesteiden rakentamiseen käytettiin 470 000 euroa. 6
Ympäristönsuojelun edistämiseen on investointeja merkitty 2,5 milj. euroa, mikä koostuu ekotehokkuutta parantavista toimenpiteistä, kuten lämmöneristyksen, talotekniikan ja rakennusautomaation uusimisesta useissa eri investointikohteissa sekä katuvalosaneerauksesta. Tämä on 33 % kaupungin ympäristöinvestoinneista. Investointien korkokuluja ei ole huomioitu. Kuva 2. Kouvolan ympäristöinvestointien jakauma 2012 Ympäristövastuut Komission suosituksen mukaan ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jonka täyttäminen todennäköisesti johtaa taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtymiseen pois kirjanpitovelvollisen toiminnan piiristä. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Taloustietojen vertailu 2009 2012 Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuonna 2012 ovat kokonaisuutena kasvaneet alla olevan taulukon mukaisesti vertailuvuosiin 2009-2011 verrattuna, lukuun ottamatta vuoden 2011 ympäristöinvestointeja. Ensimmäisen kerran ympäristökulut olivat ympäristötuottoja suuremmat. Ympäristönsuojelun kannalta tilanne on pysynyt jokseenkin ennallaan. Sekä ympäristötuottojen että -kulujen osuus koko kaupungin vastaaviin lukuihin nähden kasvoi hieman edellisvuodesta. Investointien osalta vastaavasti ympäristöinvestointien osuus pieneni selvästi, mutta oli kuitenkin yli kolminkertainen vuoteen 2010 verrattuna. Ympäristötilinpäätöksen tietojen keruun ohjeistusta on kehitetty ja järjestetty aiheesta koulutus, minkä ansiosta vuoden 2012 ympäristötilinpäätökseen on saatu varsinkin Kaupunkikehityksen toimialalta aiempaa tarkempia taloustietoja. Tämä selittää osan tunnuslukujen muutoksista ja aiheuttaa sen, että ympäristötilinpäätöksen tilivuodet 2009-2012 eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. 7
Taulukko ja kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2012 Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja -investoinnit vuosina 2009-2012 Tuotot 1000 2012 2011 2010 2009 Kulut Investoi Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut Investoin Tuotot Kulut 1000 nnit 1000 1000 nit 1000 1000 1000 nit 1000 1000 1000 1.Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 57 1243 162 65 465 0 32 483 0 0 810 24 2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 7475 5570 4453 6903 4023 9835 5933 3489 767 5460 3004 1169 3. Jätehuolto ja roskaantumisen ehkäisy 1132 1308 0 1125 2081 9 969 1902 20 946 1879 0 4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 13 0 5. Melun ja tärinän torjunta 0 25 470 0 0 1423 0 6 706 0 9 176 6. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu 39 20 0 71 5 0 53 37 0 38 13 0 7. Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 32 497 0 25 424 0 16 452 0 29 504 0 8, Ympäristönsuojelun edistäminen 1 196 2498 3 59 3283 0 34 0 0 36 0 Yhteensä 1000 8 736 8859 7583 8 192 7057 14550 7 003 6403 1493 6 473 6268 1369 Muutos edelliseen vuoteen 7 % 26 % -48 % 17 % 10 % 875 % 8 % 2 % 9 % Investoin nit 1000 Merkittävät parannukset keskeisillä ympäristönsuojelun osa-alueilla Kaikki Kouvolan kaupungin toimialat toteuttivat ympäristöohjelman tavoitteita edistäviä toimenpiteitä vuonna 2012. Talousarvioon nimettyjen ympäristötavoitteiden (29 kpl) toteumat on raportoitu tilinpäätöksen strategiaosassa. Vuonna 2012 panostettiin erityisesti jätteiden lajitteluun, energiatehokkuuteen, ympäristöjärjestelmän kehittämiseen ja henkilöstön ympäristöosaamiseen. Esimerkkejä toteutetuista toimenpiteistä on koottu Taulukkoon 3. 8
Taulukko 3. Esimerkkejä Kouvolan kaupungin ympäristöhankkeista ja -selvityksistä 2012. Ympäristöohjelman osa-alue Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn Toimenpide ja pääasiallinen toteuttajataho v. 2012 CO 2 -päästöjen kartoitus ja seuranta (ympäristönsuojelu) Jätehuolto-ohjeiden laatiminen (Tilaliikelaitos, poikkihallinnollinen jäteohjeistustyöryhmä) Jätehuolto-ohjeiden käyttöönotto (kaikki toimialat) Jätehuollon toimivuuden ja puitteiden parantaminen (Tilaliikelaitos) Jätemäärien seuranta (koulut, päiväkodit) (Teknisen tuotannon liikelaitos) Paperittomat kokouskäytännöt (konsernipalvelut, tarkastuslautakunta) Poikkihallinnollinen jäteohjeistustyöryhmä (kaikki toimialat) Kiinteistökatselmukset (Tilaliikelaitos) Energiatehokkuuden huomiointi remontoinnissa ja rakentamisessa (Tilaliikelaitos) Katuvalaistussaneeraus (yhdyskuntatekniikka) Kymenlaakson energianeuvonta (rakennusvalvonta) Poikkihallinnollinen energiatyöryhmä (kaikki toimialat) Ekotukitoiminta (Teknisen tuotannon liikelaitos, varhaiskasvatus ja ympäristönsuojelu) Ympäristökoulutukset (Teknisen tuotannon liikelaitos, ympäristönsuojelu) Ympäristöyhdyshenkilötoiminta (PoKS) Asukaskyselyt (ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, maankäytön suunnittelu) Ympäristökoulu Reginan toimintapäivien lisääminen, ja henkilöstön ympäristökasvatuskoulutus, (perusopetus, varhaiskasvatus, ympäristönsuojelu) Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategian laatimiseen osallistuminen (ympäristönsuojelu) Viestintä, teemapäivät (tapahtumat, artikkelit, internet, Kontti, facebook, lehdistötiedotteet, haastattelut, katutiedotustaulut) (viestintä, ympäristönsuojelu) Kerkko-verkosto ja kansalliset verkostot, yhteistyö hankkeiden ja kuntien kanssa (ympäristönsuojelu, Teknisen tuotannon liikelaitos) Ympäristöohjelman laatiminen, lausuntokierros ja hyväksyttäminen (ympäristönsuojelu ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Ympäristöohjelman toimenpidelistaus ja viestintäsuunnitelma (ympäristönsuojelu) Ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja kytkeminen talousarvioon, osavuosikatsaukseen ja tilinpäätökseen (ympäristönsuojelu, strategiayksikkö ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Ympäristötilinpäätöksen kehittäminen (ympäristönsuojelu ja taloushallinto) Poikkihallinnollinen ympäristöryhmä (kaikki toimialat) Keskustavisio ja rakennemalli (maankäytön suunnittelu) Joukkoliikenteen kehittäminen (vuorotarjonnan lisääminen, uusien vuorojen kokeilut, joukkoliikenteen markkinointikampanja, pysäkki-infran pa- 9
ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen rantaminen) (hyvinvointipalvelut) Pyörätiekartoitus, kevyen liikenteen väylät (yhdyskuntatekniikka, poikkihallinnollinen ympäristöryhmä) Liikkumisen ohjauksen valtionavustus (hyvinvointipalvelut) Etäneuvottelutyökalujen testaus (tietohallinto) Tietokoneiden energiatehokkuus (tietohallinto) Portaat Luomuun -ohjelma (Teknisen tuotannon liikelaitos) Green Spirit, Woodinno (elinkeino) Viheralueohjelma, taajamametsien hoitoperiaatteet (yhdyskuntatekniikka, tonttipalvelut) Vieraslajien torjuntatalkoot (ympäristönsuojelu) Luonnonsuojelualueet (ympäristönsuojelu) Meluvallit (yhdyskuntatekniikka) Ilmanlaadun seuranta (ympäristönsuojelu) Summanjoki-Sippolanjoki ekologisen tilan selvitys (ympäristönsuojelu) Kymenlaakson virkistysalueyhdistys Asukastilaisuudet (yhdyskuntatekniikka) NEUVO -hajajätevesien neuvontahanke (ympäristönsuojelu) Ympäristönäkökohtiin liittyvät toimintaperiaatteet ja ympäristöjärjestelmä Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 Valmistelu ja hyväksyminen Ohjelman ja ympäristöjärjestelmän laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011. Ohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän koordinoimana, laajassa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Valmistelussa huomioitiin kaupunkistrategian visio ja päämäärät, arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää koskevat tulokset sekä maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet. Myös asukaskyselyn tulokset huomioitiin ohjelman sisällössä. Ympäristöohjelma ja -järjestelmä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2012. Ohjelman tarkoitus Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Keskeisimmät tavoitteet ja tavoitevuosi Ohjelman tavoitteena on vähentää Kouvolan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet. Osa-alueet ovat: Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, ekotehokkaan 10
Ympäristöjärjestelmä yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Kunkin osa-alueen tavoitteille on määritelty vastuutahot ja mittarit, joilla seurataan tavoitteen toteutumista. Ympäristöohjelma on luettavissa osoitteessa www.kouvola.fi/ymparistoohjelma. Ympäristöohjelman jatkokehitys Ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin avulla, ja ohjelma päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä, jolloin toimialat asettavat talousarvioon ympäristöohjelmaa toteuttavia vuositavoitteita. Kehittämisen painopisteitä ovat vaikutusten arviointi sekä raportointimenetelmät. Ympäristöohjelman tavoitteille on nimetty mittarit, joiden toteutumisesta raportoidaan keväällä 2013 laadittavassa erillisessä raportissa. Ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksen yhteydessä. Työn koordinoinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaa ympäristöpalvelut ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012 (Kuva 4). Järjestelmää kehitetään edelleen. Kuva 4. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä. 11
Ympäristöasioita koskevat tunnusluvut Taulukkoon 4 on koottu Kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaisesti ympäristöasioita koskevat tunnusluvut, joiden avulla seurataan kasvihuonekaasupäästöjen, energian- ja vedenkulutuksen, uusiutuvan energian osuuden, kulkutapaosuuksien, jätehuollon ja ympäristön tilan kehitystä. Tunnuslukujen mukaan kaupungin energiankulutus on kasvanut, jätteiden määrä on kasvanut, henkilöauton kulkutapaosuus on kasvanut ja kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet ovat vähentyneet. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jätteiden lajittelussa, vedenkulutuksen vähentämisessä sekä joukkoliikenteen matkustajamäärissä. Ilmanlaatu on pysynyt hyvänä. Muiden indikaattoreiden osalta tilanteen kehitystä ei vielä pystytä arvioimaan. Taulukko 4. Kouvolan kaupungin ympäristöasioita koskevat tunnusluvut. Ympäristöohjelman mittarit raportoidaan erikseen. Suunta: punainen: huono, keltainen: neutraali, vihreä: hyvä. - 7,61 6,77 **** 5,46 522 - - - 555 Vähentynyt Mittari 2005 2009 2010 2011 2012 Tavoite v. Suunta 2020 Kasvihuonekaasupäästöt Kouvolan alueella Kasvihuonekaasupäästöt (ilman 7,8* teollisuutta) [tnco 2 -ekv/asukas] 1 Sähkönkulutus Kouvolan alueella Asuminen ja maatalous [GWh] 2-400 416 381 **** Palvelut ja rakentaminen [GWh] 2-346 375 356 **** Teollisuus [GWh] 2-2 885 2 778 2 712 **** Energian- ja vedenkulutus sekä jätteen määrä Kouvolan kaupungin omistamissa kiinteistöissä Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä 159 403 141 952 157 169 160 030 **** 127 ja toiminnoissa [MWh] 4 Vedenkulutus kaupungin kiinteistöissä - 272 927 279 920 273 380 **** - [m 3 ] 4 Jätteen määrä kaupungin kiinteistöissä - - 3 270 721 3 432 868 **** 2 862146 [kg] 4 Biojäte [kg] 4 - - 660 510 733 300 **** - Energiajäte [kg] 4 - - 397 530 428 448 **** - Paperi [kg] 4 - - 252 590 366 330 **** - Pahvi ja kartonki [kg] 4 - - 126 110 176 244 **** - Loppujäte [kg] 4 - - 1 833 981 1 728 546 **** 1 296 410 Muut jätteet [kg] 4 18 281 60 366 **** - Kulkutapaosuudet matkaluvusta Jalankulku [%] 5 19,1** - - 17,3-26,3 Pyöräily [%] 5 11,9** - - 7,2-16,2 Joukkoliikenne [%] 5 1,9** - - 3,3 - - Joukkoliikenteen kuukausilipuilla - 546 712 676 827 732 578 801 713 1 184 495 tehtyjen matkojen määrä [kpl] 6 Henkilöauto [%] 5 64** - - 67,5 - - Ympäristön tila Ilmanlaatuindeksi [erittäin huonohyvä] - Hyvä Hyvä Hyvä **** Hyvä 7 Isännättömät, pilaantuneet maaalueet - [lkm] 8 Erinomainen tai hyvä järvien ekologinen - 72 - - - %-osuus - tila [% kartoitettujen järvi- en pinta-alasta] 8 kasvanut Erinomainen tai hyvä jokien ekolo- - 46 - - - %-osuus - 12
- - 13 - - Vähentynyt - - 3 - - Vähentynyt ginen tila [% kartoitettujen jokien kasvanut määrästä] 8 Riski-/selvitystilassa olevat pohjavesimuodostumat - [kpl] 78 Huonossa tilassa olevat pohjavesimuodostumat - [kpl] 8 *Vuoden 2004 luku **Kouvolan, Kuusankosken, Valkeala, ja Elimäen kulkutapaosuudet ****Tulos saadaan keväällä 2013 Lähteet Yhteystiedot 1. CO2-raportti, www.co2-raportti.fi 2. Energiateollisuus ry, http://energia.fi/tilastot-jajulkaisut/sahkotilastot/sahkonkulutus/sahkon-kaytto-kunnittain 3. KSS Energia 4. Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos 5. Henkilöliikennetutkimus 2004-2005 (Kouvola) ja 2010-2011, Liikennevirasto, www.hlt.fi 6. Hyvinvointipalvelut 7. Ilmanlaadun vuosiraportit, Ilmatieteen laitos, http://www.ilmanlaatu.fi/ 8. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ympäristötilinpäätöksen tietojen kokoamisesta ja raportin laadinnasta vastasivat: - Tuija Peltola, talousanalyytikko (tuija.peltola@kouvola.fi) - Anna-Riikka Karhunen, projektipäällikkö (anna-riikka.karhunen@kouvola.fi) - Hannu Friman, ympäristönsuojelupäällikkö (hannu.friman@kouvola.fi) He antavat ympäristötilinpäätöksestä lisätietoja ja heille voi sähköpostitse antaa palautetta. Se otetaan huomioon ympäristöraportoinnin kehittämisessä. Yhteistyötahoina ovat olleet kaupungin toimialat ja palvelualueet, jotka ovat ilmoittaneet tietojaan ympäristötilinpäätökseen. 13