Kesäkuu 2007 Toimialakatsaus Uusittu hankintalaki voimaan kesäkuun alussa... 2 Uusilla hankinta käytännöillä parempaan suunnitteluun... 3 Suunnitelmat tarkastukseen... 4 Kumppanuudesta voimaa... 6 Arvostettua asiantuntemusta... 8 Maanalaista suunnittelua... 10 Tarkastustoiminnalla resurssipulaa... 12 Konsulttiala kansainvälistyy... 14 Suunnittelualalla paljon töitä, insinöörejä tarvitaan... 16 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry
2 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Uusittu hankintalaki voimaan kesäkuun alussa Laissa julkisista hankinnoista (hankintalaki 2007/348) säädetään julkisten viranomaisten hankintojen kilpailuttamismenettelyistä. Lakia sovelletaan 1.6.2007 jälkeen alkaviin hankintamenettelyihin. Uuden hankintalain mukainen EU-kynnysarvot on palveluhankinnoissa 211 000 euroa. Uudessa hankintalaissa otetaan käyttöön myös kansalliset kynnysarvot, palveluhankinnoissa arvo on 15 000 euroa. Tämän ylittävissä hankinnoissa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvo ylittävissä hankinnoissakin. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta. Näihin hankintayksiköt voivat soveltaa omia ohjeitaan, joiden on täytettävä vaatimukset avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Uutta on myös se, että pakollinen ilmoitusvelvoite tulee koskemaan kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Sähköisen, maksuttoman ilmoitusjärjestelmän ylläpidosta vastaa Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö. Kansallisia hankintailmoituksia arvioidaan olevan vuodessa noin 40 000. Tähän saakka ilmoituksia on ollut vuodessa noin 2 000. Julkisten hankintojen arvo on varsin merkittävä, hankintalain mukaisia hankintoja arvioidaan olevan noin 14 miljardin euron arvosta vuodessa. Suunnittelun hankintamenettelyt uudistuvat Uusi hankintalaki sallii neuvottelumenettelyn käytön aikaisempaa useammassa tilanteessa. Hankkeissa, joiden arvo on 15 000 50 000 euroa saa aina käyttää neuvottelumenettelyä. Lisäksi 50 000 211 000 euron tutkimus-, selvitys-, suunnittelu-, arviointi- tai koulutushankinnassa saa neuvottelumenettelyä käyttää silloin, kun hanke edellyttää siitä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Hankintalaki mahdollistaa myös puitejärjestelyjen käyttöönoton, jolloin useita hankkeita voidaan toteuttaa yhden kilpailuttamisen kautta. Puitejärjestelyssä kilpailun kautta sovitaan toimitusehdot, esimerkiksi henkilöryhmittäiset tuntiveloitushinnat. Kun puitejärjestelyssä on useampia yrityksiä, voidaan tilaus tehdä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista. Mukana olevat yritykset voidaan haluttaessa myös kilpailuttaa uudella tarjouspyynnöllä. Tilaaja voi halutessaan myös määrittää palvelun hinnan jo tarjouspyynnössä. Tämä soveltuu suunnittelutehtäviin, joissa suunnittelubudjetti on etukäteen määrätty tai joihin liittyy suuri taloudellinen intressi, samoin kuin tehtäviin, joiden sisältöä on vaikea hahmottaa yksiselitteisesti. Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan tällöin ainoastaan laadullisin kriteerein. Suunnitteluhankinnoista kerrotaan uusitussa julkaisussa: Suunnittelupalvelujen Hankintaopas 2007 ja myös SKOLin jäsenluettelossa. Molempia voi tilata SKOLista ja vastaavat tiedot löytyvät myös SKOLin sivuilta www.skolry.fi. SKOLin toimisto SKOLin hallitus 2007 puhelinvaihde 020 595 5100, faksi 020 595 5111 Toimitusjohtaja Timo Myllys puh. 5101, gsm 040 506 6066 Johtaja Pertti Kinni puh. 5102, gsm 0400 717 131 Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen puh. 5105, gsm 0400 717 130 Lakimies Mikko Oikarinen puh. 5103, gsm 0400 946 329 Julkaisut Kirsti Leskinen puh. 5108 Talous Ritva Marttila puh. 5107 Tilastot Hilve Nurminen puh. 5104 Puheenjohtaja Markku Kaskimies Pöyry Building Services Varapuheenjohtajat Eevaliisa Härö Ramboll Finland Vesa Junttila LCA Engineering Jäsenet Petri Jokinen Neste Jacobs Harri Mäkelä Innogeo Seppo Mäki FCG Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Tommi Tuominen Evata Finland Samuli Törönen AIRIX Matti Vuorio Jyvästek
SKOL Visio Kesäkuu 2007 3 Uusilla ja kehittyvillä hankintakäytännöillä parempaan suunnitteluun Kaikista suunnittelutöistä kolmannes teetetään yhteistyökumppanin kanssa vuosi- tai puitesopimuksen pohjalta. Neljännes sopimuksista syntyy neuvottelussa ja 40 prosenttia ratkaistaan tarjouskilpailun avulla. Puolessa tarjouskilpailuista ratkaisu tehdään vain hinnan perusteella ja toisessa puolessa myös laatuseikoille annetaan painoa, tällöinkin hinnalla on yleensä suuri merkitys. Tilaajaryhmittäin erot suunnittelun hankintakäytännöissä ovat selvät. Teollisuuden suunnittelutilauksista 60 prosenttia perustuu vuosisopimuksiin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja vain 30 prosenttia töistä hankitaan tarjouskilpailun kautta. Neuvottelutöitä on 10 prosenttia. Teollisuudessa nähdään vuosisopimusten etuna se, että tilaaja voi kiinteämmin ohjata suunnittelutyötä ja muuttaa suunnitteluohjelmaa tai valittua ratkaisua muuttuvien tarpeiden mukaan. Vuosisopimuksilla teollisuuden tilaajat haluavat välttää kiinteähintaisen suunnittelun riskejä ja varmistaa haluamansa lopputuloksen. Julkisen sektorin ympäristö- ja väylähankkeet ovat lähes aina hankintalain piirissä. SKOLin selvitys osoittaa, että kolmen vuoden aikana vain seitsemän prosenttia näistä hankkeista toteutettiin puitesopimuksilla. Neuvottelutöitä oli 30 prosenttia. Tarjouskilpailu on julkisella sektorilla ollut käytössä 60 prosentissa hankkeista. Näissä suunnittelija valittiin vain hinnan perusteella vajaassa puolessa hankkeista ja hinta/laatu-arviointia käytettiin hieman yli puolessa kilpailuista. SKOLin seurannan perusteella pelkän hintakilpailun käyttö on kolmessa vuodessa yleisesti hieman vähentynyt. Teollisuudessa on siirrytty vuosisopimuksiin ja julkisella sektorilla hinta/laatu-arviointiin. Kesäkuun alussa voimaantuleva uusi laki julkisista hankinnoista muuttaa hankintakäytäntöjä, kun käytännössä kaikista yli 15 000 euron hankinnoista tulee ilmoittaa julkisesti, eikä tarjoajia enää voida valita suoraan. Hankintalain muutoksia on käsitelty viereisellä sivulla. Puitesopimusten käyttö lisääntyy julkisellakin sektorilla varmasti, koska tällöin voidaan yhdellä hankintailmoituksella valita yksi tai useampia sopimuskumppaneita useille projekteille tai enintään neljän vuoden määräajaksi. Myös neuvottelumenettelyn käyttö lisääntyy, kun sitä voi käyttää aina alle 50 000 euron hankinnoissa. Neuvotteluun kutsuttavia ei kuitenkaan saa valita vapaasti, vaan kaikissa yli 15 000 euron hankinnoissa valinta on tehtävä hankeilmoitukseen vastanneiden joukosta ilmoituksessa mainittujen kriteereiden perusteella. Neuvottelumenettelyä voi myös käyttää aina hankkeissa, joissa tarjouspyyntöä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että se soveltuisi normaaliin tarjouskilpailuun, taikka kun hankkeeseen liittyvät riskit eivät salli kokonaishinnoittelua. Erikseen mainitaan, että neuvottelumenettelyä voi käyttää EU-kynnysarvon (211 000 euroa) alittavissa tutkimus-, selvitys-, suunnittelu-, arviointi- tai koulutushankkeissa, jotka edellyttävät hankkeen toteuttajan asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Erityisen hyvin neuvottelumenettely sopiikin selvityksiin, suunnitelmiin ja kehityshankkeisiin, joissa tilaajalla on käytettävissään tai varattuna määräsumma rahoitusta. Neuvotteluissa selvitetään valittujen tarjoajien kanssa ongelman tai aiheen käsittelytapa, arvioidaan tarjoajien asiantuntemus ja valitut asiantuntijat sekä työhön käytettävä panostus. Tilaaja valitsee neuvottelujen pohjalta parhaan tarjoajan saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen. Vanhan hankintalain aikana julkisen sektorin toimijat päätyivät yleensä valitsemaan halvimman tarjouksen ja käytännössä siis yrityksen, joka tarjoutui tekemään vähiten työtä. Uusi laki antaa enemmän mahdollisuuksia optimoida lopputulosta ja näin varmasti myös julkisen sektorin suunnitelmien laatu paranee. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehti- ja suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu noin 250 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää. Ne työllistävät Suomessa yli 12 500 asiantuntijaa. Alan yritystoiminta on hyvin kansainvälistä, SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät maailmanlaajuisesti noin 40 000 henkeä. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2006 on yli miljardi euroa. Kolmannes tuotannosta kohdistuu vientihankkeisiin. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. Ala toteuttaa eri kokoisten projektien hankekehityksen ja suunnittelutyön. Tyypillisiä suunnittelukohteita ovat tehtaat ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeet. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toiminnan tavoitteina ja toimintastrategian avainsanoina ovat arvostettu ala, osaavat resurssit, toimivat markkinat, joustavat työmarkkinat ja menestyvät yritykset. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, Tapiontori 1, 02100 ESPOO puhelin 020 595 5100 faksi 020 595 5111 www.skolry.fi skolry@skolry.fi SKOL Visio ISSN 1457-9073 Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino
4 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Suunnitelmat tarkastukseen Rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus on terävöittänyt suunnitelmien laatutasoa. Mallintamisella on puolestaan saatu suunnitelmista mittatarkkoja ja virheiden määrä on pudonnut lähelle nollatasoa. Positiivisella kehityksellä on myös hintansa, kun runsaan 60 henkilön toimiston kehityskustannukset nielevät runsaat viisi prosenttia liikevaihdosta. Ohjelmistojen kehityskulut ja päivitykset vaativat yhä enemmän resursseja, Insinööritoimisto Magnus Malmbergin toimitusjohtaja Jorma Puhto muistuttaa. Muutama vuosi sitten tapahtuneiden useahkojen kattosortumien jälkeen rakennus- ja kiinteistöala joutui ottamaan itseään niskasta. Rakentamismääräyskokoelman A1:n erityisen vaativia ja vaativia rakenteita koskevia suunnitelmia voi tarkastaa nykyisin ulkopuolinen tarkastaja. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on yhdessä ympäristöministeriön kanssa työstänyt Erityismenettelyn soveltamisohjeen rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseen. Tämä RIL 241-2007 -erityisohje on tarkoitettu rakentamisen valvontaan ja tekniseen tarkastukseen. Erityisen vaativista tai vaativista rakenteista tehdään ensin riskiarvio ja sitten riskianalyysi. Tämän jälkeen harkitaan, tarvitaanko kohteessa erityismenettelyä. Rakennusvalvontaviranomaisilla on mahdollisuus vaatia tällaisten rakenteiden suunnitelmien ulkopuolista tarkastusta, mitä onkin ryhdytty enenevässä määrin käyttämään. Toisaalta rakennusurakoitsijat ovat ryhtyneet minimoimaan riskejä ja käyttävät omissa vaativissa kohteissaan ulkopuolista tarkastusta, Jorma Puhto selvittää. Suomessa rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus on vielä varsin uutta. Vastaavasti esimerkiksi Saksassa ulkopuoliseen tarkastukseen erikoistuneet Prüfung -toimistot ovat tarkastaneet toisten konsulttien suunnitelmia jo vuosikymmeniä. Kun Malmbergin toimisto laati aiemmin rakennesuunnitelmat Nokian Bochumin tuotantolaitoksiin, ulkopuolinen tarkastaja kävi kaikki suunnitelmat läpi. Suomessa rakennesuunnitelmien ulkopuolisina tarkastajina toimivat Fise Oy:n hyväksymät rakenteiden tarkastajat. Fise myöntää rakennus-, lvi- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä, jotka ovat voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Fisen työhön osallistuu yli 200 asiantuntijaa ja yhtiön taustalla ovat mm rakennusalan henkilö- ja toimialajärjestöt. Maaliskuun 2007 alussa oli myönnetty 4 380 pätevyyttä, mikä jakautui yli 80 pätevyysnimikkeeseen. Vastaavasti rakennesuunnitelmien ulkopuolisen tarkastajan pätevyyksiä on myönnetty 38 henkilölle, joillekin yhtä runkomateriaalia koskevia ja muutamille niin betoni-, teräs- kuin puurakenteiden tarkastajan pätevyyksiä. Malmbergin toimistossa rakenteiden tarkastajan oikeudet on myönnetty kolmelle henkilölle. Yhdellä on teräsrakenteiden ja toisella betonirakenteiden tarkastajan oikeudet. Jorma Puhtolla, joka on myös SNIL/S-konsultti, on sekä teräsettä betonirakenteiden tarkastajan oikeudet. Toimistossa onkin tarkastettu parisenkymmentä toisten konsulttien laatimaa suunnitelmaa yhtenä esimerkkinä vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoihin valmistunut Stadionin itäkatsomon 4 000 neliömetrin laajuinen teräsrunkoinen katos. Stadionin pyörteisten tuulien takia katoksen pienoismallia tutkittiin perusteellisesti yli neljä kuukautta Teknillisen korkeakoulun tuulitunnelissa, Jorma Puhto muistelee. Wellamo mallinnettiin Tuotemallintaminen alkaa olla arkipäivää suomalaisessa rakennussuunnittelussa. Tällä vuosituhannella Suomessa on mallinnettu enemmän hankkeita kuin missään muualla maailmassa. Yksi tällainen mallinnushanke on parhaillaan Kotkaan
SKOL Visio Kesäkuu 2007 5 rakennettava Merikeskus Wellamo, jonka on määrä valmistua tämän vuoden marraskuussa. Merikeskus Wellamoon sijoittuvat Suomen Merimuseo ja Kymenlaakson Maakuntamuseo sekä merikirjasto. Rakennuksen laajuus on noin 15 000 neliömetriä ja tilavuus noin 120 000 kuutiometriä. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on 18 metriä korkea näyttelyhalli ja 250-paikkainen auditorio. Rakennuksen runko ja perustukset ovat tavanomaisia betoni- ja teräsrakenteita pisimpien jännevälien yltäessä 27 metriin. Rakennus on perustettu pääosin teräsbetonisten lyöntipaalujen varaan. Erikoista rakennuksessa on sen runkoon käytettävä suuri teräsmäärä, 2 100 tonnia. Teräksistä 300 tonnia käytetään rakennuksen katolle sijoittuvaan Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemaan "Hyöky"-nimiseen rakenteeseen, mikä oli samalla arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen nimimerkki. Katolle tulevan suuren painon takia kattorakenteet ovat tukevat, mutta samalla monimuotoiset, sillä yleisö pääsee osin kävelemään kattorakenteilla ja -tasanteilla. Historiaa ja nykyaikaa: Jorma Puhto ja professori Magnus Malmbergin muotokuva. Viereisellä sivulla tuotemallinnettu Wellamo, jonka katolle on suunniteltu 300 tonnin teräsrakenteinen Hyöky. Wellamon rakentaminen alkoi kesäkuun alussa 2006. Jo tätä ennen oli tehty perustavaa laatua olevaa kehitystyötä betoni- ja teräsrakenteiden 3D-mallintamisessa sekä aikataulutuksen 4D-mallintamisessa. Tuotannon kannalta oleellista on ollut teräsrakennekuvien toimittaminen sähköisesti konepajalle valmistusta varten, mitä on harjoitettu teräsrakennesuunnittelussa jo 1980-luvulta lähtien. Aikataulutuksen ja tuotannon suunnittelun mallintamista edellytti hankkeen projektinjohtourakoitsija Lemcon. Teräs- ja betonirakenteiden mallintamisessa käytettiin Tekla Structures-ohjelmistoa. Eri materiaalirakenteiden mallintaminen tehtiin ensin erikseen, mutta yhdistämisen toteutti Tekla yhtenä pilottihankkeistaan. Tekla myös päivittää tuotemallia sitä mukaa kun suunnittelijoilta tulee lisää tietoa. Wellamon työmäärää ja merkitystä kuvastaa osaltaan rakennesuunnittelun osuus, yli 10 000 suunnittelutuntia, Jorma Puhto valottaa hankkeen rakennesuunnittelun merkitystä Malmbergin toimistolle, jonka viime vuoden liikevaihto oli 4,34 miljoonaa euroa. RAKENNE- SUUNNITTELU JA GEOTEKNIIKKA SKOLin jäsenyrityksistä lukumäärältään eniten, yli 160 yritystä, toimii talonrakennussektorilla ja näistä miltei puolet on rakennesuunnittelijoita. Rakennesuunnittelun kokonaislaskutus oli vuonna 2006 yhteensä 117 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 16 prosenttia. Pohjarakennus- ja kallioteknisen suunnittelun laskutus oli noin 38 miljoonaa euroa. Rakennesuunnittelu painottuu kotimarkkinoille, viennin osuus on kuitenkin kasvussa, vuonna 2006 vientilaskutuksen osuus oli 19 prosenttia. Rakennesuunnittelijat ovat saaneet kotimaasta runsaasti uusia töitä ja tilauskanta on huippukorkealla. Rakennesuunnittelijat arvioivat markkinatilanteen lievästi heikkenevän kotimaassa mutta viennissä kasvun uskotaan vielä jatkuvan. Rakennesuunnittelussa on ollut pulaa osaavasta henkilöstöstä, henkilöstön kasvun odotetaan olevan noin neljän ja puolen prosentin luokkaa puolen vuoden aikana. Geotekniikkaan kuuluu mm. pohjarakenteiden suunnittelu ja pohjatutkimukset ja kalliorakennustekniikkaan kalliorakenteiden suunnittelu ja tutkimukset. Näiden toimialojen kokonaislaskutus on 38 miljoonaa euroa, vientitöiden osuus on miltei yhdeksän prosenttia, vienti on kaksinkertaistunut edellisvuodesta. SUURIMMAT RAKENNETEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Finnmap Consulting Oy 27,1 4,4 30,6 Pöyry Civil Oy 10,4 5,5 10,4 A-Insinöörit Oy 8,4 1,6 16,3 Aaro Kohonen Oy 5,7 1,0 5,7 Ins.tsto Pöysälä & Sandberg Oy 5,7 0,8 7,1 WSP Finland -konserni 4,9 1,6 15,5 Ramboll Finland Oy 4,5 0,2 40,4 Ins.tsto Magnus Malmberg Oy 4,2 0,1 4,3 Vahanen -konserni 4,2 1,1 11,3 Narmaplan Oy 3,2 3,2 Ins.tsto Ylimäki & Tinkanen Oy 3,0 0,1 3 Suomen Talokeskus Oy 2,1 10,9 Optiplan Oy 2,0 8 Ins.tsto Lauri Mehto Oy 1,6 1,6 Ins.tsto Oy Matti Ollila & Co 1,6 0,7 1,6 IS-Plan Oy 1,6 1,2 1,6 SUURIMMAT GEO- JA KALLIOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 7,6 0,8 40,4 Pöyry Infra Oy 4,6 0,1 11,5 Pöyry Environment Oy 4,0 29,6 Sito -yhtiöt 3,0 0,1 16,6 Suomen IP-Tekniikka Oy 3,0 0,9 5,8 Ins.tsto Saanio & Riekkola Oy 2,9 1,1 2,9 Ins.tsto Pohjatekniikka Oy 2,2 0,3 2,3 Ins.tsto Geotesti Oy 1,9 2,2
6 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Kumppanuudesta voimaa Strategiset kumppanuussopimukset ja erilaiset asiantuntijapalvelut lisääntyvät talotekniikkasektorilla. Suomalainen talotekniikan konsulttiosaaminen on kysyttyä myös ulkomailla. Venäjän vienti on lisääntynyt voimakkaasti ja suomalaisten globaalisti toimivien yritysten siivittämänä talotekniikkaa viedään eri puolille maailmaa. Tutkimus ja kehitystoiminta luovat perustan yritysten kehittymiselle, Insinööritoimisto Olof Granlundin toimitusjohtaja Reijo Hänninen pohtii talotekniikan haasteita ja mahdollisuuksia. Helsingissä järjestetään 10.-14. kesäkuuta 9. maailmanlaajuinen sisäilmakongressi. Tämän ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä Clima 2007 on yksi osoitus suomalaisesta korkealaatuisesta sisäilmahallinnasta ja talotekniikan insinööriosaamisesta. Kysymys on tieteen ja tekniikan välisestä vuoropuhelusta. Kongressin kiinnostavuutta osoittaa sekin, kun tilaisuuden järjestäjille saapui noin 650 esitelmäehdotusta 55 eri maasta. Näistä vain murto-osa pystytään esittelemään tilaisuuteen saapuvalle noin tuhannelle osanottajalle, kongressin tieteellisen komitean puheenjohtaja, professori Olli Seppänen viestittää. Yritystasolla Granlundin toimisto on kongressin yhden workshop'in järjestäjä ja vastuutaho. Lisäksi yrityksessä on kirjoitettu neljä esitelmää kongressia varten. Valtakunnallista toimintaa ja kansainvälistä ulottuvuutta edustaa Granlundin toimistossa parinkymmenen henkilön vahvuinen tutkimus- ja tuotekehitysryhmä. Henkilöstön koulutustaso on varsin korkea, aina väitelleitä tekniikan tohtoreita myöten. Kehitystyötä tehdään mm. integroidun tuotemallipohjaisen suunnittelun kimpussa. Työn tuloksena on tehty kaupallisia ohjelmia niin kotimaahan kuin kansainvälisille markkinoille. Kehitystyöhön investoidaan vuositasolla noin 10 000 tuntia, Reijo Hänninen laskeskelee. Oman tuotekehityksen työstämiä ohjelmistoja on myyty yli kymmeneen maahan. Ohjelmistolisenssejä onkin myyty kaikkiaan 4 000 kappaletta. Standfordin yliopistossa USAssa sekä South Wales Universityssä Australiassa Granlundin kehittämää Riuska-ohjelmistoa käytetään jatko-opiskelijoiden rakennusten tuotemallintamisopetuksessa. Nokia on puolestaan hankkinut toimiston kehittämän kiinteistön ylläpidon raportointi- ja hallintajärjestelmä, Ryhti-ohjelmiston konsernin maailmanlaajuiseen käyttöön mm. Saksan, Intian, Kiinan, Unkarin tuotantolaitosten ylläpitoon. Kotimaassa puolestaan mm. Senaatti-kiinteistöt, Elisa ja Tapiola-ryhmä käyttävät samaa ohjelmistoa valtakunnallisena kiinteistöjen ylläpitosovellutuksena. Ohjelmistomyynti edustaa sinänsä vain viittä prosenttia Granlundin liikevaihdosta, mutta se on yrityksen toiminnan keihäänkärki. Koko konsernin viime vuoden liikevaihto oli 23,2 miljoonaa euroa viennin edustaessa 15 prosenttia. Henkilöstöä tämän vuonna 1960 perustetun yrityksen palveluksessa on 340 henkilöä, joista parikymmentä on yrityksen omistajia. Liikevaihdosta yli 70 prosenttia kertyy suunnittelusta ja parisenkymmentä prosenttia ylläpitokonsultoinnista. Granlundilla on tytäryhtiöt Kuopiossa, Lahdessa, Tampereella, Vaasassa ja Moskovassa. Venäjän toiminnot ovat kehittyneet suotuisasti, kun vienti venäjälle kasvoi viime vuonna viitisenkymmentä prosenttia, Reijo Hänninen valottaa. Strategista kumppanuutta Stockmannilla on Helsingin ydinkeskustassa 145 miljoonan euron investointihanke, jonka selvitystyö aloitettiin jo vuonna 2000. Rakentamaan päästiin alkuvuodesta 2006 ja hankkeen on määrä valmistua Reijo Hänninen: Suomalainen talotekniikkaosaaminen kiinnostaa myös ulkomaisia yrityksiä. Helsingissä järjestetään kesäkuun alussa Clima 2007 ensimmäistä kerta Suomessa. Tieteen ja tekniikan välisessä vuoropuhelussa käsitellään sisäilmahallintaa ja talotekniikan insinööriosaamista. vuonna 2010. Maan alle rakennetaan autojen pysäköintihalli, huoltotiloja ja uutta liiketilaa. Maan päällä operoidaan olemassa olevassa tavaratalossa. Rakennuttajan selkeä lähtökohta oli ja on, ettei uudiseikä saneerausrakentaminen saa vaikuttaa tavaratalon myyntiin. Tämä on haaste etenkin talotekniikalle. Rakennuttaja kutsui Granlundin toimiston tähän keskustaprojektiin jo hankkeen alkuvaiheessa vuonna 2003. Kysymys ei ollut pelkästään suunnittelutehtävistä, vaan rakennuttaja edellytti Granlundin hallituksen puheenjohtaja Bo Söderholmin henkilökohtaista sitoutumista projektin johtoryhmätyöskentelyyn. Vastaavasti Granlundin suunnittelujohtaja Pertti Liljeblom on saanut vastuulleen hankkeen lvisa-suunnittelukokonaisuuden, joskin eri suunnittelusektoreilla on omat vetäjänsä. Stockmannin laaja projekti jakautuu kymmeniin erillisiin hankkeisiin, joita käsitellään joka toinen tai kolmas kuukausi kokoontuvassa ohjausryhmässä. Tällöin käsitellään laajemmin toiminnan kehittämistä eikä niinkään päivittäisiä asioita, jotka kuuluvat asianomaisille työryhmille. Päivittäisiä tehtäviä on esimerkiksi olosuhteiden turvaaminen remontin alaisessa tavaratalossa. Tavarataloon on asennettu mm. 35 mobiilipistettä, joissa mitataan eri osastojen lämpötilaa ja ilmanvaihtoa. Olosuhteiden on oltava sovittujen minimi- ja maksimiarvojen rajoissa, sillä raportit päätyvät johtoryhmän tietoon. Laajempaa kokonaisuutta edustaa puolestaan lvisa-tietojen kerääminen tavaratalosta, minkä pohjalta koko talo on mallinnettu 3D-tuotemalliksi. Stockmann haluaa olla paras kiinteistömanageeraaja omalla markkina-alueellaan. Tällöin kiinteistön ylläpidon tiedonhallinta nousee keskeiseen asemaan. Tässä käytetään apuna Granlundin operatiivista työkalua, Ryhti-ohjelmaa. Tämän pohjalta Stockmann on kehittänyt yhteistyössä Granlundin systemaattisen toimintamallin kiinteistöjen käyttöön, huoltoon, ylläpitoon ja johtamiseen. Perustiedot tähän toimintamalliin saadaan Ryhdin lisäksi kiinteistöautomaatiojärjestelmästä ja taloushallinnosta. Granlundin Veikko Martiskainen toteaa.
SKOL Visio Kesäkuu 2007 7 Stockmannin maanpäälliset ja -alaiset rakennushankkeet suunnitellaan pieteetillä ja perustuvat strategiseen kumppanuuteen. Kuvassa nostetaan ilmastointikonehuonetta yöllä rakennuksen katolle. TALOTEKNIIKKASUUNNITTELU Noin 100 SKOLin jäsenyritystä tekee talotekniikkasuunnittelua, josta laskutusta kertyi vuonna 2006 yhteensä 100 miljoonaa euroa. Toimialat ovat LVI-tekniikka (laskutus vuonna 2006 yhteensä 55 M ), sähkö- ja teletekniikka (40 M ) ja rakennusautomaatio (5 M ). Talotekniikkatoimistojen tilauskanta on vakaa ja kapasiteetti täyskäytössä. Lähes kaikki talotekniikkatoimistot odottavat kotimarkkinoiden pysyvän muuttumattomina ja miltei puolet uskoo viennin kasvuun. Henkilöstön arvioidaan kasvavan tänä vuonna kolme prosenttia. Korjausrakentaminen työllistää talotekniikkayrityksiä muita enemmän. Koko talonrakennusalalla korjaussuunnittelun osuus on viidennes töistä, talotekniikkapuolella korjaussuunnittelua on 35 prosenttia. SUURIMMAT TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELIJAT Toimialat LVI-tekniikka, sähkö- ja teletekniikka, rakennusautomaatio Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ins.tsto Olof Granlund Oy 22,0 2,6 22,5 Pöyry Building Services Oy 9,9 1,9 13,4 AIRIX 6,5 0,5 18,1 Projectus Team Oy 5,2 1,1 5,5 Suomen Talokeskus Oy 4,5 10,9 Niemi & Co Oy 3,1 0,5 3,1 Ins.tsto Lausamo Oy 3,0 1,1 3,1 Optiplan Oy 2,9 8 Hepacon Oy 2,8 2,8 Tuomi Yhtiöt Oy 2,2 2,2 Kontermo Oy 2,1 2,2 AX-Konsultit Oy 2,1 0,2 5,9 Yhtyneet Insinöörit Oy 1,6 1,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 1,5 65,6 Ins.tsto Leo Maaskola Oy 1,4 0,1 1,7 Ins.tsto Tauno Nissinen Oy 1,4 1,4 SUURIMMAT ARKKITEHTI- JA RAKENNUTTAJATOIMISTOT SKOLin jäseninä on myös arkkitehti- ja rakennuttajatoimistoja. Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Evata Finland Oy 6,5 3,7 6,5 AHMA Insinöörit Oy 3,7 1,1 4,3 SWECO CMU Oy 3,4 6,5 Vahanen -konserni 3,1 11,3 Rakennuttajapalaute Rapal Oy 2,3 3,3 Optiplan Oy 2,2 8,0 KSOY Arkkitehtuuria 2,1 0,6 2,2 Arkkit.tsto Paatela-Paatela & Co Oy 2,0 2,0 Laitila Arkkitehdit Oy 2,0 0,6 2,0 Rakennuttajapalvelu Voitto Niinikivi Oy 1,6 1,7 Ramboll Finland Oy 1,4 0,2 40,4 KVA Arkkitehdit Oy 1,2 0,4 1,3 Parviainen Arkkitehdit Oy Ltd 1,1 0,1 1,1 Arkkit.tsto CJN Oy (9 kk) 1,0 1,0 ARKET Oy, arkkitehtitoimisto 0,7 0,7
8 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Arvostettua asiantuntemusta Konsultteja tarvitaan ratkomaan kahta suurta Suomea kohtaavaa haastetta. Toinen niistä on väestön ikääntyminen ja toinen ilmastonmuutos. Suomi on tällä hetkellä väestön sivistyksen ja osaamisen portailla historiallisesti maailman huipulla. Investoinnit koko kansakunnan koulutukseen ovat kantaneet hedelmää, puhemies Paavo Lipponen viestitti SKOLin 40-vuotisjuhlaseminaarissa maaliskuun lopulla Espoon Kulttuurikeskuksessa Tapiolassa. Korkean koulutustason saavuttaminen on ollut pitkän kehityksen tulosta. Pääministeri Kalevi Sorsan aikana 1980-luvun loppupuolella tutkimusja tuotekehitysrahoitusta nostettiin 2,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä oli tuolloin maailmanennätysluokkaa. Aikaisemmin Korpilammen hengessä Nokia pääsi kehittymään ja aloittamaan maailmanvalloitustaan. Myöhemmin Paavo Lipposen hallituskaudella t&k -rahoitusta nostettiin viime kädessä 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt Euroopan Unionissa valmistellaan ilmastonmuutosstrategiaa. Aikaa on vähän ja päätökset tehtävä pian. Ydinkysymyksenä on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, mitä ei saavuteta lisäämällä pelkästään uusiutuvia energialähteitä ja bioenergiaa. Päästöjä pystytään vähentämään vain, jos ydinvoima otetaan mukaan 15 20 vuoden ajanjaksolla, Paavo Lipponen vakuutti ennätyslukuisalle, yli 250-henkiselle kuulijakunnalle. Juhlaseminaarin luennoitsijoina oli alansa parhaita ulkomaisia ja kotimaisia asiantuntijoita. Kansainvälisen konsulttijärjestön, FIDICin toimitusjohtaja Enrico Vink esitelmöi seminaariin nimeen sopivasta arvostetusta konsultoinnista. Sitran aikaisempi yliasiamies ja Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja, professori Jorma Routti pohti kysymystä: Suomesta mallimaa maailmalle? Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula tarkasteli koulutusnäkökulmaa asiantuntijuuteen. Osaamisen arvostusta työmarkkinoilla valottivat Tekniikan Akateemisten liiton puheenjohtaja Merja Strengell sekä Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski. Suomalainen asiantuntemus kansainvälisessä kilpailussa oli ja on mittari, jolla punnitaan suomalaiskonsulttien kilpailukykyä. Tätä pohti Pöyryn varatoimitusjohtaja Jukka Nyrölä. Ennen asiaa tihkuvia esitelmiä Werner Bros -yhtye viritti kuulijoita vastaanottavaisiksi tiedon tulvalle. Kun tieto alkoi pursuta korvista hulvattomat musiikkiesitykset palauttivat kuulijat maan pinnalle ennen buffeen puolelle siirtymistä. Paavo Lipponen puhui hymyssä suin vakavia, Werner Bros esitti raskaalla jalalla mukavia.
SKOL Visio Kesäkuu 2007 9 Enrico Vink FIDICin toimitusjohtaja FIDICissä on 75 jäsenjärjestöä, 35 000 yritystä ja miljoona konsulttia, joiden vuosittainen palkkasumma on 270 miljardia dollaria. Vuosittaiset rakennusinvestoinnit ovat 4 300 miljardia dollaria, mikä on keskimäärin 9 prosenttia bruttokansantuotteesta. FIDICin periaatteita ovat laatu, riippumattomuus ja pitkäjänteisyys eli profiilin rakentaminen. Arvostettu osaaminen pähkinänkuoressa: kohenna elämänlaatua ja tuo asiakkaalle lisäarvoa. Keskity laatuun, ei hintaan ja muista aina riippumattomuus. Jorma Routti Euroopan komission tutkimuspääosaston pääjohtaja Kiinan kansantalous kasvaa Yhdysvaltojen kansantaloutta suuremmaksi vuonna 2012. Länsi-Euroopassa meni 100 vuotta puhelinverkon rakentamiseen. Uuden teknologian avulla Kiinassa puhelinverkon rakentamiseen on mennyt 10 vuotta. Afrikan mailla tämä on vielä edessään. 1,7 miljoonaan asukkaan öljyntuottajamaa Kuwaitissa vettä kulutetaan enemmän kuin Suomessa ja energiaa suunnilleen yhtä paljon. Mitä öljyn loppumisen jälkeen? Ranskassa rakennetaan 500 MW:n fuusioreaktoria. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2006-2014. Investoinnin arvo on 5 miljardia euroa. Tavoitteena on saada litrasta vettä saman verran energiaa kuin tynnyristä öljyä. Matti Pursula TKK:n rehtori Suomi on jäämässä jälkeen maailman huipuista erityisesti tutkimuksessa. Koulutuksen poikkitieteellisyyttä ja monitieteisyyttä on lisättävä. Esitys Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun uudesta huippuyliopistosta on toteuttava kiireellisenä kansallisena pilottiprojektina.. Uudella yliopistolla on kansallinen erityistehtävä tukea Suomen menestymistä kansainvälisessä taloudessa. Pitkäjänteisen työn tuloksia alkaa näkyä vuonna 2020. Asiantuntijuuden kehittäminen edellyttää koulutuksen ja työelämän kiinteää vuorovaikutusta. SKOLin jäsenyritykset voivat tukea korkeakouluja tarjoamalla harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöaiheita. Merja Strengell Tekniikan Akateemisten liiton puheenjohtaja Konsulttialalle tulee vuosittain satoja uusia suunnittelijoita. Suunnitteluala on huono palkanmaksaja muihin aloihin verrattuna, kun alan palkkataso on kuusi prosenttia alhaisempi muihin aloihin verrattuna. Miten tulevaisuudessa nuoria ja kokeneitakin saadaan alalle? Insinöörin ammatti ei enää ole välttämättä turvallisin ammatti, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Asiantuntijatyön tehostamista ei ole tutkittu eikä kokeiltu, mutta asiantuntijatyöstä on tekeillä hyvän työelämän käsikirja. Seppo Riski EK:n työmarkkinajohtaja Teollisuuden toimihenkilörakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos vuonna 2001, kun ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut teknisiä ja konttoritoimihenkilöitä suuremmaksi.. Palkankorotusmalli on jäänyt ajastaan jälkeen, kun korotukset tulevat kaikille samansuuruisina. Olisi siirryttävä kannustavaan palkkaukseen ja enemmän yrityskohtaiseen sopimiseen. Palkansaajien osaaminen ja kokemus sekä työn sisältö ja haasteellisuus olisi huomioitava palkkausmallissa. Luovutaan Tanskan tavoin kokonaan valtakunnallisten työehtosopimusten laatimisesta. Menestyvä suomalainen yritys on vuonna 2015 kansainvälinen suunnannäyttäjä! Jukka Nyrölä Pöyryn varatoimitusjohtaja 1960-luvulla muutamat konsulttiryitykset toimivat maailmalla metsä- ja metalliteollisuuden keihäänkärkinä 1970-1980-luvut olivat projektiviennin kulta-aikaa Neuvostoliitossa, Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa. kehitysyhteistyöhankkeet toivat kansainvälisyyttä. 1990-luvun lama vei monen kansainvälistymisresurssit, kun samaan aikaan Aasia lähti nousuun. Lähialuevienti alkoi kasvaa ja monipuolistua. 2000-luvulla ulkomaiset yritykset tulivat Suomeen. Kaukoprojektit lähinnä alihankintaa ja vain harvoilla globaalia toimintaa. Itämeren ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia pienillekin yrityksille.
10 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Maanalaista suunnittelua Kalliorakennussuunnittelu on keskittynyt kovaan kallioon rakennettaviin luoliin, tunneleihin, varastoihin ja väestönsuojiin. Yhtäältä kalliorakennussuunnittelu on paikallista toimintaa täällä Skandinaviassa. Toisaalta sille on avautunut vientimahdollisuuksia toiselta puolelta maailmaa Etelä-Koreasta ja Japanista, Insinööritoimisto Saanio & Riekkolan toimitusjohtaja Reijo Riekkola selvittää. Suomessa on meneillään kalliorakentamisboomi. Parhaillaan rakennetaan E18-moottoritietä Muurlasta Lohjanharjulle. Tieosuudelle on rakenteilla seitsemän tunnelia yhteispituudeltaan yli viisi kilometriä. Näistä Karnaisten tunneli on Suomen pisin maantietunneli, jonka pituus on runsaat kaksi kilometriä. Espoossa Kehä I:lle on suunnitteilla parikin tunnelia ja Tampereella Paciuksenkadun tunneli. Liikennehankkeiden lisäksi Espoossa ja Tampereella on suunnitteilla mittavat jäteveden puhdistuslaitokset, varatoimitusjohtaja Timo Saanio kertoo. Länsimetro Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään ja Kehärata Vantaalla työllistävät niin ikään kalliorakennussuunnittelijoita. Helsingin ydinkeskustassa rakennetaan maanalaisia pysäköintitiloja Mannerheimintien alle kolmeen kerrokseen. Lisäksi Stockmannin tavaratalon alle toteutetaan uusia kalliotiloja. Hankkeet hyödyntävät Helsingin keskustan maanalaista huoltotunnelia eli Kehu-projektia. Siinä Helsingin kaupunki yhdessä alueen kiinteistöjen kanssa rakennuttaa kaksiajorataista ja lähes 14 metriä leveää huoltotunnelia Ruoholahdesta Kluuviin, jossa se liittyy osaksi alueen vanhaan huoltotunnelia. Helsinki on solminut Kehu-projektista yhden kokonaissuunnittelusopimuksen Saanio & Riekkolan kanssa, jonka alikonsultteina hankkeeseen osallistuu kymmenkunta muutakin suunnittelutoimistoa. Suunnittelun koordinointi on siis Saanio & Riekkolan harteilla, jossa pääsuunnittelijana toimii diplomi-insinööri Matti Kalliomäki. Huoltotunnelin suunnittelu on alkanut kesäkuussa 2004 ja tunnelin on määrä valmistua joulukuussa 2009. Tunnelin louhinnat valmistuvat ensi syksynä kahden vuoden uurastuksen jälkeen. Tämä jälkeen päästään tunnelin sisustustöihin, jotka kestävät joulukuuhun 2009. Huoltotunnelin suuruus on valmistuttuaan 25 000 neliömetriä ja 240 000 kuutiometriä. Haasteita tässä Kehu-projektissa kyllä riittää. Keskustan pohjavedenpinta ei saa laskea, sillä muuten on vaarana mm. puupaaluille perustettujen rakennusten vajoaminen. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää tarkkaillaan niin ikään tehostetusti. Tulipalo- ja savuvaaran takia huoltotunnelin rinnalla kulkee pelastautumistunneli, jonne on sisäänpääsy vähintään 90 metrin välein. Helsingin maanalainen kallio on osin rikkonaista ja kun Metroa rakennettiin 1970-1980-luvulla, Kluuvin ruhje jouduttiin jäädyttämään. Tässä Kehu-projektissa Kluuvin ruhjeen kohdalla huoltotunneli jakautuu kahdeksi kapeammaksi tunneliksi. Muitakin haasteita suunnittelijoilla on kyllä edessään kuten Stockmannin paikoitushallien ja Yliopiston kirjavaraston ohitukset ja alitukset. Ydinjäte kallioon Suomessa on rakennettu vuosina 1987-1992 Olkiluotoon VLJ-luola, matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitustila. Tässä Teollisuuden Voiman ydinjätteen loppusijoitushankkeessa Saanio & Riekkola vastasi yleissuunnittelusta ja kalliorakennussuunnittelusta sekä toimi kalliorakennustöiden asiantuntijavalvojana. Vastaavanlaisia luolia on toteutettu vain kolme maailmassa. Parhaillaan tutkitaan Suomessa ja muuallakin maail-
SKOL Visio Kesäkuu 2007 11 YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU Yhdyskuntasektorilla toimivien SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2006 oli yhteensä lähes 200 miljoonaa euroa, viennin osuus oli 19 prosenttia. SKOLin jäsenyritysten henkilöstöstä runsas viidennes työskentelee yhdyskuntasektorilla toimivissa jäsenyrityksissä. Yhdyskuntatekniikan suunnittelun suurimmat toimialat ovat ympäristö- ja maisemasuunnittelu (laskutus vuonna 2006 yhteensä 45 M ), tie-, katu- ja aluetekniikka (38 M ), vesihuoltotekniikka (29 M ), geotekniikka ja kalliorakennustekniikka (25 M ) sekä liikennetekniikka (15 M ). Yhdyskuntasektorin tilauskanta on pysynyt korkealla, markkinoiden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla sekä kotimaisten että vientitöiden osalta. Yhdyskuntasektorin henkilöstön arvioidaan kuitenkin vielä kasvavan kolmisen prosenttia tänä vuonna. Timo Saanio ja Reijo Riekkola: Kalliorakentamissuunnittelun vaativimpia haasteita on ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Olkiluotoon. Maanalaiset tilat ulottuvat yli 500 metrin syvyyteen. SUURIMMAT VÄYLÄSUUNNITTELIJAT Toimialat tie-, katu- ja aluetekniikka, liikennetekniikka, siltatekniikka Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Ramboll Finland Oy 15,8 0,4 40,4 Sito -yhtiöt 10,2 0,1 16,6 WSP Finland -konserni 6,8 0,6 15,5 Pöyry Infra Oy 5,5 1,0 11,5 FCG Finnish Consulting Group Oy 3,1-65,6 Finnmap Infra Oy 2,7-3,2 Finnmap Consulting Oy 2,3-30,6 A-Insinöörit Oy 1,8-16,3 Strafica Oy 1,2-1,2 Ins.tsto Liidea Oy 1,2 0,1 1,4 AIRIX 1,1-18,1 Pöyry Environment Oy 1,0-29,6 massa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisuja. Teollisuuden Voiman ja Fortumin muodostama yhtiö Posiva selvittää Olkiluodossa ydinjätteen loppusijoitusta. Maanpinnalta on kallioon kairattu tässä vaiheessa yli 40 tutkimusreikää. Aikanaan rakennettavat maanalaiset tilat ulottuvat yli 500 metrin syvyyteen. Tätä Posivan ydinpolttoaineen loppusijoitusprojektia valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö sekä säteilyturvallisuuskeskus. Hankkeessa tehdään hyvin tarkkoja tutkimuksia ja analyysejä ennen, kun hankkeessa siirrytään vaiheesta toiseen. Tällä hetkellä Olkiluodossa louhitaan ONKALOksi nimettyä tutkimustilaa. Mikäli kallioperä todetaan soveltuvaksi, ONKALO laajennetaan myöhemmin loppusijoitustilaksi. Tämä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Suomalainen osaaminen on herättänyt siinä määrin mielenkiintoa, että Saanio & Riekkola on laatinut myös Ruotsiin Posivaa vastaavalle SKB:lle ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä suunnitelmia, turvallisuusselvityksiä ja kalliomekaanisia laskelmia. Toisella puolella maapalloa, Etelä-Koreassa ollaan samassa tilanteessa kuin Suomessa oltiin 20 vuotta sitten. Eteläkorealaiset haluavat tietoa ja osaamista matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituksesta kallioon. Saanio & Riekkola on osallistunut näihin eteläkorealaisten hankkeisiin vuodesta 2002 lähtien. Suomessa on ollut mm. kahdeksan korealaista insinööriä syksyn 2006 ja alkuvuoden 2007 kestäneessä koulutuksessa. Vastaavasti Saanio & Riekkolan suunnittelijat ovat työskennelleet Etelä-Koreassa. SUURIMMAT YMPÄRISTÖSUUNNITTELIJAT Toimialat maisemasuunnittelu, vesihuoltotekniikka, vesirakennustekniikka ja ympäristösuunnittelu Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M FCG Finnish Consulting Group Oy 27,7 17,5 65,6 Pöyry Environment Oy 12,8 3,6 29,6 Ins.tsto Paavo Ristola Oy 10,0 0,1 11,8 Ramboll Finland Oy 8,1 0,5 40,4 Sito -yhtiöt 2,5-16,6 Suomen IP-Tekniikka Oy 2,2-5,8 Environ Germany GmbH 1,9 1,5 1,9 AIRIX 1,4-18,1 WSP Environmental Oy 1,3-1,7 WSP Finland Oy 1,0 0,1 15,5 Ins.tsto Pitkälä Oy 0,7-0,8 Pöyry Energy Oy 0,5 0,1 17,9 Kansainväliset tehtävät näyttävät muodostuvan Saanio & Riekkolan toiminnassa yhä tärkeimmiksi. Tämä edellyttää toisaalta kansainvälisyyden omaksumista ja yhä syvällisemmän tiedon hallitsemista. Yhtiön 32 henkilöstä 15 prosenttia on ulkomaalaisia Yhdysvalloista, Espanjasta, Italiasta ja Ruotsista. Henkilöstön korkeaa koulutustasoa osoittaa, että viisi on koulutukseltaan tohtoreita. Viime vuoden 3,3 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus oli 30 prosenttia, Reijo Riekkola selvittää.
12 SKOL Visio Kesäkuu 2007 Tarkastus on tilattu liian myöhään. Kuvassa katkaistu putki, jossa voidaan vain todeta vaurio eli hitsin läpi ulottuva syöpymä. Tarkastustoiminnalla resurssipulaa Suomalainen tarkastustoiminta on lähtenyt yritysostojen ja verkottumisen kautta laajentamaan toimintaansa rajojemme ulkopuolelle. Suoraa vientitoimintaa hankaloittaa alan korkeasuhdanne Suomessa, jonka pitää resurssit kiireisinä kotimaassa, Polartestin toimitusjohtaja Matti Andersson valottaa alan näkymiä. Viranomaiset hoitivat aikaisemmin teollisuuden tarkastukset, kun maasta puuttui riippumaton laadunvalvontataho. Kotimainen suurteollisuus perusti vuonna 1974 Polartestin tekemään kolmannen osapuolen riippumattomia laadunvalvonta- ja tarkastustehtäviä ensisijaisesti alkaneisiin ydinvoimaprojekteihin, mutta myös muun teollisuuden tarpeisiin. Toimeksiannot koostuivat toimitus- ja asennusvalvonnasta, vastaanottotarkastuksista ja ainetta rikkomattomista tarkastuksista. Henkilöstön koulutus on tarkastustoiminnan suuria haasteita. Jyväskylästä valmistui 1990-luvun alussa tarkastusinsinöörejä parilta konelinjalta erikoistuneelta vuosikurssilta. Alan työllisyys heikkeni tuolloin voimakkaasti ja koulutus lopetettiin. Nykyisin yritykset joutuvat kouluttamaan omat tarkastajansa. Yhden henkilön koulutus kestää pari vuotta ja maksaa noin 40 000 euroa, Matti Andersson tilittää ja jatkaa, että alalla on todella hyvät työllisyysnäkymät. Tarkastustoimintaan perehdytään ja kouliinnutaan vasta kokemuksen myötä. Tällaisille tarkastajille ja tarkastusinsinööreille olisi käyttöä ulkomaillakin vaikkapa suomalaisten teollisuuslaitosten tarkastustoiminnassa. Keski-Euroopasta onkin usein kyselty suomalaisia tarkastajia sikäläisiin kohteisiin, mutta kysyntä on pitänyt tarkastajat kiireisinä kotimaisissa projektissa. Ja ulkomaan toimeksiannot ovat jääneet keikkaluontoisiksi. Polartest on eurooppalaisen painelaitedirektiivin ja kuljetettavien painelaitteiden direktiivin mukainen ilmoitettu laitos eli Notified Body. Suomessa säteilyturvakeskus on hyväksynyt Polartestin YVL-tarkastuslaitokseksi. Tämä status oikeuttaa yhtiötä tarkastamaan ydinvoimaloiden turvaluokkien 3 ja 4 painelaitteita ja putkistoja sekä tekemään NDT- ja DT- testauksia kaikissa turvaluokissa. Yhtiöllä on myös hyväksyntä sähkölaitteiden tarkastuksista. Polartestin asiantuntijat ovatkin työskennelleet kaikissa kotimaisissa ja useissa ulkomaisissa ydinvoimaloissa. Tämä on koskenut niin uudisrakennuksen aikaisia kuin käytön aikaisia tarkastuksia. Euroopassa Polartest on verkottunut useiden maiden tarkastuslaitosten kanssa. Verkottumisella saadaan parannettua aikataulutehokkuutta ja alennettua matkakus-
SKOL Visio Kesäkuu 2007 13 TEOLLISUUSSUUNNITTELU Teollisuussektorin suunnittelu on suurin SKOLin päälohkoista sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna. Teollisuussektorin laskutus vuonna 2006 oli 480 miljoonaa euroa, noin 46 prosenttia koko SKOLin jäsenkunnan laskutuksesta. Kotimaisten teollisuuskohteiden suunnittelua tehtiin 280 miljoonalla ja vientitöitä 200 miljoonalla eurolla. Teollisuussuunnittelusta vajaa viidennes on tehdas- ja laitossuunnittelua. Muita merkittäviä aloja olivat prosessisuunnittelu, sähkö- ja telesuunnittelu sekä koneenrakennustekniikka. Teollisuussektori arvioi kotimaisten markkinanäkymien kasvun pysähtyneen, ehkä jopa hieman laskevan. Vientimarkkinoiden suhteen teollisuuden suunnittelijat ovat jonkin verran optimistisempia. Teollisuussektorin henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan pari prosenttia loppuvuonna. Teollisuussektorin suurimmat toimialat ovat tehdas- ja laitossuunnittelu (kokonaislaskutus vuonna 2006 yhteensä 90 M ), prosessisuunnittelu (81 M ), sähkö- ja teletekniikka (60 M ), teollisuusautomaatio (58 M ) ja koneenrakennustekniikka (49 M ). SUURIMMAT TEOLLISUUSSUUNNITTELIJAT Toimialan laskutus Kokonaisyhteensä M Vienti M laskutus M Sweco PIC Oy 69,4 22,2 69,6 Etteplan Oyj 49,1 12,0 49,1 Neste Jacobs Oy 47,9 9,6 47,9 Pöyry Engineering Oy 43,2 16,3 43,2 Elomatic Oy 37,1 23,2 37,1 Pöyry Forest Industry Oy 36,8 31,7 36,8 Deltamarin Oy 23,8 23,4 23,8 Rintekno -ryhmä 20,2 5,7 20,2 ÅF-Enprima Oy 19,5 11,3 25,9 ÅF-CTS Oy 15,8 15,8 Polartest Oy 15,5 0,7 15,5 Pöyry Energy Oy 14,4 8,1 17,9 Rejlers Oy 10,1 4,5 11,3 AIRIX 7,4 1,9 18,1 Jyvästek Oy 7,4 4,7 7,4 Protacon -yhtiöt 6,8 4,2 7,1 Pöyry Environment Oy 5,0 1,0 29,6 Chematur Ecoplanning Oy 3,9 3,4 3,9 AX-Konsultit Oy 3,2 0,8 5,9 Avecon Oy Ab 3,2 5,5 TSS GROUP OY 2,8 1,0 3,9 Entop Oy 2,2 2,2 tannuksia. Kun vaikkapa suomalaisyhtiö valmistaa painelaitteen, tarkastetaan suunnitelmat ja laitteen rakenne täällä. Yhteistyökumppani suorittaa käyttöönottoon liittyvät tarkastukset asennuspaikalla. Näin saadaan tarkastukset soviteltua paremmin valmistusaikatauluihin ja matkustamiseen varattua aikaa pienennettyä, Matti Andersson kertoo. Olkiluotoon yhteistyösopimukset Kun Olkiluodon 3-reaktorin rakentamisesta tehtiin investointipäätös, merkitsi se selvää kasvua tarkastusalalle, niin kotimaassa kuin Euroopassakin.. Polartest verkottui yhteistyösopimuksilla ruotsalaisen ÅF-Kontrollin ja saksalaisen TÜV EC:n kanssa. Polartest suorittaa yhteistyökumppaneiden kanssa rakennesuunnitelmien tarkastuksia ja valmistajien luona suoritettavia rakennetarkastuksia. Tarkastukset siirtyvät sitten vähitellen asennuspaikalle laitteiden valmistuttua asennusta varten. Verkottumisesta huolimatta kaikkia mielenkiintoisia hankkeita ei ole pystytty resurssipulan takia edes tarjoamaan. Teollisuuden toiminnoissa ympäristöystävällisyys ja turvallisuus ovat nousseet arvoketjussa kärkipäähän. Laitosten käyttövarmuutta parannetaan jatkuvasti. Tämä tavoite nostaa vaatimuksia myös tarkastusten suunnittelusta ja laadusta. Enää ei riitä tarkastusdokumentiksi paperi jossa on rasti hyväksytty ruudun kohdalla. Nyt laitoksen omistajat kaipaavat tarkempaa tietoa laitteiden todellisesta kunnosta ja jäljellä olevasta käyttöiästä. Esimerkiksi petrokemian suuria huoltoseisokkeja valmistellaan huolella. Neste Oilin Porvoon tuotantolaitosten syyskuussa 2005 toteutettua viiden viikon huoltoseisokkia suunniteltiin Polartestin osalta vuoden verran. Suunnitteluun osallistui yhtiön ylin johto ja hallintoa. Hanke työllisti laitoksen oman organisaation lisäksi satoja ulkopuolisia henkilöitä ja yli 70 polartestiläistä. Neste Oilin kanssa tarkastukset oli suunniteltu huolellisesti etukäteen. Kun prosessi oli ajettu alas, laitteistot jäähtyneet ja eristykset purettu, tarkastajat pääsivät tarkastamaan paineastioiden, lämmönvaihtimien, putkistojen ja kolonnien kuntoa. Polartestin tarkastajien työrupeama kesti noin kuukauden pitkää työpäivää tehden. Työssä kyllä onnistuttiin, mistä oli osoituksena Neste Oilin myöntämä parhaan toimittajan tunnustuspalkinto Polartestille neljän muun yrityksen joukossa. Vastaavanlaisen seisokin tarkastuksiin Polartest osallistui sittemmin Neste Oilin Naantalin jalostamolla syyskuussa 2006, jolloin hanke työllisti kolmisenkymmentä tarkastajaa. Petrokemian toimeksiannot ovat pitäneet yhtiön tarkastajat kiireisinä. Polartestin tarkastajat osallistuvat viime kesästä lähtien myös Diesel- ja Biodiesel projektin tarkastuksiin Kulloossa. Keväällä 2007 suoritetaan Borealis Oy:n huoltoseisokissa paljon tarkastuksia. Polartestilla on Vantaan pääkonttori lisäksi 14 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Henkilöstöä toimiston palveluksessa on kaikkiaan n 150 henkilöä. Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 16,2 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 5 prosenttia. Kun yhtiön perustamisvaiheessa osakkaita oli lähes parikymmentä, nykyisin omistus on keskittyneenpää ja omistajina ovat Teollisuuden Voima, Fortum Power&Heat ja Pöyry Energy sekä yhtiön toimiva johto. Ennaltaehkäisevää kuntoarviota edustaa kuvan putkiston röntgenkuvaus. Ainetta rikkomattomassa korroosiokuvauksessa putken sisällä oleva neste näkyy vaaleampana. Putkea ympäröiviä eristeitä ei ole tarvinnut edes purkaa.
14 SKOL Visio Kesäkuu 2007 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SKOLin jäsenyritysten toiminnasta miltei kolmannes kohdistuu erilaisiin ulkomaisiin kohteisiin ja projekteihin. Näistä hankkeista lähes puolet on suoraa vientiä ulkomaisille tilaajille. Runsas puolet ulkomaisesta toiminnasta on välillistä vientiä, siis suunnittelua ja konsultointia ulkomaisiin kohteisiin yhteistyössä suomalaisten vientiyritysten kanssa. Tyypillisiä välillisen viennin kohteita ovat esimerkiksi puunjalostus- ja meriteollisuuteen liittyvät vientihankkeet, joissa suunnittelusta useimmiten 100 prosenttia tehdään kotimaisena työnä. Vuonna 2006 vientiprojektien laskutus oli 315 miljoonaa euroa ja tästä suoraa vientiä oli 154 miljoonaa euroa. Vientilaskutus kasvoi noin 12 prosenttia edellisvuodesta. Vientilaskutuksesta lähes kaksi kolmasosaa tuli teollisuussektorilta, 14 prosenttia talonrakentamisesta ja 12 prosenttia infrasektorilta. Loput yhdeksän prosenttia ulkomaisesta laskutuksesta koostui erilaisista kehityshankkeista, jotka liittyvät esim. hallinnon, terveydenhuollon, opetustoimen ja metsäsektorin kehittämiseen. Yli puolet vientitöistä suuntautui Euroopan maihin ja loput kauemmas, Aasiaan ja Amerikan maihin. EU-sisämarkkinoiden osuus viennistä oli 37 prosenttia. Muun Euroopan osuus, 24 prosenttia, koostui pääosin Venäjän ja Norjan viennistä. Osa vientilaskutuksesta muodostuu ulkoasiainministeriön rahoittamista kehitysyhteistyöhankkeista, joihin liittyvää konsultointia oli vuonna 2006 noin 18 miljoonan euron arvosta eli kuusi prosenttia koko ulkomaan laskutuksesta. Kehitysyhteistyöhön ja EU:n uusiin jäsenmaihin liittyviä teknisen avun hankkeita on saatu jonkin verran myös EU:n rahoittamina. Konsulttiala on viime vuosina voimakkaasti kansainvälistynyt, mikä näyttää jatkuvan edelleenkin. Kun teollisuuden omat suunnitteluosastot on erotettu omiksi yhtiöikseen, sillä on koko konsulttialan kannalta myönteinen vaikutus. SUURIMMAT VIENTIYRITYKSET Vienti- Viennin Kokonaislaskutus M osuus % laskutus M Pöyry Forest Industry Oy 31,7 86 % 36,8 FCG Finnish Consulting Group Oy 28,2 43 % 65,6 Deltamarin Oy 23,4 98 % 23,8 Elomatic Oy 23,2 62 % 37,1 Sweco PIC Oy 22,4 32 % 69,6 Pöyry Engineering Oy 16,3 38 % 43,2 ÅF-Enprima Oy 14,2 55 % 25,9 Etteplan Oyj 12,0 24 % 49,1 Pöyry Energy Oy 9,8 55 % 17,9 Neste Jacobs Oy 9,6 20 % 47,9 ÅF-CTS Oy 8,2 52 % 15,8 Savcor Indufor Oy 6,9 93 % 7,4 Pöyry Environment Oy 6,6 22 % 29,6 Rintekno -ryhmä 5,7 28 % 20,2 Pöyry Civil Oy 5,5 53 % 10,4 Jyvästek Oy 4,7 63 % 7,4 Rejlers Oy 4,5 40 % 11,3 Finnmap Consulting Oy 4,4 14 % 30,6 Protacon -yhtiöt 4,2 59 % 7,1 FM-International Oy 4,1 83 % 4,9 Oy Omnitele Ab 4,1 56 % 7,3 Evata Finland Oy 3,7 57 % 6,5 Chematur Ecoplanning Oy 3,4 86 % 3,9 Ramboll Finnconsult Oy 2,8 96 % 3,0 Ins.tsto Olof Granlund Oy 2,6 12 % 22,5 Konsulttialan on vaalittava etujaan ja huolehdittava, ettei se vaivu alihankintateollisuudeksi tilaajien järjestämissä hintakilpailuissa, ÅF-Groupin prosessidivisionaan toimialajohtaja Eero Auranne varottaa. Teollisuuden yhtiöittämillä konsulttitoiminnoilla Eero Auranne viittaa mm. Fortumista irtautuneisiin petrokemian konsulttitoimisto Neste Jacobsiin ja edustamaansa ÅF-Enprimaan. Kummassakin konsulttiyhtiössä on ulkomaista omistusta ÅF-Enpriman ollessa nykyisin kokonaan ruotsalaisomistuksessa. ÅF-Group on 3 500 henkilön konsulttikonserni, joka toimii 19 maassa liikevaihdon yltäessä runsaaseen 340 miljoonaan euroon. ÅF-Groupin prosssidivisioona työllistää noin 800 konsulttia toimialajohtajan sukkuloidessa paljolti Tukholman ja Vantaan väliä. Prosessidivisioona toimii maailmanlaajuisesti metsäteollisuushankkeissa ja mm. Baltian ja Venäjän energiahankkeissa. Suuria hankkeita varten perustetaan tarvittaessa erillinen konsortio niin kuin on tehty esimerkiksi Etelä-Afrikassa. Eteläafrikkalainen metsäteollisuusyhtiö Sappi Saiccor on toteuttamassa suurta Amakhulun sellutehtaan saneerausprojektia. ÅF on tehnyt yhteistyötä Sappi Saiccorin kanssa vuodesta 1991 lähtien, mikä on edesauttanut sopimukseen pääsemisessä tässä Amakhulun sellutehdasprojektissa. Toisaalta ÅF on tehnyt vuonna 2006 hankkeen esiselvitykset. Hankkeen mittavuuden ja vaativuuden takia ÅF on solminut joint venture -sopimuksen paikallisen Murray & Robertsin insinööritoimiston kanssa.. Amakhulun hankkeen pääsuunnittelijana ÅF on koonnut projektin johdon tekniseen konsultointiin 30 henkilöä konsernin Ruotsin, Suomen, Saksan ja Espanjan toi-
SKOL Visio Kesäkuu 2007 15 Eero Auranne: Suuria kansainvälisiä hankkeita varten perustetaan tarvittaessa konsulttikonsortioita. Kuvassa eteläafrikkalaisen Sappi Saicorin Amakhulun sellutehdas, jonka saneerauksesta ÅF on tehnyt joint venture -sopimuksen paikallisen insinööritoimiston kanssa. Konsulttiala kansainvälistyy mistoista. Murray & Roberts on nimennyt projektin johtotehtäviin 80 omaa konsulttia mukaan lukien projektinjohtajan. Projektia hallinnoidaan yhtäältä ÅFn Tukholman toimistosta ja toisaalta Johannesburgista. ÅFn kymmenkunta konsulttia matkustaakin 21 kuukaudeksi paikan päälle johtamaan tätä Amkhulun sellutehdasprojektia. ÅFn vastuulla on pääsuunnittelijan tehtävien lisäksi Amkhulun sellutehtaan rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Tällaisen sellutehtaan suunnittelu vaatii noin 2 400 00 tuntia, joten tekninen suunnittelu hankitaan tarvittaessa vaikkapa Intiasta, Eero Auranne valottaa. Virossa markkinajohtaja Etelä-Afrikasta on pitkä matka Suomenlahden etelärannalle, Viroon, jonne ÅF pureutui vuonna 2006 ostettuaan Enpriman. Sen edeltäjä IVO International perusti 1993 Estivo AS:n, joten yritys kantaa nyt nimessään konsernin tunnusta ÅF. Yhtiön toimitusjohtaja Jüri Alasi kertoo, että ÅF:llä on ollut yksittäisiä toimeksiantoja Virossa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tällä hetkellä ÅF-Estivo AS yhdessä suomalaisten kanssa vastaavat kahden biovoimalan suunnittelusta Tallinnaan ja Tarttoon. Kummassakin hankkeessa toimeksiantoon kuuluu rakennuttamis- ja valvontatehtävät. Turpeella ja puuhakkeella lämpiävät voimalat tuottavat sähköä ja kaukolämpöä ja valmistuvat kahden vuoden kuluttua. Voimalan valmistuttua viidennes Tallinnan rakennuskannasta lämpiää biovoimalan tuottamalla kaukolämmöllä. ÅF-Estivo AS on Virossa energiakonsultoinnin markkinajohtaja. Viron suurimmassa voimalassa, Narvan toisen voimalan modernisoinnissa, silloinen Enprima oli rakennuttajan konsulttina vuonna 2000. Vastaavanlaisia rakennuttajan konsultointitehtäviä nykyisellä ÅF:llä on ollut Latviassa ja Liettuassa, jossa toimii kasvava tytäryhtiö ÅF-Enprima UAB. Baltian markkinat ovat rajalliset, mutta ÅF on päässyt hyvin pureutumaan kolmen maan energiateollisuuden uusinvestointeihin tai modernisoimisprojekteihin, Jüri Alasi muistuttaa. Viron rajanaapurissa Venäjällä ÅF-Enprima LCC on toiminut aikaisemman omistajan nimellä vuosikymmeniä toisesta maailmansodasta lähtien. Imatran Voima rakensi vesivoimaloita Neuvostoliittoon, Loviisan ydinreaktorit rakennettiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä 1970-luvulla. Konsulttitoiminta keskitettiin IVO Engineering, myöhemmin Fortum Engineering yksiköihin. Vuonna 2002 perustettiin Enprima ja seuraavana vuonna tytäryhtiö Moskovaan ja edustusto Pietariin ensimmäisenä länsimaisena yrityksenä. Moskovassa työskentelee nykyisin 10 ja Pietarissa 20 konsulttia. Venäjällä on tuotettu sähköä ja lämpöä vanhoilla neuvostoaikaisilla laitoksilla. Nyt siellä on meneillään voimalaitosengineering -boomi. Eri puolille Venäjää on suunnitteilla useita ydinvoimaloita ja lämpövoimaloita. Energiayhtiöitä on yksityistetty, mutta valtio haluaa säilyttää strategisena päätöksenä enemmistöosuutensa energiayhtiöistä. Esimerkiksi Fortumilla on 25 prosentin osuus Pietarin lähellä toimivassa energiayhtiössä. Suomalaisilla konsulteilla on hyvä maine jo Imatran Voiman ajoilta. Joskin venäläisiä energiayhtiöitä on yksityistetty, samoja vanhoja liikekumppaneita on edelleen tilaajina. Ruotsalaisen ÅF:n vahva tuki edes auttaa energiahankkeisiin pääsemistä, kun niitä toteuttavat venäläiset yhtiöt länsimaisella tieto-taidolla, ÅF-Enpriman johtaja Jari Ruohola vakuuttaa.
Suunnitteluyrityksillä paljon töitä, eri alojen insinöörejä tarvitaan Suunnittelu- ja konsulttiala kasvoi vuonna 2006 vahvasti kaikilla mittareilla mitattuna. SKOLin seurannan mukaan alan tilaus kanta kasvoi 15 prosenttia, laskutus 11 prosenttia ja henkilömäärä neljä prosenttia. Alan kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti 12 vuotta. SKOLin jäsenyritysten kokonaislaskutus vuonna 2006 ylitti ensimmäisen kerran miljardi euroa. Kuluvan vuoden laskutuksen ennustetaan kasvavan kuusi prosenttia. SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta on pysynyt jo vuoden ajan yli 500 miljoonan euron tasolla. Tilauskanta vastaa kuuden kuukauden työmäärää ja on suuruudeltaan puolet vuoden 2006 laskutuksesta. Tilauskanta näyttäisi säilyvän edelleen samalla tasolla, koska markkinaodotukset ovat suhdannekyselyn mukaan edelleen varsin vakaat. Suunnittelualan suurin ongelma on edelleen puute osaavista suunnittelijoista. Henkilöstön kasvu vuonna 2006 oli vain noin 400 henkeä. Kevään suhdannekyselyn mukaan henkilöstön lisätarve on yli 300 henkeä. Toisaalta kun tilauskanta on pysynyt vuoden ajan ennallaan, on kuormitus henkeä kohden hieman vähentynyt. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen laskutus henkilötyövuotta kohden oli lähes 85 000 euroa. Veloitushinnat nousivat edellisvuodesta noin kuusi prosenttia ja keskimääräinen veloitus koko alalla työtuntia kohden oli noin 63 euroa. Markkinat vakaat Markkinaodotukset ovat edelleen melko vakaat, pääosa (82 %) yrityksistä arvioi kotimarkkinoiden säilyvän nykyisellä hyvällä tasollaan, kasvuun uskoo kuusi prosenttia alasta ja 12 prosenttia vastaajista arvioi kotimaan tilausten vähenevän. Ympäristösektori uskoo vahvimmin kotimarkkinoiden kasvuun, teollisuuden ja talonrakennuksen suunnittelijat arvioivat kotimarkkinoiden hieman heikkenevän. Vientihankkeiden suhteen odotukset ovat kaikilla sektoreilla positiiviset, kasvuun uskoo yli 15 prosenttia alasta, loppuosa yrityksistä uskoo viennin säilyvän nykytasolla. Teollisuussuunnitteluyritysten kokonaistilauskanta on pysynyt käytännössä ennallaan. Yhdyskunta- ja ympäristöyritykset saivat varsin hyvin uusia töitä sekä kotimaasta että viennistä, kokonaistilauskanta kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Parhaiten töitä ovat saaneet rakennesuunnittelijat, joilla tilauskanta on miltei kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa, mutta henkilöstö on kasvanut samana aikana vain viitisentoista prosenttia. Kolmannes vientiä SKOLin jäsenyrityksillä on 320 miljoonan euron laskutus ulkomaisista töistä. Laskutus kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Ulkomaisista töistä vajaa puolet laskutettiin suoraan ulkomaisilta tilaajilta ja runsas puolet oli välillistä vientiä osana muiden suomalaisyritysten vientihankkeita tai vientiä kehitysyhteistyöhankkeisiin. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä (rakennushankkeet), Norja (meriteollisuus), Uruguay (metsäteollisuus), Ruotsi, USA, Kiina ja Saksa. Kaikkiaan ulkomaisia töitä oli lähes sadalla yrityksellä 120 maahan.