Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2014 2017



Samankaltaiset tiedostot
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Kuntamarkkinat

Sisäinen turvallisuus

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä Annika Kokko, tammikuu 2013

Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta -seminaari. Turku, ylitarkastaja Ari Evwaraye

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Tavoitekortit turvallisuustilanteen kehittämiseksi

Arjen turvaa kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Tapaturmia torjumaan - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma

Sisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Sisäisen turvallisuuden strategia ja kunnat

Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa

Turvallisempi huominen

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari Hamina

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit

Ikäihmisten arjen turvaa

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma. Tapaturmapäivä Tutkija Jaana Markkula

Kaakon kaksikko foorumi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Hyvinvoinnin edistämisen ja turvallisuuden yhdyspinnat

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Oulun Turvallisuusohjelma

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Liikenneturvallisuustyön suunnitelma

Liikenneturvallisuustyön perusteet ja toimintamalli Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän tehtävät ja kokoonpano

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

Stadin HYTE. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Stadin Hyte video

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

UKK instituutti Tapaturmien järjestelmällinen seuranta mitä kunta siitä hyötyy?

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

Kuntalaisten ja järjestöjen osallistaminen kuntien turvallisuustyöhön. Saija Sambou OM, rikoksentorjuntaneuvosto

Liikenneturvallisuustyön rakenteet, liikennekasvatus ja viestintä PYHTÄÄN TOIMENPIDEKORTTI

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Arjen turvaa kunnissa -hanke

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Oulun liikenneturvallisuussuunnitelma. Osaraportti 3: Tavoitteet liikennekasvatustyölle ja liikennekasvatuksen toimintamalli

Turvallinen kunta - käytäntöjä ja kokemuksia Kouvolan kaupungin turvallisuustyöstä

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Monialainen yhteistyö

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Transkriptio:

Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelma 2014 2017 Kaupunginvaltuusto 14.4.2014 29

SISÄLLYSLUIETTELO 1 Johdanto... 1 2 Turvallisuussuunnittelun työryhmät... 1 2.1 Turvallisuussuunnittelun johtoryhmä... 1 2.2 Turvallisuussuunnittelun ja 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toiminnan ohjausryhmä... 1 2.3 Turvallisuussuunnittelun ja 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toiminnan sihteeristö... 2 3 Sisäisen turvallisuuden ohjelma... 2 3.1 Sisäisen turvallisuuden määritelmä... 2 3.2 Valtakunnalliset linjaukset... 2 4 Kärkihankkeet, turvallisuustyön päätoimintalinjat Hyvinkäällä... 3 4.1 Syrjäytymisen ja päihdehaittojen ennaltaehkäisy... 3 4.1.1 Syrjäytymisen ehkäisy puuttumalla nuorten päihteiden käyttöön... 3 4.1.2 Nuorten psyykkiset ongelmat ja syrjäytyminen... 4 4.1.3 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö tulee saada osaksi arjen turvallisuutta... 5 4.2 Rakennettavan ympäristön turvallisuus... 5 4.2.1 Liikenneturvallisuuden lisääminen... 5 4.2.2 Yleisen turvallisuuden parantaminen... 6 4.2.3 Yleisötapahtumien turvallisuus... 6 4.3 Ikääntyvien ihmisten turvallisuuden parantaminen... 7 4.3.1 Hyvinkääläisten ikääntyvien asumisen turvallisuuden parantaminen... 7 4.3.2 Viedään käytäntöön Ikäihmisille suunnattujen palvelujen laadunkehittämisohjelmaa (WeDo-EUohjelma, European Partnership for the Wellbeing and Dignity of Older People)... 8 4.3.3 Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy... 8 4.4 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisy... 9 4.4.1 Lasten- ja nuorten kodin- ja vapaa-ajan turvallisuuden lisääminen... 9 4.4.2 Liikunta luo terveyttä ja turvallisuutta... 9 4.4.3 Kodin turvallisuutta lisäävät toimenpiteet... 10 4.5 Kuntalaisfoorumi... 11 4.5.1 Kuntalaisten osallistaminen arjen lähiturvallisuuteen... 11 4.5.2 Lasten ja nuorten turvallisuusajattelun kehittäminen... 11 4.5.3 Tapaturmien ennaltaehkäisy omassa lähiympäristössä... 12 4.5.4 Kylien turvallisuussuunnitelmat... 12 5 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen, toimeenpano ja raportointi... 13

1 1 Johdanto Hyvinkään kaupunki on kaupunkistrategiassa määritellyt tahtotilansa vuoteen 2017. Kaupungin visiona on, että Hyvinkää on metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois- Uudenmaan keskus. Kaupunkistrategia on tarkoitus päivittää, kun kuntarakenneselvityksen tulokset ovat käytettävissä. Vuonna 1998 Hyvinkäätä pyydettiin valtakunnalliseen tapaturmien torjuntatyön kehittämishankkeeseen, jonka käynnistivät Stakes, Liikenneturva ja Työterveyslaitos. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteena oli kehittää kokonaisvaltaisen tapaturmien ehkäisytyön malli. Pilottihankkeen turvallisuustyön iskulauseeksi Hyvinkäällä valittiin silloin 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä. Kaksivuotisen pilottihankkeen päätyttyä kaupunki jatkoi tapaturmien ennaltaehkäisytyötä omin voimin ja kokeiluhankkeen aikana kehitetyt turvallisuustyön käytännöt ovat vakiintuneet pysyväksi 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä -toiminnaksi. 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä -toiminnan missiona on saada aikaan pysyviä, arjen turvallisuutta lisääviä käyttäytymisen ja ympäristön muutoksia Hyvinkäällä. Visiona on, että Hyvinkäällä on turvallista elää, asua ja liikkua. Sen lisäksi jokainen hyvinkääläinen tuntee vastuunsa turvallisuusasioissa ja omilla valinnoillaan sekä toiminnallaan edistää turvallisuutta. Vuonna 2003 Hyvinkäästä tuli Suomen ensimmäinen Maailmaan terveysjärjestö WHO:n alaisen Safe Community verkoston jäsen. Hyvinkäälle myönnettiin kansainvälinen Safe Community tunnus suunnitelmallisesta, pitkäjänteisestä ja jatkuvasta turvallisuustyöstä. Vuonna 2010 kaupunki uudisti jäsenyytensä Safe Community -yhteisössä. Edellisen turvallisuussuunnitelman teemoja ovat olleet: 1. Syrjäytymisen ja päihdehaittojen ehkäisy, 2. Ikääntyvien ihmisten turvallisuuden parantaminen, 3. Kodin ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisy, sekä 4. Rakennettavan ympäristön turvallisuuden lisääminen. Nämä painopistealueet ovat myös turvallisuussuunnitelmassa 2014 2017. Turvallisuussuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään turvallisuutta ja kaupungin strategian toteutumista. 2 Turvallisuussuunnittelun työryhmät 2.1 Turvallisuussuunnittelun johtoryhmä Sisäisen turvallisuuden ensimmäisessä ohjelmassa linjattiin, että paikallista turvallisuussuunnittelua ja turvallisuustyötä tulee tehdä kunnan, pelastuslaitoksen ja poliisilaitoksen yhteistyönä. Vetovastuu on kunnalla. Hyvinkäällä näin on toimittu jo pitkään. Esimerkiksi Tapaturmien torjuntakokeilu Hyvinkäällä vuosina 1998 2000 oli organisoitu siten, että sekä neuvottelukunnassa että toimintaryhmässä olivat nämä tahot edustettuina. Turvallisuussuunnittelun johtoryhmään kuuluvat toimiasemansa perusteella kaupunginjohtaja (toimii turvallisuussuunnittelun johtoryhmän puheenjohtajana), poliisipäällikkö ja palopäällikkö. Turvallisuussuunnittelun johtoryhmä hyväksyy turvallisuussuunnittelun sihteeristön esityksestä nelivuotiskaudeksi laadittavan kaupungin turvallisuussuunnitelman linjaukset suhteessa sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sekä esittää vuosittain yhteisen näkemyksensä viranomaisten ja kaupunkiorganisaation välisen turvallisuusyhteistyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Turvallisuussuunnittelun johtoryhmä kokoontuu kerran vuodessa. 2.2 Turvallisuussuunnittelun ja 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toiminnan ohjausryhmä Ohjausryhmän muodostavat kaupunginjohtajan johtoryhmä, 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä -toiminnan sihteeristö ja Hyvinkään evankelisluterilaisen seurakunnan edustaja. Ohjausryhmä ohjaa turvallisuussuunnitelman laatimista ja hyväksyy lopullisen turvallisuussuunnitelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Ohjausryhmä seuraa kaupungin talousarvion, osavuosikatsausten ja muiden raporttien avulla turvallisuussuunnitelman ja vuosittaisten

toimintasuunnitelmien toteutumista. Ohjausryhmän vastuulla on myös ohjata turvallisuussuunnitelman ylläpitämistä ja päivittämistä nelivuotiskauden aikana. Ohjausryhmä kokoontuu osavuosikatsausten rytmissä neljän kuukauden välein, yleensä kaupungin johtoryhmän kokousten yhteydessä. 2.3 Turvallisuussuunnittelun ja 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toiminnan sihteeristö Sihteeristön muodostavat Hyvinkään kaupungin, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen nimeämät edustajat. Sihteeristön puheenjohtajuus kiertää kaksivuotiskausittain siten, että vuosina 2014 2015 puheenjohtajana toimii poliisilaitoksen edustaja, vuosina 2016 2017 pelastuslaitoksen edustaja ja vuosina 2018 2019 kaupungin edustaja. Lisäksi sihteeristöön kuuluu kaupungin nimeämä sihteeri. Sihteeristön tehtävänä on ohjausryhmän kokousten välillä koordinoida turvallisuussuunnitelman toteutumista vuosittaisten 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toimintasuunnitelmien kautta. Sihteeristö koordinoi myös toiminnan raportointia. Sihteeristö osaltaan valmistelee ohjausryhmässä käsiteltävät asiat. Sihteeristö vastaa kansallisesta ja kansainvälisestä Safe Community yhteistyöstä ja yhteydenpidosta eri viranomaistahoihin, mm. sisäasiainministeriöön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Kaupungin turvallisuustyön viestinnästä vastaa kaupungin viestintäyksikkö yhteistyössä 24 TTH ohjausryhmän kanssa. Sihteeristö kokoontuu kuukausittain. 3 Sisäisen turvallisuuden ohjelma 3.1 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Määritelmän mukaan sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan olotilaa, jossa väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hallitusohjelmassa 17.6.2011 on asetettu sisäisen turvallisuuden tavoite seuraavasti: Sisäisen turvallisuuden tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. 3.2 Valtakunnalliset linjaukset Sisäisen turvallisuuden ohjelma on hallituksen periaatepäätös, joka tehdään hallituskausittain. Ohjelmassa määritetään, miten sisäistä turvallisuutta parannetaan hallituskaudella. Valtioneuvosto teki 14.6.2012 periaatepäätöksen kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta, jonka nimi on Turvallisempi huominen. Poikkihallinnollisen valmistelun tuloksena erityisen tarkastelun kohteeksi päätettiin ottaa arjen ja asumisen turvallisuus, nuorten turvallisuuden parantaminen, alkoholista ja muista päihteistä johtuvat turvallisuusuhkat sekä rikoksen uhrin ja tekijän palvelujen kehittäminen. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet ja esitetty 64 toimenpidettä. Lisäksi ohjelmassa on esitetty tunnusluvut, joilla seurataan sisäisen turvallisuuden kehitystä. Turvallisempi huominen ohjelmassa esitetyt yläotsikkotasoiset toimenpiteet ovat: Lisätään turvallisuuden tunnetta Kehitetään ennalta ehkäisevän turvallisuustyön tuloksia mittaavia indikaattoreita ja varmistetaan kansallisten kyselytutkimusten säännöllinen toteuttaminen Varmistetaan turvallinen oppimisympäristö Parannetaan julkisten tilojen turvallisuutta ja viihtyisyyttä Varmistetaan työtään tekevien ihmisten turvallisuus Parannetaan rakennetun ympäristön turvallisuutta Lisätään liikkumisen turvallisuutta Varmistetaan nuorille turvallinen kasvuympäristö Varmistetaan turvallinen elämä iäkkäille 2

3 Vähennetään vakavaa väkivaltaa ja sen uhkaa Parannetaan yritystoiminnan turvallisuutta ja yritysten häiriötöntä toimintaa Vähennetään alkoholin käytöstä johtuvia turvallisuusongelmia Parannetaan rikoksen uhrin palveluja ja rikoksen tekijän tukea Ennalta ehkäistään ääriajatteluun perustuvia väkivaltaisia tekoja Varmistetaan vapaaehtoisten saatavuus turvallisuus- ja hälytystehtäviin. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätetyt toimenpiteet toimeenpannaan osana perustyötä. Osa päätetyistä toimenpiteistä tulee olemaan jatkossa pysyvää toimintaa. Alueellisen toimenpanon varmistamiseksi on valmisteltu alueelliset toimeenpanosuunnitelmat. Ne on valmisteltu laajassa yhteistyössä aluehallintovirastojen johdolla. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa. Kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisempi huominen on ladattavissa osoitteesta www.intermin.fi/sisainenturvallisuus. Alueelliset toimeenpanosuunnitelmat löytyvät osoitteesta www.intermin.fi/sisainenturvallisuus/ohjelmat/prime101.aspx 4 Kärkihankkeet, turvallisuustyön päätoimintalinjat Hyvinkäällä 4.1 Syrjäytymisen ja päihdehaittojen ennaltaehkäisy Ehkäisytyön toteutusta koordinoi ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä. Työryhmän toimintaa ohjaavat Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön ohjelma sekä Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma. Työryhmän toiminnan yleistavoitteena on aikaisempaa voimakkaammin omaksua asenne ja toimintatapa, jossa turvallisuustyö koetaan osaksi toimialojen olemassa olevaa toimintaa. 4.1.1 Syrjäytymisen ehkäisy puuttumalla nuorten päihteiden käyttöön Esittely Syrjäytymiseen liittyy usein päihteiden ongelmakäyttöä. Runsas päihteiden käyttö yhdessä muiden syrjäytymistä edistävien tekijöiden kanssa saattaa nopeuttaa ja kärjistää yksilön elämänhallinnan menettämistä. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Nuorten alkoholinkäyttö väheni 2000-luvulla aina vuoteen 2009 asti, jolloin myönteinen kehitys pysähtyi ja itsensä tosihumalaan juovien osuus oli aiempaa korkeampi. Vuoden 2009 terveystapatutkimuksen mukaan kuukausittain tosihumalaan asti juovia oli 14 18-vuotiaista pojista 22 % ja tytöistä 21 %. Alkoholin käytön merkitystä turvallisuudelle kuvaa se, että se on yleisin tekijä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivallan taustalla. Alkoholin käytöstä aiheutuu merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Vuonna 2009 alkoholista aiheutuneet välittömät haittakustannukset yhteiskunnalle olivat 0,8 1,0 miljardia euroa, josta noin kolmannes johtui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Syrjäytymisellä on selvä yhteys väkivalta- ja huumausainerikollisuuteen silloin kun rikoksen tekijäksi ryhdytään oman käytön kautta. Syrjäytyneiden nuorten määrä on vuonna 2012 julkaistun raportin mukaan kasvanut viime vuosina vain vähän. Heidän määränsä on vaihdellut 1990-luvun alun 9 % vuoden 2011 lopun noin 5 %. Syrjäytyneitä 15 29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä 51 300. Paikallistasolla Hyvinkään kaupungin kuntalaisille tuottamat laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat jo sellaisenaan tuottamassa hyvinvointia ja ehkäisemässä elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Erityisesti nuoriin kohdistuvan ehkäisevän päihdetyön tueksi Hyvinkään kaupunki ja Elämäni Sankari ry ovat v. 2009 tehneet yhteistyösopimuksen, jossa Elämäni Sankari ry on sitoutunut mm. toteuttamaan kohdennettua ehkäisevää päihdetyötä Hyvinkään yläkoulujen oppilaille, heidän vanhemmilleen ja yhteistyöverkostolle. Yhdistyksen toimesta toteutetaan mm. kouluterveyskyselyn kaltainen hyvinvointikysely kerran vuodessa. Vuonna 2011 kyselyyn vastasi noin 1200 oppilasta (8. luokat). Kyselyn tuloksia hyödynnetään koulu- ja luokka-astekohtaisesti. Erityisesti tuloksissa seurataan nuorten arjen hallintaan liittyviä asioita. Riskitekijöinä ovat mm. alkoholin lisääntyvä käyttö, päivärytmiä häiritsevä liiallinen netin käyttö ja liikunnan puute.

Tarkoitus Työryhmätyöskentelyssä huomioidaan syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet: tunnistetaan nuorten oireilu ja/tai päihteiden käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja otetaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet, syrjäytymistä vahvistavaan päihteiden ongelmakäyttöön puututaan, alaikäisten nuorten huumausaineiden käyttörikokseen puututaan viranomaisyhteistyöllä. Tavoite Työryhmän toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa kehitetään nykyisiä ja uusia toimintamalleja, esim. toimenpiteitä puuttua nuorten rattijuopumuksiin/huumaantuneena ajoon Tie selväksi -mallin mukaisesti. Laaditaan selvitys Ankkuri toimintamallin käyttöönotosta, aikataulusta ja tarvittavista resursseista Hyvinkäälläi. Toimenpiteillä ehkäistään nuorten päihteiden käyttöä sekä syrjäytymistä ja ylläpidetään turvallista kasvuympäristöä. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Nuorisoasema, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyö, Hyvinkään-Riihimäen Ammattikoulutussäätiön Etsivä nuorisotyö ja nuorten työmylly, perusopetuksen psykososiaalinen oppilashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja poliisi. Vastuutoimija 0-25 vuotiaiden lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä, Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä (EHKÄPÄ-työryhmä) 4.1.2 Nuorten psyykkiset ongelmat ja syrjäytyminen Esittely Nuoruusiässä psyykkiset ongelmat ovat varsin tavallisia. On arvioitu, että noin joka viides nuori kokee alakuloisuutta, ahdistusta tai liiallista ärtyneisyyttä, joka vaikuttaa häiritsevästi perhe- ja ystävyyssuhteisiin sekä koulunkäyntiin ja vapaa-ajan viettoon. Usein tunne-elämän vaikeudet ovat ohimeneviä ja nuoruusikään kuuluvia. Vanhempien tai muiden läheisten aikuisten on tämän vuoksi joskus vaikeaa hahmottaa, milloin olisi syytä lähteä hakemaan ulkopuolista apua. Masentuneisuus, aggressiivisuus, syömisongelmat, kriisi perheessä tai kouluvaikeudet ovat tavallisimpia syitä nuorisopsykiatriseen hoitoon hakeutumiseen. Avun hakeminen kannattaa aloittaa silloin, kun nuoren käyttäytyminen huolestuttaa ja käyttäytyminen muuttuu selkeästi aiemmasta ja kun muutos kestää pitkään, esimerkiksi muutaman viikon. Selkeitä syitä avunhakemiseen ovat aina itsetuhoinen käyttäytyminen ja psykoottiset oireet. Huomiota tulisi kiinnittää koulukiusaamiseen. Se voi aiheuttaa lapsille vakavia psyykkisiä ongelmia. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kiusaaminen jättää uhrin mieleen pysyvät jäljet, jotka säilyvät vuosikymmenten päähän. Kiusatuilla esiintyy masennuksen ja ahdistuksen lisäksi tavallista useammin myös julkisten paikkojen pelkoa. Useilla kiusaajilla taas todettiin esiintyvän antisosiaalista persoonallishäiriötä. Tarkoitus Nuoren syrjäytymistä pyritään ehkäisemään sillä, että tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuorten oireilu ja alkavat mielenterveyshäiriöt, niihin puututaan oikeaan aikaan ja ratkaisukeinot pyritään löytämään yhteistyössä läheisten kanssa. Lisäksi tarkoituksena on löytää keinot koulukiusaamisen vähentämiseksi. Tavoite Nuorten pahoinvoinnin vähentyminen ja syrjäytymisen estyminen. Koulukiusaamisen vähentäminen. 4

Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Nuorisoasema, Hyvinkää-Riihimäen Ammattikoulutussäätiön Etsivä nuorisotyö, Perusopetuksen psykososiaalinen oppilashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Vastuutoimija 0-25 vuotiaiden lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä, Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön työryhmä. 4.1.3 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö tulee saada osaksi arjen turvallisuutta Esittely Lähisuhdeväkivaltaa tiedetään esiintyvän Hyvinkäälläkin runsaasti, mutta sen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja tilastointi on puutteellista poislukien lastensuojeluilmoitusten kautta asiaan puuttuminen. Vain jäävuoren huippu tulee toimijoille tiedoksi. Poliisin tehtävärekisteristä käy ilmi, että vuonna 2012 poliisi on käynyt 262 kertaa sellaisella kotitehtävällä, joka on kirjattu lähisuhdeväkivalta -tarkenteella. Näistä 215:ssa tapauksessa partio oli selkeästi havainnut lähisuhdeväkivaltaa. Nainen oli uhrina 163 kertaa, mies oli uhrina 28 kertaa, lapsi 7 kertaa, veli 4 kertaa, lesbopari 2 kertaa, äiti 7 kertaa ja isä 2 kertaa. Rikosilmoituksia, joista ilmeni lähisuhdeväkivaltaa, kirjattiin vuonna 2012 yhteensä 98 kappaletta, joista pahoinpitelyrikoksia 91 ja laittomia uhkauksia 7 kappaletta. Tarkoitus Työryhmän toimijoiden yhteistyöllä kehitetään nykyisiä ja uusia toimintamalleja, joilla lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö saadaan osaksi arjen turvallisuutta. Parantaa palveluverkkoa vastaamaan matalalla kynnyksellä avun tarpeeseen niin tekijän kuin uhrinäkökulmasta. Tavoite Jatketaan vuonna 2012 aloitettua henkilöstölle suunnattua lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koulutusohjelmaa. Hyödynnetään lähisuhdeväkivalta kyselyn (Laurean opiskelijoiden opinnäytetyö 2013) tuloksia koulutuksen ja työmenetelmien kehittämiseksi. Pyritään vähentämään lähisuhdeväkivallan uusiutumista. Luodaan tilastointityökaluja seurannan toteuttamiseksi. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Psykososiaaliset palvelut, koti- ja laitospalvelut, perheasiain neuvottelukeskus, sosiaalipalvelut, Itä- Uudenmaan poliisilaitos. Vastuutoimija Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan työryhmä, psykososiaaliset palvelut. 4.2 Rakennettavan ympäristön turvallisuus 4.2.1 Liikenneturvallisuuden lisääminen Esittely Liikenneturvallisuustyötä on tehty kansallisesti jo noin 50 vuotta. Huolimatta pitkäaikaisesta työstä ja liikenneturvallisuustilastojen parantumisesta on liikenneturvallisuus edelleen ajankohtainen ja tällä saralla 5

on runsaasti tehtävää myös tulevaisuudessa. Liikkumisen turvallisuus koskettaa lähes jokaista hyvinkääläistä. Tarkoitus Liikenneturvallisuustyö on poikkihallinnollista ja koskettaa eri hallinnonaloja. Liikenneturvallisuus ja sen edistäminen edellyttävät yhteistyötä, josta Hyvinkäällä on perinteisesti vastannut liikenneturvallisuustyöryhmä. Tavoite Vähentää liikenneonnettomuuksia ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Toimintatapoina ovat mm. liikenneturvallisuustilanteen seuranta sekä vuosittaiset teemahankkeet. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Tekninen keskus, Itä-Uudenmaan poliisilaitos, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Liikenneturva. Vastuutoimija Tekninen keskus. 4.2.2 Yleisen turvallisuuden parantaminen Esittely Yleisten alueiden fyysiseen turvallisuuteen (liikenneturvallisuus, esteettömyys) on kiinnitetty huomiota aluesuunnittelussa jo pitkään. Fyysinen turvallisuus onkin pääsääntöisesti ohjattu eri suunnitteluohjeilla. Sen sijaan uusimpien tutkimusten mukaan turvallisuuden tunteeseen ei voida vaikuttaa pelkästään fyysisen turvallisuuden ratkaisuin, vaan aluesuunnittelussa tulisi ottaa laajemmin huomioon ihmisen toimintaan liittyviä tekijöitä, jotta mm. sosiaalisesti tasapuoliset liikkumisen edellytykset toteutuisivat. Tarkoitus Case Hangonsilta; aluesuunnittelussa huomioidaan asemakaavoituksesta lähtien turvallisuusnäkökohdat ja hiljaiset signaalit. Tavoite Turvallisuuden parantaminen kaupungin täydennysrakentamisessa Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Tekninen keskus, kaupungin eri yksiköt, suunnittelutoimistot ja asiantuntijatahot, asukkaat. Vastuutoimija Tekninen keskus. 4.2.3 Yleisötapahtumien turvallisuus Esittely Vuosittain järjestetään runsaasti yleisötapahtumia. Ohjeistamalla tapahtuman järjestäjät pystytään vaikuttamaan tapahtumien turvalliseen toteuttamiseen. Ohjeistuksessa tukeudutaan olemassa oleviin viranomaisten ohjeisiin turvallisen yleisötapahtuman järjestämiseksi. Tapahtumien avulla saadaan turvallisuusnäkökulmaa tuotua esille suurille ryhmille. 6

Tarkoitus Hyvinkäällä järjestettävät tapahtumat ovat turvallisia ja tapahtumien järjestäjillä on riittävä tieto tapahtuman turvallisesta järjestämisestä. Kaupungissa toimivat eri viranomaiset tekevät yhteistyötä edistääkseen tapahtumien turvallisuutta. Yleisötapahtumien yhteydessä voidaan nostaa esille turvallisuuteen liittyviä teemoja ja ennaltaehkäistä tapaturmia. Tavoite riittävän ohjeistuksen laatiminen tapahtumajärjestäjille selkeä viranomaisyhteistyö tapahtumiin liittyen Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Tekninen keskus, KOVA työryhmä (koostuu liikunta-, ympäristö-, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja neuvolan edustajista) Vastuutoimija Tekninen keskus 4.3 Ikääntyvien ihmisten turvallisuuden parantaminen 4.3.1 Hyvinkääläisten ikääntyvien asumisen turvallisuuden parantaminen Esittely Suomen erityisenä haasteena on väestön nopea ikääntyminen, joka näkyy ikääntyvien määrän kasvuna, muistisairauksien ja muiden pitkäaikaissairauksien yleistymisenä ja monisairaiden lukumäärän kasvuna. Ikääntyvien yli 65-vuotiaiden hyvinkääläisten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin arvioidaan 65 74-vuotiaita olevan 6 340 henkeä ja yli 75-vuotiaita 7 219 henkeä. Ikääntyvien määrän kasvuun pyritään vastaamaan riittävillä ja monipuolisilla kunnan palveluilla. Vanhuspoliittiset linjaukset korostavat ikääntyneen toimintakyvyn parantamista, itsenäistä selviytymistä, palvelujen saumattomuutta ja monipuolisuutta, esteetöntä ympäristöä sekä uuden teknologian hyväksikäyttöä. Keskeisenä toimenpiteenä ovat henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä huolehtiminen sekä palvelukokonaisuuden laadun kattava seuranta ja valvonta. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Lisäksi on tarkoitus luoda ikääntyneille mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen. Tarkoitus Ottaa käyttöön turvallisuutta lisäämään hyvinvointiteknologisia ratkaisuja, kehittää toimintamalleja, joilla viranomaiset yhteistyössä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa voivat puuttua ikääntyvien turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin ennalta ehkäisevästi. Tavoite Vähentää ja ennalta ehkäistä ikääntyvien asumisen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Koti- ja laitospalvelut, terveydenhuolto, vanhustyön järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja Hyvinkään seurakunta. 7

8 Vastuutoimija Koti- ja laitospalvelut. 4.3.2 Viedään käytäntöön Ikäihmisille suunnattujen palvelujen laadunkehittämisohjelmaa (WeDo-EU-ohjelma, European Partnership for the Wellbeing and Dignity of Older People) Esittely Ikäihmisille suunnattujen palvelujen laadunkehittämisohjelmassa on kehitetty opas hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien ikäihmisten elämänlaadun kohentamiseksi ja heille annettavien palveluiden laadun parantamiseksi. Ohjelma antaa kuvan ikäihmisille suunnattujen palvelujen nykytilanteesta ja sen avulla luodaan yhteinen visio ikääntyvien palveluista. Ohjelman avulla lisätään tietoisuutta ikäihmisten kaltoin kohtelun ennaltaehkäisemisen tarpeesta, parannetaan ikäihmisten omaa aktiivista osallistumista omien tarpeidensa ja itselleen välttämättömien palvelujen määrittämiseen. Edistetään tasa-arvoisten ja kestävien ratkaisujen kehittämistä tukemalla hyvien käytäntöjen jakamista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Edistetään tietojen parempaa koordinointia ja jakamista sidosryhmien välillä palvelujen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. Kehitetään ikäihmisille suunnattujen palvelujen laatua varmistamalla tehokkuuden, kustannussäästöjen ja laadun parantamisen keskinäinen tasapaino. Tarkoitus Turvataan ikääntyneelle kulloisiinkin tarpeisiin nähden riittävästi laadukkaita ja hänen toimintakykyään tukevia palveluja, jotta hän kokisi omassa kodissaan asumisen turvalliseksi ja mielekkääksi. Tavoite Vähennetään ja ennalta ehkäistään hoidon ja huolenpidon tarpeessa olevien ikääntyvien elämänlaatua horjuttavia tekijöitä. Puututaan palvelujen laatua heikentäviin tekijöihin tehokkaalla ja oikea aikaisella kehittämistyöllä. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Koti- ja laitospalvelut, terveydenhuolto, vanhustyön järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja Hyvinkään seurakunta. Vastuutoimija Koti- ja laitospalvelut. 4.3.3 Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy Esittely Kaatumistapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste ja ikääntyminen on yksi keskeisimpiä kaatumisille altistavista tekijöistä. Iäkkäiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia ja putoamisia. Kaatumistapaturmat ovat nelinkertaistuneet viimeisen 25 vuoden aikana. Kaatuminen on myös tavallisin yli 65-vuotiaiden tapaturmaisen kuoleman syy. Tarkoitus Ikääntyville kohdennetuissa palveluissa keskitytään turvallisuustietoisuuden edistämiseen ja varhaiseen turvattomuuteen puuttumiseen. Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisyyn. Tavoite Vähennetään ja ennalta ehkäistään ikääntyvien kaatumistapaturmia.

Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Koti- ja laitospalvelut, terveydenhuolto, tekninen keskus. Vastuutoimija Koti- ja laitospalvelut. 4.4 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisy 4.4.1 Lasten- ja nuorten kodin- ja vapaa-ajan turvallisuuden lisääminen Esittely Suomessa tapahtuu paljon tapaturmia kotona ja kodin lähiympäristössä. Kotiympäristössä tapahtuu noin kolmannes tapaturmista ja niiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten 25 vuoden aikana. Alle kouluikäisille lapsille tapahtuu eniten tapaturmia kotona. Kouluikäisten tapaturmat tapahtuvat yleisimmin vapaa-ajan ympäristössä. Lasten kuolemaan johtavien tapaturmien määrä on laskenut merkittävästi ennaltaehkäisevän toiminnan ansiosta. Tarkoitus Lasten uimataidon turvaaminen uimakoulujen ja koululaisten uimaopetuksen avulla. Neuvolatoiminnan kautta vaikutetaan pienten lasten turvallisuuteen kotona (ensikäynnit, ikävuosiohjeet). Koulun ja päiväkodin kautta vaikutetaan lasten turvallisuuteen Wilman ja Muksunetin kautta tiedottamalla teemoittain 4 kertaa vuodessa. Tavoite Vähentää lasten- ja nuorten kodin- ja vapaa-ajan tapaturmia. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Liikuntapalvelut, neuvolat, varhaiskasvatus, koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöryhmä ja opetuspalvelut. Vastuutoimija Koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöryhmä. 4.4.2 Liikunta luo terveyttä ja turvallisuutta Esittely Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana ihminen tarvitsee liikuntaa. Mutta liikuntaharrastuksessa piilee myös riskinsä: Suomessa syntyy vuosittain lähes 350 000 liikuntavammaa. Tästä johtuen Hyvinkäällä halutaan kiinnittää erityistä huomiota liikuntaolosuhteiden turvallisuuteen. Hyvinkäällä on laaja ja monipuolinen liikuntapalvelujen verkosto, joka tarjoaa liikuntapaikkoja ja - mahdollisuuksia monipuolisesti eri-ikäisille kuntalaisille. Liikuntapaikkojen käyttöaste on erittäin korkea. Tarkoitus Hyvinkään liikuntapaikat ovat käyttäjälle turvallisia niin, että olosuhteista johtuvia tapaturmia ei tapahdu. Järjestetyn toiminnan avulla saadaan mahdollisimman moni kuntalainen ylläpitämään ja parantamaan terveyttään. Liikunta luo terveyttä terveys turvallisuutta. Verkossa tiedottamista kuntalaisille tehostetaan. 9

Tavoite Luodaan ja ylläpidetään turvalliset ja monipuoliset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen kaikenikäisille kuntalaisille. Mahdollistamalla liikuntaharrastus tuetaan terveyttä ja sitä kautta turvallisuutta. Monipuolinen liikunta pitää sisällään turvallisten liikuntapaikkojen rakentamisen ja järjestetyn liikuntatoiminnan. ulkoilureittiohjelma lähiliikuntapaikkasuunnitelma latujen gps -paikanninjärjestelmä latukoneisiin terveysliikunnan toimintamalli nettisivujen päivittäminen liikuntapaikkojen kunnossapidon palvelusopimus ulkoilu-alueiden pelastusjärjestelmä liittyen gps -paikannukseen Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Liikuntapalvelut, Tekninen palvelukeskus, seurat ja yhdistykset. Vastuutoimija Liikuntapalvelut, Tekninen palvelukeskus. 4.4.3 Kodin turvallisuutta lisäävät toimenpiteet Esittely Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveys- ja turvallisuusongelma. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja neljänneksi eniten perusterveydenhuollon laitoshoidossa. Tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain noin 2800 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Tapaturmakuolemista lähes 90 prosenttia ja vammaan johtavista tapaturmista yli 70 prosenttia tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Yleisin tapaturmatyyppi ovat kaatumiset ja putoamiset. Kolmannes kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Tarkoitus Lisätään paikallista tietoisuutta STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelmasta vuosille 2014 2020 ja ohjelman esittämistä toimenpiteistä. Osassa esitetyistä toimenpiteistä on kunnat mainittu yhtenä vastuutahona. Tavoite järjestää tapahtumia, joiden teemana on tapaturmien ennaltaehkäisy hyödyntää olemassa olevia välineitä ja toimintamalleja turvallisuuden lisäämiseksi kotiympäristössä tarvittaessa kehittää ja tuottaa välineitä ja toimintamalleja, jotka lisäävät turvallisuutta kotiympäristössä Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat KOVA työryhmä (koostuu liikunta-, ympäristö-, nuorisotoimen, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja neuvolan edustajista), asiantuntijafoorumi Vastuutoimija Koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöryhmä 10

11 4.5 Asiantuntijafoorumi 4.5.1 Kuntalaisten osallistaminen arjen lähiturvallisuuteen Esittely Kuntalaisaktiivisuuden ja osallistamisen lähtökohtana on ajankohtaisten turvallisuusasioiden esille tuominen ja asennemyönteisyys. Asiantuntijafoorumin kautta kuntalaisille tarjotaan ns. matalan kynnyksen tapoja osallistua oman lähiympäristön turvallisuussuunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiantuntijafoorumin sidosryhmien yhteyshenkilöt kokoontuvat pohtimaan turvallisuusasioita ja tuovat esille lähiturvallisuuteen liittyviä parannusehdotuksia. Foorumilla on mahdollisuus järjestää turvallisuuteen liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Facebook-sivuston käyttäminen ja mainostaminen. Tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa lähiturvallisuuteen ja tuoda esille turvallisuusideoita sähköisesti. 24 TTH:n logo on näkyvissä kaupungin kotisivulla. Facebook on reaaliaikainen ja helppo tapa tuoda esille omaan lähiturvallisuuteen liittyviä akuutteja ehdotuksia ja ideoita. Keskustelu 24 TTH:n sivustolla voi liittyä mm. liikenne-, kodin tai vapaa-ajan turvallisuuteen. Tarkoitus Parantaa kuntalaisten mahdollisuutta vaikuttaa lähiturvallisuuteen ja tuoda esille turvallisuusideoita sekä sidosryhmien että Facebookin kautta. Kantavat ehdotukset ja kilpailuideat välitetään ohjausryhmään. Tavoite Tavoitteena on kuntalaisten äänen kuuluminen sekä ideointien eteenpäin vieminen toteutuksen tasolle. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Asiantuntijafoorumi, sidosryhmät (Kyläasiain neuvottelukunta, vanhusneuvosto, nuorisoparlamentti, Hyvinkään yrittäjät, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Hyvinkään seurakunta, Suomen Punainen Risti) Vastuutoimija Asiantuntijafoorumi 4.5.2 Lasten ja nuorten turvallisuusajattelun kehittäminen Esittely Lasten ja nuorten turvallisuusajattelun kehittäminen luo pohjaa tulevaisuuden turvallisuuskäyttäytymiselle. Varhaisen myönteisen ajattelumallin synnyttämisellä on laajat vaikutukset. Lasten ja nuorten toimintapiirissä myötäeläminen, harrastuksiin ohjaaminen ja esimerkin antaminen vahvistavat turvallisuuden tahtotilaa ja oman vastuun ottamisen tärkeyttä lähiympäristöstä. Turvallisuusajattelun esille tuominen tapahtuu tulevina vuosina perustyöhön sisältyen, eri tapahtumien yhteydessä sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan kautta. Ideoidaan ja toteutetaan ala-asteikäisille suunnattua turvallisuusaiheista kerhotoimintaa mahdollisuuksien mukaan yhteistyötahojen kanssa. Tarkoitus Hyvinkääläisten lasten ja nuorten aktivoiminen turvallisuusajatteluun; Minä Itse turvallisuustoimijana omassa lähiympäristössäni. Tavoite Kaikki kouluikäiset hyvinkääläiset nuoret pohtivat oman lähipiirinsä turvallisuusasioita.

Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Asiantuntijafoorumi, sivistystoimi. Vastuutoimija Asiantuntijafoorumi. 4.5.3 Tapaturmien ennaltaehkäisy omassa lähiympäristössä Esittely Suomessa tapaturmissa menehtyy vuosittain noin 3000 ihmistä. Sukupuolten väliset erot ovat suuria sekä tapaturmakuolleisuudessa että lievemmissä tapaturmissa; miehet päätyvät useammin tapaturmiin kuin naiset. Tulot ja sosioekonomiset erot ovat myös merkittäviä taustatekijöitä; Suomessa tapaturmat ovat yleisimpiä alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien keskuudessa. Tapaturmat ovat myös yleisimpiä niillä erityisryhmillä, joihin kuuluvilla ilmenee rajoitteita fyysisessä selviytymisessä tai harkinta- tai ymmärryskyvyssä. Merkittävä taustatekijä tapaturmissa on alkoholi tai päihdyttävä aine. Erilaisissa ympäristöissä sattuvia tapaturmia ovat esimerkiksi koti- ja liikuntatapaturma, muu vapaa-ajan tapaturma, liikenne- ja työtapaturma. Tapaturmatilanne voi olla esimerkiksi kaatuminen, liukastuminen, hukkuminen, palokuolema tai -vamma, tukehtuminen, paleltuminen tai myrkytys. Tapaturmien yhteydessä ihminen menehtyy, loukkaantuu vakavasti tai saa lievemmän vamman. Tapaturmien välttämiseen pyritään erilaisilla tapaturmien ehkäisyn toimenpiteillä ja valistuksella. Kansallista Tapaturmapäivää vietetään vuosittain. Tapahtumassa kiinnitetään kuntalaisten huomio tapaturmariskeihin ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Tapaturmapäivästä luodaan toiminnallinen tapahtuma yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Tarkoitus Tapaturmien ennaltaehkäisy omassa lähiympäristössä. Tavoite Kuntalaiset saavat ammattilaisilta infoa tapaturma-asioista. Tavoitteena on kuntalaisten aktivoiminen ennaltaehkäisevään turvallisuusajatteluun. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Asiantuntijafoorumi, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöryhmä, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Itä- Uudenmaan poliisilaitos, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL), yritykset ja yhdistykset. Vastuutoimija Asiantuntijafoorumi 4.5.4 Kylien turvallisuussuunnitelmat Esittely Hyvinkään kaupunki toteutti yhdessä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen, Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n ja Länsi-Uudenmaan kylät ry:n kanssa vuonna 2012 projektin, jonka lopputuotoksena oli kylän tai kaupunginosan turvallisuussuunnitelma. Projekti aloitettiin huhtikuussa ja sen päätöstilaisuus oli joulukuussa. Projektiin lähtivät mukaan kyläyhdistyksistä Kaukas, Kytäjä, Noppo ja Palopuro sekä asukasyhdistyksistä Rääkänpää. Kyläyhdistysten ja asukasyhdistyksen aktiivisimmat jäsenet työstivät turvallisuussuunnitelmia työpajoissa. Syksyllä lähes valmiit turvallisuus- 12

suunnitelmat esiteltiin asukasilloissa. Asukasiltoihin osallistuivat myös kaupungin ja viranomaisten edustajat osallistuakseen keskusteluun ja vastatakseen mahdollisiin kysymyksiin. Myös EMO ry:n ja Länsi- Uudenmaan kylät ry:n edustajat olivat asukasilloissa mukana. Päätöstilaisuuden juhlapuhujana oli sisäministeri Päivi Räsänen. Laaditut turvallisuussuunnitelmat käsittelevät parantamistarpeita esimerkiksi kevyen liikenteen turvallisuuden, väylien valaistuksen ja kylätalon pelastussuunnitelman osalta. Suunnitelmissa määritellään mahdollisuuksien mukaan vastuutahot ja tavoiteaikataulu. Turvallisuussuunnitelmat on tarkoitus päivittää vuosittain ja käsitellä kylä- ja asukaskokouksissa. Kylien ja kaupunginosan turvallisuussuunnitelmat täydentävät oivallisesti kaupungin turvallisuussuunnitelmaa, jossa ei voida mennä vastaavalla tasolla konkreettisiin yksityiskohtiin. Laaditut turvallisuussuunnitelmat ovat kaupungin turvallisuussuunnitelman liitteinä. Kaupunki käy jatkossakin muiden halukkaiden kylien ja asukasyhdistysten kanssa vuoropuhelua alueen turvallisuudesta. Tarkoitus Tapaturmien ennaltaehkäisy omassa lähiympäristössä. Raportointi Osavuosikatsaus, tilinpäätös, toimintakertomus. Toimialan johtoryhmät raportoivat kuukausittain ohjausryhmälle ja sihteeristölle toteutuneista ja tulossa olevista, yleiseen turvallisuustyöhön ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Sen lisäksi kärkihankkeen vetäjän tietoisku jokaisessa 24 TTH ohjausryhmän kokouksessa. Toimijat Kylä- ja asukasyhdistykset yhteistyössä kaupungin ja viranomaistahojen kanssa. Vastuutoimija Kylä- ja asukasyhdistykset. 5 Turvallisuussuunnitelman hyväksyminen, toimeenpano ja raportointi Turvallisuussuunnitelman linjaukset käsitellään turvallisuussuunnittelun johtoryhmässä. Esittely tapahtuu sihteeristön toimesta. Tässä vaiheessa tarkistetaan, että suunnitelman linjaukset noudattavat voimassa olevan sisäisen turvallisuuden ohjelman linjauksia ja paikallistasolla vastaavat viranomaisten näkemyksiä toteutettavan turvallisuustyön painopistealueista. Turvallisuussuunnitelma käsitellään ensin kaupunginjohtajan johtoryhmän ja sihteeristön muodostamassa ohjausryhmässä. Ohjausryhmän käsittelyn jälkeen turvallisuussuunnitelma viedään kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. Hyväksytty, nelivuotiskaudeksi laadittu turvallisuussuunnitelma on strategiatason kuvaus Hyvinkäällä tehtävästä turvallisuustyöstä. Konkreettiset toimenpiteet kullekin kalenterivuodelle esitellään toimintasuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vuosikellossa. Merkittävimmät toimenpiteet merkitsevät sitovia tavoitteita ja sisällytetään kaupungin talousarvioon. Sihteeristö seuraa kuukausiraportoinnin avulla toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmässä toimintasuunnitelman toteutumista seurataan osavuosikatsausten rytmissä neljän kuukauden välein. Esittelijöinä toimivat toimialajohtajat ja sihteeristö. Sihteeristö laatii vuosittain 24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä toimintakertomuksen, joka käsitellään ohjausryhmässä. Tämän jälkeen toimintakertomus viedään kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. 13

24 Turvallista Tuntia Hyvinkäällä organisaatio Turvallisuussuunnitelma Johtoryhmä Ohjausryhmä Jory, pelastuslaitos, poliisilaitos, seurakunta Kaupunginvaltuusto kaupunginhallitus ja lautakunnat Perusturva Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Keskushallinto Kuntalaisfoorumi Vanhusneuvosto, SPR Kyläasiain neuvottelukunta Nuorisoparlamentti, ym. Liikenneturvallisuustyöryhmä ja Askel-työryhmä Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä Kodin ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyryhmä 0-25-vuotiaiden palvelut, Nuorten ohjaus ja palveluverkosto NOP, Nuorisopalvelut Nupa / nuorten työpajatoiminta Hope Ikäihmisten hyvinvointityöryhmä (WeDo, tapaturmien ehkäisy, Kotona kokonainen elämä) Lasten ja nuorten kova ja tapaturmien ehkäisytyöryhmä Liikunta tuo terveyttä ja turvallisuutta -työryhmä Safe Community (kansainvälinen ja kansallinen turvallisuustyön verkosto, tapaturmien tilastointi)

TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: KOULUTIEN TURVALLISUUS Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Kaukasten koulun pihaalueen Kaupungilla suunnitelmat jo Toteutetaan Kaupunki/ tilapalvelu ohjelmassa 2013 liikenne. tehtyinä, toteutus puuttuu. Kaukastentien turvallisuus lapsille. Aloite 2012 Kaukastentien valaistus koululle asti huono. Taimelantien ja Alimyllyntien risteys pimeä. Kellokoskentie vaarallinen koululaisille. Olemattomat pientareet. Ei hidasteita tai liikenteenjakajia Kaukastentiellä. Palaneita polttimoita ei vaihdeta riittävästi. Koululaisilla pimeä tie. Valaisintolpat huonokuntoisia (Jokipadontie, Vanuntie). Näkyväisyys huono. Vilkas liikenne ja pimeä tie Hidaste tai pyörätie Asukasyhdistyksen aloite toteutus; kaupungin tekninen keskus/ ELY keskus Säännöllinen huolto. Myllykyläntien neljän tien risteyksestä koululle päin katuvalojen jatkaminen. Valaisintolppien korjaus/uusiminen. Liikennepeili/ pusikon raivaus Katuvalaistus, koulukuljetukset Kaupungin tekninen keskus katuvalaistussuunnitelman mukaisesti Ilmoitukset toimimattomista lampuista tekniikka@hyvinkaa.fi Kaupungin tekninen keskus/ maanomistajat Uudenkylän oppilaat jo nyt koulukuljetus oppilaita? saneeraus 2016 mennessä 2013 Puuttuva bussipysäkki Kaukastentie/Vanuntie. Kaukastentien ja Vanuntien risteys vaarallinen kävelijöille. Kaukastentien pyörätien isot railot asfalttipäällysteessä. Hiekoitus bussia odotellaan risteysalueella bussi pysähtyy osin poikittain Vanuntielle Koulumatkat suksilla ja kelkalla estyvät Kunnon levike + katos. Asukasyhdistyksen aloite Toteutus; tekninen keskus/ ELY keskus Suojatie / T risteys Tekninen keskus / tiehallinto aloite 2012 Paikattava ELY keskus osin toteutettu/ toivotaan jatkuvaa hoitoa tarpeen mukaan ja vain Tekninen keskus/ tiemestari/ aloite talvi 2012 2013 toiseen reunaan tietä ELY keskus/ Kaukasten Kaukastentie Alimyllyntie lkoulun Taimelantie Myllykyläntie vanhempanyhdistyksen aloite

TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: LIIKENNE Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Kovaa ajavat bussit. Kuljettajien koulutus. Hidasteet. Liikennöitsijä Kaupunki/ tekninen keskus heti Aloite 2012 toteutus 2013 Liikenne Koskenmaantiellä ja Myllykyläntiellä Alennus 50/60 km/h. tiehallinto/liikenneinsinööri toteutettu Myllykyläntien osalta nopeusrajoitus 80 km/h. Talviliikenne Teiden auraus heikkoa/hidasta aamuisin. Talvikunnossapito paremmaksi. Tiemestari/Urakoitsija/YIT talvi 2012 2013 Hevoset. Liikennemerkki hevosia Koskenmaantie/25 tien risteys. Asukasyhdistyksen aloite Tiekunta/ELY keskus 2013

TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: YMPÄRISTÖ Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Louhoshanke Tapionkalliolla. Raskaan liikenteen Lupa evätään Ympäristölautakunta 2013 lisääntyminen pöly/meluhaitat Vesikaivot louhosalueen lähellä jätteiden kasaaminen tienvarsille. 2013 Säännöllinen jätelava. Ongelmajäteauto kerran vuodessa Yritysten jätteet/päästöt. Uhka jokivedelle ja kaivoille. Tarkka ympäristöuhkien kartoitus, kun lupia myönnetään. Kiinteistöjen jätevedet Junninkallion louhoksen täyttö/maisemointi Kuusakosken toimipiste Katuvalot palavat päivällä. Uhka pohjavesille ja joen puhtaudella Maxit oy haluaa täyttää louhoksen legaharkonpaloilla Hakekasat paloturvallisuusriski. Katuvalot sammuvat liian aikaisin. Asianmukainen jätevesien käsittely/kaupungin jätevesisuunnitelman toteuttaminen käytetään puhtaita maaaineksia Katuvalot klo 24 asti toimivat hämäräkytkimet estämään päiväaikainen valaistus Roskaantumisesta ilmoitus Hyvinkään kaupungin ympäristökeskukselle Tekninen keskus kiertokapula ELY keskus/ Etelä Suomen AVI/ kaupungin ympäristökeskus Kiinteistön omistajat/ Hyvinkään vesi Hyvinkään kaupungin ympäristökeskus Kuusakoski Oy/Etelä Suomen AVI Tekninen keskus 2016 2014 2013 alusta

TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: KYLÄTURVALLISUUS Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Sähköverkon runkolinjan Sähkökatkot. Maakaapelit. Sähkölaitokset turvaaminen. Linjojen perkaus. Häiriökäyttäytyminen. Päihteitä ja kaahailua. Valvonnan lisäys. Kyläläiset/poliisi Poliisin reagointi. Jokiturvallisuus/ uimaranta Pelastusrengas Palolaitos/tekninen keskus kesä 2013 lemmensillalle ja uimarannalle Palvelutalon tien ja pihan pimeys talvella, pk piha. Valaistuksen lisäys Kiinteistöyhtiö/ kaupungin tekninen keskus Kotibileet muuttuvat hallitsemattomiksi Ympäristön infoaminen suurista juhlista. Yhteinen kontrolli. Uimaranta Häiriökäyttäytyminen kamerailmoittelu Asukasyhdistys kesä 2013 Ns. taulukauppiaat, murtovarkaat. Yhteinen kontrolli. Viranomaisilmoitus. Ovet lukkoon.

TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: JOKIPADON ALUE Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Jokipadon sillan kunto. Betonisilta + kaiteet. Tukia. Kaukaskiinteistöt Jokipadontien kaiteet. putoavat tieltä kaiteet kuntoon tiekunta Jokipadontien varrella puita luokillaan. Puiden kaataminen kokonaan Kaukas kiinteistöt TURVALLISUUSSUUNNITELMA KAUKAS: JUHLATALO Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Juhlatalon pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma on päivitetty 2012 Pelastussuunnitelman päivitys säännöllisesti Tilavaraamo/palvelu yhteistyössä asukasyhdistyksen kanssa Juhlatalon paloturvallisuus. Sammuttimien tarkistus säännöllisesti Tilapalvelu.

1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA KYTÄJÄ: LIIKENNE Asia Nykytila/uhka Tavoitteet/toimenpiteet Vastuutaho(t) Aikataulu Kevyenliikenteenväylät Kevyen liikenteen väyliä on vain osassa Kytäjäntietä. Kesäisin paljon pyöräilijöitä liikkeellä Kytäjällä. Rakennetaan Kytäjäntielle ja Palkkisillantielle kevyenliikenteenväylä kaupungista saakka. ELY keskus, Hyvinkään kaupunki 1 5 vuotta Ajonopeudet Kytäjäntie koko mitaltaan mutkainen. Kesäisin runsaasti liikennettä golfajan vuoksi (40000 golfaajaa n 5 kk:n aikana) Valvonta. Ohjeistus. Rajoitusalueiden valvonta. Hidasteet esim. kioskin kohdalle. Nopeusnäytöt Poliisi Hyvinkään kaupunki ELY keskus Alle 1 vuosi Rekkaliikenne Valaistus Tietoliikenne: puhelinyhteydet Tietoliikenne: nettiyhteydet Hirvieläimet Teiden kunto Ympäri vuoden paljon rekkaliikennettä Risteysalueet pimeitä ja vaarallisia mm. Suopellontie Kytäjäntie. Katvealueet esim. Hirvijärvi, Patoja, Suopelto: gsm verkko toimii huonosti Nettiyhteydet toimivat huonosti Kytäjän reunaalueilla Hirviä ja peuroja on runsaasti, kolarivaara Routavaurioita teissä, teiden reunat huonossa kunnossa, onnettomuusvaara Kevyenliikenteenväylä Opastus. Valvonta. Poliisi ELY keskus Hyvinkään kaupunki Alle 1 vuosi Katuvalot risteysalueille ELY keskus 1 5 vuotta Lisää mastoja Operaattorit (Sonera) 1 5 vuotta Lisää mastoja Operaattorit (Sonera) 1 5 vuotta Varoitusmerkit teiden varteen Teiden korjaus ja routavaurioiden paikkaus nopeasti keväisin ELY keskus ELY keskus 1 5 vuotta Alle 1 vuosi