Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys
Maarekisterikylät: Maakirja 1540 / Terälah lue in omaksi kyläkseen, johon kuului kaksi taloa, Pöllölä ja Paksula (Saarlahden maarekisterikylään kuuluvia taloja). Saarlahden kylässä oli, Terälahden lahden eteläpuolella kaksi taloa, joista toisesta muodostui si emmin Rantalan puustelli ja Heikkilän perintö la. 1700-luku Kiimajoen kylässä oli tuolloin kaksi taloa, niistä toisesta eli Kiimajoen talosta tuli si emmin Ma la ja Vähä Ma la. Koveron kylän Iso-Kovero muodostui 1600-luvulla kylän kaikista loista ja Vähä-Kovero 1800-luvun alussa Ylijoen lampuo lasta. Ahoin kylän toinen talo oli Kuitunen. Isojaossa (1759 1819) Terälahden jakokuntaan kuului 14 osakasta (taloa) viidestä eri kylästä (Ahoi, Kiimajoki, Kuoranta, Saarlah ja Ju la) ja jakokunnalle kuului myös suuri Ilvesjoen yhteismaa Koillis Teiskossa. Halkomiskar a Kiimajoki, Kiimajoen talo 1784 Johan Florin / Ma lan asuinton sijaitsi Ma lanlammin ja Peukusen salmen välisellä kannaksella. Toinen Ma lalle kuuluva asuinton oli nykyisen Kapeen en varressa ja sen läheisyydessä oli toinen, pienempi asuinton, olete avas sille kuulunut torppa, Mikkola. Ma lan asuinton en ja teiden ympäristössä oli peltoja ja nii yjä. Kapeen en linjausta nouda eleva e joh koh Saarlahden Pöllölää ja Paksulaa sekä Ju lan kylän Alasta ja Ylistä. Ma lan kohdalla tuolta eltä haarautui e, joka kiersi Ma lanlammen. Isojakokar a Saarlah, Heikkilä ja Rantala (Terälahden jakokunta) 1795 Johan Florin / Heikkilä (rek. 1819) (Raku 1164, s. 129) ja Rantalan puustelli (Raku 1165, s. 130) sijaitsivat vieretysten Terälahden etelärannalla, nykyisen Huu avan en päässä. Huu avan en elinjausta ei tuolloin ollut, vaan pää eltä (nyk. Kuorannan e) taloille joh kaksi erillistä rei ä. Talojen pellot ja niityt sijaitsivat talojen väli ömässä läheisyydessä. Mi akar a Ahoi, Kuitunen 1795 P. H. Pelander / Kuitusen talo sijaitsi hieman lähempänä Velaatanjärven rantaa kuin nykyään. Kuitusen en tapaan tuolloinkin e joh talon pihaan ja siitä edelleen Kiimajoen rantaan ja edelleen luoteeseen koh Kurjenlahtea. Kuitusen pellot sijaitsivat talon ja järvenrannan välissä sekä etelämpänä Kuitusen en molemmin puolin. Peltojen reunamilla ja kauempana Kiimajoen varressa oli nii yjä. Vähä Ma la sijaitsi nykyisellä paikallaan lähellä Kalmakurjen myllyjä (Raku 1170 s. 135). Sen pellot sijaitsivat talon lähiympäristössä sekä Ruovedelle johtavan maan en ja Kiimajoen en varressa. Niittyjä oli peltojen reunamilla sekä Myllylammin ja Kiimajoen rantamilla. 272
1800-luku Kiimajoen kylän Kiimajoen talon osat oli 1819 rekisteröity vielä nime öminä. Henkikirjat 1835 / Kiimajoen kylän Ma lan ja Vähä Ma lan torppia olivat Pienisilta, Mikkola, Heikkilä, Koskenniemi, Ahoniemi, Tervalah, Särkkä ja Jokisärkkä, lisäksi olivat pitäjänsepät Erik Småll ja Henric Tranberg. Saarlahden kylän Heikkilällä (rek. 1819) oli torppa Huila sekä pitäjänsuutari Carl Stenroos. Rantalan (rek. 1819) puustellissa oli luutnan J. J. Roth (Kaarlo Wirilander: Rantala, 1718 1810 virkatalo nro 111, Kersan, Porin läänin jalkaväkirykmen, Ruoveden komppania / 1810 1839 Vnr Jakob Johan Roth, joka 1812 ylennet- in luutnan ksi / Narc: 1822 1952 virkatalo nro 224) Ahoin Kuitusen torppia olivat Niinimäki, Kantola ja Jokioinen. Suomen asutuksen yleislue elo 1800 1809 tuntee myös torpat Niinikoski ja Sillankorva. Kar a Koveron maarekisterikylästä 1863 B. R. Lindh Peltoja oli Kiimajoen eteläpuolella, Rökäslammin ja Myllylammin välisellä alueella, sekä etelämpänä Tuuholan torpan (nyk. Niemikylä) ympäristössä sekä Petääjärven etelä- ja pohjoisrannoilla olevien torppien, Petäjärvi ja Uusi Petäjärvi, ympäristössä. Nii yjä oli paljon Sahronojan, Rökäsojan ja Kiimajoen sekä muiden pienempien Kiimajokeen laskevien ojien rannoilla ja kosteissa painanteissa. Kiimajoessa oli kaksi myllyä Kalmakurjen kohdalla. Henkikirjat 1870 / Kiimajoen kylän Ma lan ja Vähä-Ma lan torppia olivat Pienisilta, Koskenniemi, Ahoniemi ja Särkkä. Saarlahden kylän Heikkilän torppia olivat Saari, Kivioja ja Hakala, ja edelleen pitäjänsuutari Carl Stenroos. Rantalan torppia olivat Malmi ja Mäntylä Ahoin Kuitusen torppa oli Jokioinen ja jauhomylly Kalmakurki. Kiimajoen kylän Vähä Ma laan ase ui kauppias Kalle Helin 1878. Kalle Helin nuorempi siirsi kaupan Peltomaalle. Saarlahden Heikkilässä oli talvikievari 1884 ja myöhemmin Heikkilä ja Rantala vuoro elivat kes kievarina. 273
1920-luku Pelto Niitty Talo Huvila Tie Alueen rajaus Maanviljely lat: Kiimajoen kylän Ma la (Raku 1172, s. 136), ja siitä muodoste u Terälah (Terälahden pohjukan tuntumassa), Vähä-Ma la (kartassa Vähätalo), Peltomaa sekä Peltomaasta muodoste u Koivumäki (Kiimajoen Myllylammin pohjoispuolella) Saarlahden kylän Heikkilä; Koivula Koveron kylän Vähä-Koverosta muodoste u Siltala (Kiimajoen etelä- ja itäpuolella, Kalmakurjen kohdalla) Ahoin kylän Kuitunen Huvilat: Saarlahden kylän Heikkilästä muodoste u Vironmäki sekä Niemi (Pöllölänselän suulla); Maurikallio ja Laurila; Rantalasta muodostetusta uudesta kanta lasta Mantereesta lohko u Jussila. Pienet asumukset: Kiimajoen kylän Ma lan lähellä 1 kpl Saarlahden kylän Rantalasta muodoste u Pinni Koveron kylän Vähä- Koverosta muodostetun Siltalan lähistöllä 2 kpl (molemmat oletettavas ovat, edelleen myöhemmin 30-luvulla Siltalasta lohkotut, Moskurinmäki ja Riihimäki) Ahoin Kuitusesta lohko u Allonen Vasta 1921 Kiimajoen kylän Iso Kiimajoeksi kutsu u osa (75%) rekisteröi in nimellä Ma la, ja 1911 Vähä Kiimajoeksi kutsu u osa (25%) rekisteröi in nimellä Vähä Ma la. Ma lasta muodoste u Terälahden mylly, saha, sähkölaitos ja verstas (Raku 1169, s. 134) sijaitsivat aivan Terälahden lahden pohjukassa. Ma lasta muodostetun Meijerin rannassa oli laivalaituri. Ma loiden pellot olivat laajentuneet. Saarlahden Rantala toimi kes kievarina 1930-luvun alkuun as. Koveron kylän peltoalueet olivat laajentuneet, myös nii yjä oli runsaas. Ahoin Kuitusen pellot olivat laajentuneet, niityt olivat jääneet peltojen alle ja hävinneet. Aivan uusia, laajoja peltoalueita oli Kuitusesta lohkotun Allonen-nimisen pienen asumuksen pohjoispuolella, Niinimäenvainion alueella ja Sikosuonvainion alueilla sekä etelässä Sillankorva- ja Jokioinen-nimisten maanviljely lojen mailla. Hieman pienempiä uusia peltoja oli Niinikosken myllyn pohjoispuolella sekä Uusiniityn ja Lehminiityn alueilla. 274
1950-luku Peltoala oli edelleen kasvanut koko tarkastelualueella, nii yjä ei juurikaan ollut Kiimajoen, Rökäsojan, Myllylammin ja Rökäslammin rantanii yjä lukuun o ama a. Terälahden kansakoulu (Raku 1166, s. 131) sijaitsi nykyisen Huu avan en päässä, Terälän Seuratalo (Raku 1167, s. 132) oli nykyisen päiväko kiinteistön nimenä ja Koivumäki nimisessä talossa, Niemikylän en varrella, toimi kauppa. Kauppa oli 1800-luvun lopulla toiminut Vähä-Ma lan talossa ja si en Peltomaalla. Teiskon Kauppa Oy:n (Raku 1168, s. 133) 1930 valmistunut toimitalo oli myös merki y kar aan. ALUEEN TIESTÖ Jo 1750 pienempien maanteiden joukkoon lue u maan e Messukylän Takahuhdista Ruoveden Jäminkipohjaan kulki Terälahden kyläkeskuksen kau a. Sen linjaus nouda eli nykyistä Kuorannan etä ja Niemikylän etä lähes Vähä Ma lalle as. Vähä Ma lan länsipuolitse maan e jatkui suoraan koh pohjoista. Kiimajoen yli ävä silta oli Terä(s)kosken kohdalla, aivan kuten tänäkin päivänä. Nykyisistä väylistä Kuorannan e, Kapeen e, Niemikylän e, Kiimajoen e ja Petääjärven e olivat olemassa jo 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alkupuolella. Petääjärven e jatkui 1800-luvun loppupuolelta aina 1950-luvulle as nykyisestä Terälahden en lii ymästään pohjoista koh siten, e ä se kiersi Terälahden kyläkeskuksen länsipuolelta, ja lii yi Terälahden sahan kulmalla muihin väyliin. Suorimmat rei t Teräskoskelta etelään, mm. Teiskon kirkolle ja Asun laan, kulkivat Tuhkurinjärven ja Petääjärven sivuitse. Vähä Ma lan ja Kalmakurjen kohdalta oli eyhteys myös Niemikylän kau a Asun lan Myllykylään ja Lau ajärvelle. 275
1970-luku Peltopinta-ala on pienentynyt, erityises nykyisen Terälahden kylätaajaman ympäristössä. Pellot ovat saaneet väistyä asutuksen eltä. Taajamaan on rakenne u uusi yhteiskoulu sekä kaupparakennus. Keskustan eteläpuolelle, Terälahden en varteen on noussut terveystalo. Keskustan pohjoispuolella on palloken ä. Niemenkylän etä on paranne u ja jatke u Teiskon kirkko elle as. Niityt ovat lähes hävinneet. NYKYTILA 1970-luvulta tähän päivään tultaessa uu a peltoa on tullut edelleen Petääjärven pohjoispuolelle sekä Kilpi-Kuituselle. Toisaalta aiempia peltoja on metsite y erityises sekä nykyisen Terälahden kylätaajaman etelä- e ä pohjoispuolella. Heikkilän länsipuolella ja Pä önnokan läheisyydessä on peltoja metsite y samoin etelässä nykyisen Rajainsuon alueella. Peltoja on metsite y myös tarkastelualueen koillisosissa, lähellä Kilpi-Kuitusen uusia peltoja. Toimivia maa loja on alueella kolme. Huu avansalmen eteläpuolella sijaitsevalla alueella Heikkilän ja Rantalan kanta lojen vanhat rakennukset ja hyvin säilyneet pihapiirit muodostavat perinteistä maanviljeysmaisemaa. Avoimet peltoalueet laskeutuvat kumpuillen koh järvenrantaa. Vanhat kuusivaltaiset sekametsät rajaavat hienos avointa maisema laa. Terälahden pohjukassa sijaitsevan Terälahden myllyn paikalla on toiminut saha, mylly, sähkölaitos ja verstas. Alueen maisemassa keskeiseen asemaan nousee Kiimajoki ja sen kivikkoiset kosket sekä joen pohjoispuolella osi ain veden päällä sijaitseva punainen myllyrakennus. Myllyrakennuksen vierestä kulkeva kylä e yli ää kosken vanhaa holvikaarista kivisiltaa pitkin. Kaunis myllyalue kertoo hienos tarinaa Terälahden vanhasta kylähistoriasta. Kalmakurjen myllyn kul uuriympäristökokonaisuus muodostuu Kalmakurjen koskesta ja sen partaalla olevasta vanhasta myllyalueesta harmaine rakennuksineen. Kiimajoki syöksyy myllyn kohdalla kivikkoisen kosken läpi ja laskee eteläiseen viljelyslaaksoon jatkaakseen matkaa rauhallises meanderoiden matalien ruohikkoalueiden läpi koh Terälahden kylätaajamaa. Jokilaaksoa kehystävät Vähä-Ma lan ja Siltalan lat laakson ylärinteillä. 276
Arvot ARVOKKAAN KULTTUURIYMPÄRISTÖKOKONAISUUDEN PERUSTELUT RAKENNUSKULTTUURI Heikkilä (Raku 1164, s. 129) Rantalan (ja Rothin pirtti) (Raku 1165, s. 130) Terälahden vanha koulu (Raku 1166, s. 131) Terälä /Terälahden koulu (Raku 1167, s. 132) Teiskon kauppa (Raku 1168, s. 133) Terälahden mylly ja saha (Raku 1169, s. 134) Kalmakurjen mylly ja myllytupa (Raku 1170, s. 135) Mattila (Raku 1172, s. 136) Kantatilat ja niitä ympäröivät avoimet pellot ja yhteys vesistöön Kalmakurjen myllyn ympärille KULTTUURIMAISEMA muodostunut kokonaisuus Terälahden myllyn ympäristö Vanha talvitie Siltalan kautta pohjoiseen Velaatanjärvelle ja Kaanaahan sekä etelään Kaletonjärvelle PERINNEBIOTOOPIT MUINAISJÄÄNNÖKSET 42. Teräkosken myllyn niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen. 43. Rantalan niitty. Paikallisesti arvokas. Arvoperuste: maisemallinen. Ei ole tiedossa. LUONTOKOHTEET: Rökäslammi ja Myllylammi sekä Petääjärvestä Kiimajokeen laskevan puron varret ovat arvokkaita kasvillisuusalueita. 278
TOIMENPIDESUOSITUKSET: Kalmakurjen mylly ja Terälahden mylly Alue/kohde ei kestä huoma avaa muutosta ominaispiirteiden muu uma a merki äväs - Alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kul uurimaiseman rakenne ja mi akaava tulee säily ää. * Kalmakurjen mylly tulisi kunnostaa. - Viljelymaiseman yhteys lakeskukseen tulee säily ää - Rakennuskul uurikohteiden ja maisemaelemen en näkyvyy ä (historialliset näkymät) ja maisema lojen avoimuu a ylläpidetään ja mahdollises ennallistetaan maisemanhoidollisin toimenpitein - Uudisrakentamisen sijoi aminen ja rakentamistapa vaa vat alueella erityistä harkintaa kul uuriympäristön arvot huomioiden. Uusien rakennuspaikkojen tulee lii yä luontevas jo oleviin pihapiireihin tai sijoi ua maisemarakenteen reunoille, jo a kul uurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säily ää. Rakentamistapa tulee sovi aa olemassa olevaan perinteiseen/arvokkaaseen rakennuskantaan. TOIMENPIDESUOSITUKSET Alue/kohde kestää muutosta vain kul uuriympäristön ehdoilla - Alueen arvokas rakennuskanta sekä vanhan kul uurimaiseman rakenne ja mi akaava tulee säily ää. - Näkymien avaamista kasvillisuu a karsimalla tulee harkita. * Hienovaraista maisemien avaamista voisi toteu aa soveltuvin osin Kapeen eltä koh Rantalan maanviljelysmaisemaa. - Uuden rakentamisen tulee sijoi ua vanhaan tapaan pihapiiriin tai maisemarakenteen reunoille kutenpellon ja metsän rajavyöhykkeeseen. Uudesta rakentamisesta ei saisi tulla maisemaa hallitsevaa elemen ä. 279