MV/1/00.00.01/2014 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS

MV/1/00.00.01/2014 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS

1 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 1 SÄÄDÖSPERUSTA Museoviraston toimintaa säätelevät laki Museovirastosta (282/2004, jäljempänä LM) ja valtioneuvoston asetus Museovirastosta (407/2004, jäljempänä AM). Lisäksi Museoviraston toimintaa ohjaa työjärjestys, jonka pääjohtaja vahvistaa. Pääjohtaja vahvistaa myös muita sisäisiä sääntöjä ja ohjeita, kuten taloussäännön, hankintaohjeen ja matkustussäännön, joita on noudatettava voimassaolevan lainsäädännön ja sitovien määräysten ja ohjeiden lisäksi. Lisäksi viranomaisten on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon periaatteita. 2 TEHTÄVÄ Museovirasto on perustettu kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten. Museovirasto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. (LM 1 ) Museovirastosta annetun lain mukaan Museoviraston tehtävänä on huolehtia kulttuurihistoriallisen kansallisomaisuuden kartuttamisesta, hoidosta ja näytteilläpidosta. Museovirasto toimii kulttuuriperinnön ja - ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto vastaa muinaisjäännösten ja, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan, kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta. Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön tutkimisesta ja kulttuuriperintöä koskevan tiedon tallentamisesta, säilyttämisestä ja käytettäväksi saattamisesta. (LM 2 ) Museovirastosta annetun asetuksen 1 :n mukaan Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa. Museoviraston tehtävänä on huolehtia kulttuuriympäristön suojelusta ja sen valvonnasta sekä alan kehittämisestä, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan. Museovirasto ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä. Museovirasto suorittaa arkeologian, historian, kansatieteen, merihistorian, numismatiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan kuuluvaa tallennusta ja tutkimusta ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa. Museovirasto huolehtii arkeologisen, meriarkeologisen ja kulttuurihistoriallisen aineiston konservoinnista sekä antaa restaurointialan ohjausta. Museoviraston tehtävänä on toimia valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastona ja rakennuttajana muinaisjäännöskohteissa ja viraston kiinteistöissä. Museovirasto ylläpitää ja edistää alansa kansainvälisiä yhteyksiä sekä suomalaisen kulttuuriperinnön tunnettuutta ulkomailla. Museovirasto tuottaa ja välittää tietoa kulttuuriperinnöstä ja edistää yleisön tietoisuutta kulttuuriperinnöstä, sekä myös muiden kansojen kulttuurien tuntemusta. Museoviraston tehtävänä on huolehtia viraston toimialaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa. Museovirasto hoitaa valtionavustusten myöntämiseen liittyvät tehtävät sekä hoitaa muita tehtäviä, jotka on säädetty tai määrätty sen tehtäväksi. Museoviraston strategiassa on määritelty Museoviraston toiminta-ajatus. Toiminta-ajatuksen mukaan Museovirasto tunnistaa ja vaalii muuttuvaa kulttuuria. Lisäksi Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön säilymisestä ja saavutettavuudesta, tuottaa ja välittää uutta tietoa kulttuuriperinnöstä kumppaniensa kanssa ja osallistuu yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun kulttuurin merkityksestä, kulttuuriperinnön tilasta ja kehittämisen suunnasta.

Museoviraston toiminta perustuu 1.3.2012 voimaan tulleeseen Museoviraston organisaatioon sekä 1.1.2014 voimaan tulleeseen Suomen kansallismuseon organisaatioon. Tehtäviä käsitellessään toimintayksiköt toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden toimintayksikköjen kanssa ja huolehtivat toimialaansa liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. 3 JOHTAMINEN Museovirastossa on pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajia, osastojen ja yksiköiden johtajia ja päälliköitä sekä muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä. 3.1 Pääjohtaja Tehtävä Pääjohtaja johtaa Museovirastoa ja vastaa siitä, että Museovirastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti (AM 5 ). Pääjohtajan tehtävänä on Museoviraston strateginen johtaminen ja strategisten linjausten määrittely. Pääjohtaja vastaa Museoviraston toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta. Pääjohtaja huolehtii strategian toteutumisesta sopimusohjauksen kautta laatimalla palvelusopimukset opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Pääjohtajaa avustavat Suomen kansallismuseon ylijohtaja ja Museoviraston osastonjohtajat. Pääjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat Suomen kansallismuseo, osastot ja tukipalveluyksiköt. Pääjohtajaa on informoitava periaatteellisesti merkittävistä esille tulevista ja vireillä olevista asioista. Pääjohtaja ratkaisee Museovirastossa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty Museoviraston muun virkamiehen ratkaistaviksi (LM 4 ). Asiat, joiden ratkaisemisesta on valtioneuvoston asetuksella määrätty, on ratkaistava asetuksen määrittämässä järjestyksessä. Asetuksen mukaan pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) Museoviraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa; 2) Museoviraston talousarvioehdotusta ja esitystä viraston tulostavoitteiksi; 3) Museoviraston tilinpäätöksen hyväksymistä; 4) näyttelytoiminnan yleisiä periaatteita; 5) ylijohtajan ja osastonjohtajien sijaisten määräämistä; osastonjohtajien nimittämistä sekä näiden sijaisten määräämistä; 6) muita asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään (AM 8 ) Lisäksi pääjohtaja: 1) vahvistaa työjärjestyksen sekä koko Museoviraston toimintaa ohjaavat sisäiset säännöt ja ohjeet; 2) asettaa Suomen kansallismuseolle ja osastoille ja niiden toiminnoille tavoitteita sopimusohjauksen mukaisesti; 3) ratkaisee vähintään kahden osaston tai Suomen kansallismuseon ja muun Museoviraston osaston toimintaan vaikuttavat asiat kuultuaan johtoryhmää; 4) asettaa toimintayksiköiden yhteisiä toimintoja koordinoivat työryhmät; 5) päättää ulkomaisten hankerahoitusten hakemisesta; 6) päättää merkittävistä, yhteiskunnallisesti vaikuttavista, koko Museoviraston toimintaa koskevista kulttuuripoliittisista kannanotoista; 2

3 7) päättää ulkopuolisille yhteisöille annettavista lausunnoista, jotka ovat periaatteellisesti, taloudellisesti tai muuten merkittäviä, mikäli asiat eivät ole luonteeltaan tai laadultaan sellaisia, että ne olisi päätettävä erityisistunnossa; 8) esittää Museoviraston edustajan nimeämistä muun viranomaisen tai yhteisön asettamaan toimielimeen; 9) ratkaisee Museoviraston palvelujen ja tuotteiden hinnoittelua koskevat tulkintakysymykset; 10) päättää Museoviraston ja Suomen kansallismuseon virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; 11) päättää virkanimikkeistä ja virkojen kohdentamisesta vastuualueille 12) päättää Museoviraston palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilökohtaisesta palkanosasta; 13) ratkaisee Museoviraston palvelussuhteiden irtisanomista ja purkamista koskevat asiat; 14) päättää virkarikoksiin ja kurinpitoon liittyvistä asioista; sekä 15) päättää ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalvelujen päällikköjen virkamatkoista. 16) vastaa Museoviraston sisäisestä valvonnasta taloussäännön mukaisesti. 3.2 Ylijohtaja Tehtävä Ylijohtaja avustaa pääjohtajaa viraston johtamisessa sekä johtaa Suomen kansallismuseota. Ylijohtaja vastaa siitä, että Suomen kansallismuseolle ja sen toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. (AM 5 ) Ylijohtaja huolehtii sisäisestä valvonnasta. Ylijohtajan tehtävänä on Suomen kansallismuseon strateginen johtaminen ja strategisten linjausten määrittely pääjohtajan kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti. Ylijohtaja kehittää toimialansa toimintaa ja vastaa Suomen kansallismuseon hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta. Ylijohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat Suomen kansallismuseon kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon museonjohtaja. Kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon johtaja avustavat ylijohtajaa. Ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) toimintapolitiikkaa Suomen kansallismuseon palvelusopimuksessa sovittujen tavoitteiden täyttämiseksi; 2) esitystä seuraavaksi Suomen kansallismuseon toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3) esitystä Suomen kansallismuseon talousarvioksi; 4) Suomen kansallismuseon kokonaisbudjetin käyttöä 5) kokoelmien kartuttamista, lainaamista ja tallettamista silloin kun ratkaisu on periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävä; 6) henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa Suomen kansallismuseon osastojen välillä; 7) SKM:n johtajien virkamatkamääräyksiä sekä koko SKM:n henkilöstön ulkomaan matkojen virkamatkamääräyksiä. 8) SKM:n johtajien lomia 9) pääjohtajan lomia ja virkamatkoja 10) Suomen kansallismuseon toimialaan kuuluvia viranomaislupia ja lausuntoja, ellei niistä ole toisin määrätty 11) Suomen kansallismuseon osastojen välisten työryhmien asettamista; Ylijohtaja esittelee pääjohtajalle seuraavat Suomen kansallismuseota koskevat asiat: 1) palvelusopimuksen, toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvioesityksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä näyttelytoiminnan yleiset periaatteet

4 Lisäksi ylijohtaja esittelee 1) erityistunnolle merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 2) johtoryhmälle johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.3 Erityisistunto Tehtävä Erityisistunto käsittelee merkittävät ja laajakantoiset asiat (LM 4 ). Erityisistunnon jäseniä ovat pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat, pääjohtajan nimeämä lainopillinen asiantuntija ja pääjohtajan erikseen erityisistuntoon kutsumat henkilöt. Erityisistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erityisistunnossa on kuitenkin aina oltava läsnä oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut jäsen ja sen toimintayksikön päällikkö, jonka toimialaan käsiteltävä asia pääasiassa kuuluu. (AM 7 ) Asetuksen (AM 7 ) mukaan erityisistunto ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) Museoviraston päätöksen alistamista ylemmälle viranomaiselle sekä viraston vahvistettaviksi alistettuja päätöksiä; 2) merkittävää rakennussuojelua ja muinaisjäännösten suojelua koskevat asiat, joita ovat esimerkiksi: - viraston esitykset rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaan; - valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja alueita koskevien lausunto- ym. asioiden käsittely erityisissä tapauksissa; - strategisesti tai suojelulle erityisen merkittävät muut maakäytön suunnittelun asiat, kuten maakuntakaavoitusta koskevien lausuntoasioiden käsittely pääsääntöisesti; - Museoviraston käyttämissä kiinteistöissä suoritettavat merkittävät rakennus- ja korjaushankkeet; - taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviä korvauksia koskevat sopimukset; - muinaismuistolain 5 :n mukaiset esitykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajojen määrittämiseksi; - tärkeät muinaisjäännösten suojelua ja niihin kajoamista koskevat asiat; - Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 23 :n mukaiset lausunnot kiinteään muinaisjäännökseen kajoamisesta. 3) merkittävät kulttuuriesineiden maastavientihakemukset; - Merkittävillä maastavientihakemuksilla tarkoitetaan kielteisiä maastavientilupaesityksiä sekä sellaista maastavientilupahakemuksia, joilla on lain soveltamisen kannalta ohjaavaa vaikutusta. 4) merkittävien muinaisesineiden lunastamista ja lunastusoikeuden siirtämistä koskevat asiat. Lisäksi erityisistunnossa ratkaistaan muut laajakantoiset ja merkittävät asiat, kuten kielteiset ja laittomasti maasta vietyjä esineitä tai kokoelmia koskevat asiat sekä palautusasiat. Jos erityisistunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. (AM 7 ) 3.4 Osastonjohtajat Tehtävä Osastonjohtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa. Osastonjohtajat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja

taloudellisesti. (AM 5 ) Osastonjohtajat myös huolehtivat sisäisestä valvonnasta. Osastonjohtajat johtavat asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osastonsa ja toimintayksiköidensä toimintaa. Osastonjohtajat kehittävät toimialansa toimintaa ja vastaavat osastonsa hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta. Osastonjohtajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat: 1) yksiköiden sisäisten työryhmien asettamista; 2) osaston esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3) osaston esitystä talousarvioksi; 4) viranomaislupia ja lausuntoja omalla toimialallaan, ellei niitä koskevia asioita ole määrätty käsiteltäväksi erityisistunnossa; 5) yksikköä, jos käsiteltävänä olevalla asialla on vaikutusta useamman yksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; 6) osaston henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa osaston sisällä; 7) virkamatkamääräyksiä osaston henkilökunnalle ulkomaanmatkojen osalta ja virkamatkamääräyksiä yksiköiden päälliköiden kotimaanmatkojen osalta; sekä 8) yksiköiden päälliköiden lomia Osastonjohtajat esittelevät seuraavat asiat: 1) pääjohtajalle vähintään kahden osaston toimintaan vaikuttavat asiat; 2) pääjohtajalle palvelusopimukset, esityksen osaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi; 3) erityisistunnolle merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 4) johtoryhmälle johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.5 Suomen kansallismuseon johtajat Tehtävä Suomen kansallismuseon johtajia ovat kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon johtaja, jotka toimivat ylijohtajan alaisuudessa. Johtajat avustavat ylijohtajaa Suomen kansallismuseon johtamisessa. Johtajat vastaavat omalla toiminta-alueellaan siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Johtajat seuraavat johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tekevät aloitteita tarpeellisten uudistusten tekemiseksi ja huolehtivat sisäisestä valvonnasta. Suomen kansallismuseon johtajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat: 1) osaston esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 2) osaston esitystä talousarvioksi; 3) kokoelmien kartuttamista, lainaamista ja tallettamista, paitsi jos kyseessä on periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävä asia 4) yksikköä, jos käsiteltävänä olevalla asialla on vaikutusta useamman yksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; 5) osaston henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa osaston sisällä; 6) osastojen sisäisten työryhmien asettamista; sekä 7) yksiköiden päälliköiden lomia 5

6 Suomen kansallismuseon johtajat esittelevät seuraavat asiat ylijohtajalle: 1) vähintään kahden Suomen kansallismuseon osaston toimintaan vaikuttavat asiat; 2) osaston palvelusopimukset, esityksen osaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi; 3) periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävät kartuttamiseen, lainaamiseen ja tallettamiseen liittyvät asiat 4) erityisistuntoon vietävät merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 5) johtoryhmälle vietävät johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.6 Tukipalveluyksiköiden päälliköt ja johtajat Tehtävä Tukipalvelujen päälliköt ja johtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa. Päälliköt ja johtajat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. (AM 5 ) Tukipalveluyksiköiden päälliköt ja johtajat vastaavat myös sisäisestä valvonnasta. Tukipalveluiden johtajia ovat kehittämispalvelut yksikön johtaja, laki- ja henkilöstöpalvelut-yksikön johtaja ja päälliköitä ovat talouspalvelut-yksikön päällikkö ja viestintä- ja markkinointipalvelut-yksikön päällikkö. 3.6.1 Kehittämispalvelut yksikön johtaja Kehittämispalvelut- yksikön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät Museoviraston sisäisen toiminnan sekä hallinnon suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä koskevat asiat sekä koko henkilöstöä koskevat yhteiset kehittämis-, osaamis- ja työhyvinvointihankkeet. 3.6.2 Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön johtaja Laki- ja henkilöstöpalvelut- yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia.

7 Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee myös asiat, jotka koskevat: 1) lakien, asetusten, ohjeiden, määräysten ja muiden säännösten kuten työ- ja virkaehtosopimusten ja sopimusten soveltamista ja tulkintaa; 2) Museoviraston henkilökunnalle myönnettäviä vuosilomakorvauksia sekä muita erilliskorvauksia; 3) Museoviraston toimintaa työmarkkinalaitoksessa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä oikeudellisissa toimielimissä; 4) todistusten antamista irtisanoutumisten ja virkasuhteen päättymisten osalta; sekä 5) harjoittelijoiden ja siviilipalvelusvelvollisten ottamista Lisäksi laki- ja henkilöstöpalvelut yksikön päällikkö toimii rahastoissa Museoviraston edustajana ja käyttää tähän asemaansa kuuluvaa ratkaisuvaltaa. Lisäksi Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle seuraavat asiat: 1) henkilökohtaiset palkan osuudet; 2) virkamiesten ja työsuhteisten nimittämistä ja palvelussuhteiden päättämistä koskevat asiat; 3) virkojen perustamiset ja lakkauttamiset; sekä 4) sivutoimilupia koskevat asiat. 3.6.3 Talouspalvelut -yksikön päällikkö Talouspalvelut- yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi Talouspalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) ostoreskontraa ja ostolaskujen käsittelyä; 2) maksuliikennettä ja maksamisratkaisuja; 3) maksupisteitä ja näihin liittyviä kassa- ja maksupäätteitä; 4) tositteiden käsittelyä; 5) myyntireskontraa, laskutusprosessia ja saatavien valvonnan prosesseja; 6) kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laadintaa; 7) sisäistä laskentaa ja raportointia; 8) budjetointia ja taloussuunnittelua; 9) tilipuitteita; sekä 10) talousohjeita. Talouspäällikön ratkaisuvallasta ja asioiden käsittelystä on määrätty tarkemmin Museoviraston taloussäännössä. Talouspäällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät taloudellista päätöksentekoa koskevat asiat.

8 3.6.4 Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikön päällikkö Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi viestintä ja markkinointipalvelut yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät viestinnän ja markkinoinnin suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä koskevat asiat sekä hankkeet, jotka koskevat sisäisen viestinnän strategista suunnittelua, ylläpitoa ja kehitystä; verkkoviestinnän, ml. sosiaalinen media, suunnittelua ylläpitoa ja kehitystä; mediaviestinnän suunnittelua, tuotantoa ja kehitystä sekä markkinointiviestinnän suunnittelua, toteutusta ja kehitystä. 3.7 Yksiköiden päälliköt Tehtävä Yksiköiden päälliköt vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle yksikölle tai ryhmälle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Yksiköiden päälliköt huolehtivat myös sisäisestä valvonnasta. Yksiköiden päälliköt seuraavat johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tekevät aloitteita tarpeellisten uudistusten tekemiseksi. Yksiköiden päälliköt päättävät asioista, jotka koskevat: 1) toiminnan tarkoituksenmukaista ja taloudellista järjestämistä ja kehittämistä; 2) yksikkönsä johtamista, esityksiä tulostavoitteiksi ja määrärahojen käyttöä; 3) yksikön henkilöstön vuosilomia; 4) virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle kotimaan matkojen osalta; sekä 5) yksikön toimialueeseen kuuluvia asioita, joita ei valtioneuvoston asetuksessa tai tässä työjärjestyksessä ole määrätty pääjohtajan, ylijohtajan, osastonjohtajien, Suomen kansallismuseon johtajien tai tukipalveluyksiköiden päällikköjen ratkaistaviksi. Yksiköiden päälliköt esittelevät osastonjohtajille tai Suomen kansallismuseon yksiköissä Suomen kansallismuseon johtajille seuraavat asiat: 1) yksikössä käsiteltävänä olevat asiat, joilla on vaikutusta useamman toimintayksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; sekä 2) palvelusopimukset.

9 4 MUSEOVIRASTON JA SUOMEN KANSALLISMUSEON ORGANISAATIO JA PALVELUT 4.1 Yleistä Museoviraston toiminta jakaantuu seuraaviin osastoihin Kulttuuriympäristön suojelu (KYS), Kulttuuriympäristön hoito (KYH) ja Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) ja Suomen kansallismuseo (SKM). Suomen kansallismuseo jakaantuu seuraaviin osastoihin: Kokoelmat, Museopalvelut ja Suomen merimuseo. Osastojen ja toimintayksiköiden toimintaa tukevat tukipalveluyksiköt: Kehittämispalvelut, Laki- ja henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut ja Viestintä- ja markkinointipalvelut. 4.2 Suomen kansallismuseo Suomen kansallismuseon tehtävänä on tutkia, kartuttaa, hoitaa ja pitää esillä aineellista kulttuuriperintöä sekä välittää sitä koskevaa tietoa. Museon näyttelyt, palvelut ja yleisötoiminta syventävät väestön ymmärrystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan osana maailman kulttuuriperintöä. Suomen kansallismuseo toimii kulttuurihistoriallisena keskusmuseona. Suomen kansallismuseo osallistuu oman alansa museotoiminnan kehittämiseen. Suomen kansallismuseon osastoja ovat: Kokoelmat, Museopalvelut ja Suomen merimuseo. 4.2.1 Kokoelmat Kokoelmat-osaston toimintayksiköt ovat: Konservointi- ja kokoelmakeskus, Kulttuurihistorialliset kokoelmat ja asiantuntijapalvelut, Kulttuurien museon kokoelmat ja asiantuntijapalvelut. Osaston toimintaa johtaa kokoelmajohtaja. 4.2.2 Museopalvelut Museopalvelut-osaston toimintayksiköt ovat: Näyttelypalvelut, Museopedagogiikka- ja ohjelmapalvelut, Palvelumyynti ja -viestintä, Kansallismuseo, Seurasaari, Linnat sekä Kartano- ja kotimuseot. Osaston toimintaa johtaa museopalvelujohtaja. 4.2.3 Suomen merimuseo Suomen merimuseo vastaa Suomen kansallismuseon merellisistä kokoelmista ja museopalveluista. Museo toimii Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Museota kehitetään yhteistyössä Suomen kansallismuseon Kokoelmat ja Museopalvelut -osastojen kanssa. Suomen merimuseon toimintaa johtaa museonjohtaja. 4.3 Museoviraston osastot 4.3.1 Kulttuuriympäristön suojelu Kulttuuriympäristön suojelu -osaston tehtävänä on vastata kulttuuriympäristöön, arkeologiseen kulttuuriperintöön, rakennusperintöön, kulttuurimaisemaan ja perinnelaivoihin sekä restauroinnin ohjaukseen liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä, tuottaa tietoa ja lisää tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja suojelusta, kehittää työalaansa museokentän ja sidosryhmien tarpeisiin, toteuttaa suojeluohjelmia ja - hankkeita, osallistua kulttuuriympäristöön liittyvään kansainväliseen toimintaan sekä seurata kulttuuriympäristön tilaa. Osasto vastaa työalansa avustusten valmistelusta (rakennusperintö, maailmanperintö, muinaisjäännösten hoito, perinnelaivat) ja avustusten käytön seurannasta yhteistyössä muiden osastojen kanssa.

10 Kulttuuriympäristön suojelu osaston yksiköt ovat: - Ohjaus ja tuki - Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut - Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut 4.3.2 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito-osaston tehtävänä on muinaisjäännösten hoito, kohteiden saavutettavuuden edistäminen, kulttuuriympäristöä koskevan rakennusarkeologisen ja kuvallisen tiedon tuottaminen sekä arkeologisten koe- ja tutkimuskaivausten ja inventointien organisointi ja suorittaminen. Lisäksi osasto tarjoaa rakennuskonservointia, restaurointimenetelmien kehittämistä ja restauroinnin asiantuntijapalveluita sekä kiinteistöjen käyttäjäpalveluita Kulttuuriympäristön hoito - osaston yksiköt ovat: - Restaurointi - Kohteiden hoito ja saavutettavuus - Arkeologiset kenttäpalvelut 4.3.3 Arkisto- ja tietopalvelut Arkisto- ja tietopalvelut -osaston tehtävänä on kartuttaa ja hoitaa arkistoja, arkeologisten kokoelmia, kuvakokoelmia ja kirjaston kokoelmia. Osasto välittää kokoelma- ja arkistoaineistoja asiakkaille sekä tuottaa tieto- ja kuvapalveluja. Lisäksi osasto huolehtii toimialaansa kuuluvien asioiden ohjeistamisesta Museovirastossa ja kulttuuriperintöalalla. Osasto vastaa Museoviraston tietojärjestelmistä ja tukee museoiden tietojärjestelmien kehitystä valtakunnallisesti. Arkisto- ja tietopalvelut - osaston yksiköt ovat: - Arkisto ja arkeologiset kokoelmat - Kirjasto - Kuvakokoelmat - Tiedonhallinta 4.3.4 Tukipalvelut 4.3.4.1 Kehittämispalvelut Kehittämispalvelut -yksikkö vastaa museoalan yleisestä kehittämisestä, mukaan luettuna museolain mukaisesta sopimusohjauksesta, museotilaston ylläpidosta ja valtion talousarviossa Museovirastolle siirrettyjen valtionavustusten koordinoinnista ja jakamisesta. Yksikkö tukee ja kehittää Museoviraston toiminnan suunnittelua, seurantaa, arviointia ja tulosohjausta sekä vastaa Museoviraston osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista. 4.3.4.2 Laki- ja henkilöstöpalvelut Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikkö tukee osastojen ja toimintayksiköiden toimintaa antamalla oikeudellista neuvontaa, edistää toimintojen lainmukaisuutta ja hyvää hallintoa sekä vastaa sopimusten, säännösten ja muiden normien ja ohjeiden tulkinnasta. Lisäksi yksikkö kehittää ja ylläpitää palkkausjärjestelmää, matkustusja hankintaprosesseja sekä vastaa henkilöstöhallinnosta ja siihen liittyvien rekisterien ylläpidosta, työnantajatoiminnasta, rekrytoinnista, harjoittelu- ja siviilipalvelusasioista sekä yhteistoiminnan, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestämisestä. Yksikkö edistää hyvää hallintoa Museovirastossa

11 4.3.4.3 Talouspalvelut Talouspalvelut -yksikkö tukee Museoviraston strategisten tavoitteiden saavuttamista tuottamalla taloushallintopalveluita, talouteen liittyvää suunnittelua ja seurantaa sekä ohjeistusta ja valvontaa. Museovirastolle kirjanpitoyksikkönä kuuluvat taloushallintoon liittyvät tehtävät hoitaa ja niistä vastaa talouspalvelut -yksikkö, ellei taloussäännössä tai työjärjestyksessä joidenkin tehtävien osalta ole toisin määrätty. Talouspalvelut -yksikkö kokoaa Museoviraston talousarvioehdotuksen ja lisätalousarvioehdotuksen esitysten perusteella. Yksikkö antaa myös ohjeet kirjanpidon käytännöistä viraston talousohjeissa. Talouspalvelut-yksikkö laatii vuosittain suunnitelman tilinpäätöksen laatimisesta ja vastaa asiakirjan jakelusta 4.3.4.4 Viestintä- ja markkinointipalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikkö tukee Museoviraston strategisten tavoitteiden saavuttamista toimivilla, tuloksellisilla ja kehittyvillä viestintä- ja markkinointipalveluilla. Yksikkö vastaa Museoviraston sisäisen viestinnän, media- ja verkkoviestinnän sekä markkinointiviestinnän suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisestä, koordinoinnista ja konsultoinnista. Yksikkö antaa markkinointiviestinnän suunnittelu- ja asiantuntija-apua osastoille sekä koordinoi Museoviraston painotuotteiden tuottamista ja julkaisutoimintaa. 5 VUOROVAIKUTTEINEN JOHTAMINEN JA JOHDON TUKI 5.1 Johtoryhmä Johtoryhmän jäseniä ovat pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat ja tukipalveluiden päälliköt. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Johtoryhmälle nimetään erikseen sihteeri. Johtoryhmän tehtävänä on toimia Museoviraston päätöksentekoa tukevana ja toimintaa ohjaavana toimielimenä. Johtoryhmä toimii strategisena suunnitteluryhmänä, joka kokoontuu säännöllisesti ja joka valmistelee ja käsittelee erityisesti Museoviraston talouteen vaikuttavat hankkeet, kuten Museoviraston ulkopuolisella rahoituksella järjestettävät kansalliset ja kansainväliset hankkeet sekä Museoviraston myöntämät avustukset. Johtoryhmässä käsitellään Museoviraston talous- ja toimintasuunnitelma, palvelusopimukset sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään yleisiä toiminnallisia asioita. Johtoryhmä ohjaa tarvittaessa asioita toimintayksiköille ja virkamiehille valmisteltavaksi. 5.2 Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta Kulttuuriperintöalan neuvottelukunnan tehtävänä on tukea Museoviraston toiminnan kehittämistä ottaen huomioon koko kulttuuriperintöalan tarpeet ja toimintaedellytysten kehittäminen. Lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Museoviraston sekä kulttuuriperintöalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa ja valmistella muita Museoviraston pääjohtajan esittämiä periaatteellisia, laajakantoisia tai muuten tärkeitä kysymyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluu pääjohtajan lisäksi enintään 11 muuta jäsentä, joista yksi on Museoviraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Museoviraston esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. (AM 13 ) 5.3 Esimieskokous Esimieskokouksen tehtävänä on tukea toimintayksiköissä harjoitettavaa esimiestoimintaa. Esimieskokouksissa käsitellään toimintayksikköjen toimintatapoja ja niiden yhdenmukaistamista sekä Museoviraston strategian ja operatiivisten toimintojen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kysymyksiä. Erityisesti esimieskokouksissa

12 informoidaan esimiehiä Museoviraston toimintaan tai toimintaympäristöön liittyvistä asioista ja henkilöstöjohtamiseen ja -hallintoon liittyvistä asioista. Esimieskokous kokoontuu säännöllisesti. Esimieskokoukseen kuuluvat pääjohtajan lisäksi ylijohtaja, osastojen ja yksiköiden johtajat, SKM:n johtajat, toimintayksiköiden päälliköt ja muut työnantajavirkamiehet. Esimieskokouksen puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Esimieskokous kokoontuu työnantajavirkamiesten kutsusta. 5.4 Työryhmät Museovirastossa on toimintayksiköiden yhteisiä toimintoja koordinoivia työryhmiä, joiden jäsenistä ja tehtävistä päättää pääjohtaja. Pääjohtaja nimittää sellaiset työryhmät, joiden tarkoituksena on käsitellä taloudellisia ja strategisia kysymyksiä. Osastoilla voi olla toimintayksiköiden sisäisiä väliaikaisia tai pysyväisluonteisia työryhmiä, joiden asettamisesta päättää ylijohtaja ja osastonjohtajat tai heidän määräämänsä henkilö. Toimintayksiköiden sisäisistä työryhmistä on ilmoitettava johtoryhmälle. 5.5 Osastojen päällikkökokoukset Museoviraston osastojen ja Suomen kansallismuseon tulee toimia niiden käsiteltäviksi kuuluvissa asioissa yhteistyössä keskenään siten, että osastojen ja toimintayksiköiden toimialan tai tehtävien määrittelyjen estämättä tehtävät hoidetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Lisäksi osastoilla sekä Suomen kansallismuseossa pidetään osastojen päällikkökokouksia, joissa käsitellään kunkin toimintayksikön strategisia kysymyksiä. Osastojen päällikkökokoukset ohjaavat toimintayksikköjen operatiivista toimintaa. Osastojen päällikkökokousten puheenjohtajana toimii ylijohtaja tai osastonjohtaja, SKM:n johtajat ja niihin osallistuvat toimintayksiköiden päälliköt. 5.6 Sopimusohjaus Museovirastossa noudatetaan sopimusohjausta, joka perustuu vastavuoroiseen, keskustelevaan sopimiseen. Sopimusohjauksen osalta noudatetaan Museoviraston sopimusohjauksen käsikirjaa: opas vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja seurantaan. Pääjohtaja tekee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Museoviraston toimintaa ohjaavan palvelusopimuksen. Pääjohtaja tekee ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalvelujen päälliköiden kanssa palvelusopimukset ja ylijohtaja SKM:n johtajien kanssa. Pääjohtaja käy ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalveluiden päälliköiden kanssa vuosittain arviointi- ja kehityskeskustelut tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Ylijohtaja ja osastonjohtajat tekevät palvelusopimuksen toimintayksiköiden päälliköiden kanssa. Ylijohtaja ja osastonjohtajat käyvät toimintayksiköiden päälliköiden kanssa vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut toimintayksiköiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Suomen kansallismuseossa SKM:n johtajat käyvät keskustelut SKM:n yksiköiden päälliköiden kanssa. Tukipalvelujen päälliköt ja toimintayksiköiden päälliköt käyvät toimintayksikön ja ryhmien henkilöstön kanssa vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut yksiköiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta.

13 5.7 Yhteistoiminta ja työsuojelu Museoviraston sisäiset asiat valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Museovirastossa toimii yhteistyötoimikunta, joka käsittelee yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat mm. Museoviraston organisaatioon ja tehtäviin sekä keskeisiin säännöksiin ja määräyksiin kohdistuvat muutokset, toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat ja muutokset, henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstöhallintoa koskevat periaatteet, henkilöstön työhön ja työoloihin kohdistuvat olennaiset muutokset, lomautukset ja irtisanomiset taloudellisista ja tuotannollisista syistä, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoimintaan kuuluvat asiat sekä tiedotustoiminnan periaatteet. Päätöksenteossa, asioiden esittelyssä ja työ- ja virkatehtäviä suoritettaessa muutoinkin tulee Museoviraston henkilökunnan noudattaa yhteistoiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 6 ASIOIDEN KÄSITTELY 6.1 Toimintayksiköiden talousarvioista päättäminen Pääjohtaja vahvistaa Museoviraston sisäisen talousarvion. Ylijohtaja ja osastonjohtajat päättävät toimintamäärärahojen jakamisesta vastuualueittain palvelusopimusten yhteydessä sopimusohjauksen mukaisesti. SKM:n johtajat päättävät toimintamäärärahojen käyttämisestä palvelusopimusten mukaisesti. Yksiköiden päälliköt päättävät toimintamäärärahojen käyttämisestä palvelusopimusten mukaisesti. Toimintayksiköiden talousarviot voidaan taloudellisista syistä tarkistaa tilivuoden kuluessa. Päätetyistä toimintayksiköiden talousarvioista ja niiden tarkistamisesta on ilmoitettava välittömästi pääjohtajalle tai ylijohtajalle. 6.2 Tulo- ja menopäätökset Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat, SKM:n johtajat ja yksiköiden päälliköt allekirjoittavat tuloja ja menoja koskevat sopimukset sekä tekevät tulo- ja menopäätökset asioissa, jotka valtioneuvoston asetuksen ja tämän työjärjestyksen mukaan kuuluvat heidän ratkaisuvaltaansa. Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat ja SKM:n johtajat voivat määrätä toimintayksikkönsä päällikön allekirjoittamaan ko. talousarvion menoja koskevan sopimuksen ja tekemään menopäätöksen. Saman kaavan mukaisesti toimintayksiköiden päälliköt voivat delegoida myös toistuvia, taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä tulo- ja menopäätöksiä. Museovirasto voi antaa tulo- ja menopäätösten tekemisestä tarkempia määräyksiä hankintaohjeessa ja taloussäännössä. 6.3 Sisäisten toimivaltakysymysten ratkaiseminen Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä toimintayksikön tehtäviin jokin asia kuuluu, pääjohtaja ratkaisee toimivaltakysymyksen kuultuaan ylijohtajaa ja asianomaisia osastonjohtajia, SKM:n johtajia tai toimintayksiköiden päälliköitä. 6.4 Ratkaisuvallan siirto ja pidättäminen Pääjohtajan antamalla kirjallisella määräyksellä voidaan sitä ratkaisuvaltaa, joka muutoin kuuluisi pääjohtajalle, siirtää ylijohtajalle, osastonjohtajalle tai SKM:n johtajille. Pääjohtaja voi päättää kirjallisella määräyksellä muutoin ylijohtajalle, osastonjohtajalle tai SKM:n johtajalle kuuluvan ratkaisun siirtämisestä toimintayksikön päällikölle tai ryhmän esimiehelle.

14 Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtaja, SKM:n johtaja tai toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana. 6.5 Palvelukseen ottaminen, virkavapaudet, viransijaisuudet ja sivutyöluvat Museoviraston kaikki virat ovat yhteisiä, ellei virkaa koskevassa viran perustamispäätöksessä toisin määrätä. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto virkaa haettavaksi julistamatta. Ylijohtajan nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Pääjohtaja nimittää Museoviraston virkamiehet ja ottaa työntekijät työsuhteisiin lukuun ottamatta Suomen kansallismuseon virkamiehiä ja työsuhteisia, jotka nimittää ja ottaa ylijohtaja. Virkamiehet nimitetään ja työsuhteiset otetaan Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtaja myöntää virkavapaudet Museoviraston virkamiehille ja työssäolovapauden Museoviraston työsuhteisille lukuun ottamatta Suomen kansallismuseon virkamiehiä ja työsuhteisia, joille virkavapaudet ja työssäolovapaudet myöntää ylijohtaja. Virkavapaudet ja työssäolovapaudet myönnetään Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtaja päättää Museoviraston viransijaisuuksista lukuun ottamatta viransijaisuuksia Suomen kansallismuseon osalta, joista päättää ylijohtaja. Viransijaisuudet ratkaistaan Laki- ja henkilöstöpalvelut - yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtajan sijaisen nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Pääjohtaja nimittää ylijohtajan sijaisen. Pääjohtajan ollessa vuosilomalla tai muuten estynyt hoitamasta virkaansa hänen sijaisenaan toimii opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä viranhaltija. Pääjohtaja ratkaisee sivutoimiluvat muiden kuin Suomen kansallismuseon henkilökunnan osalta, jotka ratkaisee ylijohtaja. Sivutoimiluvat ratkaistaan Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. 6.6 Pöytäkirjat ja muistiot Pöytäkirjaa tai muistioita on pidettävä osastojen päällikkökokouksista ja asetettujen työryhmien kokouksista. Virkamiesten ja työsuhteisten on huolehdittava virka- ja työtehtäviä suorittaessaan siitä, että tehdyt päätökset ja niiden perusteet kirjataan ja arkistoidaan lainsäädännön ja Museoviraston sisäisten toimintaohjeiden ja muiden sitovien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. 6.7 Esiteltävät asiat Päätöksentekoa edellyttävät asiat ratkaistaan esittelystä, jos niiden luonne sitä edellyttää. Virkamiehen ratkaisemassa asiassa toimituskirjan allekirjoittaa ratkaisija, ja milloin ratkaiseminen tapahtuu esittelystä, varmentaa esittelijä. Milloin esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi asiakirjan taltiokappaleeseen. Taltiokappaleeseen merkitty eriävä mielipide on asian esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan samaan asiakirjaan tekemällään merkinnällä todettava. 7 ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVAT MUSEOVIRASTON TOIMINTAA TUKEVAT HANKKEET 7.1 Kansainvälinen rahoitus Kansainvälisen rahoituksen hankkimisesta päättää pääjohtaja ylijohtajan, osastonjohtajien, SKM:n johtajien ja tukipalvelujen päällikön, yksikön päällikön tai yksittäisen virkamiehen tai työntekijän esityksestä.

Kansainvälisen rahoituksen hankkiminen perustuu hyväksyttyyn palvelusopimukseen. Palvelusopimuksista on käytävä ilmi hankkeen tulosvaikutus Museoviraston toimintaan. Hanketta käsitellään johtoryhmässä ennen hankerahoituksen hakemista. Kullekin hankkeelle asetetaan ohjausryhmä hankkeen ohjausta ja tarvittaessa erillinen seurantaryhmä hankkeen seurantaa varten. Ohjausryhmä ohjaa hanketta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurantaryhmä tarkastaa hankesuunnitelman sekä käsittelee hanketta koskevat hankinnat ja raportit. 7.2 Kansallinen rahoitus Kansallisen rahoituksen hankkimisesta päättävät vastuualueittain ylijohtaja, osastonjohtajat, SKM:n johtajat ja tukipalveluyksiköiden päälliköt. Kansallisen rahoituksen hankkiminen perustuu hyväksyttyyn palvelusopimukseen. Palvelusopimuksista on käytävä ilmi hankkeen tulosvaikutus Museoviraston toimintaan. Hanketta käsitellään johtoryhmässä ennen hankerahoituksen hakemista. Kullekin hankkeelle asetetaan ohjausryhmä hankkeen ohjausta ja tarvittaessa erillinen seurantaryhmä hankkeen seurantaa varten. Ohjausryhmä ohjaa hanketta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurantaryhmä tarkastaa hankesuunnitelman sekä käsittelee hanketta koskevat hankinnat ja raportit. 8 MUSEOVIRASTON MÄÄRÄÄMIN AVUSTUKSIN TOTEUTETTAVAT HANKKEET 8.1 Myönnettävät valtion avustukset Museovirasto jakaa valtion talousarviossa vuosittain osoitetut siirtomäärärahat avustuksina seuraaviin kohteisiin: 1) kulttuurihistoriallisten arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten (L rakennusperinnön suojelusta 498/2010); - Rakennusten entistämisavustuksia myönnetään rakennussuojelulailla suojeltujen sekä muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksiin. 2) Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan; 3) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin; - Perinnelaivojen entistämisavustuksia myönnetään yksityisomistuksessa olevien, perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus- ja entistämistöihin. 4) museoiden valtionavustuksiin; - Sellaiset museot, jotka ovat kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa ja jotka eivät kuulu lakisääteisen valtionosuuden piiriin; sekä - ammatillisten museoiden innovatiiviset hankkeet 5) kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen; - Avustuksia myönnetään ensisijaisesti suomalaisen maaseutu- ja työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen; 6) muinaisjäännösalueiden hoitotukiin; 7) kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuviin muinaismuistolain (295/1963) mukaisiin menoihin; sekä 8) muihin Museoviraston jaettavaksi osoitettuihin kohteisiin. 8.2 Avustusten käsittelyprosessi Avustusten myöntämisellä toteutetaan Museoviraston voimassa olevaa strategiaa. Avustusten vuosittaisista painopistealueista päätetään johtoryhmässä ennen avustusten haettavaksi julistamista. Johtoryhmä päättää avustusten linjaukset ja käsittelyä koordinoidaan ja kehitetään sisäisen avustustoimikunnan kautta. Osastot vastaavat itse niille kuuluvien avustusten käsittelystä. 15

16 9 MUUT MÄÄRÄYKSET 9.1 Valtion edunvalvonta Museovirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta virastoa koskevissa asioissa. Pääjohtajalla ja hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus ilman eri valtuutusta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan valtion etua ja oikeutta edellä mainituissa asioissa sekä ottaa viraston puolesta vastaan haasteen tiedoksianto. (AM 14 ) 9.2 Virkamiesten ja työsuhteisten muut tehtävät Virkamiehen ja työsuhteisen on sen lisäksi, mitä hänen tehtävistään on muualla säädetty tai määrätty, suoritettava ne tehtävät, jotka pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtaja, SKM:n johtaja, tukipalvelujen päällikkö tai toimintayksikön päällikkö määrää. 9.3 Työjärjestyksen voimaantulo Tämä työjärjestys tulee heti voimaan. Helsingissä, 22. päivänä tammikuuta 2014 Pääjohtaja Juhani Kostet Laki- ja henkilöstöasiainjohtaja Carolina Ansinn