Vinkkejä lapsiperheen suun hoitoon
Onnea vauvauutisen johdosta! Lapsen odotus on hyvä aika muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapselle hyvän suun terveyden. Vanhempana olet omalla toiminnallasi mallina lapsen terveyskäyttäytymiselle. Raskauden aikana äidin alttius suun sairauksille voi lisääntyä. Hormonaalisten muutosten vuoksi syljen koostumus muuttuu raskausaikana, mikä altistaa ientulehduksille ja lisää reikiintymisen riskiä. Tiheät välipalat ja raskauspahoinvoinnin vuoksi oksentelu saattavat myös aiheuttaa hampaiden reikiintymistä. Raskausaikana on syytä huolehtia suun terveydestä erityisellä tarkkuudella. Harjaa hampaat pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Huolehdi myös säännöllisestä hammasvälien puhdistuksista hammaslangalla, -tikkulla tai - väliharjalla. Äidin monipuolinen ravinto on hyväksi lapsen kehittyville hampaille. Koko perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännölliseen ateriarytmiin ja karsia turhat välipalat pois. Vesi on paras janojuoma ja runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita syödään vain harvoin ja silloinkin kohtuudella. Vanhempien hampaat on hyvä tarkastaa ja hoitaa kuntoon ennen lapsen syntymää. Jos edellisestä tarkastuksesta on aikaa, kannatta varata aika suun terveydenhuollosta. Mikäli olet säännöllisesti hoidattanut hampaasi, ei sinun tarvitse hakeutua hammashoitoon raskausaikana. 1
TUPAKOINNIN VAIKUTUKSET KEHITTYVÄÄN LAPSEEN Äidin tupakointi raskaus- ja imetysaikana vaarantaa lapsen terveyden. Tupakansavun nikotiini ja häkä siirtyvät äidin verenkierrosta sikiöön hidastaen sikiön kasvua ja kehitystä. Tupakoivan äidin lapsi altistuu nikotiinille, syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille. Nikotiini supistaa kehittyvän sikiön verisuonia ja heikentää hapen kulkua lapsen elimistössä. Hapenpuute hidastaa aivojen kasvua ja kehitystä, joka voi ilmetä lapsen oppimis-, puhumis- ja kehittymisvaikeuksina. Tupakoivan äidin lapsen kohdalla riski ennenaikaiselle synnytykselle, lapsen pienipainoisuudelle ja kätkytkuolemalle lisääntyy. Imetettäessä nikotiini kulkeutuu äidinmaidosta vauvan elimistöön. Nikotiinin pitoisuudet maidossa ovat moninkertaiset verrattuna äidin veressä olevaan pitoisuuteen. Vanhempien tupakointi kaksinkertaistaa lapsen riskin sairastua astmaan, lisää atopian riskiä ja altistaa keuhkoahtaumataudille myöhemmin. Se lisää riskiä vauvan koliikkivaivoille ja unihäiriöille sekä aiheuttaa pahoinvointia, vatsakipuja ja ripulia. Passiivinen tupakointi myös lisää lapsen riskiä sairastua korvatulehduksiin, hengitystieinfektioihin, allergioihin, keuhkoputkentulehdukseen, keuhkotulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. Siksi myös tulevan isän kannattaa lopettaa tupakointi jo odotusaikana. Lisää tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen: www.stumppi.fi - lisätietoa/tupakointi ja raskaus www.rookikroppa.fi www.fressis.fi 2
YLEISIMMÄT SUUN SAIRAUDET Tavallisimpia syljen välityksellä tarttuvien bakteerien aiheuttamia suun sairauksia ovat hampaiden reikiintymistä aiheuttava karies ja ientulehdukset. Hampaiden pinnoilla oleva bakteerikerros eli plakki muodostaa ravinnon sokereista happoa, joka syövyttää hampaan pintaan vähitellen reiän. Hammaskaries on yksi maailman laajimmin levinneistä ja yleisimmistä kroonisista ja tarttuvista infektiotaudeista. Hampaiden reikiintyminen ei periydy suoraan, mutta kariesta aiheuttavat bakteerit tarttuvat helposti vanhemmilta lapsen suuhun. Ientulehdus syntyy bakteerien jäätyä ienrajaan esimerkiksi tehottoman harjauksen tai karhean hammaskiven eli kovettuneen plakin takia. Ientulehdus ilmenee suussa ienverenvuotona hampaiden harjauksen yhteydessä sekä ikenien punoituksena ja turpoamisena. SUUN BAKTEERIT TARTTUVAT HELPOSTI LAPSEEN Lähes kaikilla meistä on reikiintymistä aiheuttavia bakteereita suussamme. Ne tarttuvat lapselle syljen välityksellä hampaiden puhkeamisen aikoihin aikuiselta esimerkiksi yhteisen lusikan tai nuolaistun tutin kautta. Reikiintymistä aiheutuvia bakteereja asettuu plakkiin sitä enemmän mitä useammin lapsi syö sokeripitoisia ruokia tai juomia. Näiden bakteerien esiintyminen lapsen hammasplakissa ennustaa hampaiden varhaista reikiintymistä. SUUN SAIRAUKSIA AIHEUTTAVIEN BAKTEEREIDEN TARTUNNAN EHKÄISY Vältä lapsen suukottelua suulle, tutin puhdistamista omassa suussa ja ruoan maistamista samalla lusikalla lapsen kanssa. Vanhempien päivittäinen täysksylitolin käyttö vähentää bakteerien määrää suussa ja niiden tarttumisriskiä vauvaan. Hampaiden huolellinen puhdistaminen kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla on tärkeä osa karieksen ja ientulehduksen ehkäisyä. Vältä sokeripitoisia ruokia ja juomia välipaloilla äläkä myöskään tarjoa niitä lapselle. Kuva 1. Lapsen terve hampaisto Kuva 2. Bakteeripeitettä sekä plakkia ja kariesta 3
IMETYS JA VAUVAN SUUN TERVEYS Imetys on hyväksi vauvan suun ja hampaiden terveelle kehitykselle. Imetys tukee lapsen leukojen kasvua ja purentalihasten ihanteellista kehitystä. Pitkään, yli 1,5 vuotta, jatkuvalla imetyksellä saattaa olla yhteyttä lapsen hampaiden reikiintymiseen. Jos lasta imetetään pitkään, etenkin öisin, ja lisäksi lapsen ruokavalioon kuuluu runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita ja fluorin käytössä on puutteita, maitohampaiden reikiintymisriski nousee. Purennallisia haittoja ei juuri ole todettu, vaikka imetys jatkuisi pitkäänkin. Terveelliset ruokailutottumukset yhdessä perusteellisen päivittäisen suuhygienian kanssa edistävät myös pitkään imetettävän lapsen suun terveyttä. Lähde: THL Imetyksen edistämisen toimintaohjelma 2009 2012 IMEMISTOTTUMUKSET JA TUTIN KÄYTTÖ Lapsilla on yksilöllinen imemisen tarve. Sormen imemiselle parempi vaihtoehto on anatominen tutti, joka on kehitetty ehkäisemään purentavirheitä. Jos vauva tarvitsee tuttia lohdutukseksi tai nukahtamiseen, voidaan käyttää anatomista ja litteää tuttia, oikean imemisotteen oppimisen jälkeen. Lapsi on myös helpompi vieroittaa tutista kuin sormesta. Lattialle pudonnut tutti huuhdellaan vedellä. Imetys 6 kuukauden ikään asti sallii purennan suotuisan kehityksen ja vähentää myöhempää hampaiden oikomistarvetta. Imemisen tarve alkaa vähentyä noin kuuden kuukauden ikäisenä. Sen jälkeen tuttia on hyvä käyttää mahdollisimman vähän ja rajoittaa sen käyttö ainoastaan lohtutilanteisiin ja nukahtamiseen. Kuva 3. Avopurenta Pitkäaikaisesta tutin käytöstä tai peukalon imemisestä seuraa lähes aina etualueen avopurenta (kuvassa 3). Luovuttaessa tutista varhaisvaiheessa avopurenta korjautuu itsestään. Pitkäaikainen tutin käyttö voi aiheuttaa myös ongelmia purennassa, joka korjautuu harvoin ilman oikomishoitoa. Tuttipullosta luovutaan vuoden ikäisenä ja tutista viimeistään lapsen ollessa 2-vuotias. 4
TUTISTA LUOPUMINEN 10 vinkkiä Varaudu siihen, että ensimmäiset viikot ilman tuttia ovat hankalia. Vaikka lapsi protestoi tutin luopumisesta, vanhemman on toimittava johdonmukaisesti ja pysyttävä tiukkana. Lohduta lasta halauksilla ja sylillä tutin sijaan. Asteittainen alasajo Rajoita tutin käyttöä. Kerro aluksi, ettei tutti kuulu tiettyihin tilanteisiin. Myöhemmin tuttia saa pitää vain tietyissä tilanteissa tai paikoissa. Lopulta rajoita tutin käyttö vain nukahtamishetkeen, kunnes jää myös siitä pois. Puhuminen Tutti pois suusta kun puhutaan! Sano, ettei tuttisuun puhetta ymmärrä. Pidä suu varattuna Juttele, kysele, anna lapsen juoda pillillä, puhaltaa saippuakuplia jne. Etuoikeus Tarjoa tutin tilalle etuoikeus, vaikkapa ison tytön tai pojan sänky, tuoli, ruokailuvälineet tms. Tutin lahjoittaminen Antakaa tutti pois. Pakatkaa se yhdessä ja lahjoittakaa esim. oravan-, pupun- tai linnunpoikasille. Jouluna tutin voi antaa vaikkapa itse joulupukille, joka vie sen tonttuvauvoille. Vaihtokauppa Lapsi saa vaihtaa tutin johonkin mukavaan leluun. Lelukaupassa voisi sopia myyjän kanssa, että lelun valittuaan lapsi saisi maksaa sen tutilla. Tuttikeiju Hammaskeijun sukulainen, tuttikeiju, vaihtaa tutin johonkin mukavaan leluun. Juhlat Ison tytön tai pojan juhlat kruunataan seremonialla, missä tutista luovutaan. Tutin hukkuminen Poissa silmistä, poissa mielestä. Hukkaa tutti. Kun lapsi kaipaa sitä, kiinnitä huomio johonkin muuhun. Riko tutti Leikkaa imuosan kärkeä. Kun lapsi valittaa siitä, totea tutin menneen rikki ja ehdota sen pois heittämistä. 5
HAMPAIDEN PUHKEAMINEN Ensimmäiset hampaat puhkeavat yleensä n. 6-8 kk iässä. Maitohampaita puhkeaa yhteensä 20 ja ne ovat puhjenneet suuhun yleensä noin 3 ikävuoteen mennessä. Oireina saattaa ilmetä voimakasta syljen eritystä ja ikenien turpoamista. Lisäksi lapsi saattaa olla itkuinen ja kärttyisä. Viilentävät purulelut voivat helpottaa puhkeamisen aiheuttamaa kipua. Ientä voi myös hieroa hammasharjalla tai pyyhkeellä. Tarvittaessa voidaan antaa kipulääkettä (mm. parasetamolia). ETUHAMPAAT n. 4 12 kuukauden ikäisenä ENSIMMÄISET POSKIHAMPAAT n. 1 vuoden ikäisenä KULMAHAMPAAT n. 1½ 2 vuoden ikäisenä TOISET POSKIHAMPAAT n. 2½ vuoden ikäisenä 6
LAPSEN SUUN HOITO Suun ja hampaiden terveys on perheen yhteinen asia. Vanhemmat toimivat esimerkkeinä lapselle hampaiden harjaamisessa. Hampaiden pinnoilla elävä bakteeripeite eli plakki aiheuttaa reikiintymistä. Bakteerit valmistavat sokerista happoa, jolloin syntyy happohyökkäys. Happo liuottaa hampaan kiillettä ja vähitellen hampaaseen syntyy reikä. Bakteeripeite poistetaan harjaamalla hampaat kaksi kertaa päivässä pehmeällä lasten hammasharjalla. Sähköhammasharja on erittäin hyvä myös lasten hampaiden harjauksessa. Harjaus aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Pieni, pehmeä vauvaharja. Hammastahnan käyttö aloitetaan ensimmäisen hampaan puhjettua. Fluoritahnaa laitetaan harjalle pieni sipaisu. Alle 3-vuotiailla käytetään tahnaa, jonka fluoripitoisuus on 1000-1100 ppm, vain kerran päivässä. Toisella harjauskerralla pestään pelkällä vedellä. Kuva 4. Plakkia hampaiden pinnoilla Kuva 5. Puhtaat hampaat Lapsi tarvitsee aikuisen apua hampaiden puhdistamisessa noin kymmenvuotiaaksi asti. Vasta silloin lapsen käden taito on tarpeeksi kehittynyt harjaamaan itsenäisesti. Hammastahnan voi sylkeä pois, mutta suuta ei tarvitse huuhdella harjauksen jälkeen. Harjaustuloksen tarkastamiseen voi käyttää apteekista saatavia plakkiväritabletteja. 7
Lapsen hampaiden harjaus vaihe vaiheelta Kuva 6. Harjaus aloitetaan alahampaiden sisäpinnalta asettaen harja noin 45 kulmaan. Kuva 7. Kun harja asetetaan noin 45 kulmaan, myös ienrajat saadaan puhdistettua. Kuva 8. Alaetualueen hampaiden sisäpinnan puhdistamiseksi harja laitetaan pystyasentoon ja harjataan sisäpinnalta harjan kärkiosalla. Videot lasten hampaiden harjauksesta: http://www.helsinki.fi/hammas/puhtaathampaat/videot.html 8
TERVEELLISET RUOKAILUTOTTUMUKSET Ravitsemussuositusten mukaiset terveelliset ruokatottumukset ovat tärkeitä paitsi yleisterveydelle myös suun terveyden kannalta. Keskeistä on syödä säännöllisinä ruoka-aikoina 4 6 kertaa päivässä, aterioiden välillä ei syödä mitään. Jatkuva napostelu lisää happohyökkäysten määrää, mikä puolestaan lisää hampaiden reikiintymisriskiä. Kun syö säännöllisesti, napostelun tarve vähenee ja happohyökkäysten määrä pysyy kurissa. Kuva 9. Mehupulloa säännöllisesti käyttäneen 1v 4 kk lapsen suu. Sokeripitoisten juomien juominen lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Vesi on janojuomaksi paras. Mehut ja limut eivät kuulu lapsen arki ruokailuun, niitä käytetään vain satunnaisesti esimerkiksi juhlissa ja silloinkin ruokailun yhteydessä. Myös tuoremehut, sokeroidut teet ja kaakaot sisältävät runsaasti sokeria. Sokerittomat light -juomat, maustetut kivennäisvedet ja energiajuomat ovat haitallisia hampaille, koska ne ovat happamia. Alle kolmevuotiaalle lapselle ei vielä kannata antaa makeisia lainkaan. Isommalle lapselle ksylitolimakeiset on turvallinen vaihtoehto herkkuhetkeen sokerimakeisten sijaan. Mikäli lapselle annetaan sokerisia herkkuja, kuten makeisia tai keksejä, ne on hyvä ajoittaa aterian jälkeen jälkiruuaksi. Lapset ovat luonnostaan mieltyneitä makeaa, joten on vanhemman vastuulla rajoittaa lapsen herkkujen syöntiä. Lapsen kanssa voi sopia yhteiset säännöt, esimerkiksi että sokerisia herkkuja syödään vain yhteen päivään viikossa. Imeväisikäiselle, jolle on puhjennut jo hampaita, on hyvä antaa kulaus vettä syönnin jälkeen suun huuhtomiseksi. Mikäli lapsi joutuu käyttämään lääkkeitä, suu on hyvä huuhtoa vedellä lääkkeiden (esim. makeat antibioottiliuokset, astmalääkkeet) oton jälkeen. Lapselle kannattaa myös antaa ksylitolipastilli tai -purkka lääkkeen oton jälkeen. Napostelun välttäminen ja säännölliset ruokailuajat ylläpitävät hyvää suun terveyttä. 9
KSYLITOLIN KÄYTTÖ Ksylitolin käyttösuositus: 1-2 palaa/pastillia aina aterian jälkeen 5-6 kertaa päivässä 5-10 minuutin ajan. Ksylitolin käytöllä voidaan ehkäistä kariesbakteeritartuntaa ja vähentää hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli katkaisee syömisen jälkeen syntyvän happohyökkäyksen. Vanhempien säännöllinen ksylitolin käyttö lapsen hampaiden puhkeamisen aikoihin on ns. äiti-lapsi-tutkimuksessa todettu ehkäisevän kariesta aiheuttavien bakteerien tarttumista vanhemmilta lapselle (Söderling ym. 2000). Erityisen suositeltavaa on käyttää ksylitolia syömisen ja juomisen jälkeen, jolloin se lyhentää happohyökkäyksen kestoaikaa. Ksylitolia on saatavilla purukumina, pastilleina ja puristeina. Myös diabeetikot voivat käyttää ksylitolia happohyökkäyksen katkaisuun. Kun valitset ksylitoli -tuotteita, suosi täysksylitolia. Täysksylitolituotteessa makeutusaineena on käytetty ainoastaan ksylitolia. Valitse siis kaupassa täysksylitoli tuotteita, joiden ainesosaluettelossa ksylitolin pitoisuus on 65 % tuotteen kokonaispainosta. Helpoiten tunnistat laadukkaan ksylitolituotteen seuraavasta pakkausmerkinnästä: Muista, että ksylitolituotteiden käyttö ei kuitenkaan korvaa hampaiden pesua. Lisää tietoa: www.xylitol.net www.ksylinet.fi 10
FLUORI Fluori korjaa jo syntyneitä kiillevaurioita ja kovettaa hammaskiillettä. Fluorihammastahnan käyttö aamulla ja illalla on tehokas keino hammaskarieksen ehkäisyssä. Huoltaja harjaa lapsen hampaat kahdesti päivässä heti ensimmäisen hampaan puhjettua pehmeällä harjalla fluorihammastahnaa käyttäen. Alle 3-vuotiailla käytetään tahnaa vain kerran päivässä, toisella harjauskerralla pestään pelkällä vedellä. Hammastahnan käyttösuositus Lapsen pikkusormen kynnen kokoinen pieni nokare lasten tahnaa riittää, pienimmillä lapsilla vain sipaisun verran. Ensimmäisten pysyvien hampaiden puhjetessa on aika siirtyä aikuisten fluorihammastahnaan (1450 ppm). Kuva 10. hammastahnan määrä Lisäfluoria, kuten tabletteja suositellaan vain reikiintymisriskissä oleville. Suosituksen antaa suun terveydenhuollon ammattilainen. Mikäli käytätte kaivovettä, on hyvä tutkia sen fluoripitoisuus. Ohjeet vesinäytteen ottoon saa hammashoitolasta. 11
SUUN TERVEYDENHUOLTO VANTAALLA Kaikilla vantaalaisilla on oikeus terveyskeskuksen hammashoitoon. Suun terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia terveyskeskuksessa alle 18-vuotiaille ja kehitysvammaisille. Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään 15 vuotta täyttäneiltä maksu. Yli 18-vuotiaat maksavat suun terveydenhoidosta maksuasetuksen mukaiset maksut. Ensimmäistä lasta odottavalla äidillä ja isällä on yhdessä tilaisuus osallistua maksuttomaan suun terveydentilan ja hoidontarpeen arvioon. Käynti on osa neuvolatoimintaa ja siksi maksuton molemmille vanhemmille. Käynti ei sisällä suun tutkimusta, vaan arviointi suun hoidon tarpeesta tehdään keskustelun perusteella. Jos edellisestä hammashoidosta on kulunut jo pidemmän aikaa, tai suun terveydentilan ja hoidontarpeen arviossa havaitaan hoidon tarvetta, kehotamme varaamaan ajan maksulliseen suun tarkastukseen tai tutkimukseen joko suuhygienistille tai hammaslääkärille. Neuvolaikäiset käyvät asetuksen (338/2011) mukaisissa määräaikaisissa suun terveystarkastuksissa 1-, 3- ja 5-vuotiaana sekä vuonna 2015 myös 2-vuotiaana. Hammashoitolassa voidaan tarvittaessa määritellä myös tiheämpi yksilöllinen tarkastus- ja hoitoväli. Suun terveydenhuollosta lähetetään perheelle kehotekirje ajan varaamiseksi hammashoitolaan lapsen määräaikaiseen suun terveystarkastukseen. Aikuiset käyvät hammashoidossa yksilöllisesti määritellyn hoitovälinsä mukaisesti. AJANVARAUS ma-to klo 7.30 15.00. pe ja juhlapyhien aattoina klo 7.30 14.00. p. 09 8393 5300 Kiireellistä ensiapua vaativissa tapauksissa päivystys iltaisin ma-pe klo 14 21 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 9 21 Haartmanin sairaalassa (Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki). Soita aina ennen päivystykseen tuloa. p. 09 310 49999. Lisätietoja suun terveydenhuollon palveluista www.vantaa.fi/hammashoito HAMMASTAPATURMAT Hammastapaturmia sattuu lapsille arkipäivän tilanteissa. Hammas voi irrota kokonaan, katketa, murtua tai löystyä. On hyvä ottaa yhteys hammashoitolaan heti, jos suussa on ommeltavia haavoja, hampaan reuna on terävä tai pysyvä hammas on irronnut. Irronnut hammas etsitään, laitetaan puhdistamattomana esimerkiksi maitotilkkaan kuivumisen estämiseksi ja hakeudutaan hammashoitolaan mahdollisimman pian. Tapaturmaisesti irronnutta maitohammasta ei istuteta takaisin. 12
LAPSUUSIÄN TERVEYSKORTIN SUUN TERVEYS-SIVUN TÄYTTÄMINEN Neuvolakortti on hyvä ottaa mukaan hammashoitolaankin, sillä käynti ja seuraava suositeltava suun terveystarkastusaika merkitään neuvolakorttiin. Vanhemmat seuraavat hampaiden puhkeamista ja merkitsevät puhkeamisajankohdat. Suun terveystottumuksia kuvaava osio täytetään joko yhdessä terveydenhoitajan kanssa tai itsenäisesti kotona. Suunhoitotottumuksista keskustellaan neuvolassa ja hammashoitolassa. Merkintöjä voi tehdä sekä vanhemmat että terveydenhuollon ammattilaiset. Lyhenteet Suun terveydenhuollon käynnillä määritellään seuraava käynti hammashoitolassa. 13
LÄHTEET JA LISÄÄ HYÖDYLLISTÄ TIETOA www.terveyskirjasto.fi THL:n suun terveys tietopaketti: http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/suunterveys www.lapsenhampaat.fi Karieksen hallinnan Käypä hoito-suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078 Laitala M-L. Äidin ksylitolin käyttö vaikuttaa pitkään lapsen maitohampaiden terveyteen. Väitöskirja. Turun yliopisto. 2010. http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac22568bd00428706/aea0 72bec2a382c6c22577a00023485b?OpenDocument Söderling ym. 2000. http://www.xylitol.net/tutkimukset/aiti-lapsi-tutkimus Kuvat 1., 2. dos. Sara Karjalainen 3. Terveyskirjasto, Therapia Odontologica 4. puhtaathampaat.fi, Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitos ja Suomen Hammaslääkäriliitto 5. prof. Satu Alaluusua 6., 7. ja 8. Terveysportti/Duodecim. Terve Suu. Kuvat: Helena Heikka, Veikko Kähkönen. 9. Terveyskirjasto, Therapia Odontologica 10. Stal ry, shg Sirpa Järvinen 14
Vantaan kaupunki Suun terveydenhuollon liikelaitos Mari Inkinen, Hanna-Mari Kommonen, Irma Arpalahti ja Johanna Manninen EHKÄ -työryhmä Pakkalankuja 5, 01510 Vantaan kaupunki www.vantaa.fi/hammashoito 1