Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen
Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä) Suojelualueita, erämaita ja muita alueita 4,2milj. ha Yleiset vesialueet 3,4 milj. ha Yhteensä 12,6 milj. ha Metsämaan omistus Suomessa Valtio (Metsähallitus) Yhtiöt Muut Yksityiset metsänomistajat 2
Metsähallituksen metsätalous Vuosittainen kasvu on n. 11 milj. m 3 ja hakkuut n. 6 milj. m 3 Liikevaihto v. 2011 369 milj. Tulot teollisuudelle toimitetusta puusta Menoista valtaosa korjuu- ja kuljetuspalvelujen ostokuluja, metsänhoitotöiden urakointeja sekä palkkoja Toimihenkilöitä ja työntekijöitä vuonna 2011 keskim. 944 htv, joista metsureiden osuus 610 htv. Sopimusyrittäjiä ja heidän työntekijöitään n. 1000 henkilöä. 3 Paluu
Valtion maat Lapissa Valtion maiden pinta-ala Lapissa - osuus maa-alasta - osuus Savukoskella 62 360 km2 eli 6,2 M ha 67 % 86 % Metsätalouden käytössä Lapissa -osuus valtion maa-alasta 17 400 km2 eli 1,7 M ha 28 % 4
Yhteistyön perusta Laki Metsähallituksesta 4 Yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen Saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Poronhoitolaki 2 Poronhoitoalue Tähän lakiin liittyvässä kartassa olevan rajan pohjoispuolella sijaitsevat valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Paliskuntain yhdistyksen sopimus Metsähallitus ja Paliskuntain yhdistys ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka tarkoituksena on parantaa kahden Lapin keskeisen elinkeinon, poro- ja metsätalouden, yhteistyötä ja sovittaa yhteen niiden harjoittamisedellytyksiä. Metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen tapahtuu paliskunnittaisissa neuvotteluissa, joissa käydään vuosittain läpi alueen hakkuut ja muut metsänhoidolliset toimet sekä todetaan edellisen neuvottelun jälkeen tehdyt toimet. Samalla sovitaan, miten yhteistyö hoidetaan porotaloudelle tärkeissä kohteissa. Vuosittaiset seurantapalaverit paliskuntain yhdistyksen kanssa 5
Metsä-Lapin yhteistyöneuvottelut 2009 neuvotteluosapuolet: MH, Paliskunnat, Kunnat, Saamelaiskäräjät, GP, metsäteollisuus - 8 aluetta - Rajausten kokonaispinta-ala 106 000 ha, - josta metsämaata 44300 ha - neuvottelujen tuloksena siirrettiin 35 000ha metsämaata metsätalouden ulkopuolelle porotaloudelle tärkeinä luppo- ja jäkälälaidun alueina sekä porojen kokoamis- ja kuljetusreitteinä sekä luonnon monimuotoisuusarvojen takia - Normaaliin tai rajoitettuun metsätalouskäyttöön jäi 9271 ha = 8,7 % 6
21 Mets ähallitus 2006
Nellimin sopimus Sopimus tehtiin osana oikeusprosessia kolmen Paadarin veljeksen ja Metsähallituksen välillä v. 2009. Aiemmin hakkuin käsittelemättömät osat Nellimin kanteen alueen metsistä siirrettiin 20 vuodeksi ja osin 10 vuodeksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Muutoin metsätalous alueella jatkuu normaalisti.
Inarin metsäpaliskuntien sopimukset Metsähallituksen ja Muotkatunturin, Muddusjärven, Hammastunturin sekä Paatsjoen paliskuntien väliset neuvottelut sovun löytämiseksi ns. tärkeiden laidunalueiden karttarajausten alueista käytiin v. 2010. Neuvotteluihin osallistuivat Metsähallituksen edustajat ja kunkin paliskunnan hallitus avustajineen. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikki valtion talousmetsät paliskunnittain. Yhteensä 43 000 hehtaaria rajattiin 20 vuodeksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle tärkeimpinä porolaidunalueina. Lisäksi osalle alueista sovittiin erilaisia metsänkäsittelyrajoituksia. Muualla jatketaan monikäyttömetsätaloutta. Erikseen sovittiin rajoituksia muun muassa jäkälämaiden maanmuokkaukselle ja tienrakennukselle.
Paliskuntasopimukset 2010 10
Nykyinen paikkatieto Metsähallituksen järjestelmissä Varsinaisia tietokannassa olevia tasoja porotalouteen liittyen ei ole Porotalouden rakenteita mm. aitoja ilman ominaisuustietoja sijainniltaan osin epätarkkoina Maanmittauslaitoksen aineistot osin epätarkkoja ja vajaita Tiedostomuotoisia paikkatietoaineistoja verkkolevyillä on tehty pienissä määrin (mm. Syväjärven paliskunta)» kuljetusreitit» aita-alueet» rakenteet» suoja-alueet» avattavissa taustalle Metsäsertifioinnissa Saamelaisalueelle määräyksiä paliskuntakohtaisista suunnitelmista työ aloitettu > tiedostomuotoista paikkatietodataa 11
Tapaus Syväjärven paliskunta Neuvotteluissa talvella 2011 Syväjärven paliskunnan kanssa tuli esille sovittujen asioiden esittäminen paikkatiedolla Haluttiin rajata porotalouden rakenteiden ympärille alue, jolla tulee erityisesti ottaa huomioon metsienkäsittelytoimet, jotka haittaavat porotöitä porojen kokoamisessa aitaan Myös porojen kuljetusreitit kartoitettiin uudestaan Laidunkartoituksia ei ole tehty Syntyi uusi käsite, jolla työnimenä oli suoja-alue Huomattiin ko. elementillä olevan käyttöä myös rajoitusalueena muun ulkopuolisen käytön aiheuttaman häiriön estossa esim. metsästys 12
Näkymä 13
14
Kiitos mielenkiinnosta! 15