TOIMEENTULOTUKI- OHJEET Tämän ohjeistuksen ylittävät viranhaltijan harkintaa edellyttävät päätökset perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen, käsitellään ennen päätöksen tekoa sosiaalityön ryhmäpalaverissa. Vahvistettu lautakunnassa 16. 2. 2016
2 Sisällys 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY... 4 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEELLA... 5 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA... 6 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot... 6 3.2 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot... 6 3.3 Vähäiset tulot... 6 3.4 Veronpalautukset / jäännösverot... 7 3.5 Työttömyysturva... 7 3.6 Varat... 7 3.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 8 3.8 Tulot, joita ei oteta huomioon... 9 4 OPISKELIJAT... 10 5 YRITTÄJÄT... 12 6 VANGIT... 12 7.PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 13 8.1 Alennettu perusosa... 13 6.2 Muut perusmenot... 14 6.3 Asumismenot... 15 6.4 Poste restante osoitteessa asuvat... 17 6.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 17 6.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 18 6.7 Silmälasit/ piilolinssit... 19 6.8 Hammashoito... 19 6.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 20 2
3 6.10 Hedelmättömyyshoito... 20 9 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 20 9.1 Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus... 21 9.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 22 9.3 Lasten luonapito... 22 9.4 Lasten harrastusmenot... 23 9.5 Elatusapu... 23 9.6 Vuokravakuus... 23 9.7 Muuttokustannukset... 23 9.8 Romanivaatetus... 24 9.10 Hautauskustannukset... 24 9.11 Edunvalvontaan liittyvät palkkiot... 24 9.12 Sakot... 25 9.13 Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut... 25 9.14 Erityisruokavalio... 25 10 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 25 3
4 1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN JA HAKEMISMENETTELY Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Toimeentulotukilaissa ja sen soveltamisohjeissa käytetään usein toimeentulotuessa huomioon otettavista menoista sanaa voidaan, kun puhutaan toimeentulotuen myöntämisestä. Tämä ei tarkoita, että toimeentulotukea myönnetään aina, kun sitä näihin menoihin haetaan, vaan että toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Pääsääntöisesti toimeentulotuessa hyväksyttävät laskut, jotka erääntyvät laskelmakuukautena, mutta toimitetaan maksamattomina, maksetaan suoraan sosiaalitoimesta. KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. 4
5 Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana, joka ei kuitenkaan välttämättä ole yhtäjaksoista. 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN LASKELMIEN PERUSTEEL- LA Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta toimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja / tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa ilman erillistä laskelmaa. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti, takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä (lapsiperheeseen kohdistuva häätö, asunnottomuus tai perheen hajoaminen) perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös, silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 momentin mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös perus- ja täydentävästä toimeentulotuesta. Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (Totul 15 ). Uudelle asiakkaalle toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normilaskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin kun asiakas on muuttanut kuntaan tai erilleen entisestä perheestään. 5
6 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTU- ESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Tuen määrää laskettaessa otetaan huomioon perheen nettotulot, lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, esim. osaa säästöistä tai vammaisuuteen liittyviä etuuksia. Tulona otetaan huomioon palkkatulot, yritystoiminnan tulot ja muut sosiaaliturvaetuudet, myös lapsilisät. Samoin tiliotteelta näkyvät yksityispanot (myös omat) sekä lainat ja avustukset voidaan ottaa tulona huomioon. Mikäli hakija jää esimerkiksi vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle tai palkattomalle virkavapaalle ja tämä toiminta aiheuttaa toimeentulotuen tarpeen, ei muodostu pääsääntöisesti oikeutta toimeentulotukeen. Tällaisessa tapauksessa voidaan perusosaa alentaa enintään 40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 10 ). Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin vuoden 2008 loppuun tehtyä väliaikaista muutosta (L 49/2005, 11 3. mom.). Em. lakimuutoksen perusteella vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa. Menettely koskee myös yrittäjätuloa. Kelan myöntämä hoitotuki on tarkoitettu sairaudesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Toimeentulotukilaskelmassa hoitotuella voidaan katsoa katettavan osan sairaudesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, joten niitä ei huomioida laskelmassa menoina. 3.2 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana ja mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 3.3 Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 73 euron/kk suuruiset satunnaiset avustukset jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001,11 2 mom. 1. kohta). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. 6
7 3.4 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 177 euron ylittävältä osalta per henkilö. Muissa, lyhytaikaisissa toimeentulotukilaskelmissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Mikäli veronpalautus menee ulosottoon, siitä pitää toimittaa tosite asiasta sosiaalitoimeen tai muuten veronpalautus huomioidaan yllä olevien ohjeistusten mukaisesti. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. 3.5 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona todellisten nettotulojen mukaan, kun maksu on säännöllistä. (Ei käytetä päiväkerrointa 21,5). Toimeentulotukilain 11 :n mukainen työttömyysturvan aktiiviajan korotusosat luetaan etuoikeutetuksi tuloksi henkilön tai perheen toimeentulotukea määrättäessä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 3.6 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa, 180 euroa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. 7
8 Puhelinosakkeet edellytetään realisoitavaksi heti. Osakkeen hinta otetaan huomioon 177 ylittävältä osuudelta. Mikäli asiakas ei realisoi osaketta sen jälkeen kun se on häneltä edellytetty, otetaan se huomioon käytössä olevana varallisuutena todellisen hinnan mukaan. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden (esim. kesämökki, huvivene) realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 ja 21 ). 3.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Kuitenkin huomioiden edellisen kuukauden tulot siltä osin, kun niillä katsotaan katettavan laskelmakauden menoja. Toistuvaisasiakkaalta huomioidaan kaikki tulot saapumisjärjestyksessä. Mikäli tuloa ei ole huomioitu kuluvan kuun laskelmassa, se huomioidaan seuraavan kuukauden laskelmassa. Kun taloudellinen tilanne muuttuu ja asiakas hakee toimeentulotukea uutena asiakkaana, tarkistetaan takautuvat tulot yleensä kahden (2) kuukauden ajalta. Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuen mukaiset menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Niinpä usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioitavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili ja toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittavat tuloylijäämää siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2.000 euroa) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 2 mom.). Mikäli hakija jää vuorotteluvapaalle, osa-aikalisälle, palkattomalle virkavapaalle tai lapsen kotihoidon tuelle (ja työsuhde on olemassa) tulee selvittää onko hakijan mahdollista palata työhön, koska jokainen on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan omasta ja puolisonsa sekä alaikäisten lastensa elatuksesta. 8
9 Lähtökohtana on, että tulot, varat ja menot otetaan huomioon siltä kuukaudelta kuin toimeentulotuki määrätään. Tuloylijäämää ei voi itsessään vyöryttää, vaan alin mukaan ainoa oikea tapa on jakaa tuloylijäämän perusteena olevat erät osiin ja jakamalla ne otettavaksi huomioon useampana kuukautena (LSAVI/1379/05,06.04/2013). Laitoshoidossa olevalla huomioidaan laskelmaan poikkeuksellisesti kaikki tulot, koska perusosaan sisältyvät menot pääsääntöisesti sisältyvät laitoshoitoon. Lisäksi huomioidaan: Pikalainat otetaan tuloina huomioon kokonaisuudessaan (takaisinmaksua ei oteta menona huomioon). Perusosaan kuuluvat jäsenyydet erilaisiin yhdistyksiin ja liittoihin (ei ammattiliitto). Kopiokustannukset, postimaksut yms. sisältyvät perusosaan. Yksityiseltä tehdyt ostot hyväksytään virallista tilisiirtokuittia vastaan, mikäli lasku täyttää lain tietosisältövaatimukset. Käsin tehtyjä kuitteja ei hyväksytä. Omat tilisiirrot 3.8 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Vähäisiksi katsottavia alle 75 euron / kk suuruisia avustuksia ja ansioita ei katsota tuloksi. Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on esimerkiksi katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja, koska ne voidaan huomioida vähennyksenä verotuksessa. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Kansaneläkelaitoksen suorittama etuuden takaisinperintä sellaiselta ajanjaksolta, jolla ei ole ollut oikeutta toimeentulotukeen, voidaan ottaa huomioon laskelmassa vain, mikäli takaisinperintä ei vaaranna asiakkaan välttämätöntä toimeentuloa ja asiakas on neuvotellut Kelalle maksettavan takaisinmaksuerän kohtuullistamisesta. Jos toimeentulotuen tarve arvioidaan kestävän yli 6 kuukautta, ohjataan asiakasta ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta 9
10 alentaa tai voidaanko hänelle myöntää niin sanottuja vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Ulosmittaus voidaan keskeyttää ainoastaan ulosmittauksen yhden vuoden keston jälkeen. Keskeytys voidaan myöntää enintään kolmen kuukauden ajaksi ilman velallisen suostumusta. Ennen asiakkaan ohjaamista ulosottoviranomaisen puoleen on syytä neuvotella ulosottoviranomaisen kanssa asiakkaan tilanteesta ja siitä onko asiakkaalla tosiasiallisia mahdollisuuksia saada ulosmittauksen rajoittamista tai keskeytystä. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot (koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden), mikäli lapsi asuu samassa taloudessa vanhempien kanssa. 4 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina / kuukausi kokonaisuudessaan laskelmaan kohdassa muut tulot, johon maininta mistä tulosta on kysymys. Opiskelijoita ohjataan hakemaan opintorahan maksatuksen osalle 0 %:n verotus. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 55 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudessa. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat sekä itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. 10
11 Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Perusteluna todetaan, että hakija saa elantonsa muutoin kuin ensisijaisten etuuksien avulla. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimeentulotuella enintään 3 kk täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa: - hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden takia opintolainan valtiontakausta - myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta - opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti (sairaus) - hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislukio, avoin yliopisto tmv.). toimeentulotukea myönnetään enintään yhdelle kuukaudelle Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia, korvaavaa rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaista lainan valtiontakausta tai valtiontakauksen perusteella opintolainaa. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein. Sosiaalityön suunnitelmaan perustuvat toimeentulotuen jatkopäätökset voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä enintään kolme kuukautta kerrallaan. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus /neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. 11
12 Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Jos yksin asuva toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, jonne ei ole mahdollista kulkea päivittäin, voidaan vakituisen asunnon kustannuksia huomioida ainoastaan erityisin sosiaalisin perustein korkeintaan 3 kuukautta. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli, yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. 6 VANGIT Vankien osalta käyttöraha on Vankeusasetukseen 22, 32, 34 ja 35 :iin perustuen korkeintaan 50,40 /kk. Vangin tuloina otetaan huomioon Vankeusasetuksen 34 mukainen vankilasta maksettu käyttöraha. Mikäli vanki ei omasta tahdostaan osallistu toimintaan, on käyttöraha 25,20. Muilta osin laitos huolehtii perusosaan kuuluvista muista menoista. Pääsääntöisesti vangeille ei synny oikeutta toimeentulotukeen. 12
13 7.PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7a :n ja 7 b :n mukaisesti. Perusosa on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastusja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. ( autopaikka- ja saunamaksu kuuluvat perusosaan). Perusosan laskennalliset perusteet ovat seuraavat: - ja jalkinemenot 9 % *) henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. 8.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: - henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota - maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen - kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntoutta- 13
14 vasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosaa voidaan alentaa myös sellaisen henkilön kohdalla, joka on joutunut toimeentulotuen tarpeeseen keskeytettyään koulutuksen tai kieltäydyttyään koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: - jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai - jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitavaa on, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä. Sosiaalityöntekijän/-ohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa laatiman suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä kirjallisen hakemuksen perusteella kirjallisessa käsittelyssä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä. 6.2 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 14
15 Pääsääntöisesti toimeentulotuessa hyväksyttävät laskut, jotka erääntyvät laskelmakuukautena, mutta toimitetaan maksamattomina, maksetaan suoraan sosiaalitoimesta. kohtuulliset asumiskulut taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu (suppea kotivakuutus) vähäistä suuremmat julkiset terveydenhuoltomenot 6.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot voidaan ottaa huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa todellisen suuruisina, jos toimeentulotuen hakijalla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta saada paikkakunnalta asuntoa, jonka menot olisivat sen suuruiset kuin kunnassa on arvioitu kohtuulliseksi tai sosiaalityöntekijän harkinnan perusteella asunnon vaihtaminen perheen sosiaaliset olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta. Asunnon vaihtoon ei avusteta ilman erityisperusteita. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk) hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vankilassa olevan asunnon vuokra otetaan huomioon korkeintaan 3 kk:n ajalta vankilaan menosta alkaen. Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikka, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: 1 henkilö enintään 375 euroa/kk (Laitilan hintataso 2016 keskimäärin. n. 360 /kk) 2 henkilöä enintään 450 euroa/kk 3 henkilöä enintään 480 euroa/kk 4 henkilöä enintään 565 euroa/kk 5 henkilöä enintään 605 euroa/kk 6 henkilöä enintään 75 euroa/lisää edelliseen jne. toveriasunnossa asuvat enintään 315 euroa/henkilö Vuokraa voidaan korottaa max. 18 euroa/henkilö/kk, mikäli vuokra ylittää kohtuullisen vuokran tason, mutta vuokraan sisältyy vesimaksu. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. 15
16 Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 18 euroa/kk/henkilö. Lämmityskulujen ja muiden kiinteistömenojen katsotaan sisältyvän kohtuulliseksi katsottuun vuokraan. Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 65 % on lämmityksen osuus ja taloussähkön osuus on 35 %. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Kohtuulliseksi katsotaan 140m2 huoneiston lämmitykseen kuluvan sähköä n.15000 kwh/ vuosi. Esim: 1250kWh/kk: 140m2 = 8,9 kwh/m2/kk x asunnon pinta-ala = kohtuulliset lämmityskustannukset Lännen Omavoiman energiamaksun ja siirtomaksun perusteella laskettuna kohtuullinen lämmityssähkön osuus on 97,27snt/kWh/m2. Eli 100 m2huoneisto, sähkölaskusta lämmityksen osuus on 97,27 /kk lisättynä verot ja perusmaksu. Öljylämmityksen osalta 100 litraa polttoöljyä vastaa 1000 kwh sähköllä lämmittäessä. Eli 140m2 talon lämmittämiseen kuluu max.1500 litraa öljyä/ vuosi. Puuenergiana laskettuna 1 kiintokuutio vastaa 2500 kwh sähköenergiaa.1 heittokuutio puolestaan vastaa 1000kWh sähköenergiaa. 140m2 käyttää puuenergiaa 14 kiintokuutiota tai 35 heittokuutiota/ vuosi. Muut asumisesta aiheutuvat menot: Saunamaksu, perustupamaksu, autopaikka, kaapeli-tv- ja nettimaksu ovat perusosalla katettavia menoja, eikä niitä huomioida erikseen laskelmaan. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: Normaali hoitovastike; rahoitusvastike tai ylimääräinen hoitovastike huomioidaan ainoastaan eritellyn koron osalta erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta katsotaan taloussähkön osuudeksi 35 % ja lämmityssähkön osuudeksi 65 % KTS ohje yllä). vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 18 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla vero- 16
17 tuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) Ekomaksu on jätelakiin perustuva asuntokohtainen jätehuollon perusmaksu. Se peritään kaikista jätehuoltoyhtiön toimialueella sijaitsevista vakituisen tai vapaa-ajan asumisen käytössä tai asumiseen käytettävissä olevista asunnoista. Vakituisen asunnon ekomaksu huomioidaan toimeentulotuessa pakollisena asumiseen liittyvänä menona laskun eräpäivän mukaisen kuukauden laskelmassa. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot Asumistuki voidaan huomioida laskelmassa menona, mikäli hakija on siihen oikeutettu eikä kehotuksista huolimatta hae sitä kohtuullisessa ajassa (2kk). 6.4 Poste restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restante osoitteen ilmoittaneen tulee selvittää kuukausittain missä hän tosiasiallisesti oleskelee. Avo- tai avioparilta, joista toinen on muuttanut pois yhteisestä kodista, vaaditaan oma osoite tai heidät katsotaan edelleen yhdessä asuviksi. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista (esim. vähennetään vuokrasta asumistuki ja jaetaan jäljelle jäävä vuokrameno pääluvun mukaan). Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa. Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta. Poste restantessa asuvilta edellytetään hakemuksen liitteenä selvitystä osoitteista, missä he tosiasiallisesti yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti muu 18 vuotta täyttänyt mukaan, kun tosialinen yöpymispaikka on selvitetty. 6.5 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sekä terveyskeskuksen käyntimaksua. Perusosan suuruutta mitoitettaessa vähäisten terveydenhuoltomenojen määräksi katsotaan13-15 euroa /kuukausi. Esim. 1x joka 3:s kuukausi jalkahoito= 35, 35 : 3 = 11,66 / kk, eli vähäinen terveydenhuoltomeno. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälinehuollosta aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Pääsääntönä on, että ainoastaan julkisessa terveydenhuollosta määrätyt lääkkeet huomioidaan. 17
18 Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. Reseptillä määrätyt hoitotarvikkeet huomioidaan, mikäli myönnetty hoitotuki tai vammaistuki ei kata menoja. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Liitteeksi edellytetään erikoislääkärin lausunto. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Peruuttamatta jätetystä hoitoajasta olevaa laskua ei toimeentulotuessa huomioida. 6.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (107 euroa /kk) menona perusosan sijaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Laitoshoidossa olevan perusosa lasketaan ravinnon( 49%)- ja terveydenhuollon (3%) menoilla vähennettynä. Vähennys tehdään kaikilta hoitopäiviltä. 18
19 Laitoshoidon lomien aikana voidaan myöntää ruokarahaa ja matkarahaa, mikäli lomat laitoksen hoitosuunnitelman mukaisia. Edellytyksenä on, että käyttövarana on laitoshoidon perusosa. 6.7 Silmälasit/ piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein silmälääkärin tai optikon määräyksen mukaisesti, ellei silmälaseja määrätä uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään korkeintaan Laitilan Näkökeskus Oy:n antaman tarjouksen mukaisia kustannuksia. Enimmäishinnat hyväksytään laskelmaan seuraavasti: - yksiteho 120 - kaksiteho 200 - moniteho 280 -kehykset 100 - pinnoite hyväksytään lisäksi Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan vain erityisestä terveydellisestä syystä. 6.8 Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä 19
20 pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Peruttamatta jääneitä käyntejä ei hyväksytä menoina. Pääsääntöisesti hammashoitokustannukset korvataan pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaalle (asiakkuus kestänyt vähintään 6kk). 6.9 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Julkisen terveydenhuollon (Laitilan Terveyskeskus) perimä omavastuu. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. Mikäli hakijalle on myönnetty ensisijainen etu sairaudesta aiheutuneisiin lääkinnällisiin kustannuksiin, ei terapiakustannuksia huomioida menona. 6.10 Hedelmättömyyshoito Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 9 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n mukaan: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. 20
21 Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Maksettu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. 9.1 Huonekalut, kodinkoneet ja alkukalustus Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena, tositteiden perusteella: yksin asuva enintään 295 euroa aviopari/avopari enintään 345 euroa aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 450 euroa yksinhuoltaja enintään 465 euroa. Pääsääntöisesti myönnetään myös lastensuojeluasiakkaille ensiasunnon kalustukseen. Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas, jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Alkukalustukseen voidaan myöntää tukea enintään 315 euroa. Alkukalustus sisältää sängyn, keittiönpöydät ja tuolit, vuodevaatteet, ruokailuvälineet, verhot, matot ja valaisimet. Ensisijassa kysytään aina ensin kierrätyskeskuksesta. Jääkaappi hyväksytään vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asukkaan on se itse hankittava. Hankintahinta hyväksytään edullisimman vaihtoehdon mukaan. Selvitetään ensin mahdollisuus hankkia käytetty jääkaappi. Hyväksytään enintään 300 euroa. Pesukone hyväksytään vain lapsiperheille, edellyttäen, että talossa ei ole pesutupaa. Hyväksytään enintään 355 euroa. Pölynimuri hyväksytään vain lapsiperheille, tai jos se on terveydellisistä syistä välttämätön. Hyväksytään enintään 100 euroa. Lasten tarvikkeet: kokonaiskustannuksiin enintään 265 euroa. Yksittäisinä hankintoina - lastenrattaat, hyväksytään enintään 95 euroa - lastenvaunut/yhdistelmärattaat, hyväksytään enintään 230 euroa - lasten sänky, hyväksytään enintään 75 euroa 21
22 - lasten turvakaukalo/-istuin, hyväksytään enintään 155 euroa Lasten polkupyörään hyväksytään enintään 100 euroa. Alle kouluikäiselle myönnetään ainoastaan lastensuojelullisista syistä. Polkupyörä myönnetään vain yhden kerran. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Tämä koskee henkilöitä, joilla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että heillä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten huomioidaan kertaluontoisesti edullisimman mukaan: kodin irtaimisto; kodin välttämättömään irtaimistoon voidaan hyväksyä sänky, keittiön pöytä ja tuolit, verhot, valaisimet, vuodevaatteet, ruokailu- ja ruuanvalmistusvälineet. jääkaappi; hyväksytään menona vain, jos asunnosta puuttuu jääkaappi ja asiakkaan on itse hankittava se. pesukone; pesukoneen hankinta voidaan huomioida vain lapsiperheillä sekä pitkäaikaisesti (väh. 1v) toimeentulotukea saanneilla asiakkailla, mikäli talossa ei ole muuta pyykinpesumahdollisuutta (korkeintaan 355 ). Ei huomioida: televisiota puhelinta tai sen siirtomaksuja pakastinta digisovitinta 9.2 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 9.3 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 49 % lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu 4-6 vrk/kk ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta ellei erityisistä, erikseen perustelluista syistä muuta johdu. (Esim. luonapito alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18 = 2 vrk.) 22
23 Viikonlopusta korvataan ruokakulut kahdelta päivältä. 9.4 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusmenot ovat pääsääntöisesti perusosalla katettavia menoja. Perusosaan sisältyviä menoja ei pääsääntöisesti myönnetä erikseen toimeentulotukea. Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaana olleelle perheelle tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille erityisellä harkinnalla- Tuetaan yhtä kohtuuhintaista harrastusta max 200 / vuosi, tai 16,60 /kk. ja välinehankinnoissa vanhemmilla on 34%:n omavastuuosuus kustannuksista. 9.5 Elatusapu Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa muutoin kuin tilapäisesti. Ohjataan asiakas maksuvelvoitteen poistamiseksi Kelaan. 9.6 Vuokravakuus Takuuvuokra voi toimeentulotukilakia koskevan hallituksen esityksen mukaan olla tarveharkintaisena huomioon otettava asumismeno. Takuuvuokra voidaan huomioida, mikäli sillä tuetaan asunnon saantia asunnottomalle henkilölle tai asunnottomuus uhan alaista henkilöä. Lisäksi henkilön on oltava pitkäaikaisesti oikeutettu toimeentulotukeen. Tällöin Laitilan sosiaalilautakunta sitoutuu antamaan vuokranantajalle vakuuden vuokralaisen vuokran maksusta enintään yhden kuukauden vuokraa vastaavalta määrältä, yhden (1) vuoden ajaksi. Vakuus annetaan maksusitoumuksena. kun vakuus annetaan, mahdollinen asumistuki edellytetään maksettavaksi suoraan vuokranantajalle. Voidakseen realisoida vuokranmaksusta annetun vakuuden, vuokranantajan tulee näyttää sosiaalitoimelle todistettavasti, ettei vuokralainen ole maksanut vuokraansa asianmukaisesti. Vuokravakuussitoumus on palautettava sosiaalitoimelle, jolloin viranhaltija tekee päätöksen vakuuden päättymisestä ja ilmoittaa sen vuokranantajalle. Vuokravakuus voidaan antaa vain kerran, ei toistuvasti. 9.7 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta, tositteiden perusteella. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti kulutositteiden perusteella ja on korkeintaan alkukalustus avustuksen suuruinen (kts. kohta 8.5). 23