ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013 2015 Vuoden 2013 väliarviointi Tammikuu 2014
SISÄLLYS 1. JOHDANTO.2 2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA..4 3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA..6 4. HANKKEEN SUUNNITELTU TOIMINTA JA TEHDYT TOIMENPITEET VUONNA 2013..6 4.1. Valtakunnallinen hanke..6 4.2. Yhteistyökunnat..10 5. YHTEENVETO JA HANKKEEN SWOT-ANALYYSI 12 1
1. JOHDANTO Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke on Liikuntatieteellisen Seuran toteuttama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka käynnistyi huhtikuussa 2013. Hanke on järjestyksessään neljäs saman niminen ja samantyyppisesti toteutettu erityisliikunnan kehittämishanke. Hankkeen projektipäälliköksi palkattiin HTM. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa kehitetään erityisliikunnan palveluita niissä yli 10.000 asukkaan kunnissa, joissa ei ole vielä erityisliikunnanohjaajaa. Kehittämistyöhön lähti mukaan seitsemän kuntaa: Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Kehittämistyössä ovat mukana myös Soinin ja Vimpelin kunnat, joiden kanssa Alajärven kaupunki muodostaa Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueen. Kunnat tuottavat yhdessä alueen palveluita, joten myös erityisliikunnan palveluita päätettiin lähteä kehittämään koko Järvi- Pohjanmaan alueella. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeessa pyritään luomaan erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset. Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Määritelmällä tarkoitetaan erityisesti vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä yli 65-vuotiaita henkilöitä. Iäkkäistä henkilöistä erityisryhmiin lasketaan henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt selvästi iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. 1 Hankkeen tavoitteena on yhteistyökuntien kehittämistoimilla: - Lisätä erityisliikuntatoimijoiden yhteistyötä sekä selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa. - Lisätä ammattitaitoisten erityisliikunnan ohjaajien määrää ja varmistaa tuntiohjaajien laatu. - Lisätä erityisliikuntaryhmien määrää. - Luoda perusteita resurssien kohdentamiseksi erityisliikuntaan. - Luoda pysyviä toimintakäytäntöjä ja levittää hyviä toimintatapoja kuntatasolla. 1 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 2
Näiden valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat asettavat omat valtakunnallisen hankkeen suuntaiset tavoitteet erityisliikunnan kehittämiselle. Hankkeen toiminta on jaettu neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan jokaiseen yhteistyökuntaan kehittämistyöryhmä ja valitaan yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on kehittää erityisliikuntaa paikallistasolla. Toisessa vaiheessa kehittämistyöryhmät ja yhdyshenkilöt laativat projektipäällikön avustamana erityisliikunnan peruskartoitukset. Kartoituksissa selvitetään kunkin kunnan erityisryhmien liikuntatoiminnan nykytila, voimavarat ja tarpeet, kuten käynnissä olevat liikuntaryhmät, ohjaajaresurssit, erityisliikuntaan soveltuvat liikuntatilat, erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, koulutustarpeet ja yhdistysten tarpeet. Kolmannessa vaiheessa peruskartoituksien perusteella laaditaan kunnissa erityisryhmien liikunnan kehittämissuunnitelmat, jotka ohjaavat jatkotyöskentelyä. Kehittämissuunnitelmiin kerätään toimenpiteet, joilla erityisliikuntaa kehitetään kunnissa seuraavien vuosien aikana. Neljännessä vaiheessa kunnat aloittavat kehittämissuunnitelmien toteuttamisen. V. 2013 V. 2014-2015 Kuva 1. Toiminnan eteneminen yhteistyökunnissa 3
2. ERITYISRYHMÄLÄISTEN MÄÄRÄ YHTEISTYÖKUNNISSA Hankkeen käynnistyessä arvioitiin erityisryhmäläisten määrä yhteistyöstyökunnissa. Erityisryhmien liikunnan kohderyhmään on katsottu karkeasti arvioiden kuuluvan vähintään noin 20 25 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista. 2 Tällä arviolla yhteistyökunnissa oli vuoden 2011 väestömäärällä erityisryhmäläisiä seuraavasti: Kunta Asukkaita 3 Erityisryhmäläisiä Orimattila 16 369 3 300 4 100 Loviisa 15 552 3 100 3 900 Kalajoki 12 616 2 500 3 200 Eura 12 424 2 500 3 100 Mänttä-Vilppula 11 308 2 300 2 800 Huittinen 10 638 2 100 2 700 Alajärvi 10 327 2 100 2 600 Järvi-Pohjanmaa 15 909 3 200 4 000 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrää voidaan arvioida tarkemmin kohderyhmittäin (ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset) eri tilastojen avulla. Tarkkaa ja yksiselitteistä arviota ei voida antaa tilastojenkaan perusteella, sillä yksi erityisryhmäläinen voi olla mukana useammassa tilastossa. Tilasto ikäihmisten määrä yhteistyökunnissa ja arvio kuinka monella toimintakyky voi olla heikentynyt: Kunta Asukkaita 65 v. täyttäneitä 4 Vaikeuksia ½ km kävelyssä 5 Orimattila 16 369 3 208 900 Loviisa 15 552 3 530 1 000 Kalajoki 12 616 2 473 700 Eura 12 424 2 833 800 Mänttä-Vilppula 11 308 2 929 850 Huittinen 10 638 2 479 700 Alajärvi 10 327 2 189 650 Järvi-Pohjanmaa 15 909 3 491 1 000 2 Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö 1996. 3 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 4 Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. 5 Koskinen, Seppo - Lundqvist, Annamari - Ristiluoma, Noora (toim.): Terveys, hyvinvointi ja toimintakyky Suomessa: Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksia kokevien osuus. 4
Tilastoja pitkäaikaissairaiden määrästä yhteistyökunnissa: Kunta Asukkaita Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 6 Arvio pitkäaikaissairaista 7 Orimattila 16 369 4 000 5 000 Loviisa 15 552 4 000 4 800 Kalajoki 12 616 3 500 3 500 Eura 12 424 3 200 3 500 Mänttä-Vilppula 11 308 3 600 3 100 Huittinen 10 638 2 800 3 000 Alajärvi 10 327 3 100 2 900 Järvi-Pohjanmaa 15 909 4 900 4 400 Tilastoja vammaisten määrästä yhteistyökunnissa: Kunta Asukkaita Vähimmäisarvio (5 %) 8 Kelan vammaistuet 9 Orimattila 16 369 800 800 Loviisa 15 552 800 800 Kalajoki 12 616 650 800 Eura 12 424 600 700 Mänttä-Vilppula 11 308 550 850 Huittinen 10 638 550 750 Alajärvi 10 327 500 850 Järvi-Pohjanmaa 15 909 800 1 300 6 SOTKAnet: Indikaattori ilmaisee vuoden 2011 lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. 7 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL: Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut -kysely 2009/Suomalaisten hyvinvointi 2010, Marja Vaarama - Pasi Moisio - Sakari Karvonen (toim.). Arvio pitkäaikaissairaista alueellisella keskiarvolla laskettuna. 8 Vammaisia henkilöitä on väestöstä arviolta noin vähintään viisi prosenttia. 9 KELA: Vammaisetuuksien saajat ja väestöosuudet kunnittain 31.12.2011 Kela. 5
3. YLEISTÄ HANKKEEN ARVIOINNISTA Tässä väliarvioinnissa kuvataan vuoden 2013 eli hankkeen yhdeksälle ensimmäiselle kuukaudelle suunniteltu toiminta ja tehdyt toimenpiteet. Näiden tietojen pohjalta tehdään yhteenveto hankkeen etenemisestä arviointijakson aikana sekä arvioidaan hankkeen toteutumista ja kehittämiskohteita. Väliarvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa niin hankkeen onnistumisesta kuin tietoa hankkeen ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Tarkoituksena on seurata ja arvioida niin hankkeen tuloksellisuutta kuin hankeprosessia. Tämä hankkeen ensimmäinen arviointi toteutetaan itsearviointina. Hanketta seurataan ja arvioidaan dokumentoinnilla, mediaseurannalla ja tiedonkeruulla yhteistyökunnista. Hankkeen ensimmäisessä väliarvioinnissa ei ole vielä käytettävissä montaakaan määrällistä mittaria, kuten kuntien erityisliikuntaryhmien määrän kehitys. Yhteistyökunnissa toimintavuoden 2013 yhdeksän kuukautta ovat kuluneet peruskartoituksen teossa eli kuntien nykytilanteen selvittämisessä. Kunnissa ei ole päästy vielä juurikaan varsinaiseen käytännön työhön, kuten uusien ryhmien perustamiseen. Määrällisiä mittareita päästään hyödyntämään vasta vuoden 2014 väliarvioinnissa ja loppuarvioinnissa vuonna 2015. Tässä arvioinnissa joudutaan tyytymään lähinnä tarkastelemaan mitä toimenpiteitä on tehty konkreettisesti suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen arviointi käsitellään ja hyväksytään hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. 4. HANKKEEN SUUNNITELTU TOIMINTA JA TEHDYT TOIMENPITEET VUONNA 2013 4.1. Valtakunnallinen hanke Kuntavierailut keväällä ja syksyllä (tarvittaessa useammin) Tehdyt toimenpiteet: Projektipäällikkö ja Liikuntatieteellisen Seuran koordinaattori Toni Piispanen vierailivat keväällä kaikissa yhteistyökunnissa 6
esittelemässä hanketta ja sopimassa hankkeen aloituksesta. Lisäksi projektipäällikkö on vieraillut kesän ja syksyn aikana kahden kehittämistyöryhmän kokouksessa ja yhdessä kunnassa sopimassa hankkeen eteenpäin viemisestä. Yhteensä hankkeessa on tehty vuoden 2013 aikana 10 kuntavierailua. Kuntien kehittämistyön tukeminen Tehdyt toimenpiteet: Kuntien kehittämistyön käynnistymistä ja etenemisestä on tuettu konsultoinnilla ja materiaalin tuottamisella sekä levittämisellä. Kunnille on välitetty tietoa erityisliikunnasta ja erityisliikuntapalveluiden kehittämisestä sekä mietitty yhdessä miten hanketta kannattaa toteuttaa ja kehittämistyötä viedä eteenpäin kussakin kunnassa. Kunnille on koostettu peruskartoituksiin tietoa, kuten arviot kuntien erityisryhmäläisten määrästä ja määritelmistä. Lisäksi on laadittu yhteistyössä kuntien kanssa kyselyitä yhdistyksille ja asiakkaille. Ohjausryhmän järjestäytyminen ja tarvittavat kokoontumiset Tehdyt toimenpiteet: Ohjausryhmä on kokoontunut vuoden 2013 aikana kahdesti: 6.5. ja 3.9. Ensimmäisessä kokouksessa ohjausryhmä järjestäytyi ja valitsi puheenjohtajakseen Sari Raution. Ohjausryhmän kokoonpano on: - Sari Rautio (pj), Perheliikuntaverkosto - Kari Sjöholm, Suomen Kuntaliitto - Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriö - Kirsi Räty, Liikkuva koulu -ohjelma - Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry - Teemu Lakkasuo, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry - Toni Piispanen, Liikuntatieteellinen Seura ry Projektipäällikkö toimii kokouksissa esittelijänä ja sihteerinä. Yhteistyöverkoston kokoaminen Tehdyt toimenpiteet: Hankkeessa on pyritty kasaamaan erityisliikunnan sidosryhmistä yhteistyöverkostoa hanketoiminnan tueksi. Esimerkiksi 7
Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) kanssa on sovittu yhteistyöstä, jossa opiskelija tekee opinnäytetyönä Euran kuntaan ja Huittisten kaupunkiin liikuntapaikkojen esteettömyysselvityksen. SAMK:n kanssa on keskusteltu myös esteettömyysselvitysten tekemisestä muihinkin yhteistyökuntiin ja tutkimusyhteistyöstä erityisliikunnassa. Hankkeen yhteistapaamiseen hankittiin materiaalia ja esiintyjiä SoveLista, Ikäinstituutista, VAU:sta, Liikkuva Koulu -ohjelmasta ja SUH:sta kertomaan organisaatioiden tarjoamista erityisliikuntaan liittyvistä koulutusmahdollisuuksista, joita kunnat voivat hyödyntää tulevina vuosina, kun niiden koulutustarpeet ensin on selvitetty peruskartoituksessa. Hankkeesta tiedottaminen Tehdyt toimenpiteet: Hankkeesta on tiedotettu Liikuntatieteellisen Seuran internetsivuilla. Hankkeelle on luotu sivuille oma osio, johon on koottu tietoa hankkeesta ja hankkeessa tuotetettua materiaalia. Hankkeen käynnistymisestä on laadittu myös tiedote, joka on lähetetty eri sidosryhmille. Useat sidosryhmäläiset (esim. SoveLi, VAU, Kuntaliitto, Liiku Mieli hyväksi -hanke, Suomen Parkinson-liitto ry) ovat julkaisseet tiedotteen omilla internetsivuillaan tai muissa tiedotuskanavissaan. Selvitystöistä sopiminen ja töiden aloittaminen Tehdyt toimenpiteet: Hankkeessa päätettiin tehdä selvitys pienten kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna 2013. Tavoitteena on selvittää erityisliikunnan palvelujen tilannetta kunnissa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Pääsääntöisesti nämä kunnat ovat alle 10.000 asukkaan kuntia. Yhteensä näitä kuntia oli vuoden 2013 lopussa 206 kappaletta. Selvitystyö tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön neljän vuoden välein toteuttaman valtakunnallisen Kysely kuntien erityisliikunnasta 2013 kanssa. Ministeriön kyselyn kohderyhmänä ovat kunnat, joissa on yksi tai useampi erityisliikunnanohjaaja. Kyselyn toteutuksesta vastaa Timo Ala-Vähälä. Kahden kyselyn yhteistyön avulla on tarkoitus saada kattava kuva kaikkien Suomen kuntien erityisliikunnasta 8
vuonna 2013. Viimeksi kaikkien kuntien tilannetta on selvitetty vuonna 2002. Selvitystyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kyselyt lähetettiin kuntiin niin postitse kuin sähköisesti joulukuun alussa. Kunnilla on aikaa vastata kyselyyn joulukuun 20. päivään asti. Helmikuussa 2014 alkaa tulosten analysointi. Selvityksen tulokset julkaistaan kesään 2014 mennessä. Yhteistyökuntien tapaamisen järjestäminen syksyllä Tehdyt toimenpiteet: Yhteistyökuntien ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 15.10.2013 Tieteiden talolla Helsingissä. Tapaamiseen osallistui yhteistyökunnista Euran, Huittisten, Loviisan ja Kalajoen edustajat. Mänttä- Vilppulan ja Alajärven edustajat eivät päässeet paikalle ja Orimattilalla ei ollut vielä tässä vaiheessa hankkeelle nimettyä yhdyshenkilöä. Tapaamiseen osallistui myös ohjausryhmän jäseniä ja ulkopuolisia esiintyjiä, jotka esittelivät yhteistyökunnille niin erityisliikunnan ajankohtaisia asioita kuin koulutustarjontaa. Yhteensä tapaamiseen osallistui 17 henkilöä. Tapaaminen oli onnistunut. Ensimmäistä kertaa saatiin hankkeen aikana yhteen ohjausryhmä ja pääosa kunnista. Kunnille saatiin välitettyä tietoa erityisliikunnasta ja sen koulutuksista. Kunnat pääsivät välittämään ohjausryhmälle ja toisille kunnille tietoa omista tilanteistaan. Tapaamisen lopuksi päästiin yhdessä sopimaan hankkeen alkuvuoden 2014 toimenpiteistä, jotka ovat peruskartoitustyön loppuun saattaminen, kartoitusten käsittely lautakunnissa, kehittämissuunnitelmien teko ja mahdollisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen kunnissa. Tiedonkeruu yhteistyökunnista (kyselyt ja haastattelut) Tehdyt toimenpiteet: Tiedonkeruu yhteistyökunnista on tapahtunut peruskartoitöiden avulla. Kartoitukset ovat tuottaneet hankkeelle tietoa millaiset erityisliikuntapalvelut ovat yhteistyökunnissa hankkeen alkaessa vuonna 2013. Projektipäällikkö kokoaa kartoituksista tietopaketin heti kun kaikkien kuntien kartoitukset ovat valmiina. Hankkeen kahtena seuraana vuotena erityisliikuntapalveluiden kehittämistä ja hankkeen tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa näihin lähtötietoihin. 9
Väliarviointi vuoden lopussa ja toiminnan tarkistaminen Tehdyt toimenpiteet: Väliarvioinnin laadinta on aloitettu joulukuussa 2013 ja työ saatetaan loppuun tammikuussa 2014. Väliarviointia käsitellään ja hankkeen toimintaa tarkastetaan hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 15.1.2014. 4.2. Yhteistyökunnat Yhdyshenkilön valinta Tehdyt toimenpiteet: Kaikkiin yhteistyökuntiin on valittu hankkeelle yhdyshenkilö kunnan liikuntatoimen henkilöstöstä. Orimattilan yhdyshenkilö vaihtui kesän aikana, kun kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen johtaja vaihtui. Nykyiset yhdyshenkilöt ovat: - Alajärvi/Järvi-Pohjanmaa: Kirsti Kivelä, liikuntasihteeri - Eura: Pia Malja, liikuntasihteeri - Huittinen: Teuvo Munkki, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja - Kalajoki: Jouko Moilanen, liikuntasihteeri - Loviisa: Leif Eriksson, vapaa-aikatoimen päällikkö - Mänttä-Vilppula: Jari Ahvenjärvi, liikuntasihteeri - Orimattila: Teemu Mäkipaakkanen, nuoriso- ja liikuntatoimenjohtaja Kehittämistyöryhmien perustaminen, järjestäytyminen sekä tarvittavat kokoontumiset Tehdyt toimenpiteet: Kaikkiin yhteistyökuntiin on perustettu erityisliikunnan kehittämistyöryhmät, jotka ovat järjestäytyneet ja kokoontuneet vuoden 2013 aikana seuraavasti: - Alajärvi/Järvipohjanmaan yhteistoiminta-alue: 2 kertaa - Eura: 4 kertaa - Huittinen: 4 kertaa - Kalajoki: 1 kerran - Loviisa: 3 kertaa - Mänttä-Vilppula: 1 kerran 10
- Orimattila: 0 kertaa Orimattilassa kehittämistyöryhmää päästiin kasaamaan vasta joulukuussa 2013, kun hankkeen yhdyshenkilö siirtyi uusiin tehtäviin kesän aikana ja uusi yhdyshenkilö aloitti tehtävissään vasta marraskuussa 2013. Orimattilan kehittämistyöryhmän ensimmäinen kokous pidetään vuoden 2014 puolella. Toiminnasta tiedottaminen Tehdyt toimenpiteet: Kehittämistoiminnan käynnistämisestä on tiedotettu yhteistyökunnissa monin eri tavoin. Hanketta on käsitelty kuntien lautakunnissa, mikä on levittänyt tietoa hankkeesta luottamushenkilöstölle. Kehittämistyöryhmän ja peruskartoitustyön avulla tietoa on levinnyt kunnan eri toimijoille, kuten eri hallinnonaloille ja järjestöille. Hankkeesta on tiedotettu myös kuntien nettisivuilla, paikallislehdissä ja yhden kunnan kohdalla myös kunnassa järjestetyillä messuilla. Peruskartoitustyön tekeminen Tehdyt toimenpiteet: Kaikissa seitsemässä yhteistyökunnassa on aloitettu peruskartoituksen tekeminen kunnan erityisliikuntapalveluiden nykyisestä tilanteesta. Orimattilassa kartoitustyötä on tehnyt kunnan puolesta hankkeen projektipäällikkö, koska Orimattilalla ei ollut kesän ja syksyn aikana yhdyshenkilöä tai kehittämisryhmää. Viisi kuntaa on toteuttanut osana peruskartoitusta yhdistyskyselyn, jolla on selvitetty kunnassa toimivien yhdistysten tarjoamia erityisliikunnan palveluita, tarpeita palveluille ja näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi. Muutama kunta on toteuttanut kyselyn erityisliikunnan asiakkaille. Peruskartoitusprosessi on kunnissa loppusuoralla, mutta pääosin hieman jäljessä aikataulua (kartoitukset tuli olla valmiina vuoden 2013 lopussa). Alajärven ja Järvinpohjanmaan yhteistoiminta-alueen peruskartoituksesta on saatu ensimmäinen versio valmiiksi ja kartoitusta on esitelty lautakunnissa. Muiden kuntien kartoitukset valmistuvat viimeistään helmikuussa 2014. 11
Hankkeen käynnistyminen Projektipäällikön ja Toni Piispasen vierailu yhteistyökunnissa Kuntien yhdyshenkilöiden valinta ja kehittämistyöryhmien kasaaminen Huittisten 1. kokous ja Loviisan sekä Euran ryhmän 2. kokous Peruskartoitustyön aloitus kunnissa Ohjausryhmän 2. kokous Kalajoen ja Ajajärven ryhmän 1. kokous sekä Euran ryhmän 3. kokous Mänttä-Vilppulan ryhmän perustaminen vammaisneuvoston yhteyteen Alajärven ryhmän 2. kokous ja Huittisten ryhmän 4. kokous Yhteistyön käynnistyminen SAMK:n kanssa HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Ohjausryhmän 1. kokous Euran ja Loviisan ryhmän 1. kokous Erityisliikunnanohjaajien työseminaari Huittisten ryhmän 2. kokous ja Loviisan ryhmän 3. kokous Huittisten ryhmän 3. kokous Kuntien yhteistapaaminen Helsingissä Pienten kuntien erityisliikunnan kyselyjen lähetys kuntiiin Euran ryhmän 4. kokous Kuva 2. Hankkeen keskeiset toimenpiteet vuonna 2013 5. YHTEENVETO JA HANKKEEN SWOT-ANALYYSI Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke on edennyt arviointijakson aikana eli vuonna 2013 pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Valtakunnalliselle hankkeelle suunnitellut toimenpiteet on pystytty toteuttamaan, kuten käy ilmi arvioinnin kohdassa 4.1. Valtakunnallisen hankkeen osalta kenties kuitenkin tiedottamisessa ja yhteistyöverkoston kokoamisessa tueksi olisi voitu olla vieläkin aktiivisempia. Toisaalta suunniteltujen toimenpiteiden lisäksi hankkeelle on voitu ottaa lisätehtäväksi tuottaa tietoa erityisliikunnan tilanteesta hankeen kohderyhmän kaltaisissa asukasluvultaan pienissä 12
kunnissa, joissa ei ole erityisliikunnanohjaajaa. Yhteistyökunnissa hanke on edennyt eri tahtiin. Valtaosassa kunnista ollaan aikataulussa tai hieman siitä jäljessä. Muutamassa kunnassa on ollut toiminnan käynnistymisessä suurempaa viivettä. Jokaisessa kunnassa on ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kehittämistyön lähtökohdat kunnossa, kun kunnat ovat hyvin sitoutuneet hankkeeseen ja kuntiin on saatu valittua hyvät yhdyshenkilöt sekä osaavat kehittämistyöryhmät. Peruskartoitustyö on loppusuoralla, mutta kaikkiin kuntiin ei saada kartoituksia valmiiksi suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä. Tältä kohdin hanke on kuukauden tai pari myöhässä. Toinen vuodelle 2013 kaavailtu toimenpide, jossa ei ole edetty aivan hankesuunnitelman mukaisesti, on tiedottaminen hankkeen käynnistymisestä kunnissa. Osassa kunnista on tiedotettu hyvin hankkeesta, mutta osassa tieto hankkeen käynnistymisestä ei ole levinnyt kunnassa. Syynä myöhästymiselle ja puutteelliselle tiedottamiselle on ymmärrettävästi kuntien kiireissä ja rajallisissa henkilöstöresursseissa. Projektipäällikön tuleekin jatkossa tukea paremmin kuntien peruskartoitustyötä ja hankkeesta tiedottamista sekä yhteistyöverkkojen kasaamista, jotta hanke etenee täysin hankesuunnitelman mukaisesti. Kaiken kaikkiaan Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke ja sen kehittämistyö on käynnistynyt kuitenkin onnistuneesti. Ensimmäisenä toimintavuotena on hahmottunut myös hankkeen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet (alla oleva SWOT analyysi), mikä auttaa toteuttamaan hanketta onnistuneesti kahtena seuraavana vuotena, jolloin kehittämistyö pääsee kunnolla vauhtiin. 13
Arviointijaksolla Vahvuudet Innokkaat ja osaavat yhdyshenkilöt ja kehittämistyöryhmät toteuttavat hanketta yhteistyökunnissa Hankkeen ohjausryhmän vahva ja monipuolinen osaaminen hankkeen toteutuksen tukena Liikuntatieteellisen Seuran kokemus, tietotataito ja tuki erityisliikunnan kehittämishankkeille Selkeä ja testattu konsepti hankkeen läpiviemiseksi mahdollistaa keskittymisen heti kuntien erityisliikunnan eikä hankeprosessin kehittämiseen Riittävät valtakunnallisen hankkeen henkilöstöresurssit mahdollistavat kuntien konkreettisen auttamisen ja selvitystöiden tekemisen Vähäinen hankebyrokratia ja keskittyminen käytännön toimintaan Heikkoudet Vähäisten yhteistyökuntien henkilöstöresurssien ja kiireen takia yhdyshenkilöt kuormittuvat ja toiminta jää yhden henkilön harteille Hankkeen taloudelliset resurssit eivät juurikaan mahdollista paikallistason toiminan konkreettista tukemista, kuten ohjaajakoulutusten järjestämistä Yhteistyöverkoston kasaaminen ei mahdollistanut peruskartoitusten tekemistä opiskelijatyönä Kaikissa kunnissa ei ole vielä saatu tiedotettua hankkeesta kuntalaisille Hankkeen tulevina vuosina Mahdollisuudet Paikallistoimijoiden lisääntynyt yhteistyö ja selkiintynyt työnjako mahdollistavat erityisliikuntapaveluiden kehittämisen uudelle tasolle, kuten uusien ryhmien perustamisen Yhteistyökuntien lisääntynyt tieto ja toiminnan suunnitelmallisuuden parantuminen lisäävät resurssien kohdentamista erityisliikuntaan Ohjaajakoulutusten tukeminen yhteistyökunnissa mahdollistaa uusien ryhmien perustamisen ja parantaa ohjauksen laatua Valtakunnallisen erityisliikunnan verkoston avulla voidaan tukea niin paikallistason kehittämistyötä kuin edistää valtakunnallisesti erityisliikuntaa Hankkeen jäljellä olevat kaksi vuotta mahdollistavat uusien toimien kehittämisen ja uuden toiminnan käynnistämisen Uhat Tulevien vuosien heikentyvä kuntatalous heikentää kuntien mahdollisuuksia panostaa erityisliikuntaan Ministeriöltä saadun avustuksen leikkaus kaventaa mahdollisuuksia toteuttaa hanketta Henkilöstövaihdokset yhteistyökuntien liikuntatoimissa voivat pysäyttää kehittämistyön Toimintaa ei saada hankkeen aikana juurrutettua ja toiminta loppuu kunnissa heti hankkeen loputtua Kehittämisväsymys ja hankeähky Kuva 3. Hankkeen SWOT-analyysi ensimmäisen toimintavuoden perusteella. 14