Toimintakertomus 2011 Verksamhetsberättelse Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto ATT Helsingfors stad Bostadsproduktionskommittén Bostadsproduktionsbyrån Bpb Käyntiosoite: Junailijankuja 3, Helsinki 52 Postiosoite: PL 2000, 00099 Helsingin kaupunki www.att.hel.fi 42 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 43
sisältö toimintakertomus 2011 Toimitusjohtajan katsaus 2 Verkställande direktörens översikt 4 Managing Director's Review 6 Asuntotuotantotoimikunta 8 Työ jolla on tarkoitus 9 Asuntotuotantotoimisto (ATT) 10 Energiatehokkuuslinjaukset Kaupungin linjaus energiatehokkuudesta velvoittaa 12 Ympäristöraportti 13 Vuoden 2012 betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinto ATT:n kohteille 14 Kohde-esittelyt Jakomäkeen uutta arkkitehtuuria purettavien talojen tilalle 16 Täydennysrakentamisella asumisoikeusrivitalo Jakomäen Kankaretielle 18 Etelä-Hermanniin valmistui suosittuja Hitas-asuntoja 20 Uudisrakentaminen Omistus- ja asumisoikeustuotannon markkinatilanne 22 Uusia asuntoja jälleen edellisvuotta enemmän 23 Peruskorjaus Peruskorjauksen tuotantotavoite saavutettiin 24 Talous ja rahoitus 26 Tuottavuus 27 Rakentamisen kustannukset 28 Tonttitilanne 31 Tilastoja 2011 32 kannen kuva Hannu Koivisto 44 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 1
kuva saara vuorjoki Toimitusjohtajan katsaus Koko maahan uusia asuntoja edellisvuotta vähemmän Asukkaan maksamat asumiskustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla kohtuuttoman korkeiksi. Asiasta käytiin laajaa poliittista keskustelua jo edellisenä vuonna, mutta siitä huolimatta asuntotuotannon kokonaismäärä kääntyi laskuun. Koko maassa aloitettiin vuoden aikana noin 32 000 asunnon tuotanto eli parisen tuhatta vähemmän kuin edellisvuonna. Valtion taholta reagoitiin tilanteeseen nopeasti ja uuden hallituksen toimintakauden alussa toteutettiin korkotukilainojen omavastuukoron puolittaminen. ATT:n tekemien laskelmien mukaan toimenpiteellä madallettiin uusien asuntojen vuokrien nousupainetta merkittävästi. ARA-tuotantoa aloitettiin toimintavuonna vain 6 725 asunnon verran, mikä oli lähes 5 300 asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna. ARAn aloituksista erityisryhmille suunnattuja vuokra- asuntoja oli 3 206, ns. normaaleja vuokra-asuntoja aloitettiin 2 079 ja asumisoikeusasuntoja 1 359. ARA-tuotannon määrää edellisvuodesta vähensi erityisesti se, ettei toimintavuonna tuotettu ns. välimallin vuokra-asuntoja. Oma vaikutuksensa ARA-tuotannon aloitusmääriin oli myös madaltuneilla käynnistysavustuksilla, joita myönnettiin 10 000 euroa asuntoa kohden pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa ei käynnistysavustuksia myönnetty lainkaan. Edellisvuonna pääkaupunkiseudun käynnistysavustus oli 15 000 euroa ja muualla maassa 10 000 euroa. Vuonna 2012 käynnistysavustuksia ei enää myönnetä. ATT:n asuntotuotanto kasvoi Helsingissä valmistui vuoden aikana 3 656 asuntoa ja aloitettiin 4 398 asunnon rakentaminen. Aloitusten määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja lähestyi jo maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitetta. Ohjelman mukaan Helsinkiin pitäisi tuottaa vuosittain 5 000 asuntoa, joista 3 600 kaupungin omalle maalle. Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto kasvoi edellisvuodesta, kun ATT teki päätökset 1 075 uuden asunnon rakennuttamisen käynnistämisestä. Siitä huolimatta aloitukset jäivät MA-ohjelman 1 500 asunnon tavoitteesta, koska tuotannolle ei ole varattu vieläkään riittävää määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Lisäksi kohonneet rakentamisen kustannukset vaikuttivat siihen, ettei Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA hyväksynyt kaikkien aloitettaviksi suunniteltujen kohteiden hintoja. Hallintomuodoittain ATT:n tuotanto jakautui siten, että vuokra-asuntoja toteutettavissa hankkeissa oli 581, asumisoikeusasuntoja 187 ja Hitas-omistusasuntoja 287 ja sääntelemättömiä omistusasuntoja 20. Uusia tontinvarauksia saatiin vuoden aikana 65 asuntoa varten. ATT tähtää korkeaan laatuun Helsingin kaupunki on asettanut ATT:lle tiukat laadulliset tavoitteet, jotka tähtäävät korkeatasoiseen kaupunkikuvaan ja viihtyisään asumisympäristöön kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Esimerkiksi energiatehokkuusvaatimukset kaupungin omassa asuntotuotannossa ovat tiukemmat kuin yleisissä rakennusmääräyksissä. Pitkäjänteinen työ asuntorakentamisen kehittämiseksi sai jälleen tunnustusta, kun Betoniteollisuus ry myönsi Kaanaankadun kohteillemme vuoden 2011 Betonijulkisivu arkkitehtuuripalkinnon. Betonirakentamisen lisäksi olemme tehneet jo pitkään työtä suomalaisen puurakentamisen puolesta. Olemme toteuttaneet jo 250 kerrostaloasuntoa puusta ja jatkamme yhteistyökumppaneidemme kanssa tuotekehittelyä muun muassa Jätkäsaaressa käynnissä olevan arkkitehtikilpailun avulla. Etsimme jatkuvasti puurakentamisen uusia mahdollisuuksia myös korjausrakentamisessa. Tavoittelemalla laadukasta ja monipuolista asuntotuotantoa tähtäämme pitkälle tulevaisuuteen. Laadukas tuotanto on myös tärkeä keino pitää eri alueita ilmeeltään nykyaikaisina ja kilpailukykyisinä. Rakentamisen hinta noussut 15 % Lamavuosia edeltänyt rakentamisen hintataso saavutettiin jo vuosi sitten. Toimintavuoden aikana hinta nousi lisää 15 %. ATT:n toteuttaman ARA-tuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 3 221 /asm 2 ja hankinta-arvot 3 537 / asm 2. Kustannukset nousivat edellisvuodesta noin 14 %. Peruskorjaushankkeiden keskimääräiset kustannukset ilman erityisasumishankkeita olivat 977 /asm 2. Vuoden aikana aloitetun uudistuotannon arvo oli noin 302 miljoonaa euroa ja korjaustöiden arvo noin 28 miljoonaa euroa. ATT on merkittävä työllistäjä Helsingin rakentamistoiminnassa. Urakkatarjouksia saatiin edellisvuoden tavoin vähän. Rakennusteollisuus ei koe tarjouskilpailujamme houkutteleviksi, koska tuotantomme on voimakkaasti kustannusvalvottua ja se sisältää kovat kaupunkikuvalliset tavoitteet. Lisäksi kohteet sijaitsevat vaativilla paikoilla kuten Jätkäsaaressa sekä ovat isoja ja haastavia hankkeita. Markkinoilla ei myöskään ole kovin montaa rakennusliikettä, joiden resurssit riittävät vaativiin rakennushankkeisiimme. Saadaksemme urakoitsijoita kiinnostumaan kohteistamme järjestimme keväällä urakoitsijoille infotilaisuuden kertoaksemme etukäteen tulevista hankkeista. Tämän lisäksi otimme käyttöön joustavan rakentamisen aloituskäytännön, jotta urakoitsijoilla olisi paremmat mahdollisuudet varata resursseja tuotannollemme. Aloitusajan joustolla pystyttiin vaikuttamaan myös hintatasoon. Loppuvuoden aikana urakkatarjouksia saatiin enemmän kuin alkuvuonna. Myös taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen loppuvuonna kasvatti urakoitsijoiden kiinnostusta valtion tukemaan tuotantoon. Asumisen korkea hinta vaikuttaa moniin asioihin Asumisen hinta vaikuttaa jo Helsingin seudun elinkeinoelämän kilpailukykyyn sen lisäksi että se heikentää alueen asukkaiden elämänlaatua. Tavallisilla palkansaajilla ei ole varaa asua alueella ja työmatkoihin joudutaan käyttämään kohtuuttoman pitkiä aikoja. Pitkittyneet työmatkat ja lisääntynyt liikenne vaikuttavat myös sosiaali- ja ympäristöpoliittisiin kysymyksiin. Asumisen hintaa nostaa eniten vääristynyt markkinatilanne, kun asuntoja on kysyntään nähden liian vähän tarjolla. Uusia asuntoja ei pystytä tuottamaan tarpeeksi, koska kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvista tonteista on jatkuvasti puutetta. Myös rakentamisen hinnan jatkuva kohoaminen vaikuttaa asiaan ja tiukentuvat rakentamismääräykset kohottavat nekin hintoja. Oma merkityksensä asumisen hinnan nousuun on myös sillä, että yksityinen sektori ja aiemmin myös ARA-asuntoja tuottaneet yleishyödylliset tahot ovat yksi toisensa jälkeen siirtyneet asuntosijoittajiksi ja luopuneet kohtuuhintaisuuden tavoitteesta. Asumisen kohonneet kustannukset vaikuttavat erityisesti nuorten asumisratkaisuihin ja itsenäisen elämän aloittamiseen. Sen lisäksi asumisen hinta vaikuttaa pääkaupunkiseudulla yhä lisääntyvään alueiden sosioekonomiseen eriarvoistumiseen. Suosituilla alueilla asukkaiden on myös mahdollista satsata taloudellisesti sekä viihtyisyyteen että korjaustoimintaan aivan toisella tavalla kuin vähemmän suosituilla alueilla, jolloin näiden alueiden kilpailukyky heikkenee entisestään. Valtion tukea tarvitaan Asuntotuotannon lisäämiseksi tarvitaan valtiolta jatkossakin tukitoimenpiteitä. Korkotukilainojen omavastuukoron puolitus on tarpeellinen tukielementti, jota toivottavasti käytetään myös tulevina vuosina. Se kannattaisi ulottaa myös asumisoikeusasunnoille. Sen lisäksi käynnistysavustukset pitäisi ottaa jälleen käyttöön sekä vuokra- että asumisoikeusasuntotuotantoon. Rakentamisen hintaan voitaisiin vaikuttaa myös tapauskohtaisesti joustavalla normituksella esimerkiksi yhteistilojen tai autopaikkaratkaisujen suhteen. Täydennysrakentaminen, Hitas ja asumisoikeuasunnot segregaation ehkäisijöinä ATT toteutti vuonna 2011 kilpailun, jossa etsittiin mahdollisuutta purkaa huonokuntoiset rakennukset ja rakentaa tilalle energiatehokkaammat ja arkkitehtuuriltaan nykyaikaisemmat rakennukset. Täydennysrakentaminen tarvitsee tällaisia uusia näkökulmia, jotta vanhat asuinalueet saadaan pysymään vetovoimaisina ja siten ehkäisemään alueiden eriarvoistumista. On tärkeää, ettei Helsinkiin pääse syntymään hallintamuodoltaan liian yksipuolisia alueita. Työkaluina tarvitaan siitä syystä sekä asumisoikeus- että Hitas-asuntoja, joiden avulla saadaan alueille monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa erilaisissa elämäntilanteissa oleville asukkaille. Monilla heikomman kysynnän alueilla vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa on lähes mahdotonta toteuttaa kysynnän vähäisyyden takia. Asumiskustannukset ovat pääkaupunkiseudulla jo niin korkeat, ettei mitään käytettävissä olevia keinoja pitäisi unohtaa. Siksi Hitas- ja asumisoikeusjärjestelmiä pitäisi kehittää edelleen siten, että ne säilyisivät myös tulevaisuuden kohtuuhintaisen asuntotuotannon aikaansaamisen ja segregaation ehkäisemisen työkaluina. Näkymiä vuodella 2012 Monet rakennusalan osapuolet tarkkailevat varovaisina, mitä markkinoilla juuri nyt tapahtuu. Näin siitä huolimatta, että jokainen allekirjoittaa tosiasian, että kohtuuhintaisia asuntoja tarvittaisiin pääkaupunkiseudulle todella nopeasti. Asuntotuotannon arvioidaan vuonna 2012 kääntyvän laskuun ja erityisesti valtion tukeman tuotannon osalta. Alhainen korkotaso ja tasaisena pysynyt asuntokauppa ovat vaikuttaneet siihen, että vapaarahoitteisen asuntotuotannon näkymät ovat pysyneet kohtuullisen hyvinä huolimatta heikentyneestä työllisyystilanteesta. Myös korjausrakentamisen arvioidaan pysyvän vilkkaana. ARA-tuotannon näkymiä heikentää käynnistysavustusten poistuminen, rakentamisen kallis hinta ja kohtuuhintaisten tonttien puute. Jos rakennuttajat eivät ole kiinnostuneita valtion tukemasta tuotannosta, tilannetta ei korjaa se, että ARAn hyväksymisvaltuutta on lisätty. ATT:n tavoitteena on tehdä käynnistämispäätökset 858 uuden asunnon rakennuttamisesta vuonna 2012. Kustannustehokkaan toiminnan avulla asukkaiden maksamat asumiskustannukset pystytään pitämään kohtuullisina. Haasteenamme on se, että olemme käyttäneet kaikki mahdolliset kohtuuhintaiset tontit, joita meille on tarjottu. Valtaosassa käytettävissä olevista tonteista on rakentamiskelpoisia vasta pitkän ajan kuluttua. Näköpiirissä ei ole myöskään mahdollisuutta nopeuttaa prosesseja ainakaan ilman tehokasta poikkihallinnollista yhteistyötä. Kaavavalitusprosesseihin on vaikea löytää vaikutuskeinoja. Vallitsevissa olosuhteissa ATT:llä on jälleen haastetta toteuttaa MA-ohjelman vaativaa vuositavoitetta. Parhaiten siinä kuitenkin onnistutaan, kun tehdään yhteistyötä poikkihallinnollisesti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Haluan kiittää lämpimästi koko asiantuntevaa ja ammattitaitoista henkilöstöämme tuloksellisesta työstä. Kiitos myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja sen asiantuntijoille sekä muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. Sisko Marjamaa toimitusjohtaja 2 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 3
Verkställande direktörens översikt Färre nya bostäder i hela landet än i fjol Boendekostnaderna för invånare i huvudstadsregionen har blivit orimligt höga. Om situationen fördes en omfattande politisk diskussion redan under det föregående året, men trots det minskade det totala antalet nyproducerade bostäder. I hela landet började man under året bygga ungefär 32 000 bostäder, vilket är ett par tusen färre bostäder än året innan. Från statligt håll reagerades det snabbt på situationen och i början av den nya regeringens verksamhetsperiod drevs en halvering av självriskräntan på räntestödslån igenom. Enligt bostadsproduktionsbyråns kalkyler sänktes med denna åtgärd tröskeln för pressen att höja hyrorna för nya bostäder. Under hela verksamhetsåret började man bygga endast 6 725 ARA-bostäder, vilket var 5 300 bostäder färre än året innan. Av dessa var 3 206 hyresbostäder avsedda för specialgrupper, 2 079 bostäder s.k. normala hyresbostäder och 1 359 bostadsrättsbostäder. Antalet ARA-bostäder minskade jämfört med det föregående året särskilt på grund av att det under året inte producerades några hyresbostäder av s.k. mellanform. Delvis påverkades antalet påbörjade ARA-byggnadsprojekt också av de sänkta startunderstöden, som var 10 000 euro per bostad i huvudstadsregionen. I resten av landet beviljades inga startunderstöd. Det föregående året var startunderstödet 15 000 euro i huvudstadsregionen och 10 000 euro i resten av landet. År 2012 kommer det inte längre att beviljas några startunderstöd. Ökning i bostadsproduktionsbyråns bostadsproduktion I Helsingfors färdigställdes under året 3 656 bostäder och inleddes byggandet av 4 398 bostäder. Antalet byggstarter ökade avsevärt jämfört med det föregående året och låg redan nära den målsättning som ställts upp i genomförandeprogrammet för markanvändning och boende. Enligt programmet borde det varje år produceras 5 000 bostäder i Helsingfors, varav 3 600 på stadens mark. Helsingfors stads egen bostadsproduktion ökade jämfört med det föregående året, då bostadsproduktionsbyrån påbörjade byggandet av 1 075 bostäder. Trots det var antalet påbörjade byggprojekt under målsättningen i programmet för markanvändning och boende. Målsättningen är 1 500 bostäder. Detta beror på att det fortfarande inte har reserverats ett tillräckligt antal byggdugliga tomter för produktionen. De höjda byggkostnaderna gjorde dessutom att Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet ARA inte godkände priserna för alla objekt som planerats. Enligt förvaltningsform fördelades bostadsproduktionsbyråns produktion enligt följande: antalet påbörjade hyresbostäder 581, antalet bostadsrättsbostäder 187, antalet Hitas-ägarbostäder 287 och antalet oreglerade ägarbostäder 20. Nya tomtreserveringar fick man under året för 65 bostäder. Bostadsproduktionsbyrån siktar på hög kvalitet Helsingfors stad har ställt upp strikta kvalitetsmål för bostadsproduktionsbyrån. Med dessa eftersträvas en stadsbild av hög kvalitet samt en trivsam boendemiljö i överensstämmelse med principerna för hållbar utveckling. Till exempel är energieffektivitetskraven inom statens egen bostadsproduktion striktare än i de allmänna byggnadsbestämmelserna. Det långsiktiga arbetet för att utveckla bostadsbyggandet fick åter ett erkännande när Betoniteollisuus ry tilldelade våra objekt på Kanansgatan arkitekturpriset årets Betongfasad 2011. Utöver betongbyggande har vi redan länge arbetat för det finländska träbyggandet. Vi har redan byggt 250 höghusbostäder av trä och fortsätter produktutvecklingen med våra samarbetspartner bland annat med hjälp av en arkitekturtävling som pågår på Busholmen. Vi söker ständigt nya möjligheter för träbyggnation även inom reparationsbyggnation. Genom att eftersträva en högkvalitativ och mångsidig bostadsproduktion siktar vi långt in i framtiden. En högkvalitativ produktion är även ett viktigt sätt att bibehålla ett modernt och konkurrenskraftigt utseende i olika områden. En ökning på 15 procent i byggpriserna Priset för byggande steg redan för ett år sedan till samma nivå som före recessionen. Under verksamhetsåret gick priserna upp med ytterligare 15 procent. De genomsnittliga byggkostnaderna för bostadsproduktionsbyråns ARA-produktion var 3 221 euro/bostads-m² och det genomsnittliga inköpsvärdet var 3 537 euro/bostads-m². Kostnaderna steg kring 14 procent jämfört med året innan. De genomsnittliga kostnaderna för grundrenoveringsprojekt var 977 euro/bostads-m². I denna siffra ingår inte byggprojekt för specialgrupper. Värdet på den nyproduktion som påbörjades under året var cirka 302 miljoner euro och värdet på reparationsarbeten cirka 28 miljoner euro. Bostadsproduktionsbyrån är en viktig arbetsgivare inom byggverksamheten i Helsingfors. Antalet entreprenadanbud per tävling som kom in till tävlingarna som ordnades var i likhet med det föregående året litet. Byggindustrin upplever inte våra anbudsförfaranden lockande eftersom vi strikt övervakar kostnaderna för vår egen produktion och ställer höga krav på stadsbildsaspekten. Dessutom ligger objekten på krävande platser, såsom på Busholmen, och de är såväl stora som utmanande. På marknaden finns inte heller särskilt många byggföretag som har tillräckliga resurser för våra krävande byggprojekt. För att väcka entreprenörers intresse för våra objekt anordnade vi på våren ett informationsmöte för entreprenörer för att på förhand upplysa dem om våra kommande projekt. Dessutom införde vi ett flexibelt byggstartförfarande för att ge entreprenörerna bättre möjligheter att reservera resurser för vår produktion. Genom flexibla starttider kunde vi även påverka prisnivån. Mot årets slut kom det också in fler anbud än i början av året. Entreprenörernas intresse för den statligt understödda produktionen växte också i och med att den ekonomiska situationen blev allt osäkrare mot slutet av året. Höga boendepriser har stor påverkan Vid sidan av att boendekostnaderna försämrar livskvaliteten för invånarna i området, påverkar de i Helsingforsregionen dessutom konkurrenskraften inom näringslivet. Vanliga lönetagare har inte råd med att bo i området och människor tvingas att använda orimligt mycket tid till arbetsresor. Långa arbetsresor och ökade trafikmängder påverkar även sociala och miljöpolitiska frågor. Boendepriserna höjs mest på grund av den förvrängda marknadssituationen där bostadsutbudet är för litet i förhållande till efterfrågan. Nyproduktionen är otillräcklig eftersom det råder ständig brist på tomter som lämpar sig för bostadsproduktion. På detta inverkar också de fortsatt stigande byggpriserna och allt striktare byggnadsbestämmelserna. Delvis beror de höjda boendepriserna även på att den privata sektorn och de allmännyttiga aktörer som tidigare också producerade ARA-bostäder en efter en har blivit bostadsinvesterare och avstått från målet om rimliga priser. De höjda boendekostnaderna påverkar särskilt ungdomars boendelösningar och deras möjligheter att starta ett självständigt liv. Därtill bidrar boendepriserna i huvudstadsregionen till den allt mer ökande socioekonomiska segregationen av bostadsområden. I populära områden har invånarna möjlighet att satsa ekonomiskt såväl på trivseln som på renoveringsverksamhet på ett helt annat sätt än invånarna på mindre populära områden, vilket gör att konkurrenskraften för dessa områden försämras ytterligare. Det statliga understödet behövs För att öka bostadsproduktionen behövs det även i fortsättningen statliga stödåtgärder. Halveringen av självriskräntan på räntestödslån är ett nödvändigt stödelement som förhoppningsvis även kommer att utnyttjas under de kommande åren. Åtgärden borde utvidgas till att även omfatta bostadsrättsbostäder. Dessutom borde man återinföra startunderstöden både för produktionen av hyresbostäder och av bostadsrättsbostäder. Man kunde påverka byggpriserna även fall för fall genom flexibel normering till exempel i fråga om gemensamma lokaler eller bilplatslösningar. Kompletterande byggande, Hitas och bostadsrättsbostäder som förebyggare av segregation Bostadsproduktionsbyrån genomförde år 2011 en tävling där man sökte efter en möjlighet att riva byggnader som är i dåligt skick och ersätta dessa med energieffektivare och till arkitekturen modernare byggnader. Denna typ av nya perspektiv behövs inom det kompletterande byggandet för att man ska lyckas bevara attraktiviteten av gamla bostadsområden attraktiva och på så sätt förebygga segregationen av områden. Det är viktigt att det inte uppstår områden med för ensidiga förvaltningsformer i Helsingfors. Som verktyg för detta behövs både bostadsrätts- och Hitas-bostäder med hjälp av vilka man får mångsidig bostadsproduktion till rimliga priser för invånare i olika livssituationer. På många områden med mindre efterfrågan är det näst intill omöjligt att bygga fritt finansierade ägarbostäder just på grund av att efterfrågan är så liten. Boendekostnaderna i huvudstadsregionen är redan så höga att vi måste använda alla de medel som står till vårt förfogande. Därför bör Hitas- och bostadsrättssystemen vidareutvecklas på så sätt att de även i framtiden kan användas som verktyg för att producera bostäder till ett rimligt pris och för att förebygga segregation. Utsikter inför år 2012 Många parter inom byggbranschen avvaktar med försiktighet vad som händer på marknaden just nu. Detta trots att alla skriver under det faktum att det i huvudstadsregionen skulle behövas bostäder till ett rimligt pris mycket snabbt. Enligt prognoserna kommer bostadsproduktionen att minska år 2012, särskilt i fråga om den statligt understödda produktionen. Tack vare de låga räntorna och en jämn bostadshandel har utsikterna för den fritt finansierade bostadsproduktionen förblivit relativt goda trots att sysselsättningen är sämre. Också reparationsbyggandet förutspås fortsätta livligt. Utsikterna för ARA-produktionen försämras på grund av att startunderstödet slopades, de höga byggkostnaderna och bristen på tomter till ett rimligt pris. Om byggherrarna inte är intresserade av statligt understödd produktion, avhjälps situationen inte av att öka ARA:s godkännandefullmakt. Bostadsproduktionsbyrån har som mål att låta bygga 858 nya bostäder år 2012. Med hjälp av kostnadseffektiv verksamhet kan vi hålla boendekostnaderna som invånarna betalar på en rimlig nivå. Utmaningen för oss är att vi redan har använt alla möjliga tomter med rimliga pris som vi har blivit erbjudna. Merparten av de tomter som står till förfogande är i byggdugligt skick först efter en lång tid. Vi ser inte heller någon möjlighet att påskynda processerna, åtminstone inte utan ett effektivt tväradministrativt samarbete. Det är svårt att påverka processerna för besvär över planläggningen. Under de rådande förhållandena står bostadsproduktionsbyrån åter inför en utmaning när vi ska förverkliga det årliga mål som definieras i programmet för markanvändning och boende. Bäst lyckas vi med detta genom ett tväradministrativt samarbete med sikte på ett gemensamt mål. Jag vill rikta ett varmt tack till hela vår sak- och yrkeskunniga personal för ett resultatrikt arbete. Jag vill även tacka våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess experter samt övriga intressentgrupper för ett gott samarbete. Sisko Marjamaa verkställande direktör 4 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 5
Managing Director s Review Volume of new housing reduced from the previous year throughout the country Housing costs for residents have become unreasonably high in the Helsinki Metropolitan Area. Although there were extensive political discussions about the issue the previous year, the overall volume of housing production took a downturn. The production of approximately 32,000 new residences was started all over the country during the year, amounting to about two thousand less than the previous year. The state quickly reacted to the situation, and the excess interest of interest subsidy loans was halved at the beginning of the new government s term of office. According to calculations by the Helsinki Housing Production Department (ATT), this measure significantly reduced the pressure to raise the rents of new residences. The Housing Finance and Development Centre of Finland (ARA) started the construction of just 6,725 residences during the year, almost 5,300 less than in the previous year. Of these ARA start-ups, 3,206 were rental residences for special groups, 2,079 normal rental residences and 1,359 right-of-occupancy residences. The volume of ARA production was reduced from the previous year particularly by the fact that no middle-range rental residences were produced during the year. Another factor influencing the start-up volume of ARA production was the decrease of start-up allowances, which amounted to EUR 10,000 per residence in the Helsinki Metropolitan Area. In the rest of the country, no start-up allowances were granted at all. In the previous year, the start-up allowance was EUR 15,000 for the Helsinki Metropolitan Area and EUR 10,000 for the rest of the country. Start-up allowances will no longer be granted in 2012. Helsinki Housing Production Department s production on the rise In Helsinki, 3,656 residences were completed during the year, and work began on 4,398 residences. The number of residential startups rose considerably from the previous year, and was close to the targets of the action plan for housing and land use (MA). According to the plan, a total of 5,000 residences should be produced in Helsinki each year, 3,600 on city-owned land. The City of Helsinki s own housing production also increased from the previous year, with the Housing Production Department starting the construction of 1,075 residences. However, start-ups still fell short of the 1,500 residence target set out in the MA plan, as not enough suitable plots have been set aside for housing production. In addition, increased construction costs contributed to the fact that the Housing Finance and Development Centre of Finland did not accept the prices of all sites planned for start-up. When examined according to the type of ownership, 581 of the housing production start-ups were rental residences, 187 right-of-occupancy residences, 287 Hitas owner-occupied residences and 20 unregulated owner-occupied residences. New plot reservations were obtained for 65 residences during the year. Housing Production Department aiming for high quality The City of Helsinki has set stringent quality objectives for the Housing Production Department, aiming to create a high-quality cityscape and comfortable living environment in line with the principles of sustainable development. For example, the energy efficiency requirements of the city s own housing production are tighter than those of general building regulations. Our long-term efforts to develop housing construction once again received recognition, with the Concrete Association of Finland granting our Kaanaankatu project the 2011 Concrete Facade Architectural Award. In addition to concrete construction, we have for a long time been working to promote Finnish timber construction. We have already built wooden blocks of flats containing 250 residences, and are continuing product development with our partners through, for example, an ongoing architectural competition in Jätkäsaari. We are constantly looking for new timber construction opportunities, also in renovation construction. By striving for high-quality and diverse housing production, we are setting our sights on the future. A high production quality is also an important means of keeping various areas modern and competitive. Price of construction increased by 15% The price of construction reached the pre-recession level a year ago. During the year under review, the price increased by an additional 15%. The average construction costs for ARA production by the Housing Production Department were EUR 3,221 per living m 2, and the purchase values were EUR 3,537 per living m 2. Costs rose by about 14 per cent from the previous year. Average renovation project costs, excluding special housing projects, were EUR 977 per living m 2. The value of new construction started during the year was about EUR 302 million, and the value of repairs approximated EUR 28 million. The Housing Production Department is a significant employer in the building sector in Helsinki. Like in the previous year, the number of tenders received per bidding competition was low. The construction industry does not consider our bidding competitions appealing as our production is heavily cost-monitored and has strict requirements concerning the cityscape. In addition, our projects are situated in demanding locations, such as Jätkäsaari, and are large and challenging. There are not very many construction companies in the market with sufficient resources for our demanding construction projects. In an effort to interest contractors in our projects, we arranged an information session in the spring to tell contractors about our upcoming projects in advance. In addition, we implemented a flexible construction start-up practice to give contractors better opportunities to set aside resources for our production. We also managed to affect the price level through the flexible start-up time. During the latter part of the year, the number of tenders received increased. The increasing financial insecurity towards the end of the year also increased contractors interest in state-subsidised production. High cost of living affects many things The cost of living already affects the competitiveness of business life in the Helsinki region, in addition to undermining the quality of life of local residents. Average employees cannot afford to live in the area, having to spend unreasonably long times commuting. Extended commuting distances and increased traffic also have an influence on issues related to social and environmental politics. The cost of living is increased the most by the distorted market situation, with too little housing available to meet the demand. Sufficient volumes of new housing cannot be produced because of the constant lack of plots suitable for reasonably-priced housing production. The constantly increasing price of construction also has an influence, and the tightening building regulations play their part in increasing the price level. Another factor behind the price increase is the fact that the private sector and non-profit organisations that previously produced ARA housing have one after one become housing investors, abandoning the target of providing reasonably-priced housing. The increased living costs have a particularly large effect on young people s housing solutions and the start of their independent life. In addition, the cost of living has an influence on the increasing socio-economic inequality between various parts of the Helsinki Metropolitan Area. The residents of popular areas have the financial resources to invest in both comfort and repairs in a completely different way from those living in less popular areas, which further decreases the competitiveness of the latter. State support is necessary State support will continue to be necessary to increase housing production. The halving of the excess interest of interest subsidy loans is a necessary supporting element, which will hopefully be used in the coming years as well. It should also be extended to right-of-occupancy housing. In addition, start-up allowances should be reintroduced in both rental and right-of-occupancy housing production. The price of construction could also be influenced on a case-specific basis through flexible standardisation concerning, for example, shared facilities or parking solutions. Complementary construction, Hitas and right-of-occupancy housing preventing segregation In 2011, the Housing Production Department organised a competition with the aim of demolishing buildings in poor condition and replacing them with energy-efficient buildings representing modern architecture. Complementary construction needs new perspectives like this in order the retain the attractiveness of old residential areas, thus preventing inequality between areas. It is important that no areas with excessively biased types of ownership be formed in Helsinki. For this reason, both right-of-occupancy and Hitas (price-controlled) housing is required to ensure that each area has diverse and reasonably-priced housing production for residents with different situations in life. In many areas with lower demand, the production of non-subsidised owner-occupied housing is nearly impossible due to the low demand. The costs of living in the Helsinki Metropolitan Area are already so high that no available means should be forgotten. For this reason, the Hitas and right-of-occupancy systems should be further developed to ensure that they will remain effective tools for producing reasonablypriced housing and preventing segregation. Outlook for 2012 Many operators in the construction industry are cautiously watching the current market situation. This is the case regardless of the fact that everybody admits that reasonably-priced housing is needed very quickly in the Helsinki Metropolitan Area. Housing production is estimated to take a downturn in 2012, particularly where state-subsidised production is concerned. Due to low interest rates and steady housing sales, the outlook for non-subsidised housing production has remained fairly positive regardless of the weakened employment situation. Renovation construction is also predicted to remain busy. The outlook for ARA production is weakened by the abolition of start-up allowances, the high price of construction and the lack of reasonably-priced plots. If developers are not interested in state-subsidised production, the situation is not rectified by the increased approval authority of the Housing Finance and Development Centre of Finland. The Housing Production Department aims to construct 858 new residences in 2012. Thanks to our cost-effective operations, we are able to keep the housing costs paid by residents at a reasonable level. We are faced with a challenge: we have used every possible reasonably-priced plot we have been offered. The majority of the available plots will not be ready for construction for a long time. Neither are there any signs of opportunities to speed up the processes, at least not without efficient co-operation across administrative boundaries. It is difficult to find ways of influencing complaint processes concerning town planning. In the current circumstances, meeting the demanding annual target of the action plan for housing and land use poses another challenge for the Housing Production Department. Nevertheless, this can best be done by co-operating across administrative boundaries towards the common goal. I would like to express my warm thanks to all of our skilled and competent personnel for their fruitful efforts. My thanks also go to our customers, the Housing Production Commission and its experts, and to our other interest groups for their valued co-operation. Sisko Marjamaa Managing Director 6 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 7
Asuntotuotantotoimikunta Työ jolla on tarkoitus Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet) Tuomas Rantanen, pj, VIHREÄT (Anni Mikkelsson, VIHREÄT) Kauko Koskinen, vpj, KOK (Kalle Loukamo, KOK) Laura Yrjänä, VIHREÄT (Aura Kivilaakso, VIHREÄT) Anita Kuitunen, KOK (Johanna Eiramo, KOK) Jarmo Laaksonen, SDP (Heikki Kehälinna, SDP) Pysyvät asiantuntijat: Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, kaupunginkanslia Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, kaupunkisuunnitteluvirasto Raimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto Juhani Tuuttila, osastopäällikkö, kiinteistövirasto Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Miliza Ryöti, apulaiskaupunginsihteeri, hallintokeskus Asuntotuotantotoimiston tehtävänä on vastata kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, rakennuttamisesta ja kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Asuntotuotantotoimiston tehtävänä on tarjota lisäksi teknisen kunnossapidon asiantuntijapalveluja kaupungin omistamille kiinteistöyhtiöille. Asuntotuotantotoimisto toimii asuntotuotantotoimikunnan alaisuudessa. Kaupunginhallitus asetti 31.1.2012 asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi 2011 2012. Vuosi 2011 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 63. toimintavuosi. Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 17 kokousta. Vuoden 2011 tärkeimmät tehtävät Asuntotuotantotoimikunnan tärkeimpiin tehtäviin vuonna 2011 on jälleen kuulunut varmistaa, että kaupungin MA-ohjelmas- Ylh. vas. Raimo K. Saarinen, Tapio Korhonen, Jarmo Laaksonen, Tuomas Rantanen, Hannu Penttilä, Kauko Koskinen, Laura Yrjänä. Alh. vas. Anita Kuitunen, Olavi Veltheim, Sisko Marjamaa, Juhani Tuuttila ja Markus Härkäpää. Toimikunnan kokoonpano 2011 Esittelijä: Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja Sihteeri: Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies kuva saara vuorjoki sa asettamat tuotantotavoitteet pystytään toteuttamaan. Tätä asiaa on eri muodoissa käsitelty lähes jokaisessa kokouksessa. Kaupungin asettamien tuotantotavoitteiden saavuttaminen vaatii erityisesti poikkihallinnollista toimintaa ja asuntotuotantotoimikunnalta aloitteellisuutta siinä, että kaupunki luovuttaa riittävästi tontteja omalle tuotannolleen. Vuonna 2011 tuotantotavoitteet saavutettiin edellisvuotta paremmin, mutta MA-ohjelman tavoitteita ei kuitenkaan täysin saavutettu pääosin rakentamisen hinnan kallistumisen johdosta. Toimikunta onkin miettinyt poikkihallinnollisesti käytettävissä olevia keinoja rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Rakentamisen hinta on noussut edellisvuodesta noin 15 %. Rakentamisen hintaan vaikuttaa olennaisesti myös energiatehokkuusvaatimukset. Kaupunki on linjannut energiatehokkuudesta yleisiä rakennusmääräyksiä tiukemmat ohjeet. Keskustelua on myös käyty kaupungin omista, rakentamista ohjaavista määräyksistä, ohjeista ja niiden tulkinnoista. Toimikunta pyrkii toiminnallaan vahvistamaan myös rakentamisen laatua ja etsimään uusia asumisen muotoja. Tässä asiassa tärkeinä tekijöinä ovat suunnittelukilpailujen käynnistäminen ja hankkeiden toteuttaminen niiden kautta. Vuonna 2011 käynnistettiin kaksi suunnittelukilpailua. Asumisen uudet muodot vaativat myös erikoisratkaisuja, joiden edistäminen kuuluu olennaisena osana asuntotuotantotoimikunnan tehtäviin. Toimintavuonna edistettiin muun muassa autottoman CITY-talon kehittämistä Vallilaan ja STU- DIO-talon kehittämistä Kalasatamaan. Näissä kohteissa toteutuu myös yhteisölliseen asumiseen kannustaminen ja elämäntilanteiden mukaan joustavien tilaratkaisujen monipuolisuus. Asuntotuotantotoimikunta on käsitellyt alueellisen eriarvoistumisen, segregaation välttämiseen liittyviä asioita monipuolisesti vuoden aikana pidetyissä kokouksissaan. Segregaation ennaltaehkäisemisen kannalta on tärkeää, että ATT:n tuotannossa huomioidaan eri hallintamuotojen rakentaminen kaupungin tavoitteiden mukaisessa suhteessa. Toimikunnassa on pidetty tärkeänä myös korjausrakentamisen avulla parantaa alueiden arkkitehtonista ilmettä ja kilpailukykyä. Toimintavuonna merkittävin korjausrakentamisen alue on ollut Jakomäki. Asuntotuotantotoimikunnan tehtävänä on myös antaa kaupunginhallitukselle asiantuntijalausuntoja pyydetyistä asioista. Toimintavuoden aikana toimikunta antoi lausunnot muun muassa seuraavista asioista: - Helsingin kaupungin hankintastrategia - Aloite peruskorjausyhtiön perustamisesta - Täydennysrakentamistyöryhmän loppuraportti - Talousarvioaloite kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi riittävän määrärahan avulla - Helsinki-Vantaa selvitys - Maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelma 2012 Meillä poliitikoilla on usein tapana hiipiä paikalle poseeraamaan toisten kaatamien saaliiden äärelle. Toimikunnan puheenjohtajana minulla on jälleen ollut ilo röyhistellä useammankin ATT:n ammattilaisosaamiselle tulleen huomionosoituksen johdosta. Arabianrannassa sijaitseva ATT:n uudisrakennuskohde on juuri palkittu Betoniteollisuus ry:n toimesta vuoden 2011 betonirakenteena. Vastaavanlainen tunnustus, Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin ATT:lle edellisenäkin vuonna. Vastikään myös ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa palkittiin vuoden 2011 asuntovaikuttajana. Valinnan perusteluissa korostui ATT:n johtajansa kautta edustama merkittävä rooli kaupungin vuokra-asuntotuotannon, erityisryhmien vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja Hitasin rakennuttajana ja peruskorjaajana. Koko ATT:ta mairittelevia perusteluja kannattaa siteerata jopa suoraan: ATT:llä on vahva kokemus niin modernien ja moni-ilmeisten betonikerrostalojen rakennuttamisesta kuin puukerrostalojen sekä vaativien peruskorjausten ja täydennysrakennuskohteiden toteuttamisesta. Nykytuotanto on valtaosin A- energialuokan taloja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota sisäilman hallintaan. Uusista innovaatiosta mainitaan Vallilaan valmistumassa oleva CITY-talo ja Kalasatamaan rakennettava STUDIO-talo, joiden erityispiirteisiin kiitellään autottomuutta, yhteisöllisyyttä kerroskohtaisine yhteistiloineen sekä joustavia tilaratkaisuja. Vaikka työ tekijäänsä kiittää, tällaiset ulkopuoliset tunnustukset ovat aina arvokkaita. Ei vähiten Helsingin kaupungin tapaisessa suuressa kokonaisorganisaatiossa, jonka ylimmällä päätöksentekotasolla valtuustossa ei aina huomio muuten ulotu kaikille toiminnan tasoille. Helsingissä toki kaikki päättäjät tietävät ja tunnustavat kalliin asumisen epäedulliset oheisvaikutukset sekä alueen sosiaaliseen että taloudelliseen kehitykseen. Keinojen etsimisessä välineet vain ovat harmillisen usein vähissä. Mitä syvemmälle Helsingin asuntomarkkinoiden syövereihin sukeltaa, sitä selvemmäksi käy kaupungin oman tuotannon merkitys. Asuntotuotantotoimikunnan lähitulevaisuuden haasteet eivät ole erityisen uusia ja yllättäviä. Yhä painokkaammin on etsittävä poikkihallinnollisia ratkaisuja, jotta kaupungin omalle tuotannolle saataisiin osoitettua riittävästi kaikissa halutuissa hallintamuodoissa kustannustaloudellisestikin toteuttamiskelpoisia tontteja. Toisaalta asumisen yleiset laatuongelmat ovat tiedossa. Siksi on tärkeää nähdä ne laadulliset panostukset, joita tehdään kaupungin omaan tuotantoon. Tällä tiellä tärkeitä ovat myös juuri palkinnoillakin noteeratut asumisen sosiologiaan ja teknologiaan liittyvät kokeilut. Perinteisesti poliittisella tasolla on liikaa tuijotettu asumisen keskimääräisiä neliöitä ja neliöhintoja samalla kun pitäisi vakavasti etsiä uusia ratkaisuja muuttuvien asumismieltymysten tehokkaampaan toteuttamiseen. Näistä aineksista on etsittävä myös ratkaisuja alueellisen eriarvoisuuden kasvamiseen Helsingissä. Toki muistaen että asumisen politiikka ei ole vain asuntojen rakentamista vaan vaatii koko kaupungin kehittämisen näkökulman yhdistämistä siihen. Ilman omaa asuntotuotantoa kaupunki olisi tämän haasteiden saariston edessä melkoisen aseeton. Tuomas Rantanen Kirjoittaja on asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu 8 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 9
Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Asuntotuotantotoimisto Hankesuunnittelu Hankesuunnittelupäällikkö Henna Helander Kuvassa Askeleetliikuntakampanjaan osallistunutta henkilöstöä. Asuntotuotantotoimiston (ATT) tavoitteena on rakentaa maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelmassa edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosittain ovat: MA-ohjelma 2008 2017 Valtion tuella rakennettavat vuokra-asunnot 50 % 750 asuntoa Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot 40 % 600 asuntoa Sääntelemättömät omistusasunnot korkeintaan 10 % 150 asuntoa Yhteensä 1 500 asuntoa / vuosi ATT on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen kaupungin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2011 oli 1 276 asuntoa. Vuosittainen tuotanto-ohjelma esitetään hyväksyttäväksi asuntotuotantotoimikunnalle. Hyväksytyssä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2011 uudistuotannon määrä oli 1 213. Ohjelmasta toteutui 1 075 asunnon rakentaminen. Kaikkia hankkeita ei saatu käynnistettyä, koska osa kohteista ei saanut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) rahoitusta niiden kalleuden takia, eikä kaupunki myöntänyt niille riittävää määrää esirakentamisrahaa rakennuspaikasta aiheutuvien normaalista tasosta poikkeavien kustannusten kompensoimiseksi. Yksittäisiä käynnistymisen esteitä olivat urakkakilpailun epäonnistuminen ja urakkatarjouksen hylkääminen tarjouspyynnön vastaisena tai urakkatarjouksen hylkääminen liian kalliina. Yksittäisenä esteenä oli myös alueen kunnallistekniikan viivästyminen. Peruskorjauksen tuotantotavoite oli 406 asuntoa. Tavoite saavutettiin. Vuoden 2011 aikana valmistui kolmetoista uudishanketta, sisältäen yhteensä 473 asuntoa. Näistä 190 on vuokraasuntoja, 84 asumisoikeusasuntoja, 176 Hitas-omistusasuntoja ja 23 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Vuoden 2011 aikana valmistui kuusi kiinteistöyhtiön korjaushanketta sisältäen yhteensä 1 168 asuntoa. Laadukkaan asumisen Helsinki MA-ohjelma 2008 2017, Laadukkaan asumisen Helsinki, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka. Asunto- ja maapoliittiset päämäärät lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitusja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta Ohjelmakauden 2008 2017 tavoitteista ja toimenpiteistä Tavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotannon määrä keskimäärin 5 000 asuntoon vuodessa. Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa. Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupunkimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen tukeminen. MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennysrakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Vanhan asuntokannan parantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa. Henkilöstön määrä edelleen kasvussa Vuonna 2011 ATT:ssa toimi kaksi osastotasoista yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallinto- ja talousyksikkö. Näiden lisäksi organisaatioon kuului hankesuunnittelutiimi. ATT:llä oli vuoden lopussa yhteensä 62 työntekijää, joista vakinaisia 59 ja määräaikaisessa työsuhteessa kolme työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kuuden vakinaisen ja yhden määräaikaisen työntekijän verran. Vuoden aikana palkattiin yksitoista uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä kaksi määräaikaiseen työsuhteeseen. Yksi määräaikainen työsuhde vakinaistettiin. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan palvelukseen oli 4,69 %. Henkilöstön keski-ikä on edelleen laskenut. Vuoden 2011 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta (49,0)*. Henkilöstöstä naisia oli 39 % (42) ja miehiä 61 % (58). Yli 90 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. (* suluissa edellisen vuoden tiedot) Vakinainen henkilöstö 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 49 47 52 53 59 Perehdyttämisen merkitys korostui Ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi koulutusta toteutui yhteensä 295,5 päivää (260) eli 4,8 päivää (4,7) henkilöä kohden. Painopisteitä koulutuksessa olivat rakennuttajahenkilöstön pätevöitymiskoulutukset, hankintalaki ja alan ajankohtaistilaisuudet. Runsaasti koulutuspäiviä kertyi myös Ahjo-asianhallintajärjestelmän ja taloushallinnon Laske-järjestelmän käyttöönottoon liittyvistä koulutustilaisuuksia. Perehdyttämisellä ja työssä oppimisella on ollut vuoden 2011 aikana merkittävä rooli osaamisen kehittämisessä vilkkaasta rekrytoinnista johtuen. Rakennuttamisyksikkö Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Työhyvinvointi vuoden painopistealueena Toimintavuonna keskityttiin työhyvinvointiin liittyviin asioihin. ATT:n työhyvinvointipäivä pidettiin alkuvuodesta Vierumäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen merkeissä. Syksyllä henkilöstö osallistui Kuntoliikuntaliiton Askeleet-kampanjaan, mikä innosti monia liikkumaan tavallista enemmän. Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi laatu- ja palautepäivää, joilla käsiteltiin ajankohtaisia aiheita koko henkilöstön kesken. Keväällä pohdittiin koko henkilöstön voimin ideoita tuottavuuden parantamiseen. Syyskuussa pidetyn koulutuspäivän teemana oli työyhteisötaidot. Osaamiskartoitus nosti esiin kehittämistarpeita Vuoden loppupuolella toteutettiin myös osaamiskartoituskysely koko henkilöstölle. Kyselyjen tulosten pohjalta päätettiin muun muassa järjestää kehityskeskusteluvalmennus koko henkilöstölle sekä otettiin seuraavan vuoden tavoitteeksi tiedonkulun parantaminen. Hallinto- ja talousyksikkö Yksikönjohtaja Markku Nyyssölä 10 Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 11