Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostusja näkyvyysmallinnukset

Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostusja näkyvyysmallinnukset Lestijärvi, turbiiniryhmä 1 Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari Numerola Oy

Tulosten käyttö- ja jakeluoikeudet Tämä raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan raportissa mainitun vastaanottajan käyttöön. Asiakas voi kuitenkin käyttää tämän selvityksen tuloksia lähtötietoina raportissa mainitun kohteen tuulivoimaan liittyvissä jatkoselvityksissä ja suunnittelutyössä (ympäristöselvitykset, kaavoitus jne.) sekä hankkeiden toimijoiden valinnassa. Tulosten jakelu selvitysten osapuolille (esim. hankekehittäjä, kaavoittaja, viranomaiset) on myös sallittu luottamuksellisena, mutta tieto jakelusta on toimitettava Numerola Oy:lle. Muutoin aineiston esittely ja jakaminen edellyttävät Numerolan lupaa. 2

Projektiraportin nimi ja kirjoittajat Tuulivoimakohteen melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysmallinnukset: Lestijärvi, turbiiniryhmä 1 Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Riku Suutari, Numerola Oy Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Mika Virtanen Aineiston käyttöoikeus Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio 1.0-1.5.2012 (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) alaista materiaalia. Tiivistelmä Raportti sisältää arviot Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan kokonaisuuden (turbiiniryhmä 1) aiheuttamista melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysvaikutuksista. Arvioinnit tehdään laskennallisten menetelmien avulla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso lasketaan turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamalla maksimiäänitehotasolla 104,5 db(a) sekä äänitehotasojen taajuusjakaumalla. Melumallinnuksessa noudatetaan ympäristöministeriön julkaisemaa mallinnusohjeistusta. Välkevaikutuksen laskennassa huomioidaan paikalliset meteorologiset aineistot tuulisuusjakaumasta ja auringonpaisteen määrästä. Tulosten arvioinnissa käytetään ympäristöhallinnon esittämiä ohjearvoja tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Paikka ja aika Jyväskylä 12.1.2015 Projektin vastuuhenkilöt Erkki Heikkola Asiatarkastus Pasi Tarvainen 3

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 5 2 Melumallinnus... 7 2.1 Melumallinnusohjeistus... 7 2.2 Ohjearvot... 8 2.3 Kokonaismelun mallinnus... 9 2.4 Matalataajuisen melun mallinnus... 13 3 Välkevarjostusmallinnus... 15 3.1 Välkevarjostus... 15 3.2 Ohjearvot... 15 3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto... 15 3.4 Välkevarjostusvaikutus... 17 4 Näkyvyysanalyysi... 20 5 Johtopäätökset... 22 6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista... 23 7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit... 24 8 Välkevaikutusten ajoittuminen... 28 4

1 Johdanto Tässä selvityksessä arvioidaan Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan aiheuttaman äänen, välkevarjostuksen ja näkyvyyden vaikutusta. Turbiiniryhmä 1 on osa Lestijärvelle suunnitellun 109 voimalan kokonaisuutta. Turbiinien paikat on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja koordinaatit on annettu taulukossa (Taulukko 1). Karttaan on merkitty turbiinien sijoittelussa käytetyn alueen rajat. Analyysit perustuvat turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamiin teknisiin tietoihin (maksimiäänitehotaso 104,5 db(a), roottorin halkaisija 131 m, napakorkeus 144 m). Taulukko 1: Turbiiniryhmän 1 sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa ja maaston korkeus turbiinipaikoilla. Turbiini E N korkeus [m] T64 380675 7045685 151,1 T65 380942 7045321 149,8 T67 383651 7041738 153,7 T68 383899 7041337 152,9 T69 384700 7041156 149,8 T70 385431 7041328 150,3 T71 383637 7040470 164,9 T72 384333 7040654 155,0 T73 385235 7040840 149,9 T74 385836 7040754 150,7 T75 386548 7040998 152,6 T76 383462 7039775 168,8 T77 384379 7039899 160,5 T78 385145 7040161 156,4 T79 385542 7039848 155,5 T80 383821 7039065 167,1 T81 384384 7039269 163,0 T82 384963 7039358 161,0 T83 385286 7039035 156,0 T84 381271 7043941 155,8 T85 381904 7044010 149,9 T86 382000 7043382 153,9 T87 381803 7042744 160,7 T88 381206 7041445 170,7 T89 381971 7041541 169,5 T90 382320 7042307 158,7 T91 382780 7042023 163,2 T92 383237 7041951 159,4 T94 381586 7042283 167,7 T95 381451 7043489 154,8 T107 386007 7041312 151,5 5

Kuva 1: Ryhmän 1 tuulivoimaloiden sijainnit Lestijärvellä. 6

2 Melumallinnus Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60-4 000 Hz) melusta 1,2. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla, ja se on lapojen pyörimisen vuoksi jaksottaista ja sisältää myös matalataajuisia komponentteja. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun voimakkuuteen, taajuuteen ja ajalliseen vaihteluun vaikuttavat erityisesti voimalatyyppi, voimaloiden lukumäärä, niiden etäisyys tarkastelupisteeseen ja tuulen nopeus. Melun leviäminen ympäristöön riippuu paikallisten maasto-olosuhteiden lisäksi hetkellisistä sääoloista kuten tuulen nopeudesta ja ilmakehän tasapainotilasta. Tarkempia taustatietoja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna julkaisuihin 1,2,3. Ympäristöministeriö on julkaissut 28.2.2014 ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamiseen 4. Ohjeessa on annettu tietoja mallinnusmenettelyistä arvioitaessa tuulivoimaloiden aiheuttamaa melukuormitusta ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa ja soveltamisessa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa menettelyissä. Ohjeissa määritellään yksityiskohtaisesti käytettävät mallit, niiden parametrit ja lähtötiedot sekä tulosten esittämistavat. Yksityiskohtainen ohjeistus on koettu tarpeelliseksi, jotta mallinnustulokset olisivat aina tekijöistä riippumatta vertailukelpoisia keskenään. Tämän raportin melumallinnus on toteutettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti. 2.1 Melumallinnusohjeistus Melumallinnuksen lähtötietona tulisi käyttää valmistajan ilmoittamia ja standardin IEC TS 61400-1 mukaisten mittausten perusteella määritettyjä äänitehotason tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama declared value tai warranted level, jossa varmuus melupäästön mahdollisessa verifioinnissa on noin 95 %). Äänitehotasot on ilmoitettava 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20-10 000 Hz ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5-8 000 Hz, ja ne tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melumallinnuksen epävarmuus on tarkastelussa ja ohjeistuksessa sisällytetty laskennassa käytettyyn tuuliturbiinien melupäästön arvoon, jolloin mallinnustuloksia voidaan suoraan verrata suunnitteluohjearvoihin ilman erillistä epävarmuustarkastelua, ja äänen etenemisen ja ympäristöolosuhteiden mallinnukseen voidaan käyttää vakioituja sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Lisäksi tiedossa tulee olla melupäästöön mahdollisesti liittyvät erityisen häiritsevät melukomponentit: melun kapeakaistaisuus, melun impulssimaisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän vaikutukset oletetaan sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä mallinnusohjeistuksessa edellytetä niiden erillistä tarkastelua. Mikäli tuuli- 1 C. Di Napoli: Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, 2007. 2 S. Uosukainen: Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, 2010. 3 D. Siponen: Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR-00951-11, 2011. 4 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, Ympäristöhallinnon ohjeita 2 2014, Ympäristöministeriö. 7

voimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisia komponentteja, laskennan lähtöarvoihin voidaan lisätä sanktio. Käytettävän turbiinityypin melupäästön ei tiedetä sisältävän tonaalisia komponentteja, joten lähtöarvoina käytetään valmistajan ilmoittamaa kokonaisäänitehotasoa sekä sitä vastaavaa taajuusjakaumaa. Äänen etenemislaskennassa käytetään ohjeen mukaisia ISO 9613-2 -standardiin perustuvia sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Maaston pinnan laatu ja muoto otetaan mallinnuksessa erillisinä huomioon. Lisäksi pienitaajuisen äänen eteneminen tulee mallintaa erikseen ohjeistuksessa määritellyn erillislaskennan avulla, joka perustuu Tanskassa annettuun ohjeistukseen, jonka parametreja on mukautettu Suomen olosuhteisiin 5. Laskennassa otetaan huomioon geometrinen etäisyysvaimennus sekä ohjeistuksen mukaiset ilmakehän absorption ja maastovaikutuksen parametrit. Pienitaajuisen äänen tarkastelu tehdään erikseen 1/3-oktaaveittain taajuusalueella 20-200 Hz melulle merkittävimmin altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella. Laskennan tarkoituksena on tuottaa tieto ulkomelutasoista terssikaistoittain, ja sen perusteella voidaan arvioida rakennuksen sisämelutaso oletetulla ääneneristävyydellä. 2.2 Ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset ohjearvot 6. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot määritetään melun A- painotettuina päivä- (klo 07-22) ja yöajan (klo 22-07) ekvivalenttimelutasoina ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle 7 on määritelty vastaavat ohjearvot tuulivoimatuotannon suunnittelulle. Ympäristöhallinnon antamat suunnitteluohjearvot eivät ole lainvoimaisia. Sekä valtioneuvoston päätöksen että ympäristöhallinnon antamissa ohjearvoissa määritellään, että mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai että se on selvästi amplitudimoduloitunutta, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Uuden melumallinnusohjeistuksen mukaan näiden vaikutusten oletetaan lähtökohtaisesti sisältyvän valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niihin liittyvää sanktiota edellytetä tehtäväksi. Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 2). 5 J. Jakobsen: Danish regulation for low frequency noise from wind turbines, Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control 31(4), 2012. 6 VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu 29.10.1992. 7 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012, Ympäristöministeriö, 2012. 8

Taulukko 2: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla (VNp993/92) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla (VNp993/92) Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet (Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012) Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) (Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012) Päivä 07-22 L Aeq [db] Yö 22-07 L Aeq [db] 55 50 45 40 45 40 40 35 Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunut, mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. Tuulivoimaloiden aiheuttaman matalataajuisen melun arviointiin ei ole Suomessa annettu ohjearvoja. Asumisterveysohje antaa ohjeelliset enimmäisarvot pienitaajuiselle yöaikaiselle melulle sisätiloissa 8. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain painottamattomille tunnin keskiäänitasoille, ja ne on lueteltu taulukossa (Taulukko 3). Ohjeistuksen mukaiset mallinnustulokset vastaavat pienitaajuisen melun tasoa ulkotiloissa, joten ne eivät ole suoraan verrannollisia Asumisterveysohjeen arvoihin. Ulkomelutasojen avulla voidaan kuitenkin arvioida sisämelutasoja, kun rakennuksen vaipan ääneneristävyys tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Taulukko 3: Asumisterveysohjeen ohjearvot sisämelulle terssikaistoittain. Desibeliarvot ovat taajuuspainottamattomia. Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Äänitaso L Aq,1h [db] 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 2.3 Kokonaismelun mallinnus Tuulivoimaloiden kokonaismelun mallinnus on suoritettu SoundPLAN-ohjelmistolla (versio 7.2) ISO 9613-2 - laskentastandardin mukaisesti. Mallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamaa maksimiäänitehotasoa 104,5 db(a) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m. Näyttöä turbiinityypin melun kapeakaistaisuudesta, impulssimaisuudesta tai amplitudimodulaatiosta ei ole tiedossa, joten siihen liittyvää sanktiota ei ohjeistuksen mukaan tule huomioida. Maaston korkeusaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen aineistoa Korkeusmalli 10 m, jonka pystysuuntainen tarkkuus on 1,4 m ja vaakasuuntainen resoluutio 10 m. Melutasot tuulivoimaloiden ympäristössä laskettiin hilapisteistöön, jonka korkeus on (ohjeistuksen mukaisesti) 4 m maanpinnasta ja vaakaresoluutio 10 m. Ilmakehän absorption aiheuttama vaimennus, äänen suuntaavuus ja sääolo- 8 Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003. 9

suhteiden vaikutus äänen etenemiseen on määritetty ympäristöministeriön ohjeistusten mukaisesti. Tuulivoimalan sijoituspaikan ympäristössä maaston vaikutuskerroin on ollut maa-alueilla 0,4 ja vesialueilla 0,0. Korkeuserot tuulivoimaloiden ja melulle altistuvien rakennusten välillä ovat alle 60 m, joten maanpinnan muotoon liittyvää korjausta ei ole tehty. Akustisen laskennan lähtötiedoista ja parametreista on tehty yhteenveto lukuun 6. Kuvassa (Kuva 2) on esitetty Lestijärven 109 voimalan kokonaisuutta lähimpänä (alle 2 km etäisyydellä) sijaitsevien asuin- ja lomarakennusten sijainnit turbiiniryhmän 1 ympäristössä. Näiden rakennusten kohdilla on laskettu voimaloiden aiheuttamat äänitasot ja verrattu tasoja ympäristöhallinnon ohjeissa annettuihin ohjearvoihin. Kuva 2: Tuulivoimaloita lähimpänä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset. Meluvaikutus Ryhmän 1 turbiinien aiheuttama mallinnettu A-painotettu kokonaisäänitaso on esitetty karttakuvana (Kuva 3). Alueen rakennustieto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoon, jossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Tietoja rakennusten käyttötarkoituksesta on täydennetty 10

asiakkaalta saatujen tietojen perusteella. Karttakuviin on merkitty A-painotettujen äänitasojen 35 db, 40 db, 45 db ja 50 db mukaiset vyöhykkeet. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja. Mallinnustulosten perusteella melutasot jäävät ohjearvojen alapuolelle kaikkien alueen rakennusten kohdilla. Kokonaismelun äänitasoja lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla verrattuna ympäristöhallinnon antamiin ohjearvoihin on havainnollistettu kaaviokuvissa (Kuva 4 ja Kuva 5). Raportin luvussa 7 on lueteltu kokonaismelun tasot niiden asuin- ja lomarakennusten kohdilla, joilla taso ylittää 30 db(a) (57 asuinrakennusta ja 6 lomarakennusta). Kuva 3: A-painotetut äänitasot turbiinin Nordex N131 äänitehotasolla 104,5 db(a). 11

<-5 6-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 24-25 26-27 28-29 30-31 32-33 34-35 36-37 38-39 40-41 42-43 44-45 Loma-asuntoja [kpl] <-5 6-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 24-25 26-27 28-29 30-31 32-33 34-35 36-37 38-39 40-41 42-43 44-45 Asuinrakennukset [kpl] 60 A-painotettu kokonaisäänitaso ympäristön asuinrakennuksilla 50 40 30 20 Ohjearvoylitys Turbiiniryhmä 1 10 0 Kokonaisäänitaso [db(a)] Kuva 4: Asuinrakennusten lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 1 tapauksessa. 40 A-painotettu kokonaisäänitaso ympäristön lomaasunnoilla 35 30 25 20 15 10 Ohjearvoylitys Turbiiniryhmä 1 5 0 Kokonaisäänitaso [db(a)] Kuva 5: Loma-asuntojen lukumäärät eri kokonaismeluvyöhykkeillä turbiiniryhmän 1 tapauksessa. 12

2.4 Matalataajuisen melun mallinnus Matalataajuisen melun laskenta on suoritettu ympäristöministeriön mallinnusohjeistuksen mukaisesti 4. Laskennan lähtötietona on käytetty valmistajan ilmoittamaa äänitehotasojen taajuusjakaumaa 1/3- oktaaveittain taajuuksille 20-200 Hz. Mallinnuksen tuloksena saatavat äänitasot ovat taajuuspainottamattomia. Meluvaikutus Matalataajuisen melun arvioinnissa käytetään Suomen asumisterveysohjeissa määriteltyjä taajuuskohtaisia ohjearvoja, jotka antavat ohjeelliset yöaikaiset sisämelutasot pienitaajuiselle melulle (Taulukko 3). Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen mallinnus antaa matalataajuisen ulkomelun tasot voimaloita lähimpien kiinteistöjen kohdilla. Tulokset eivät siis ole suoraan vertailukelpoisia ohjearvojen kanssa, vaan tulkinnassa pitää huomioida myös rakennusten ulkovaipan ääneneristävyys. Ympäristöministeriön ohjeiden mukainen matalataajuisen melun laskenta perustuu Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa esitettyyn menetelmään 5, jonka parametreihin on tehty joitakin Suomen olosuhteisiin perustuvia tarkennuksia. Tanskan menetelmässä (DSO1284) on määritelty rakennuksen ääneneristävyysparametri (ΔL σ ) taajuuskaistoittain, jolloin saadaan laskettua myös sisämelutasot ja ohjearvoihin verrannolliset mallinnustulokset. Taulukossa (Taulukko 4) on esitetty Tanskan ympäristöhallinnon ohjeissa annetut ääneneristävyyden arvot. Melutasoja tarkastellaan tuulivoima-alueen lähellä sijaitsevien rakennusten kohdilla. Lisäksi lasketaan sisämelutasot käyttäen Tanskan ohjeistuksen mukaisia ääneneristysarvoja ja verrataan tuloksia Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Laskennan taajuuskohtaisia tuloksia on havainnollistettu kaaviokuvassa (Kuva 6), jossa esitetään korkeimmat ympäristön rakennuksilla saavutetut sisämelun äänitasot verrattuna Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Kaavion perusteella voi todeta, että matalataajuisen melun äänitasot jäävät selkeästi ohjearvojen alapuolelle kaikilla alueen rakennuksilla. Matalataajuisen ulko- ja sisämelun tasot lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7. Rakennusten lukumääriä eri matalataajuisen melun vyöhykkeillä on havainnollistettu kaaviokuvalla (Kuva 7), jossa jokaiselle alueen rakennukselle on laskettu taajuuksittain erotukset lasketun äänitason ja ohjearvon välillä ja haettu näistä arvoista suurin. Tämä lukema kuvaa altistuvan kohteen db-etäisyyttä annetuista ohjearvoista, ja se olisi positiivinen, mikäli ohjearvo ylittyisi jollakin taajuuskaistalla. Taulukko 4: Rakennuksen ääneneristävyyden arvot taajuuskaistoittain. Taajuus [Hz] 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Ääneneristävyys [db] (DSO1284) 6,6 8,4 10,8 11,4 13,0 16,6 19,7 21,2 20,2 21,2 22,4 13

-20 - -19-19 - -18-18 - -17-17 - -16-16 - -15-15 - -14-14 - -13-13 - -12-12 - -11-11 - -10-10 - -9-9 - -8-8 - -7-7 - -6-6 - -5-5 - -4-4 - -3-3 - -2-2 - -1-1 - 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5 -> Rakennuksia [kpl] Äänitaso [db] 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Korkein äänitaso tarkastelukohteissa taajuuskaistoittain 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista [Hz] Ohjearvon ylitys Turbiiniryhmä 1 Kuva 6: Korkeimmat taajuuskohtaiset matalataajuisen melun äänitasot ympäristön rakennuksilla. Suurin erotus kohteiden sisätilojen äänentason ja ohjearvon välillä 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Ohjearvoylitys Turbiiniryhmä 1 Desibeliero ohjearvoon [db] Kuva 7: Matalataajuisen melun äänitasojen ero ohjearvoon verrattuna alueen rakennusten kohdalla. 14

3 Välkevarjostusmallinnus 3.1 Välkevarjostus Välkevarjostuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa Aurinko paistaa tarkastelupisteeseen pyörivän roottorin läpi. Tällöin katselija havaitsee välkkyvän varjon, joka voi ulottua pisimmillään 1-3 km etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja kestoon vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija, vuoden- ja vuorokaudenaika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Välkevaikutuksen kohdistuminen tiettyyn kohteeseen voidaan ajoittaa tarkasti, joten välkevaikutusta voidaan rajoittaa ohjelmoimalla tuulivoimala pysähtymään välkkeen kannalta kriittisiksi ajoiksi. Suomen sijainnin vuoksi yksittäisen tuulivoimalan välkevaikutus kohdistuu valtaosin voimalan pohjoispuolelle (päiväaika) sekä lounais- ja kaakkoispuolille (aamu- ja ilta-ajat). Voimala aiheuttaa välkevaikutusta eteläpuolelleen vain, jos voimala sijaitsee joko Kravun kääntöpiirin eteläpuolella tai pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Välkevarjostuksen laskenta voi perustua joko ns. astronomisen maksimivälkkeen (worst case) tai todennäköisen tilanteen (real case) mallinnukseen. Astronomisen maksimivälkkeen laskennassa oletetaan, että päiväaikaan Aurinko paistaa jatkuvasti, tuulivoimalan roottori pyörii jatkuvasti, ja roottori on aina kohtisuorassa Aurinkoa kohden. Todennäköisen tilanteen mallinnuksessa otetaan huomioon paikallinen tilastollinen aineisto auringonpaisteen määrästä ja ajoittumisesta sekä tuulen suuntien ja nopeuksien jakautumisesta. Tämän selvityksen välkelaskenta perustuu todennäköisen tilanteen mallinnukseen. 3.2 Ohjearvot Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoimapuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta 7. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän suositusarvoksi 10 h. Ruotsissa vastaava suositusarvo on 8 h ja korkeintaan 30 min päivässä 9. Näiden ohjearvojen käyttö edellyttää todennäköisen välketilanteen laskentaa. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan välkevaikutusten ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää, ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. 3.3 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Tuulivoimaloiden aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin geometrisella laskentamallilla, joka huomioi auringon paikan vuoden eri aikoina, tuulivoima-alueen maastonmuodot sekä tuuliturbiinien dimensiot (Numerola Oy:n implementoima malli). Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta havainnollistetaan tasa- 9 Boverket: Vindkraftshandboken, Planering och prövning av vindkraftverk på land och i kustnärä vattenområden, 2009. 15

arvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty aiemmin mainittua turbiinityyppiä ja -mitoituksia. Tarkastelualueiden maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta Korkeusmalli 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos Auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus laskettiin 1,5 m korkeudelle maanpinnasta. Auringonpaistekulman rajana horisontista käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa. Turbiinin lapojen aiheuttama varjo heikkenee asteittain liikuttaessa etäämmälle turbiinista, eikä tietyn etäisyyden jälkeen varjo ole enää ihmissilmin havaittavissa. Tämä etäisyys riippuu turbiinin lavan leveydestä, ja esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa määritellään, että välkevarjostus huomioidaan, mikäli lapa peittää vähintään 20 % Auringosta 10,9. Käytännössä tämä asettaa lavan leveydestä riippuvan maksimietäisyyden yksittäisen turbiinin aiheuttamalle välkevaikutukselle, eikä sen ulkopuolella välkevaikutusta ole. Tässä selvityksessä välkevaikutuksen rajaetäisyytenä käytetään 1721 m, joka on yleisesti käytetty etäisyysraja tarkastellulle turbiinityypille. Saksassa käytetään 20 % auringon peittoon perustuvan välkevarjostuksen maksimietäisyyden määrittämiseen laskentakaavaa: maksimietäisyys = (5 * d * w)/1 097 780, missä d on etäisyys Aurinkoon (150 000 000 km), ja w on lavan keskimääräinen leveys 10. Tällä laskentakaavalla 1721 m rajaetäisyys vastaa lavan 2,52 m keskimääräistä leveyttä. Nordex N131 3 MW:n turbiinin valmistajalta on saatu tieto, että turbiinityypin lavan keskimääräinen leveys on 2,377 m, joten mallinnustulokset todennäköisesti yliarvioivat turbiinien aiheuttamaa todellista välkevarjostusta. Todelliseen välkevaikutukseen vaikuttavat turbiinien käyttöaste, puusto ja paikallinen säätila (pilvisyys ja tuulisuus). Jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa Auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannalta efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin tuulen suunnalla laskettua välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn turbiinin käyntinopeuksien ajallisella osuudella. Käynnistysnopeutta alemmissa tai pysäytysnopeutta korkeammissa tuulissa turbiinit ovat paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Suomen tuuliatlaksen tuulisuusestimaatti on otettu tuulivoima-alueen keskeltä korkeudelta 150 m, ja sen perusteella lasketut suuntasektorikohtaiset osuudet turbiinin käyntinopeusvälille osuville tuulille on lueteltu taulukossa (Taulukko 5). Mallinnuksessa ei ole huomioitu paikallisen puuston vaikutusta turbiinien näkyvyyteen ja välkevaikutukseen. Suomen olosuhteissa puusto rajoittaa merkittävästi näkyvyyttä turbiineille ja vähentää vuotuista välkevaikutusta. 10 Hinweise zur ermittlung und Beurteilung der optischen Immissionen von Windenergieanlagen, WEA-Schattenwurf- Hinweise, 2002. 16

Paikallinen pilvisyys on huomioitu skaalaamalla eri roottoriorientaatioilla laskettuja varjostusaikoja Seinäjoen Pelmaan sääasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta maksimipaistetuntien määrästä 11. Mittausten perusteella lasketut kuukausittaiset auringonpaisteen todennäköisyydet on koottuna taulukkoon (Taulukko 6). Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. Taulukko 5: Suuntasektorikohtaiset osuudet yli 3 m/s tuulennopeuksille Suomen tuuliatlaksen perusteella. Suuntasektori 0/180 30/210 60/240 90/270 120/300 150/330 Yli 3 m/s osuus 0,154 0,166 0,194 0,136 0,125 0,150 Taulukko 6: Auringonpaisteen kuukausittaiset todennäköisyydet Seinäjoen Pelmaan sääasemalla. Kuukausi Auringonpaisteen todennäköisyys Tammikuu 0,168 Helmikuu 0,317 Maaliskuu 0,359 Huhtikuu 0,441 Toukokuu 0,488 Kesäkuu 0,452 Heinäkuu 0,466 Elokuu 0,424 Syyskuu 0,361 Lokakuu 0,254 Marraskuu 0,171 Joulukuu 0,119 3.4 Välkevarjostusvaikutus Mallinnettu arvio todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä Lestijärven alueella on esitetty karttakuvana (Kuva 8). Eri välketuntivyöhykkeille sijoittuvien rakennusten lukumäärää on havainnollistettu pylväskaaviolla (Kuva 9). Alueella ei ole asuinrakennuksia tai loma-asuntoja, joiden kohdilla vuotuisen välkevarjostusajan odotusarvo ylittäisi rajoittavimman 8 h/a ohjearvon. Rakennuksia, joiden kohdilla välkevarjostusaika on 4-8 tuntia, on 11 kpl. Vuotuiset välkevarjostusajat lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdilla on lueteltu raportin luvussa 7. Välkevaikutuksen tarkempaa ajoittumista vuoden- ja vuorokaudenaikojen suhteen on tarkasteltu niiden kiinteistöjen kohdilla, joissa vuotuinen välke ylittää 7 tuntia. Kyseisten kiinteistöjen koordinaatit on lueteltu taulukossa (Taulukko 7), ja taulukot välkevaikutuksen ajoittumisesta vuodenajan ja vuorokaudenajan suhteen on koottu lukuun 0. Kiinteistöjen välkevaikutus ajoittuu pääosin seuraavasti: 11 P. Pirinen, H. Simola, J. Aalto, J.-P. Kaukoranta, P. Karlsson, R. Ruuhela: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010, Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1. 17

A296: marras-helmikuussa keskipäiville klo 11-13 sekä huhti- ja elo-syyskuussa alkuiltaan klo 16-18 A304 ja A303: marras-helmikuussa keskipäivälle klo 10-14 sekä huhti- ja syys-lokakuussa iltapäiviin klo 15-18 Taulukko 7: Kiinteistöt joiden kohdilla lasketaan välkevaikutuksen ajoittuminen. Tunnus E N A296 382077 7045259 A304 383546 7043220 A303 383517 7043261 Kuva 8: Tuulivoimaloiden aiheuttama välketuntien määrä Lestijärven alueella, turbiiniryhmä 1. 18

Rakennusten määrä 60 50 40 30 20 10 0 1-4 h/a 4-6 h/a 6-8 h/a >8 h/a Vuotuinen välkevarjostusaika Kuva 9: Rakennusten lukumäärät eri välkevaikutusvyöhykkeillä. 19

4 Näkyvyysanalyysi Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita. Analyysissä käytettiin 177 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla, joka on turbiinien napakorkeus (144 m) + puolet roottorin lavan pituudesta (65,5 m). Analyysissä siis vaaditaan, että lavan ollessa pystyasennossa siitä tulee näkyä korkeussuunnassa yli puolet, jotta turbiini oletetaan maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1,65 m maanpinnasta. Maaston muotojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina käytettiin Corine Land Cover 2006 -paikkatietoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA) siten, että seka- ja havumetsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä. Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitysluokasta. Lisäksi on huomioitava, että nk. Corine-aineisto ei välttämättä ole täysin ajantasaista: metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysituloksessa metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei välttämättä vastaa todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös puiden ja kasvillisuuden lomasta. Kuvassa (Kuva 10) on esitetty voimalasijoittelua vastaavan näkyvyysanalyysin tulokset. Tuloksesta käy ilmi, kuinka monta tuulivoimalaa on nähtävissä mistäkin maaston kohdasta. Alle 3 km:n etäisyydellä tuulivoimalat pääsääntöisesti dominoivat maisemaa 12. Näkyvyysanalyysin mukaan tällä etäisyydellä voimaloiden maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pohjoispuolella Lestijärven rannalla kulkevan Kantatie 58:n varrelle, jossa sijaitsee mm. Lestijärven taajama-alue. Muita merkittäviä näkymäalueita ovat voimaloiden koillispuolella sijaitsevat peltoaukeat sekä kaakkoispuolella sijaitseva arvokas maisema-alue (Similänperän peltoaukea). Noin 3-5 km:n etäisyydellä tuulivoimalat näkyvät vielä maisemassa selkeästi ja mittasuhteiltaan suurena. Näillä etäisyyksillä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu Lestijärven rannoilla sijaitsevaan lomaasutukseen. Alue on määritelty arvokkaaksi maisema-alueeksi Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Noin 5-7 km etäisyydellä merkittävin näkyvyysvaikutus kohdistuu myös Lestijärven maisema-alueelle. Tältä etäisyydeltä voimalat eivät ole kuitenkaan hallitsevia maisemassa. 12 E. Weckman: Tuulivoimalat ja maisema, Suomen Ympäristö 5, 2006. 20

Kuva 10: Tuulivoimaloiden näkyminen ympäristössä maastomuodot ja metsät huomioituna, turbiiniryhmä 1. Karttaan on merkitty kolme etäisyysvyöhykettä tuulivoimaloista. 21

5 Johtopäätökset Raportissa on esitetty Lestijärven kunnan alueelle suunnitellun 31 tuulivoimalan ympäristölleen aiheuttaman melu-, välkevarjostus- ja näkyvyysvaikutuksen laskennalliset arviot. Voimalaryhmä on osa (ryhmä 1) Lestijärvelle suunniteltua 109 voimalan kokonaisuutta. Melumallinnuksessa on käytetty turbiinityypin Nordex N131 3 MW valmistajan ilmoittamaa maksimiäänitehotasoa 104,5 db(a) ja äänen taajuusjakaumaa sekä napakorkeutta 144 m. Mallinnusten perusteella ympäristöministeriön melutasojen ohjearvot eivät ylity alueen asuntojen kohdilla. Matalataajuisen melun tasot pysyvät kaikkien rakennusten kohdalla Asumisterveysohjeessa asetettujen arvojen alapuolella. Vuotuinen mallinnettu välkevaikutusaika alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdilla jää alle rajoittavimman 8 h/a ohjearvon. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen pohjoispuolella Lestijärven rannalla kulkevan Kantatie 58:n varrelle, jossa sijaitsee mm. Lestijärven taajama-alue, sekä Lestijärven rannoilla sijaitsevalle loma-asutukselle. Muita merkittäviä näkymäalueita ovat voimaloiden koillispuolella sijaitsevat peltoaukeat sekä kaakkoispuolella sijaitseva arvokas maisema-alue (Similänperän peltoaukea). 22

6 Yhteenveto melumallinnuksen tiedoista Tekijä: Vastaanottaja: Kohde: Erkki Heikkola, Mika Laitinen, Numerola Oy Mika Virtanen, YIT Rakennus Oy Lestijärvi, turbiiniryhmä 1 (31 voimalaa) Mallinnusohjelma: SoundPlan, versio 7.2 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimalan tiedot Valmistaja ja tyyppi Nimellisteho Napakorkeus Roottorin halkaisija Äänitehotaso Nordex N131 3 MW 144 m 131 m 104,5 db(a) (tuulennopeudella 8 m/s 10 m korkeudella) Valmistajan ilmoittama takuuarvo Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus/ ei tonaalisuus Impulssimaisuus ei Merkityksellinen sykintä ei Laskennan parametrit Laskentakorkeus 4 m Laskentaruudun koko 10 m x 10 m Suhteellinen kosteus 70 % Lämpötila 15 C Maastoparametri 0 (vesialueet) 0,4 (maa-alueet) Meteorologinen korjaus 0 Maastomallin tiedot Lähde Vaakaresoluutio Pystyresoluutio Korkeusmalli 10 m, Maanmittauslaitos 10 m 1,4 m Melulle altistuvat kohteet (melutaso ylittää ohjearvon) Lomarakennukset 0 kpl Asuinrakennukset 0 kpl 23

7 Kiinteistökohtaiset äänitasot ja välketunnit Seuraavaan taulukkoon on koottu kiinteistökohtaiset kokonaismelun (L pa ) ja matalataajuisen melun tasot sekä vuotuisen välkevaikutuksen määrä niiden kiinteistöjen kohdilla, joissa kokonaismelun taso on yli 30 db(a). Taulukossa on annettu vertailukiinteistöjen sijaintikoordinaatit ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistossa. Muiden alueen kiinteistöjen kohdilla melutasot ovat alhaisemmat, ja välkevaikutus jää alle 8 tunnin ohjearvon. ID ETRS-TM35FIN L pa Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 A304 383546 7043220 35,8 50,5 50,2 47,5 47,6 46,4 45,3 42,3 42,2 38,4 35,3 34,3 7:36 43,9 41,8 36,7 36,2 33,4 28,7 22,6 21,0 18,2 14,1 11,9 A303 383517 7043261 35,6 50,5 50,1 47,4 47,6 46,3 45,3 42,2 42,2 38,4 35,3 34,3 7:24 43,9 41,7 36,6 36,2 33,3 28,7 22,5 21,0 18,2 14,1 11,9 A122 385232 7042518 35,5 50,4 50,0 47,3 47,5 46,2 45,1 42,1 42,0 38,2 35,1 34,1 6:12 43,8 41,6 36,5 36,1 33,2 28,5 22,4 20,8 18,0 13,9 11,7 A123 385245 7042613 35 50,0 49,7 47,0 47,1 45,9 44,8 41,8 41,7 37,9 34,8 33,7 4:18 43,4 41,3 36,2 35,7 32,9 28,2 22,1 20,5 17,7 13,6 11,3 A305 383840 7043253 34,7 50,0 49,6 46,9 47,0 45,8 44,7 41,7 41,6 37,8 34,7 33,6 4:18 43,4 41,2 36,1 35,6 32,8 28,1 22,0 20,4 17,6 13,5 11,2 A67 385051 7042715 34,6 49,9 49,5 46,8 47,0 45,7 44,6 41,6 41,5 37,7 34,6 33,5 4:48 43,3 41,1 36,0 35,6 32,7 28,0 21,9 20,3 17,5 13,4 11,1 A70 385096 7042721 34,5 49,8 49,5 46,8 46,9 45,7 44,6 41,5 41,4 37,6 34,5 33,4 3:48 43,2 41,1 36,0 35,5 32,7 28,0 21,8 20,2 17,4 13,3 11,0 A296 382077 7045259 34,5 49,0 48,7 46,0 46,1 44,9 43,8 40,8 40,7 36,9 33,8 32,8 7:54 42,4 40,3 35,2 34,7 31,9 27,2 21,1 19,5 16,7 12,6 10,4 A69 385019 7042766 34,4 49,8 49,4 46,7 46,8 45,6 44,5 41,5 41,4 37,6 34,4 33,3 3:42 43,2 41,0 35,9 35,4 32,6 27,9 21,8 20,2 17,4 13,2 10,9 A68 385043 7042792 34,2 49,7 49,3 46,6 46,7 45,5 44,4 41,4 41,3 37,5 34,3 33,2 2:36 43,1 40,9 35,8 35,3 32,5 27,8 21,7 20,1 17,3 13,1 10,8 A66 385039 7042825 34 49,6 49,2 46,5 46,7 45,4 44,3 41,3 41,2 37,4 34,2 33,1 2:36 43,0 40,8 35,7 35,3 32,4 27,7 21,6 20,0 17,2 13,0 10,7 A302 383649 7043574 34 49,5 49,2 46,5 46,6 45,4 44,3 41,2 41,1 37,3 34,2 33,1 2:24 42,9 40,8 35,7 35,2 32,4 27,7 21,5 19,9 17,1 13,0 10,7 A64 385077 7042850 33,9 49,5 49,1 46,4 46,5 45,3 44,2 41,2 41,1 37,2 34,1 33,0 1:12 42,9 40,7 35,6 35,1 32,3 27,6 21,5 19,9 17,0 12,9 10,6 A138 386666 7038984 33,7 48,9 48,6 45,8 46,0 44,7 43,6 40,6 40,5 36,7 33,6 32,5 5:42 42,3 40,2 35,0 34,6 31,7 27,0 20,9 19,3 16,5 12,4 10,1 A301 383130 7044326 33,7 49,1 48,7 46,0 46,1 44,9 43,8 40,8 40,7 36,8 33,7 32,6 3:18 42,5 40,3 35,2 34,7 31,9 27,2 21,1 19,5 16,6 12,5 10,2 A65 385042 7042891 33,6 49,4 49,0 46,3 46,5 45,2 44,1 41,1 41,0 37,1 34,0 32,9 1:12 42,8 40,6 35,5 35,1 32,2 27,5 21,4 19,8 16,9 12,8 10,5 24

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 A300 383165 7044311 33,6 49,0 48,7 45,9 46,1 44,8 43,7 40,7 40,6 36,8 33,6 32,5 3:12 42,4 40,3 35,1 34,7 31,8 27,1 21,0 19,4 16,6 12,4 10,1 A294 382571 7045036 33,4 48,6 48,2 45,5 45,7 44,4 43,3 40,3 40,2 36,3 33,2 32,1 4:18 42,0 39,8 34,7 34,3 31,4 26,7 20,6 19,0 16,1 12,0 9,7 A299 383162 7044368 33,2 48,9 48,5 45,8 46,0 44,7 43,6 40,6 40,5 36,6 33,5 32,4 3:06 42,3 40,1 35,0 34,6 31,7 27,0 20,9 19,3 16,4 12,3 10,0 A63 385122 7042954 32,9 49,1 48,8 46,1 46,2 45,0 43,9 40,8 40,7 36,9 33,7 32,6 1:12 42,5 40,4 35,3 34,8 32,0 27,3 21,1 19,5 16,7 12,5 10,2 A136 386930 7039196 32,9 48,5 48,1 45,4 45,6 44,3 43,2 40,2 40,0 36,2 33,1 32,0 3:06 41,9 39,7 34,6 34,2 31,3 26,6 20,5 18,8 16,0 11,9 9,6 A62 385146 7043000 32,8 49,0 48,6 45,9 46,1 44,8 43,7 40,7 40,5 36,7 33,5 32,4 1:12 42,4 40,2 35,1 34,7 31,8 27,1 21,0 19,3 16,5 12,3 10,0 A139 386858 7038943 32,6 48,2 47,9 45,2 45,3 44,1 42,9 39,9 39,8 35,9 32,8 31,7 3:42 41,6 39,5 34,4 33,9 31,1 26,3 20,2 18,6 15,7 11,6 9,3 A135 387095 7039320 32,4 48,2 47,8 45,1 45,3 44,0 42,9 39,9 39,7 35,9 32,7 31,6 1:30 41,6 39,4 34,3 33,9 31,0 26,3 20,2 18,5 15,7 11,5 9,2 L19 379938 7042480 32,4 48,2 47,8 45,1 45,3 44,0 42,9 39,9 39,7 35,9 32,7 31,6 2:06 41,6 39,4 34,3 33,9 31,0 26,3 20,2 18,5 15,7 11,5 9,2 A295 382406 7045430 32,2 47,9 47,5 44,8 45,0 43,7 42,6 39,6 39,4 35,6 32,4 31,3 2:48 41,3 39,1 34,0 33,6 30,7 26,0 19,9 18,2 15,4 11,2 8,9 A313 384135 7043721 32,2 48,5 48,1 45,4 45,6 44,3 43,2 40,1 40,0 36,1 32,9 31,7 0:00 41,9 39,7 34,6 34,2 31,3 26,6 20,4 18,8 15,9 11,7 9,3 A121 387638 7040303 32,1 47,9 47,5 44,8 44,9 43,7 42,6 39,5 39,4 35,5 32,3 31,2 4:00 41,3 39,1 34,0 33,5 30,7 26,0 19,8 18,2 15,3 11,1 8,8 L18 379892 7042577 32,1 48,1 47,7 45,0 45,1 43,9 42,8 39,7 39,6 35,7 32,6 31,4 1:00 41,5 39,3 34,2 33,7 30,9 26,2 20,0 18,4 15,5 11,4 9,0 A137 387110 7039178 31,9 47,9 47,6 44,8 45,0 43,7 42,6 39,6 39,4 35,6 32,4 31,2 1:30 41,3 39,2 34,0 33,6 30,7 26,0 19,9 18,2 15,4 11,2 8,8 A140 386903 7038834 31,9 47,9 47,6 44,8 45,0 43,7 42,6 39,6 39,4 35,6 32,4 31,2 3:30 41,3 39,2 34,0 33,6 30,7 26,0 19,9 18,2 15,4 11,2 8,8 A309 383968 7043951 31,8 48,3 47,9 45,2 45,3 44,1 42,9 39,9 39,7 35,9 32,6 31,4 0:00 41,7 39,5 34,4 33,9 31,1 26,3 20,2 18,5 15,7 11,4 9,0 A312 384186 7043766 31,8 48,3 48,0 45,2 45,4 44,1 43,0 40,0 39,8 35,9 32,7 31,5 0:00 41,7 39,6 34,4 34,0 31,1 26,4 20,3 18,6 15,7 11,5 9,1 L17 379839 7042693 31,8 47,9 47,6 44,8 45,0 43,7 42,6 39,6 39,4 35,6 32,4 31,2 0:00 41,3 39,2 34,0 33,6 30,7 26,0 19,9 18,2 15,4 11,2 8,8 A310 384054 7043898 31,7 48,2 47,9 45,2 45,3 44,0 42,9 39,9 39,7 35,9 32,6 31,4 0:00 41,6 39,5 34,4 33,9 31,0 26,3 20,2 18,5 15,7 11,4 9,0 25

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 A308 383972 7044000 31,6 48,2 47,8 45,1 45,2 44,0 42,8 39,8 39,6 35,8 32,5 31,3 0:00 41,6 39,4 34,3 33,8 31,0 26,2 20,1 18,4 15,6 11,3 8,9 A134 387271 7039285 31,5 47,6 47,3 44,6 44,7 43,4 42,3 39,3 39,1 35,3 32,1 30,9 0:00 41,0 38,9 33,8 33,3 30,4 25,7 19,6 17,9 15,1 10,9 8,5 A321 386860 7038749 31,5 47,9 47,5 44,8 44,9 43,7 42,6 39,5 39,4 35,5 32,3 31,2 4:00 41,3 39,1 34,0 33,5 30,7 26,0 19,8 18,2 15,3 11,1 8,8 A311 384324 7043804 31,4 48,1 47,7 45,0 45,1 43,9 42,8 39,7 39,5 35,7 32,4 31,2 0:00 41,5 39,3 34,2 33,7 30,9 26,2 20,0 18,3 15,5 11,2 8,8 A151 387317 7039321 31,3 47,6 47,2 44,5 44,6 43,4 42,3 39,2 39,1 35,2 32,0 30,8 0:00 41,0 38,8 33,7 33,2 30,4 25,7 19,5 17,9 15,0 10,8 8,4 A148 387459 7039512 31,2 47,4 47,1 44,4 44,5 43,2 42,1 39,1 38,9 35,0 31,8 30,6 0:00 40,8 38,7 33,6 33,1 30,2 25,5 19,4 17,7 14,8 10,6 8,2 A307 384165 7043945 31,2 48,0 47,7 44,9 45,1 43,8 42,7 39,6 39,5 35,6 32,3 31,1 0:00 41,4 39,3 34,1 33,7 30,8 26,1 19,9 18,3 15,4 11,1 8,7 L124 381502 7039475 31,1 47,8 47,4 44,7 44,8 43,6 42,5 39,4 39,2 35,4 32,1 30,9 0:00 41,2 39,0 33,9 33,4 30,6 25,9 19,7 18,0 15,2 10,9 8,5 A100 387933 7040885 31 47,1 46,7 44,0 44,1 42,9 41,8 38,7 38,6 34,7 31,4 30,3 1:48 40,5 38,3 33,2 32,7 29,9 25,2 19,0 17,4 14,5 10,2 7,9 A27 379507 7044647 30,9 46,9 46,5 43,8 43,9 42,7 41,5 38,5 38,3 34,5 31,2 30,1 6:24 40,3 38,1 33,0 32,5 29,7 24,9 18,8 17,1 14,3 10,0 7,7 A102 387938 7040822 30,9 47,1 46,7 44,0 44,1 42,9 41,7 38,7 38,5 34,6 31,4 30,2 1:48 40,5 38,3 33,2 32,7 29,9 25,1 19,0 17,3 14,4 10,2 7,8 A150 387413 7039376 30,9 47,4 47,0 44,3 44,4 43,2 42,1 39,0 38,9 35,0 31,7 30,6 0:00 40,8 38,6 33,5 33,0 30,2 25,5 19,3 17,7 14,8 10,5 8,2 A306 384048 7044000 30,9 48,1 47,7 45,0 45,1 43,9 42,7 39,7 39,5 35,6 32,4 31,2 0:00 41,5 39,3 34,2 33,7 30,9 26,1 20,0 18,3 15,4 11,2 8,8 L125 381580 7039318 30,9 47,7 47,3 44,6 44,7 43,5 42,3 39,3 39,1 35,2 32,0 30,7 0:00 41,1 38,9 33,8 33,3 30,5 25,7 19,6 17,9 15,0 10,8 8,3 A146 387646 7039732 30,7 47,2 46,8 44,1 44,2 43,0 41,9 38,8 38,6 34,8 31,5 30,3 3:00 40,6 38,4 33,3 32,8 30,0 25,3 19,1 17,4 14,6 10,3 7,9 A101 387986 7040849 30,6 46,9 46,6 43,8 44,0 42,7 41,6 38,5 38,4 34,5 31,2 30,0 1:42 40,3 38,2 33,0 32,6 29,7 25,0 18,8 17,2 14,3 10,0 7,6 A149 387596 7039596 30,6 47,2 46,8 44,1 44,2 43,0 41,8 38,8 38,6 34,7 31,5 30,3 0:00 40,6 38,4 33,3 32,8 30,0 25,2 19,1 17,4 14,5 10,3 7,9 A26 379434 7044752 30,5 46,6 46,3 43,5 43,7 42,4 41,3 38,3 38,1 34,2 31,0 29,8 7:06 40,0 37,9 32,7 32,3 29,4 24,7 18,6 16,9 14,0 9,8 7,4 A98 388000 7040909 30,5 46,9 46,5 43,8 43,9 42,7 41,5 38,5 38,3 34,4 31,2 29,9 1:36 40,3 38,1 33,0 32,5 29,7 24,9 18,8 17,1 14,2 10,0 7,5 26

ID ETRS-TM35FIN LpA Matalataajuiset ulko- ja sisämelutasot taajuuskaistoittain Välke t:mm E N 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 A147 387661 7039659 30,5 47,1 46,7 44,0 44,1 42,9 41,7 38,7 38,5 34,6 31,4 30,1 0:00 40,5 38,3 33,2 32,7 29,9 25,1 19,0 17,3 14,4 10,2 7,7 A104 388010 7040806 30,4 46,8 46,5 43,7 43,9 42,6 41,5 38,4 38,3 34,4 31,1 29,9 1:36 40,2 38,1 32,9 32,5 29,6 24,9 18,7 17,1 14,2 9,9 7,5 L88 388010 7040545 30,3 46,8 46,4 43,7 43,8 42,6 41,4 38,4 38,2 34,3 31,0 29,8 1:48 40,2 38,0 32,9 32,4 29,6 24,8 18,7 17,0 14,1 9,8 7,4 A99 388025 7040873 30,2 46,8 46,4 43,7 43,8 42,6 41,4 38,4 38,2 34,3 31,1 29,8 1:36 40,2 38,0 32,9 32,4 29,6 24,8 18,7 17,0 14,1 9,9 7,4 A272 383726 7044718 30,2 47,2 46,8 44,1 44,2 43,0 41,8 38,8 38,6 34,7 31,4 30,1 0:00 40,6 38,4 33,3 32,8 30,0 25,2 19,1 17,4 14,5 10,2 7,7 A48 384839 7043906 30,1 47,3 46,9 44,2 44,3 43,1 42,0 38,9 38,7 34,8 31,5 30,2 0:00 40,7 38,5 33,4 32,9 30,1 25,4 19,2 17,5 14,6 10,3 7,8 A142 387942 7040165 30,1 46,8 46,4 43,7 43,8 42,5 41,4 38,4 38,2 34,3 31,0 29,8 2:00 40,2 38,0 32,9 32,4 29,5 24,8 18,7 17,0 14,1 9,8 7,4 A49 384872 7043903 30 47,3 46,9 44,2 44,3 43,1 41,9 38,9 38,7 34,7 31,4 30,1 0:00 40,7 38,5 33,4 32,9 30,1 25,3 19,2 17,5 14,5 10,2 7,7 A103 388064 7040827 30 46,7 46,3 43,6 43,7 42,4 41,3 38,3 38,1 34,2 30,9 29,7 1:30 40,1 37,9 32,8 32,3 29,4 24,7 18,6 16,9 14,0 9,7 7,3 27

8 Välkevaikutusten ajoittuminen Seuraavissa taulukoissa esitetään vuotuisen välkevaikutuksen ajoittuminen edustavien kiinteistöjen kohdilla, joilla vaikutus ylittää 7 tunnin vuotuisen välkevarjostusajan. Mikäli tarkastelupisteen läheisyydessä on useampia rakennuksia, tulokset esitetään vain sen rakennuksen kohdalta, jolla on suurin kokonaisvälkevarjostusaika. Taulukko 8: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön A296 kohdalla. Kellonaika 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-12 12-14 14-16 16-18 18-20 20-22 22-24 Tammikuu 0 0 0 0 0 58 21 0 0 0 0 0 1:18 Helmikuu 0 0 0 0 0 4 22 0 0 0 0 0 0:26 Maaliskuu 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 0 0 0:05 Huhtikuu 0 0 0 0 0 0 0 0 140 0 0 0 2:19 Toukokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Kesäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Heinäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Elokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 67 0 0 0 1:07 Syyskuu 0 0 0 0 0 0 0 0 63 0 0 0 1:03 Lokakuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Marraskuu 0 0 0 0 0 51 32 0 0 0 0 0 1:23 Joulukuu 0 0 0 0 0 7 0 0 0 0 0 0 0:07 Yhteensä 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 02:00 01:14 00:00 04:35 00:00 00:00 00:00 07:50 Taulukko 9: Välkevaikutuksen ajoittuminen ja kesto minuutteina kiinteistön A304 (ja A303) kohdalla. Kellonaika 0-2 2-4 4-6 6-8 8-10 10-12 12-14 14-16 16-18 18-20 20-22 22-24 Tammikuu 0 0 0 0 0 67 43 0 0 0 0 0 1:50 Helmikuu 0 0 0 0 0 3 44 42 0 0 0 0 1:29 Maaliskuu 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0:01 Huhtikuu 0 0 0 0 0 0 0 0 45 0 0 0 0:45 Toukokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Kesäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Heinäkuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Elokuu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0:00 Syyskuu 0 0 0 0 0 0 0 0 39 0 0 0 0:38 Lokakuu 0 0 0 0 0 0 2 34 0 0 0 0 0:36 Marraskuu 0 0 0 0 0 54 65 0 0 0 0 0 1:59 Joulukuu 0 0 0 0 0 11 2 0 0 0 0 0 0:12 Yhteensä 00:00 00:00 00:00 00:00 00:00 02:15 02:36 01:16 01:25 00:00 00:00 00:00 07:34 28