KORKEAMAAN TUULIVOIMA- HANKE, SOINI MELUMALLINNUS

Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.4.2015 Viite 1510004049 KORKEAMAAN TUULIVOIMA- HANKE, SOINI MELUMALLINNUS

KORKEAMAAN TUULIVOIMAHANKE, SOINI MELUMALLINNUS Päivämäärä 15.4.2015 Laatija Tarkastaja Janne Ristolainen, Veli-Matti Yli-Kätkä Arttu Ruhanen Tuulivoimahankkeen meluselvitys Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 06/2014 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510004049 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

MELUMALLINNUS SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 1 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3 3.1 Tuulivoimalatiedot 3 3.2 Melunlaskenta 4 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot 5 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5 4.1 Mallinnuksen tulokset 5 4.2 Häiritsevyyskorjaukset 6 4.3 Pienitaajuinen melu 6 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin 8 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin 8 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 8 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Melumallinnuksen tiedot Meluvyöhykekartta, Korkeamaan voimalaitokset: L WA = 106 db; HH = 140 m Meluvyöhykekartta, Korkeamaan voimalaitokset: L WA = 104,5 db; HH = 140 m Yhteismeluvyöhykkeet, Korkeamaan voimalaitokset L WA = 106 db; HH = 140 m ja Pesolan voimalaitokset L WA = 107,5 db; HH = 140 m Meluvyöhykekartta, Korkeamaan voimalaitokset: L WA = 104,5 db; HH = 140 m ja Pesolan voimalaitokset L WA = 107,5 db; HH = 140 m Liite 6 Melutasot reseptoripisteissä tuulivoimalakohtaisesti: L WA = 106 db; HH = 140 m Liite 7 Melutasot reseptoripisteissä tuulivoimalakohtaisesti: L WA = 104,5 db; HH = 140 m

MELUMALLINNUS 1 1. YLEISTÄ SABA Tuuli Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Korkeamaan alueelle Soiniin. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys liittyy alueen kaavoitustyöhön. Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jonka selostusraportti valmistui elokuussa 2014. Työssä on tutkittu myös yhteismelua Suomen Hyötytuuli Oy:n Pesolan hankkeen kanssa. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla. Koska kyseessä on kaavoitusta varten tehty selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin soveltaen DSO 1284 mukaista menetelmää YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty SABA Tuuli Oy:n toimeksiannosta. Meluselvityksen laatimisesta on Rambollissa vastannut projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen. Melumallinnuksen on tehnyt suunnittelija DI Veli-Matti Yli-Kätkä. 2. MELUN OHJEARVOT Melun huomioimista tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on ohjeistettu ympäristöministeriön julkaisussa 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, jossa on annettu tuulivoimalaitosten melulle suunnitteluohjearvot. Valtioneuvoston päätös 993/1992 koskee melutason yleisiä ohjearvoja. Valtioneuvoston asetus tuulivoimalaitosten melutasoista on valmisteilla. Asetus on ollut lausunnoilla 15.12.2014 asti, ja se on tällä hetkellä viimeistelyvaiheessa. 2.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 2.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Taulukko 2.1.1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet Sisällä L Aeq, enintään Päivällä (07 22) Yöllä (22 07) 55 db 50 db 1) 55 db 45 db 1) 45 db 40 db 2) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

MELUMALLINNUS 2 Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaustuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. 2.2 Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvot Ympäristöministeriö asetti 30.9.2010 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi. Työryhmän raportti "Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" julkaistiin heinäkuussa 2012. Melun osalta ohjeessa on todettu, etteivät Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason yleiset ohjearvot sovellu tuulivoimamelun haittojen arviointiin ja ohjeessa annetaan suunnitteluohjearvot tuulivoimamelulle. Toisaalta Ympäristöministeriön ELY:jen alueidenkäyttövastaaville lähettämässä tiedotteessa (Nunu Pesu 24.9.2012) on todettu, että "Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei ole tarkoitettu sovellettavaksi jo rakennettuihin ja käytössä oleviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimamelun suunnitteluohjearvoja ei myöskään sovelleta jo lainvoiman saaneisiin kaavoihin tai lupiin." Ympäristöministeriön ohjeessa on sanottu suunnitteluohjearvoista seuraavaa: Tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Niiden avulla voidaan tunnistaa tuulivoimarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Taulukko 2.2.1. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* L Aeq Päiväajalle (07 22) L Aeq Yöajalle (22 07) 45 db 40 db 40 db 35 db Muilla alueilla (esim. teollisuusalueilla) ei sovelleta ei sovelleta * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) On huomattava, että taulukon suunnitteluohjearvoja sovelletaan vain asumiseen, lomaasumiseen ja virkistykseen käytettävillä alueilla sekä leirintä- ja luonnonsuojelualueilla. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot määritetään A-taajuuspainotettuna keskiäänitasona L Aeq erikseen päiväajan (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) osalta. Kyse ei ole hetkellisistä enimmäisäänitasoista. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Ulkomelutason suunnitteluohjearvojen lisäksi asuntojen sisätiloissa käytetään Terveydensuojelulain (763/94) sisältövaatimuksiin pohjautuen asumisterveysohjeen mukaisia taajuuspainottamattomia tunnin keskiäänitasoon L eq,1h perustuvia suunnitteluohjearvoja koskien pienitaajuista melua. Sisämelutasot voidaan arvioida ulkomelutasojen perusteella ottamalla huomioon rakennusten vaipan ääneneristävyys. Sisämelun ohjearvot on esitetty taulukossa 2.2.2. Taulukko 2.2.2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot terssikaistoittain (Asumisterveysohje, STM:n oppaita 2003:1) Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L Leq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

MELUMALLINNUS 3 Oppaassa mainituista häiritsevyyskorjauksista on todettava, että niitä ei lisätä automaattisesti tuulivoimalaitosten meluun, sillä melutason alhaisemmat suunnitteluohjearvot huomioivat jo tuulivoimalaitosten melun muuta melua häiritsevämmän luonteen. Lisäys tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että melu voidaan todeta erityisen häiritseväksi tarkastelupisteessä (esim. asutuksen tai loma-asuntojen kohdalla). Ympäristöministeriön julkaisemassa ohjeessa 2/2014 Tuulivoimalaitosten melun mallintaminen on todettu häiritsevyyskorjausten soveltamisesta kaavavaiheen selvityksissä seuraavaa: Äänen mahdollinen kapeakaistaisuus ja pienitaajuisten komponenttien osuus äänen spektrissä selvitetään. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaisia/tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Kapeakaistaisuus/tonaalisuus arvioidaan ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melupäästön mittausohjeen mukaan. Muussa tapauksessa sanktiota ei sovelleta melun mallinnuksessa. 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Korkeamaan mallinnukset tehtiin kahdella eri tuulivoimamallilla, Nordex N117/3000 ja Nordex N131/3000. Mallinnuksessa käytetty voimaloiden napakorkeus oli 140 metriä. Tuulivoimaloiden akustiset tiedot on esitetty liitteessä 1. Melupäästöarvot syötettiin meluvyöhykelaskentaan ja reseptoripisteiden kokonaisäänitasojen laskentaan 1/3 -oktaavikaistoittain voimaloiden taajuusjakauman mukaisesti. Pienitaajuisen melun laskenta tehtiin niin ikään laitosmallin ilmoitettuihin 1/3 oktaavikaista tietoihin perustuen. Nordex on antanut voimalaitosmalleille Nordex N117/3000 ja Nordex N131/3000 laitosten kokonaisäänitehotasolle takuun. Valmistajan ilmoituksen mukaan suurin Nordex N117/3000 voimalatyypin A-painotettu äänitehotaso L WA on 106 db, kun tuulennopeus on yli 8 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta (F008_244_A18_EN, Revision 01, 2014-03-11). Vastaavasti Nordex N131/3000 voimalatyypin suurin A-painotettu äänitehotaso L WA on 104,5 db, kun tuulennopeus on yli 7 m/s 10 metrin korkeudella maanpinnasta (F008_246_A18_EN, Revision 00, 2014-03-11). Kaikissa mallinnuksissa viereisen Pesolan tuulivoimahankkeen voimalatyyppinä oli Vestas V126, jonka A-painotettu äänitehotaso L WA on 107,5 db perustuu YVA-selvityksen tietoihin. Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso muuttuu tuulennopeuden muuttuessa, joka vaikuttaa merkittävästi alhaisemmilla tuulennopeuksilla ympäristössä havaittavaan melutasoon. Useimpia nykyaikaisia tuulivoimaloita voidaan ajaa myös eri melunrajoitusmoodeilla. Melun tuoton rajoittaminen vaikuttaa myös sähkön tuottoon. Mallinnuksessa käytetyt voimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 3.1.1. Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan suunnitellulla sijaintipaikalla.

MELUMALLINNUS 4 Taulukko 3.1.1. Tuulivoimalaitosten koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Korkeanmaa Tunnus E N Z Tunnus E N Z 1 359791 6978642 185 13 361040 6980384 186 2 360993 6979197 179 14 362278 6980621 187 3 360910 6980962 195 17 361499 6980835 193 4 360454 6979083 186 18 360855 6981666 198 5 361532 6979089 183 19 362239 6981323 191 6 362135 6979349 189 20 361832 6981768 196 8 360935 6979777 178 21 360303 6981626 194 9 361532 6979654 182 23 362273 6982353 197 10 361878 6980150 185 24 360985 6982392 203 11 362442 6979914 191 25 361672 6982540 202 Pesola Tunnus E N Z Tunnus E N Z 5 364134 6982894 195 15 361755 6984914 208 6 364582 6983258 195 16 361498 6985379 210 8 365207 6983591 191 17 362199 6985756 203 9 364741 6983756 193 18 362867 6986101 195 10 364518 6984457 196 19 362098 6986251 203 11 364428 6984853 200 20 362669 6986800 192 12 364776 6985260 196 21 362810 6984900 203 13 363468 6984831 198 22 363289 6985445 200 14 362488 6985326 201 23 364583 6984170 195 3.2 Melunlaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Melumallinnukset on tehty SoundPlan 7.3 melulaskentaohjelmalla ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan melulaskentaohjelmistosta saa lisätietoa www.soundplan.eu internet-sivustolta. ISO 9613-2 mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskenta viiteen tuulivoimaloita lähinnä olevaan pisteeseen, josta käy ilmi tarkat kaikkien voimaloiden yhteiset keskiäänitasot (L Aeq ) kyseisten rakennusten kohdalla sekä yksittäisten voimaloiden aiheuttamat melutasot. Pientaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti. Melupäästötietona käytettiin laitosvalmistaja toimittamia 1/3-oktaavikaistatietoja 20-200 Hz:n terssikaistoille, kun laitokset tuottavat enimmäisäänitehotason (L WA = 106 db / 104,5 db). Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutasojen laskenta tehtiin viiteen reseptoripisteeseen (P1 - P5). Rakennusten sisälle aiheutuvia pientaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

MELUMALLINNUS 5 Kuva 3.2.1. Reseptoripisteiden sijainti 3.3 Maastomalli ja rakennustiedot Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistosta. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Hankealueella tuulivoimalan suunniteltujen sijaintipaikkojen ja kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero oli alle 60 metriä. 4. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Mallinnuksen tulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteissä 2-5. Melukuviin on merkitty asuin- ja lomarakennukset värikoodein Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen pohjalta. Melukuvissa on esitetty mallinnustulokset ilman mahdollisia häiritsevyys- tai muita korjauksia. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan keskiäänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen.

MELUMALLINNUS 6 Taulukko 4.1.1. A-painotetut melutasot reseptoripistelaskennalla (ulkomelutaso) Reseptori ETRS-TM35FIN Z L Aeq, db N / lat E / lon Nordex N117/3000 (liite 2) Nordex N131/3000 (liite 3) P1 360803 6977539 204 34,9 32,6 P2 359233 6979992 175 35,7 33,5 P3 359077 6980380 174 35,3 33,0 P4 358814 6982228 186 32,6 30,2 P5 362869 6983714 209 33,2 30,9 Liitteessä 2 on esitetty mallinnetut melualueet, kun kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat Nordex N117/3000 mallisia. Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 40 45 db meluvyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Meluvyöhykkeelle 35 40 db jää Korkeamaan itäpuolella olevan Torasjärven rannassa kaksi loma-asuntoa. Liitteessä 3 on esitetty mallinnetut melualueet, kun kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat Nordex N131/3000 mallisia. Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 40 45 db meluvyöhykkeelle ei jää asuinrakennuksia. Meluvyöhykkeelle 35 40 db ei jää yhtään loma-asuntoa. Liitteessä 4 on esitetty Korkeamaan ja Pesolan yhteismeluvyöhykkeet, kun kaikki suunnitellut Korkeamaan tuulivoimalat ovat Nordex N117/3000 mallisia. Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 40 45 db meluvyöhykkeelle jää kaksi Pesolan ja Korkeamaan hankealueiden välissä sijaitsevaa vakituista asuinrakennusta ja yksi loma-asunto. Meluvyöhykkeelle 35 40 db jää Korkeamaan itäpuolella olevan Torasjärven rannassa kaksi loma-asuntoa. Liitteessä 5 on esitetty Korkeamaan ja Pesolan yhteismeluvyöhykkeet, kun kaikki suunnitellut Korkeamaan tuulivoimalat ovat Nordex N131/3000 mallisia. Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten aiheuttamalle 40 45 db meluvyöhykkeelle jää yksi Pesolan ja Korkeamaan hankealueiden välissä sijaitseva vakituinen asuinrakennus ja yksi loma-asunto. 4.2 Häiritsevyyskorjaukset Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Nordex N117/3000 ja N131/3000 eivät tuota laitosten melun taajuusjakauman mukaan kapeakaistaista melua. Melun kapeakaistaisuudelle/tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain sellaisissa tapauksissa, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen sekä sekoittuessa taustaääneen. 4.3 Pienitaajuinen melu Pienitaajuisen melun tasot terssikaistoittain laskettiin reseptoripisteisiin P1 P5. Taajuuspainottamattomat melutasot eri laitosmallivariaatioilla on esitetty kuvissa 4.3.1. ja 4.3.2. Kun kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat mallia Nordex N131/3000, on Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojenohjearvoihin verrattuna, rakennusten ulkovaipan äänitasoerovaatimus L on reseptoreissa P1 P3 maksimissaan muutaman desibelin luokkaa ja pienimmillä taajuuksilla selvästi alle ohjearvojen. Reseptoreissa P4 ja P5 ulkomelutasot ovat sisämelun ohjearvojen tasolla tai alle.

MELUMALLINNUS 7 80 70 60 50 Korkeamaa, L WA = 104,5 db P1 ulkomelu P1 sisämelu P2 ulkomelu P2 sisämelu P3 ulkomelu P3 sisämelu P4 ulkomelu P4 sisämelu P5 ulkomelu P5 sisämelu Asumisterveysohje sisällä L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.3.1. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä, kun kaikki Nordex N131/3000 Kun kaikki suunnitellut tuulivoimalat ovat mallia Nordex N117/3000, on Asumisterveysohjeen mukaisiin pienitaajuisen melun sisätilojenohjearvoihin verrattuna, rakennusten ulkovaipan äänitasoerovaatimus L on maksimissaan reseptoripisteestä riippuen 2 4 db. Pienimmillä terssikaistoilla jo ulkomelutasot alittavat sisämelun ohjearvot. 80 70 60 50 Korkeamaa, L WA = 106,0 db P1 ulkomelu P1 sisämelu P2 ulkomelu P2 sisämelu P3 ulkomelu P3 sisämelu P4 ulkomelu P4 sisämelu P5 ulkomelu P5 sisämelu Asumisterveysohje sisällä L eq, db 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuus, Hz Kuva 4.3.2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä, kun kaikki Nordex N117/3000 DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittaa terssikohtaiset melutasot ohjearvot selvästi kaikissa reseptoreissa ja molemmilla laitosmalleilla. Tulokset osoittavat, että ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pientaajuisen melun ohjearvojen alle. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa.

MELUMALLINNUS 8 4.4 Tuulivoiman melutasot verrattuna VNp 993/1992 melutason yleisiin ohjearvoihin Mallinnuksen mukaan tuulivoimalaitosten melutasot alittavat VNp 993/1992 mukaiset päivä- ja yöajan ohjearvot vakituisen asutuksen ja loma-asuinalueiden kohdalla. 4.5 Tuulivoiman melutasot verrattuna Ympäristöministeriön ohjeen "Tuulivoimarakentamisen suunnittelu" suunnitteluarvoihin YM:n ohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreja ja melupäästön takuuarvoilla. Melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Mallinnuksen mukaan Korkeamaan tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso jää molemmilla laitosmallivariaatioilla vakituisella asutuksella päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 45 db yöajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 22-7 ) 40 db alle. Torasjärven rannalla melutaso alittaa molemmilla laitosmalleilla päiväajan suunnitteluohjearvon (L Aeq 7-22 ) 40 db, mutta Nordex N117 laitoksilla yöajan suunnitteluohjearvo (L Aeq 22-7 ) 35 db ylittyy. Hiljaisemmalla voimalaitosmallilla myös Torasjärvellä alitetaan yöajan suunnitteluohjearvo 35 db. Korkeamaan ja Pesolan yhteisvaikutukset kohdistuvat hankkeiden välissä olevien altistuviin kohteisiin, jolloin yhteismelutasot ylittävät Vanha-Pesolan alueella yöajan suunnitteluohjearvon 40 db, mutta on alle päiväajan suunnitteluohjearvon 45 db. 4.6 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea yleensä noin 7-11 m/s tuulennopeudella. Hiljaisemmalla tuulennopeudella voimalaitoksen äänitehotaso saattaa olla merkittävästi maksimiarvoa hiljaisempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan voimakasta koko tarkastelujakson ajan. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta ja mallinnuksen mukaiset melutasot edustavatkin lähelle äänekkäintä mahdollista tilannetta. Kuva 4.6.1. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta Tuulennopeuden lisäksi myös tuulensuunta vaikuttaa melun leviämiseen. Korkeamaan tuulipuiston alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja voi esiintyä useimmin voimaloiden koillispuolella. Myös etelä- ja länsituulet ovat tuuliruusun perusteella yleisiä. Hankealueen etelä-länsipuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa.

MELUMALLINNUS 9 Korkeamaan ja Pesolan yhteismallinnuksen mukaisia keskiäänitasoja ei käytännössä esiinny hankealueiden välissä olevien melulle altistuvien kohteiden luona, koska tuuli ei voi käydä molemmilta alueita yhtä aikaa Vanha-Pesolan suuntaan. Lahdessa 15. päivänä huhtikuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Veli-Matti Yli-Kätkä suunnittelija

Liite 1 1/4 Laatija: Veli-Matti Yli-Kätkä, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 15.4.2015 Hankevastaava: Hankealue: Suomen Hyötytuuli Oy ja Saba Tuuli Oy Ab Pesola-Korkeanmaa, Soini Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.3 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Nordex N131/3000 Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Nordex N131/3000 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: Tornin tyyppi: 3,0 MW 140 m 131 m Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 104,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 104,5 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): 120 Takuuarvo Takuuarvo Nordex N131/3000 100 80 L WA (db) 60 40 20 0 Taajuus (Hz) Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä

Liite 1 2/4 Nordex N117/3000 Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Nordex N117/3000 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: Tornin tyyppi: 3,0 MW 140 m 117 m Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 106,0 db Suurin äänitehotaso L WA : 106,0 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): 120 Takuuarvo Takuuarvo Nordex N117/3000 100 80 L WA (db) 60 40 20 0 Taajuus (Hz) Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä

Liite 1 3/4 Vestas V126 (Pesolan hankealue) Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Vestas V126 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: Tornin tyyppi: 3,3 MW 140 m 126 m Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Äänitehotaso L WA tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella): 107,5 db Suurin äänitehotaso L WA : 107,5 db Aänitehotaso 1/3-oktaaveittain (A-painotettu): Takuuarvo Takuuarvo Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä

Liite 1 4/4 Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 20*20 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: Maanmittauslaitos, Maastotietokanta - 2,5 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova pinta Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Pienitaajuisen melun laskenta Lineaariset melutasot (L Leq ) altistuvien kohteiden (rakennusten) ulkopuolella Pienitaajuisen melun laskentamenetelmä: YM:n ohjeen 2/2014 mukainen (DSO 1284 sovellettuna) Nordex N131/3000 (L WA = 104,5 db) P1 P2 P3 P4 P5 Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db 20 48 49 48 47 47 25 47 48 48 46 46 31,5 45 46 45 43 44 40 45 46 45 44 44 50 44 45 44 42 42 63 43 44 43 41 41 80 40 41 40 38 38 100 39 40 40 38 38 125 36 37 36 34 34 160 33 34 33 31 31 200 31 33 32 30 30 Nordex N117/3000 (LWA = 106,0 db) P1 P2 P3 P4 P5 Hz L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db L Leq, db 20 53 54 53 51 51 25 46 47 46 45 45 31,5 45 46 46 44 44 40 50 51 50 48 49 50 45 46 46 44 44 63 45 46 45 43 44 80 45 46 45 43 43 100 39 40 39 38 38 125 39 40 40 38 38 160 33 35 34 32 32 200 38 39 38 36 37

15.4.2015 Sivu 1 LIITE 6 Hankevastaava: Hankealue: Saba Tuuli Oy Ab Korkeanmaa, Soini Tarkastelupistelaskennan tulokset layout kaavaehdotus HH 140 m Äänitehotaso L WA 106,0 db P1 P2 P3 P4 P5 voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db K1 27,8 K1 27,5 K1 25,8 K1 16,0 K1 9,0 K2 26,4 K2 23,7 K2 23,4 K2 15,6 K2 11,8 K3 17,1 K3 24,6 K3 24,7 K3 21,5 K3 17,1 K4 27,1 K4 27,1 K4 25,7 K4 16,5 K4 10,9 K5 26,1 K5 19,9 K5 20,6 K5 14,0 K5 12,0 K6 22,6 K6 17,6 K6 18,2 K6 13,2 K6 13,1 K8 22,7 K8 25,9 K8 24,7 K8 17,6 K8 13,2 K9 22,7 K9 21,8 K9 21,0 K9 15,5 K9 13,6 K10 19,6 K10 20,2 K10 19,8 K10 15,7 K10 15,7 K11 19,3 K11 17,3 K11 17,2 K11 13,6 K11 15,3 K13 19,4 K13 25,1 K13 24,4 K13 19,2 K13 15,4 K14 16,9 K14 18,1 K14 18,0 K14 15,3 K14 18,0 K17 17,1 K17 21,7 K17 21,5 K17 18,6 K17 17,9 K18 14,6 K18 22,2 K18 22,9 K18 23,4 K18 19,4 K19 14,5 K19 17,5 K19 17,4 K19 16,4 K19 21,4 K20 13,4 K20 18,2 K20 18,3 K20 18,5 K20 22,9 K21 14,6 K21 24,5 K21 25,8 K21 26,9 K21 17,4 K23 12,2 K23 15,5 K23 15,5 K23 16,7 K23 27,9 K24 12,6 K24 19,0 K24 19,7 K24 23,0 K24 22,4 K25 12,1 K25 16,7 K25 17,0 K25 19,3 K25 26,4 Yht 34,9 Yht 35,7 Yht 35,3 Yht 32,6 Yht 33,2

15.4.2015 Sivu 1 LIITE 7 Hankevastaava: Hankealue: Saba Tuuli Oy Ab Korkeanmaa, Soini Tarkastelupistelaskennan tulokset layout kaavaehdotus HH 140 m Äänitehotaso L WA 104,5 db P1 P2 P3 P4 P5 voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db voimala LAeq, db K1 25,7 K1 25,6 K1 23,6 K1 13,3 K1 6,0 K2 24,3 K2 21,7 K2 21,0 K2 13,0 K2 8,9 K3 14,5 K3 22,3 K3 22,4 K3 19,1 K3 14,6 K4 24,9 K4 25,1 K4 23,4 K4 13,9 K4 8,0 K5 23,9 K5 17,8 K5 18,1 K5 11,3 K5 9,2 K6 20,3 K6 15,4 K6 15,6 K6 10,5 K6 10,4 K8 20,3 K8 23,7 K8 22,5 K8 15,0 K8 10,4 K9 20,4 K9 19,5 K9 18,6 K9 12,9 K9 10,9 K10 17,1 K10 17,8 K10 17,3 K10 13,1 K10 13,1 K11 16,8 K11 14,8 K11 14,6 K11 10,8 K11 12,6 K13 16,9 K13 22,9 K13 22,1 K13 16,7 K13 12,7 K14 14,3 K14 15,6 K14 15,4 K14 12,6 K14 15,5 K17 14,6 K17 19,3 K17 19,1 K17 16,1 K17 15,4 K18 11,9 K18 19,8 K18 20,6 K18 21,1 K18 16,9 K19 11,8 K19 15,0 K19 14,9 K19 13,8 K19 19,0 K20 10,7 K20 15,7 K20 15,8 K20 16,0 K20 20,6 K21 11,9 K21 22,2 K21 23,6 K21 24,7 K21 14,9 K23 9,3 K23 12,9 K23 12,8 K23 14,1 K23 25,7 K24 9,7 K24 16,5 K24 17,3 K24 20,7 K24 20,0 K25 9,2 K25 14,1 K25 14,4 K25 16,9 K25 24,2 Yht 32,6 Yht 33,5 Yht 33 Yht 30,2 Yht 30,9