osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016: HAASTAVA NELJÄNNES, ALASKIRJAUKSET VAIKUTTIVAT Q3TULOKSEEN

Samankaltaiset tiedostot
43,3 (32,2) milj. EUR, kasvua 34,5 % investointien jälkeen -1,3 (9,7) milj. EUR

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2008

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

Munksjö Oyj Osavuosikatsaus Tammi kesäkuu 2014

AVAINLUVUT heinä-syys tammi syys tammi joulu milj. euroa

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

* Oikaistu kertaluonteisilla erillä

AVAINLUVUT huhti kesä tammi kesä tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Materials for innovative product design

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Munksjö Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2015

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

Munksjö Tilinpäätöstiedote 2015

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Konsernin liikevaihto oli 149,4 (151,8) miljoonaa euroa. Vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 37,7 (35,8) miljoonaa euroa.

PUOLIVUOTISKATSAUS 2016: VAHVA LIIKEVAIHDON KASVU, VERTAILUKELPOINEN EBITA-LIIKETULOS PARANI HIEMAN

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, %

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS , KLO KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

Munksjö Oyj. Tilinpäätöstiedote 2013

Q Puolivuosikatsaus

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

15,9 % (11,4 %); 15,7 % (8,4 %) 110,7 (94,0) milj. EUR investointien jälkeen -23,1 (-11,5) milj. EUR kasvoi 64,1 % ja oli 0,32 (0,20) EUR

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

* oikaistu kertaluonteisilla erillä

PUOLIVUOTISKATSAUS 2017 Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden paraneminen jatkui

Puolivuosikatsaus

Toinen vahvan kehityksen vuosi

Munksjö Oyj Osavuosikatsaus

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöönotto, Kesko-konsernin oikaistut vertailutiedot tammijoulukuu

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Ahlstrom. Tammi-syyskuu Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

PUOLIVUOSIKATSAUS

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / helmikuuta 2013

Q Tilinpäätöstiedote

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-3 / huhtikuuta 2012

Smart way to smart products. Etteplan Q3/2014: Liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani

Osavuosikatsaus

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-6 / elokuuta 2012

Myynti kpl 2007/2008. Arvo EUR /2007 Syyskuu Varastomyynti Yhteensä

Ensimmäisen neljänneksen tulos

Myynti kpl 2006/2007. Arvo EUR /2006 Syyskuu Varastomyynti Yhteensä

Yleiselektroniikka-konsernin kuuden kuukauden liikevaihto oli 14,9 milj. euroa eli on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 milj. euroa.

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS PÖRSSITIEDOTE KLO 9:15

VALIKOITUJA TILINTARKASTAMATTOMIA CARVE-OUT-TALOUDELLISIA OSAVUOSITIETOJA PÄÄTTYNEELTÄ YHDEKSÄN KUUKAUDEN JAKSOLTA

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Puolivuositulos January 1 June 30. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Tikkurilan tilinpäätöstiedote Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

ROPOHOLD OYJ LIIKETOIMINTAKATSAUS

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Tokmanni-konsernin IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaiset oikaistut vertailutiedot vuodelta 2018

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 13 tuhatta euroa (518 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO 14.00

Etteplan Q2/2013: Kysyntätilanne jatkui haastavana

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Smart way to smart products Etteplan vuonna 2014: Liikevoitto ja kassavirta paranivat selvästi

Ahlstrom. Tammi kesäkuu Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Q3/2018 tulos. Eeva Sipilä Väliaikainen toimitusjohtaja Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

YHTIÖKOKOUS Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2016: PARANNUSTA LIIKEVAIHDOSSA JA KANNATTAVUUDESSA

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

Vahvan kasvun ja kannattavuuden kehitys jatkui

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS KLO 09:15

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Q1/2019 tulos. Pekka Vauramo, Toimitusjohtaja Eeva Sipilä, Talous- ja rahoitusjohtaja Metso

Tilinpäätös Tammi joulukuu

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

MARTELA TILINPÄÄTÖS /

MARTELA OSAVUOSI- KATSAUS /

kohti parempaa kannattavuutta

Vakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE KELLO (5) TALENTUMIN VUODEN 2008 VERTAILULUVUT TALOUDELLISESSA RAPORTOINNISSA


Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

2017 Q4 ja koko vuoden tulos. 1. tammikuuta 31. joulukuuta 2017

vahva liikevaihdon kasvu ja parantunut tuloskertymä

Q3/2009 Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Magnus Rosén

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

Venäjällä presidentin vaalit hidastanevat valtion rahoittamien hankkeiden investointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 35 tuhatta euroa (708 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Containerships Oyj:n osavuosikatsaus Avainluvut: Kasvu jatkuu Markkinatilanne ja keskeiset tapahtumat Tuloskatsaus Q1/2018

Konserni, ml. IFRS 16

Transkriptio:

osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016: HAASTAVA NELJÄNNES, ALASKIRJAUKSET VAIKUTTIVAT Q3TULOKSEEN Saumatonta yhteistyötä ja suuria saavutuksia Ramirent tarjoaa Suomen suurimman rakennustyömaan Triplan käyttöön laajan tuoteja palveluvalikoimansa aina vuokrakoneista ja telineistä logistiikka- ja työturvallisuusratkaisuihin sekä kemikaalien hallintaan. Tämän mittaluokan projekti vaatii Ramirentiltä ja YIT:ltä ammattimaista yhteistyötä, jossa ratkaistaan haasteet tehokkaasti.

Ramirent oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016 HAASTAVA NELJÄNNES, ALASKIRJAUKSET VAIKUTTIVAT TULOKSEEN heinä syyskuu 2016 lyhyesti Liikevaihto 169,2 (165,1) miljoonaa euroa, kasvua 2,5 % tai 3,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos 22,2 (25,3) miljoonaa euroa tai 13,1 % (15,3 %) liikevaihdosta Tase-erien alaskirjauksiin ja toimintojen uudelleenorganisointeihin liittyvät kertaluonteiset kulut 20,4 miljoonaa euroa Raportoitu EBITA-liiketulos 14,2 (24,8) miljoonaa euroa tai 8,4 % (15,0 %) liikevaihdosta Bruttoinvestoinnit 43,3 (32,2) miljoonaa euroa, kasvua 34,5 % Rahavirta investointien jälkeen 1,3 (9,7) miljoonaa euroa TAMMI SYYSKUU 2016 LYHYESTI Liikevaihto 484,7 (465,2) miljoonaa euroa, kasvua 4,2 % tai 5,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos 47,0 (46,6) miljoonaa euroa tai 9,7 % (10,0 %) liikevaihdosta Raportoitu EBITA-liiketulos 38,0 (50,0) miljoonaa euroa tai 7,9 % (10,7 %) liikevaihdosta Osakekohtainen tulos (EPS) 0,09 (0,26) euroa Oman pääoman tuotto (ROE) 7,1 % (9,9 %) Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) 5,4 % (9,3 %) Bruttoinvestoinnit 143,8 (97,2) miljoonaa euroa, kasvua 48,0 % Rahavirta investointien jälkeen 31,8 ( 11,7) miljoonaa euroa RAMIRENTin ohjeistus vuodelle 2016 (muutettu 26.10.2016) Ramirent arvioi, että vuoden 2016 liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvaa vuoden 2015 tasolta ja vuoden 2016 EBITA-marginaali on alle vuoden 2015 tason. AVAINLUVUT (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 169,2 165,1 2,5 % 484,7 465,2 4,2 % 635,6 EBITDA 47,1 49,7 5,3 % 121,2 124,3 2,5 % 168,1 Osuus liikevaihdosta, % 27,8 % 30,1 % 25,0 % 26,7 % 26,4 % Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos 22,2 25,3 12,1 % 47,0 46,6 0,8 % 63,4 Osuus liikevaihdosta, % 13,1 % 15,3 % 9,7 % 10,0 % 10,0 % Raportoitu EBITA-liiketulos 14,2 24,8 42,7 % 38,0 50,0 23,9 % 66,8 Osuus liikevaihdosta, % 8,4 % 15,0 % 7,9 % 10,7 % 10,5 % Tulos/osake (EPS), EUR 0,02 0,13 113,1 % 0,09 0,26 65,3 % 0,36 Bruttoinvestoinnit 43,3 32,2 34,5 % 143,8 97,2 48,0 % 139,2 Rahavirta investointien jälkeen 1,3 9,7 113,7 % 31,8 11,7 172,4 % 6,3 Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), % (R12) 5,4 % 9,3 % 10,0 % Oman pääoman tuotto (ROE), % (R12) 7,1 % 9,9 % 12,1 % Nettovelka 357,3 286,4 24,7 % 280,9 Nettovelka/EBITDA-tunnusluku (R12) 2,2x 1,7x 24,3 % 1,7x Henkilöstö kauden lopussa (FTE) 2 730 2 658 2,7 % 2 654 UUDEN ESMA-OHJEISTUKSEN VAIKUTUKSET Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on julkaissut uuden ohjeistuksen liittyen vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin sovellettavaksi viimeistään vuoden 2016 toisen neljänneksen osavuosikatsauksissa. Uuden ohjeistuksen takia Ramirentin tunnusluku EBITA-liiketulos ilman kertaluonteisia eriä on korvattu tunnusluvulla vertailukelpoinen EBITA-liiketulos vuoden 2016 ensimmäiseltä neljännekseltä lähtien. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eli aikaisemmin kertaluonteisiksi kutsutut erät sisältävät tuottoja ja kuluja, jotka syntyvät Ramirentin liiketoimintoja muuttavien toimien seurauksena tai varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomista eristä kuten uudelleenjärjestelyistä, arvonalentumisista, tase-erien alaskirjauksista tai merkittävistä tuotoista tai tappioista, jotka liittyvät tase-erien tai liiketoimintojen myyntiin. Vertailukelpoinen EBITA-liiketulos on julkaistu raportointikausien vertailtavuuden parantamiseksi. 1 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

ramirentin toimitusjohtaja tapio kolunsarka: Ramirentin kannattavuuskehitys ei ole yltänyt edellytysten mukaiselle tasolle, ja parantaaksemme tulostamme käynnistimme neljänneksen aikana määrätietoiset toimenpiteet, joista aiheutui kertaluonteisia alaskirjauksia ja uudelleenorganisointikuluja vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tulokseen. Ramirent-konsernin liikevaihto vertailukelpoisilla valuuttakursseilla kasvoi 3,3 %, mutta konsernin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos laski 22,2 (25,3) miljoonaan euroon eli 13,1 %:iin (15,3 %) liikevaihdosta. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 14,2 (24,8) miljoonaan euroon eli 8,4 %:iin (15,0 %) liikevaihdosta. Viimeisten vuosien aikana Ramirent on investoinut merkittävästi yhteisen One Ramirent-toimintamallin kehittämiseen implementoimalla yhteistä toiminnanohjausjärjestelmää, perustamalla keskitettyjä kalustovarikkoja ja kasvupanostuksilla Ratkaisuliiketoimintaan sekä orgaanisesti että myös yritysostoilla Ruotsissa. Tämä on johtanut kustannusten ja myyntikatteen epäsuotuisaan kehitykseen johtuen ennen kaikkea heikentyneestä myynnin jakaumasta ja vähäisemmästä keskittymisestä ydinliiketoimintaamme Konevuokrauksessa. Tämän vuoksi keskitymme nyt kannattavuuteen. Toimenpiteisiimme kuuluvat heikon tulostason yksiköiden ja liiketoiminta-alueiden kannattavuuden parantaminen sisältäen Norjan Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan uudelleen suuntaamisen ja uudelleenorganisoinnit osissa Ruotsin Ratkaisuliiketoimintoja sekä myös osissa Europe Central -segmentinliiketoimintaa. Aloitamme myös toimenpiteet myynnin jakauman parantamiseksi keskittyen yhä vahvemmin ydinliiketoiminta-alueeseemme Konevuokrauksessa ja toimet hinnoittelun edelleen kehittämiseksi. Samaan aikaan kehitämme liiketoimintaamme yhä ketterämmäksi ja asiakaskeskeisemmäksi. Kokonaisuudessaan voimme parantaa tuottavuuttamme. Leikkaamme kustannuksia rationalisoimalla IT-hankkeita sekä ulkoisia materiaali- ja palveluhankintoja. Vuoden ajan korkeammalla tasolla olleiden investointien jälkeen painopisteemme on nyt nykyisen kaluston tuottavuuden parantamisessa. Lopuksi haluaisin painottaa, että Ramirentin kaikilla segmenteillä on pitkällä aikavälillä vahvat mahdollisuudet parantaa kannattavuuttaan. Liiketoimintamallin optimointi ja Ramirentin työntekijöiden vahva sitoutuminen yhä parempaan asiakaspalveluun ovat kaiken tekemisemme keskiössä. Konevuokraus on tulevaisuuden palveluliiketoimintaa ja meillä monia mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin. Lyhyellä aikavälillä keskitymme kuitenkin saattamaan perusasiamme systemaattisesti kuntoon ja parantamaan kannattavuuttamme. MARKKINOIDEN NÄKYMÄT VUODELLE 2016 Ramirentin markkinanäkymät perustuvat käytettävissä oleviin paikallisiin rakennus- ja teollisuusjärjestöjen ennusteisiin yhtiön toimintamaista. Ramirent arvioi konevuokrauksen kysynnän pysyvän suotuisana Suomessa ja Ruotsissa rakentamisen korkean aktiviteetin ansiosta. Myös Norjan ja Tanskan markkinoita tukee rakentamisen sektorin aktiviteetti. Baltian maissa konevuokrauksen kysynnän arvioidaan säilyvän vakaana, mutta markkinanäkymien arvioidaan pysyvän epävarmoina Fortrentin markkinoilla Venäjällä ja Ukrainassa. Europe Central segmentissä Puolan konevuokrausmarkkinoita tukee erityisesti teollisuussektorin aktiviteetti ja Slovakiassa uusien rakennusprojektien aloitukset. Tšekin tasavallan markkinoilla markkinatilanne on taas hiljaisempi rakentamisen määrän laskun vuoksi. 2 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

tuloskatsaus 7-9/2016 Ramirent-konsernin liikevaihto kasvoi 3,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna vuoden kolmannella neljänneksellä. Liikevaihto kasvoi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pääosin neljänneksen hyvän kysynnän ansiosta Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella. Baltian maissa ja Europe Central -segmentissä liikevaihdon kehitys oli vakaata, mutta Tanskassa liikevaihto laski alhaisemman Ratkaisuliiketoiminnan myynnin seurauksena. Ramirent-konsernin vuoden 2016 kolmannen neljänneksen raportoitu liikevaihto kasvoi 2,5 % 169,2 (165,1) miljoonaan euroon. muutos vertailukelp. kursseilla Osuus konsernista 7-9/16 Liikevaihto segmenteittäin 7 9/16 7 9/15 Muutos SUOMI 47,6 45,7 4,1 % 4,1 % 27,9 % RUOTSI 56,6 53,8 5,3 % 6,2 % 33,1 % NORJA 30,9 29,4 5,3 % 7,1 % 18,1 % TANSKA 10,3 11,2 7,9 % 8,1 % 6,0 % EUROPE EAST 10,1 10,2 1,1 % 1,1 % 5,9 % EUROPE CENTRAL 15,4 15,4 0,2 % 2,3 % 9,0 % Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi 1,7 0,5 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 169,2 165,1 2,5 % 3,3 % 100,0 % Kolmannen neljänneksen käyttökate (EBITDA) laski 5,3 % edellisvuodesta ja oli 47,1 (49,7) miljoonaa euroa. EBITDA-marginaali oli 27,8 % (30,1 %) liikevaihdosta. Kolmannen neljänneksen aineellisten hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset olivat yhteensä 32,9 (24,9) miljoonaa euroa. Konsernin kannattavuus heikkeni kolmannella neljänneksellä. Suotuisista volyymeistä huolimatta vertailukelpoinen kannattavuus heikkeni hieman Suomessa ja Norjassa sekä erityisesti Ruotsissa. Kannattavuus säilyi edellisvuoden tasolla Europe Central ja Europe East -segmenteissä. Alhaisemmat liiketoiminnan volyymit heikensivät kannattavuutta Tanskassa. Konsernin vertailukelpoinen EBITAliiketulos oli 22,2 (25,3) miljoonaa euroa eli 13,1 % (15,3 %) liikevaihdosta ja raportoitu EBITA-liiketulos 14,2 (24,8) miljoonaa euroa eli 8,4 % (15,0 %) liikevaihdosta. Konsernin raportoitua EBITA-liiketulosta heikensivät kertaluonteiset tase-erien alaskirjaukset ja uudelleenorganisointikulut, jotka olivat yhteensä 8,7 miljoonaa euroa kolmannella neljänneksellä. vertailukelpoinen EBITA-liiketulos segmenteittäin 7 9/16 7 9/15 (milj. EUR ja % liikevaihdosta) 7 9/16 Milj. eur % liikevaihdosta 7 9/15 Milj. eur % liikevaihdosta SUOMI 8,2 1 17,2 % 1 9,3 20,4 % RUOTSI 5,9 2 10,4 % 2 7,7 14,3 % NORJA 2,2 3 7,0 % 3 2,4 8,2 % TANSKA 0,8 7,4 % 1,4 4 12,1 % 4 EUROPE EAST 3,2 31,6 % 3,3 32,4 % EUROPE CENTRAL 2,2 14,0 % 2,2 14,0 % Segmenteille kohdistamattomat erät 0,1 5 1,0 KONSERNI 22,2 13,1 % 25,3 15,3 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 0,7 miljoonaa euroa Q3 2016 2 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -2,4 miljoonaa euroa Q3 2016 3 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

3 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -5,9 miljoonaa euroa Q3 2016 4 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -0,5 miljoonaa euroa Q3 2015 5 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -0,5 miljoonaa euroa Q3 2016 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyivät 0,5 miljoonan euron uudelleenorganisointikulut konsernitasolla, 0,7 miljoonan euron lisäkauppahintavelan purku Suomessa sekä uudelleenorganisointikulut ja telineprojektien uudelleenarvioinneista seuranneet negatiiviset vaikutukset Ruotsissa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 5,9 miljoonan euron tase-erien alaskirjaukset liittyen räätälöityjen Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan päättämiseen Norjassa ja liiketoiminnan suuntaamisen uudelleen standardoituihin korkealuokkaisiin toimitiloihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa (milj. EUR) 7 9/16 7 9/15 SUOMI 0,7 RUOTSI 2,4 NORJA 5,9 TANSKA 0,5 EUROPE EAST EUROPE CENTRAL Segmenteille kohdistamattomat erät 0,5 YHTEENSÄ 8,0 0,5 raportoitu EBITA-liiketulos segmenteittäin (milj. EUR ja % liikevaihdosta) 7 9/16 Milj. eur 7 9/16% liikevaihdosta 7 9/15 Milj. eur 7 9/15% liikevaihdosta SUOMI 8,9 18,6 % 9,3 20,4 % RUOTSI 3,5 6,2 % 7,7 14,3 % NORJA 3,7 11,9 % 2,4 8,2 % TANSKA 0,8 7,4 % 0,9 8,1 % EUROPE EAST 3,2 31,6 % 3,3 32,4 % EUROPE CENTRAL 2,2 14,0 % 2,2 14,0 % Segmenteille kohdistamattomat erät 0,6 1,0 KONSERNI 14,2 8,4 % 24,8 15,0 % Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 14,0 (2,2) miljoonaan euroon. Kolmannella neljänneksellä Ramirent kirjasi konsernin toiminnanohjausjärjestelmästä 10,9 miljoonan euron aineettomien hyödykkeiden alaskirjaukset johtuen toiminnanohjausjärjestelmän suunnitellun käyttöönototon keskeyttämisestä Skandinavian ulkopuolella. Lisäksi Ramirent kirjasi 0,8 miljoonan euron investoinnin arvonalentumisen osakkuusyhtiön osakkeista Norjassa. Konsernin EBIT-liiketulos laski 0,2 (22,6) miljoonaan euroon eli 0,1 %:iin (13,7 %) liikevaihdosta. Nettorahoituserät olivat 2,5 ( 4,9) miljoonaa euroa sisältäen 0,2 ( 2,4) miljoonaa euroa valuuttakurssieroja. Tuloverojen määrä oli 0,5 ( 3,3) miljoonaa euroa. Tase-erien alaskirjausten ja uudelleenorganisointikulujen arvioitu 4,2 miljoonan euron verohyöty sisältyy vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tulokseen. Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos laski 1,9 (14,4) miljoonaan euroon ja osakekohtainen tulos 0,02 (0,13) euroon. 4 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

investoinnit ja rahavirta Ramirent-konsernin vuoden 2016 kolmannen neljänneksen bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin kasvoivat 43,3 (32,2) miljoonaan euroon tai 25,6 %:iin (19,5 %) liikevaihdosta. Konsernin investoinnit koneisiin ja laitteisiin kasvoivat 42,0 (30,8) miljoonaan euroon. Yritysostoja ei toteutettu vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä eikä vertailukaudella. Konsernin kolmannen neljänneksen liiketoiminnan rahavirta laski 41,7 (43,9) miljoonaan euroon, mistä käyttöpääoman muutos oli 2,0 ( 6,0) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli 43,1 ( 34,2) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen laski 1,3 (9,7) miljoonaan euroon. tuloskatsaus 1-9/2016 Ramirent-konsernin tammi syyskuun liikevaihto kasvoi 5,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Kasvu oli koko kauden ajan vahvinta Suomen ja Ruotsin segmenteissä vahvan rakentamisen suhdanteen ansiosta. Norjassa liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna pääosin Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta-alueella vallinneen alhaisemman aktiviteetin myötä. Liikevaihdon kehitys oli hieman positiivista Tanskassa ja pysyi edellisvuoden vastaavalla tasolla Baltian maissa sekä Europe Central - segmentissä. Ramirent-konsernin tammi syyskuun raportoitu liikevaihto kasvoi 4,2 % 484,7 (465,2) miljoonaan euroon. muutos vertailukelp. kursseilla Osuus konsernista 1-9/16 Liikevaihto segmenteittäin 1 9/16 1 9/15 Muutos SUOMI 131,0 117,2 11,8 % 11,8 % 26,8 % RUOTSI 172,4 161,5 6,7 % 6,7 % 35,3 % NORJA 88,7 91,4 2,9 % 3,3 % 18,2 % TANSKA 31,5 31,2 0,8 % 0,7 % 6,4 % EUROPE EAST 25,1 25,3 0,7 % 0,7 % 5,1 % EUROPE CENTRAL 40,1 40,1 0,1 % 3,3 % 8,2 % Segmenttien välisen liikevaihdon eliminointi 4,1 1,6 LIIKEVAIHTO YHTEENSÄ 484,7 465,2 4,2 % 5,7 % 100,0 % Tammi syyskuun käyttökate (EBITDA) laski 2,5 % edellisvuodesta ja oli 121,2 (124,3) miljoonaa euroa. EBITDA-marginaali oli 25,0 % (26,7 %) liikevaihdosta. Aineellisten hyödykkeiden poistot ja alaskirjaukset olivat yhteensä 83,1 (74,3) miljoonaa euroa tammi syyskuussa. Konsernin tammi syyskuun kannattavuus heikkeni verrattuna edelliseen vuoteen. Liiketoiminnan hyvä kehitys Suomessa ja onnistuneesti toteutetut kustannussäästöt Tanskassa vaikuttivat positiivisesti tuloskehitykseen, kun taas muissa segmenteissä kannattavuus heikkeni. Konsernin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos oli 47,0 (46,6) miljoonaa euroa eli 9,7 % (10,0 %) liikevaihdosta ja raportoitu EBITAliiketulos 38,0 (50,0) miljoonaa euroa eli 7,9 % (10,7 %) liikevaihdosta. Konsernin raportoitua EBITAliiketulosta heikensivät kertaluonteiset toimintojen uudelleenorganisointiin liittyneet kulut ja tase-erien alaskirjaukset, jotka olivat yhteensä 9,9 miljoonaa euroa. 5 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

vertailukelpoinen EBITA-liiketulos segmenteittäin (milj. EUR ja % liikevaihdosta) 1 9/16 Milj. eur 1 9/16% liikevaihdosta 1 9/15 Milj. eur 1 9/15% liikevaihdosta SUOMI 17,2 1 13,1 % 1 14,6 12,5 % RUOTSI 19,1 2 11,1 % 2 21,1 2 13,1 % 2 NORJA 5,4 3 6,1 % 3 6,3 6,9 % TANSKA 1,6 5,2 % 0,3 4 0,9 % 4 EUROPE EAST 4,5 17,8 % 5,2 20,4 % EUROPE CENTRAL 2,1 5,2 % 2,5 6,1 % Segmenteille kohdistamattomat erät 2,8 5 3,3 KONSERNI 47,0 9,7 % 46,6 10,0 % 1 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat 1,0 miljoonaa euroa 1-9/2016 2 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -2,4 miljoonaa euroa 1-9/2016 ja 3,8 miljoonaa euroa 1-9/2015 3 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -5,9 miljoonaa euroa 1-9/2016 4 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -0,5 miljoonaa euroa 1-9/2015 5 Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka olivat -1,7 miljoonaa euroa 1-9/2016 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa Tammi syyskuun vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyivät yhteensä 1,0 miljoonan euron lisäkauppahintavelan purku Suomessa, uudelleenorganisointikulut ja telineprojektien uudelleenarvioinneista seuranneet negatiiviset vaikutukset Ruotsissa yhteensä 2,4 miljoonaa euroa ja 1,7 miljoonan euron toimintojen uudelleenorganisointiin liittyneet kulut konsernitasolla. Lisäksi Norjassa kirjattiin 5,9 miljoonan euron tase-erien alaskirjaukset. Vertailukauden vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyivät 3,8 miljoonan euron lisäkauppahintavelan purku Ruotsissa ja 0,5 miljoonan euron kulut Tanskan toimintojen uudelleenorganisointiin liittyen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät EBITA-liiketuloksessa (milj. EUR) 1 9/16 1 9/15 SUOMI 1,0 RUOTSI 2,4 3,8 NORJA 5,9 TANSKA 0,5 EUROPE EAST EUROPE CENTRAL Segmenteille kohdistamattomat erät 1,7 YHTEENSÄ 8,9 3,4 raportoitu EBITA-liiketulos segmenteittäin (milj. EUR ja % liikevaihdosta) 1 9/16 Milj. eur 1 9/16 % liikevaihdosta 1 9/15 Milj. eur 1 9/15 % liikevaihdosta SUOMI 18,2 13,9 % 14,6 12,5 % RUOTSI 16,7 9,7 % 24,9 15,4 % NORJA 0,5 0,5 % 6,3 6,9 % TANSKA 1,6 5,2 % 0,2 0,6 % EUROPE EAST 4,5 17,8 % 5,2 20,4 % EUROPE CENTRAL 2,1 5,2 % 2,5 6,1 % Segmenteille kohdistamattomat erät 4,5 3,3 KONSERNI 38,0 7,9 % 50,0 10,7 % 6 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

Konsernin tammi syyskuun aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset kasvoivat 18,9 (6,6) miljoonaan euroon. Aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset olivat yhteensä 10,9 miljoonaa euroa johtuen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton keskeyttämisestä Skandinavian ulkopuolella. Norjassa Ramirent kirjasi 0,8 miljoonan euron investoinnin arvonalentumisen osakkuusyhtiön osakkeista. Konsernin EBIT-liiketulos laski 19,2 (43,4) miljoonaan euroon eli 4,0 %:iin (9,3 %) liikevaihdosta. Nettorahoituserät olivat 7,2 ( 9,2) miljoonaa euroa sisältäen 1,0 ( 1,4) miljoonaa euroa valuuttakurssieroja. Tuloverojen määrä oli 2,5 ( 6,7) miljoonaa euroa. Tase-erien alaskirjausten ja uudelleenorganisointikulujen arvioitu 4,2 miljoonan euron verohyöty sisältyy vuoden 2016 tammi syyskuun tulokseen. Emoyhtiön omistajille kuuluva katsauskauden tulos laski 9,5 (27,5) miljoonaan euroon ja osakekohtainen tulos 0,09 (0,26) euroon. Rullaava 12 kuukauden sitoutuneen pääoman tuotto laski 5,4 %:iin (9,3 %) ja oman pääoman tuotto 7,1 %:iin (9,9 %). investoinnit ja rahavirta Ramirent-konsernin vuoden 2016 tammi syyskuun bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin kasvoivat 143,8 (97,2) miljoonaan euroon tai 29,7 %:iin (20,9 %) liikevaihdosta. Konsernin investoinnit koneisiin ja laitteisiin kasvoivat 131,8 (91,1) miljoonaan euroon. Yritysostoja ei toteutettu vuoden 2016 tammi syyskuussa tai vertailukaudella. Investointisitoumusten määrä oli syyskuun lopussa 31,7 (10,0) miljoonaa euroa. Konsernin tammi syyskuun liiketoiminnan rahavirta laski 110,8 (91,3) miljoonaan euroon, mistä käyttöpääoman muutos oli 6,9 ( 14,9) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli 142,6 ( 103,0) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen laski 31,8 ( 11,7) miljoonaan euroon. Ramirent maksoi 1.4.2016 osakkeenomistajille yhteensä 43,1 (43,1) miljoonaa euroa osinkoina. Tammi syyskuussa 2016 ei ostettu yhtiön omia osakkeita. taloudellinen asema Konsernin nettovelan määrä kasvoi 357,3 (286,4) miljoonaan euroon ensimmäinen yhdeksän kuukauden aikana. Nettovelan taso vastaa 126,7 %:in (93,6 %) nettovelkaantumisastetta. Nettovelan suhde rullaavaan 12 kuukauden käyttökatteeseen (EBITDA) oli 2,2x (1,7x), mikä oli alle Ramirentin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, joka on maksimissaan 2,5x jokaisen tilikauden lopussa. Ramirentilla oli käyttämättömiä sitovia luottolimiittejä yhteensä 138,1 (118,1) miljoonan euron arvosta syyskuun lopussa 2016. Lainasalkun keskimääräinen korko syyskuun lopussa oli 1,8 % (2,1 %). Lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen korkosuojaukset syyskuun lopussa oli 1,9 % (2,4 %). Konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 282,1 (305,6) miljoonaa euroa ja konsernin omavaraisuusaste laski 33,9 %:iin (39,5 %). Taseen ulkopuoliset leasing-vuokravastuut syyskuun lopussa olivat yhteensä 87,2 (71,5) miljoonaa euroa, joista 2,0 (0,6) miljoonaa euroa kohdistui vuokrauskalustoon. 7 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

pääpainopistealueet kannattavuuden parantamisessa vuodelle 2017 Ramirent on asettanut vuodelle 2017 määrätietoiset toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi. Pääpainopistealueet ovat: 1. Kannattavuuden parantaminen heikon tulostason yksiköissä ja liiketoiminta-alueilla sisältäen Norjan Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan suuntaamisen uudelleen, uudelleenorganisoinnit osissa Ruotsin Ratkaisuliiketoimintoja ja Europe Central -segmentissä, joissa kannattavuus on ollut epätyydyttävä. 2. Painopiste tuottavuudessa ja kustannusten vähentämisessä IT:ssä sekä ulkoisissa materiaali- ja palveluhankinnoissa 3. Liikevaihdon jakauman parantaminen keskittyen yhä vahvemmin ydinliiketoimintaan, Konevuokrauksen liiketoiminta-alueeseen 4. Hinnoittelun parantaminen yksinkertaistamisen ja entistä tehokkaampien hinnoittelun hallintajärjestelmien kautta Ramirent-konsernin strategia ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka julkaistiin vuoden 2015 pääomamarkkinapäivän yhteydessä, pysyvät ennallaan. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueeseen keskitytään kuitenkin yhä vahvemmin. Kattavampi strategian päivitystyö toteutetaan vuoden 2017 aikana. Muutokset konsernirakenteessa Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Ramirent kasvatti omistusosuuttaan Safety Solutions Jonsereds AB:ssa 72,6 %:sta 82,1 %:iin. katsaus SEGMENTEITTÄIN SUOMI Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Suomessa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita maanlaajuisesti yhteensä 55 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 47,6 45,7 4,1 % 131,0 117,2 11,8 % 160,2 Vertailukelpoinen EBITA 8,2 9,3 12,4 % 17,2 14,6 17,6 % 20,3 Osuus liikevaihdosta, % 17,2 % 20,4 % 13,1 % 12,5 % 12,7 % Raportoitu EBITA 8,9 9,3 4,9 % 18,2 14,6 24,5 % 21,1 Osuus liikevaihdosta, % 18,6 % 20,4 % 13,9 % 12,5 % 13,2 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 16,7 % 14,9 % 16,8 % Raportoitu ROCE (%) R12 18,1 % 13,7 % 17,5 % 7-9/16 Suomen konevuokrausmarkkinoiden elpyminen jatkui neljänneksen aikana. Markkinatilanteen parantuminen johtui asuntojen uudisrakentamisen kasvusta erityisesti kasvukeskuksissa sekä suotuisasta aktiviteetista toimitilarakentamisessa ja teollisuudessa. 8 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

Suomi-segmentin liikevaihdon kasvu jatkui ja nousi 4,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella kasvua vauhdittivat uudet asunto- ja toimitilarakentamisen projektit. Ratkaisuliiketoiminnassa liikevaihdon kehitys oli hyvää erityisesti teollisuuden sektorilla. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos laski 8,2 (9,3) miljoonaan euroon. Suotuisa volyymikasvu ja korkeampi Konevuokrauksen liiketoiminta-alueen osuus liikevaihdosta vaikuttivat positiivisesti EBITAliiketulokseen neljänneksellä. Kannattavuuteen vaikuttivat negatiivisesti kiinteiden kustannusten kasvu johtuen organisaation vahvistamiseen liittyneistä uusista rekrytoinneista sekä poistoja kasvattaneet korkeammat korvausinvestoinnit. Neljänneksen raportoituun EBITA-liiketulokseen vaikutti positiivisesti 0,7 miljoonan euron lisäkauppahintavelan purku. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 8,9 (9,3) miljoonaan euroon. 1-9/16 Suomi-segmentin liikevaihdon kasvu oli vahvaa, 11,8 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla johtuen kysynnän vahvistumisesta sekä rakentamisessa että teollisuuden sektoreilla. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos parani 17,2 (14,6) miljoonaan euroon johtuen vahvasta volyymikasvusta. Segmentin raportoituun EBITA-liiketulokseen vaikutti yhteensä 1,0 miljoonaa euron lisäkauppahintavelan purku. Raportoitu EBITA-liiketulos oli 18,2 (14,6) miljoonaa euroa. Ruotsi Ramirent on toiseksi suurin konevuokrausalan yhtiö Ruotsissa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita maanlaajuisesti yhteensä 78 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 56,6 53,8 5,3 % 172,4 161,5 6,7 % 225,4 Vertailukelpoinen EBITA 5,9 7,7 23,6 % 19,1 21,1 9,8 % 29,4 Osuus liikevaihdosta, % 10,4 % 14,3 % 11,1 % 13,1 % 13,1 % Raportoitu EBITA 3,5 7,7 54,3 % 16,7 24,9 33,1 % 33,0 Osuus liikevaihdosta, % 6,2 % 14,3 % 9,7 % 15,4 % 14,6 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 11,8 % 15,7 % 14,1 % Raportoitu ROCE (%) R12 10,4 % 17,5 % 16,1 % 7-9/16 Hyvän suhdannekehityksen jatkuminen kaikilla rakentamisen sektoreilla heijastui positiivisesti Ruotsin konevuokrausalan markkinatilanteeseen. Ruotsi-segmentin liikevaihdon kasvu jatkui ja oli 5,3 % tai 6,2 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella liikevaihdon kasvua vauhditti vahva kysyntä rakentamisen sektorilla. Ratkaisuliiketoiminnassa meneillään olevat suuret projektit sekä rakentamisen että teollisuuden sektorilla vaikuttivat liikevaihdon kasvuun. Siirtokelpoisissa tiloissa hyvä kysyntä jatkui julkisella sektorilla. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos laski 5,9 (7,7) miljoonaan euroon. Kannattavuutta heikensivät korkeampi palveluiden osuus liikevaihdon jakaumassa ja kustannukset liittyen kalustokeskusrakenteen 9 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

uudelleenorganisointiin. Korkeampien kalustoinvestointien myötä nousseet poistot vaikuttivat EBITAliiketulokseen. Toimenpiteet epätyydyttävän kannattavuuden omaavan Telineratkaisuliiketoiminnan uudelleenorganisoimiseksi aloitettiin neljänneksellä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin kuuluivat 2,2 miljoonan euron negatiivinen vaikutus telineprojektien uudelleenarviointiin liittyen ja 0,2 miljoonan euron uudelleenorganisointikulut. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 3,5 (7,7) miljoonaan euroon. 1-9/16 Ruotsi-segmentin liikevaihto kasvoi 6,7 % sekä raportoiduilla että vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla vahvan rakentamisen suhdanteen myötä. Segmentin tammi syyskuun vertailukelpoinen EBITA-liiketulos laski 19,1 (21,1) miljoonaan euroon. Koko kauden jatkuneesta vahvasta volyymikasvusta huolimatta EBITA-liiketulosta rasittivat korkeampi palvelumyynnin osuus liikevaihdon jakaumassa, kustannukset liittyen merkittävän kalustokeskuksen siirtoon Tukholmassa, luottotappiovarausten kasvu, odotettua hitaammin toteutuneet hintojen korotukset sekä projektien uudelleenarvioinnit. Tammi syyskuun vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Vertailukauteen sisältyi 3,8 miljoonan euron lisäkauppahintavelan purku. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 16,7 (24,9) miljoonaan euroon. NORja Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Norjassa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita maanlaajuisesti yhteensä 41 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 30,9 29,4 5,3 % 88,7 91,4 2,9 % 120,7 Vertailukelpoinen EBITA 2,2 2,4 9,7 % 5,4 6,3 14,5 % 7,0 Osuus liikevaihdosta, % 7,0 % 8,2 % 6,1 % 6,9 % 5,8 % Raportoitu EBITA 3,7 2,4 n/a 0,5 6,3 107,2 % 6,5 Osuus liikevaihdosta, % 11,9 % 8,2 % 0,5 % 6,9 % 5,4 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 3,3 % 5,6 % 4,2 % Raportoitu ROCE (%) R12 2,3 % 5,4 % 3,8 % 7-9/16 Norjan konevuokrausmarkkinoiden aktiviteetti vaihtelee merkittävästi eri maantieteellisillä alueilla. Öljy- ja kaasuteollisuuden heikon markkinatilanteen jatkuminen heikensi konevuokrauksen ja siihen liittyvien palveluiden kysyntää neljänneksellä. Norja-segmentin liikevaihto kasvoi 5,3 % ja 7,1 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Liikevaihto nousi Konevuokrauksen toimialan kasvun myötä, jota tuki hyvä kysyntä useimmilla maantieteellisillä alueilla. Korkeampi käytettyjen koneiden ja laitteiden myynti vaikutti myös liikevaihdon kasvuun. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa kysyntä jatkui heikkona öljy- ja kaasuteollisuudessa ja lyhyen aikavälin näkymät pysyvät haasteellisina. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos laski 2,2 (2,4) miljoonaan euroon pääosin johtuen alhaisemmista volyymeistä ja hintapaineesta Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa. Raportoituun EBITAliiketulokseen vaikutti myös 5,9 miljoonan euron tase-erien alaskirjaukset liittyen pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaille tarjottujen pitkälle räätälöityjen ei-standardoitujen tilojen liiketoiminnan 10 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

päättämiseen. Liiketoiminta uudelleensuunnataan jatkossa kasvamaan standardoitujen korkealuokkaisten tilojen vuokrauksessa. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 3,7 (2,4) miljoonaan euroon. Lisäksi EBITliiketulokseen vaikutti 0,8 miljoonan euron investoinnin arvonalentuminen osakkuusyhtiön osakkeista Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta-alueella. 1-9/16 Norja-segmentin raportoitu liikevaihto laski 2,9 %, mutta vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna liikevaihto kasvoi 3,3 % edellisvuodesta. Kysyntä säilyi suhteellisen vakaana Konevuokrauksen ja Ratkaisuliiketoiminnan alueilla, kun taas Siirtokelpoisissa tiloissa kysyntä säilyi heikkona koko katsauskauden ajan. Siirtokelpoisten tilojen vuokrauskysyntä parani julkisella sektorilla, mutta öljy- ja kaasuteollisuudessa jatkuneen heikon kysynnän takia osa ylimääräisestä kalustokapasiteetista siirrettiin Ruotsin markkinoille. Segmentin vertailukelpoinen EBITA-liiketulos oli 5,4 (6,3) miljoonaa euroa. Siirtokelpoisten tilojen alhaisemmat volyymit ja hintapaineen lisääntyminen heikensivät kannattavuutta. Raportoitua EBITAliiketulosta rasittivat myös yhteensä 5,9 miljoonan euron kaluston alaskirjaukset Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnassa. Raportoitu EBITA-liiketulos laski 0,5 (6,3) miljoonaan euroon. Tanska Ramirent kolmanneksi suurin konevuokrausalan yhtiö Tanskassa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita 13 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 10,3 11,2 7,9 % 31,5 31,2 0,8 % 42,3 Vertailukelpoinen EBITA 0,8 1,4 43,9 % 1,6 0,3 n/a 0,8 Osuus liikevaihdosta, % 7,4 % 12,1 % 5,2 % 0,9 % 1,8 % Raportoitu EBITA 0,8 0,9 15,7 % 1,6 0,2 n/a 0,3 Osuus liikevaihdosta, % 7,4 % 8,1 % 5,2 % 0,6 % 0,7 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 5,8 % 3,2 % 1,3 % Raportoitu ROCE (%) R12 5,8 % 5,3 % 0,5 % 7-9/16 Konevuokrauksen ja siihen liittyvien palveluiden kysyntää Tanskassa tukivat asuntorakentamisen kasvu ja hyvä aktiviteetti korjausrakentamisen markkinoilla. Tanskan segmentin liikevaihto laski 7,9 % ja 8,1 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella kysyntä säilyi vakaana rakentamisen sektorilla, kun taas Ratkaisuliiketoiminnassa volyymikehitys oli heikompaa. Siirtokelpoisten tilojen hyvä vuokrauskysyntä jatkui neljänneksellä. Segmentin raportoitu EBITA-liiketulos laski 0,8 (0,9) miljoonaan euroon kolmannella neljänneksellä. Kustannussäästötoimenpiteet ovat johtaneet alhaisempaan kustannustasoon liiketoiminnoissa, mutta 11 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

alhaisemmat volyymit heijastuivat negatiivisesti kannattavuuteen. 1-9/16 Tanska-segmentin liikevaihto kasvoi 0,8 % ja 0,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella kysyntää tukivat hyvä aktiviteetti asuntorakentamisessa ja korjausrakentamisessa erityisesti suurissa kaupungeissa. Korkeammalla käytettyjen koneiden ja laitteiden myynnillä oli positiivinen vaikutus tammi syyskuun liikevaihtoon. Segmentin raportoitu EBITA-liiketulos kasvoi 1,6 ( 0,2) miljoonaan euroon pääasiassa kustannussäästöjen sekä parantuneen kustannusten hallinnan ansiosta. Europe East The Europe East -segmenttiin kuuluvat Viron, Latvian ja Liettuan toiminnot sekä yhteisyritys Fortrent-konserni Venäjän ja Ukrainan markkinoilla. Ramirent on suurin konevuokrausalan yhtiö Baltian maissa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita kaikissa kolmessa maassa yhteensä 43 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 10,1 10,2 1,1 % 25,1 25,3 0,7 % 34,1 Vertailukelpoinen EBITA 3,2 3,3 3,5 % 4,5 5,2 13,5 % 7,2 Osuus liikevaihdosta, % 31,6 % 32,4 % 17,8 % 20,4 % 21,2 % Raportoitu EBITA 3,2 3,3 3,5 % 4,5 5,2 13,5 % 7,2 Osuus liikevaihdosta, % 31,6 % 32,4 % 17,8 % 20,4 % 21,2 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 11,5 % 12,6 % 15,0 % Raportoitu ROCE (%) R12 11,5 % 12,6 % 15,0 % 7-9/16 Markkinatilanne oli suotuisa erityisesti Viron rakennussektorilla, kun taas Latvian ja Liettuan konevuokrausmarkkinoilla aktiviteetti säilyi hiljaisena rakentamisen määrän laskun takia. Baltian maiden liikevaihto laski 1,1 % verrattuna edelliseen vuoteen pääosin alhaisempien käytettyjen koneiden ja laitteiden myynnin takia. Virossa liikevaihdon kasvua vauhdittivat korkea aktiviteetti talonrakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Alhaisempi rakentamisen kokonaisaktiviteetti heijastui negatiivisesti Latvian ja Liettuan liikevaihtoon neljänneksen aikana. Europe East -segmentin raportoitu EBITA-liiketulos oli 3,2 (3,3) miljoonaa euroa vuoden kolmannella neljänneksellä. Baltian EBITA-liiketulos pysyi korkealla tasolla lisääntyneen konevuokrauksen ja hyvän materiaali- ja palvelukustannusten hallinnan ansiosta. Vuokraushinnat nousivat Virossa, mutta hintakilpailu jatkui kireänä Latvian ja Liettuan markkinoilla. Ramirentin osuus Fortrent-konsernin nettotuloksesta oli kolmannella neljänneksellä 0,4 (0,3) miljoonaa euroa. 1-9/16 Baltian maiden liikevaihto laski 0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto laski hieman Latvian ja Liettuan konevuokrausmarkkinoilla vallinneen heikomman kysynnän johdosta. Virossa liikevaihto kasvoi hyvän rakentamisen aktiviteetin myötä. 12 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

Europe East -segmentin tammi syyskuun raportoitu EBITA-liiketulos laski 4,5 (5,2) miljoonaan euroon. Useita kustannussäästötoimenpiteitä otettiin käyttöön Latviassa ja Liettuassa heikentyneen markkinaaktiviteetin takia. Virossa EBITA-liiketulos parani vahvan konevuokrauksen liikevaihdon, korkeampien hintojen ja parantuneen materiaali- ja palvelukustannusten hallinnan myötä. Ramirentin osuus Fortrentkonsernin nettotuloksesta oli tammi syyskuussa 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. Fortrent yhteisyritys venäjän ja ukrainan markkinoilla Fortrent on Venäjän markkinoiden suurin ulkomainen konevuokrausalan yhtiö. Konsernin liiketoiminnan painopiste on Pietarin, Moskovan, Yekaterinburgin, Rostov-on-Donin and Nizhny Novgorodin alueilla Venäjällä sekä kolmessa toimipisteessä Ukrainassa. 7-9/16 Fortrentin Venäjän markkinoilla rakentamisen sektorin kysyntä on jonkin verran vakautunut suurista alueellisista eroista huolimatta. Markkinatilanteen epävarmuus jatkui Ukrainassa. Fortrent-konsernin liikevaihto kasvoi 13,8 % ja 17,9 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Konevuokrauksen kysyntä oli hyvällä tasolla Moskovassa, missä markkina on suhteellisen aktiivinen. Liikevaihto kasvoi Venäjän uusilla alueilla, mihin vaikutti siirtokelpoisten tilojen toimitus suurelle teollisuusprojektille Volgan alueella. Kysyntä oli kuitenkin heikkoa Pietarin alueella ja Ukrainassa. Kolmannen neljänneksen EBITA-liiketulos kasvoi 1,4 (1,1) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvu, hinnankorotukset sekä edellisvuotta alhaisempi kustannustaso heijastuivat positiivisesti kannattavuuteen. 1-9/16 Fortrent-konsernin liikevaihto laski 5,9 % tai 7,9 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. EBITA-liiketulos kasvoi tammi syyskuussa 2,1 (1,3) miljoonaan euroon. Fortrent on sopeuttanut kulujaan menestyksekkäästi haastavassa markkinatilanteessa. Kannattavuuteen on vaikuttanut positiivisesti myös toiminnan laajentaminen uusille alueille Venäjällä, kun erityisesti Pietarin rakennusmarkkinat ovat kärsineet taantumasta. Lisätoimenpiteitä suunnitellaan Pietarin alueella kustannusten sovittamiseksi alhaisemman liikevaihdon tasolle. Europe Central Europe Central -segmenttiin kuuluvat Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia. Ramirentin on suurin konevuokrausalan yhtiö Europe Central -toimintamaissa. Ramirent tarjoaa tuotteita ja palveluita 58 toimipisteen kautta. (milj. EUR ja %) 7 9/16 7 9/15 Muutos 1 9/16 1 9/15 Muutos 1 12/15 Liikevaihto 15,4 15,4 0,2 % 40,1 40,1 0,1 % 55,4 Vertailukelpoinen EBITA 2,2 2,2 0,5 % 2,1 2,5 15,9 % 3,3 Osuus liikevaihdosta, % 14,0 % 14,0 % 5,2 % 6,1 % 5,9 % Raportoitu EBITA 2,2 2,2 0,5 % 2,1 2,5 15,9 % 3,3 Osuus liikevaihdosta, % 14,0 % 14,0 % 5,2 % 6,1 % 5,9 % Vertailukelpoinen ROCE (%) R12 4,7 % 7,2 % 5,6 % Raportoitu ROCE (%) R12 4,7 % 5,2 % 5,6 % 13 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016

7-9/16 Markkinoiden epävarmuus kasvoi Puolan rakennussektorilla, kun taas teollisuuden sektorilla aktiviteetti oli suotuisalla tasolla. Tšekin tasavallassa rakentamisen hiljainen aktiviteetti vaikutti negatiivisesti konevuokrausmarkkinoihin. Hyvä markkinatilanne tuki konevuokrauksen kysyntää Slovakiassa. Europe Central -segmentin raportoitu liikevaihto laski 0,2 %, mutta kasvoi 2,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna. Puolassa liikevaihtoon vaikuttivat vakaa kysyntä Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella sekä hyvä kehitys suurissa Ratkaisuliiketoiminnan projekteissa erityisesti teollisuuden sektorilla. Slovakian ja Tšekin tasavallan hyvä liikevaihdon kehitys vaikutti positiivisesti segmentin myynnin kasvuun, vaikka rakentamisen määrä maissa laski verrattuna edelliseen vuoteen. Segmentin raportoitu EBITA-liiketulos oli edellisvuoden tasolla 2,2 (2,2) miljoonassa eurossa. EBITAliiketulokseen vaikuttivat positiivisesti hintatasojen paraneminen erityisesti Puolassa ja Slovakiassa sekä materiaali- ja palvelukustannusten parantunut hallinta neljänneksen aikana. 1-9/16 Europe Central -segmentin raportoitu liikevaihto laski 0,1 %, mutta kasvoi 3,3 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna tammi syyskuussa. Konevuokrauksen liiketoiminta-alueella liikevaihto pysyi vakaana Puolassa, kasvoi Slovakiassa ja oli odotettua alhaisempi Tšekin tasavallassa. Ratkaisuliiketoiminnassa liikevaihdon kasvua vauhditti hyvä kehitys suurissa teollisuuden projekteissa Puolan markkinoilla. Segmentin raportoitu EBITA-liiketulos laski 2,1 (2,5) miljoonaan euroon. EBITA-liiketulos parani Puolassa, mutta hidas vuoden alku heijastui negatiivisesti kannattavuuteen Slovakian ja Tšekin tasavallan markkinoilla. Hintatasojen parantuminen erityisesti Puolassa ja Slovakiassa vahvisti kannattavuutta katsauskauden loppua lähestyttäessä. henkilöstö ja toimipisteet Vuoden 2016 syyskuun lopussa Ramirentin henkilöstömäärä (FTE) oli 2 730 (2 658). Ramirent jatkoi kehitystyötä työturvallisuuskulttuurin parantamiseksi konsernissa. Kolmannella neljänneksellä Ramirentin tapaturmataajuus (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) oli 8,2 (9,5) ja tammi syyskuussa 9,2 (8,0). HENKILÖSTÖ JA Henkilöstö (FTE) Henkilöstö (FTE) Toimipisteet Toimipisteet TOIMIPISTEET 30.9.2016 30.9.2015 30.9.2016 30.9.2015 SUOMI 516 442 55 57 RUOTSI 752 787 78 82 NORJA 401 409 41 43 TANSKA 143 144 13 14 EUROPE EAST 264 254 43 44 EUROPE CENTRAL 489 494 58 55 Konsernihallinto 166 129 YHTEENSÄ 2 730 2 658 288 295 14 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

pitkän aikavälin kannustinohjelma Vuosien 2016 2018 pitkän aikavälin kannustinohjelman hyväksyminen ja vuoden 2013 pitkän aikavälin kannustinohjelman täytäntöönpano on julkaistu pörssitiedotteella 11.2.2016. muutokset konsernin johtoryhmässä Tapio Kolunsarka aloitti Ramirent Oyj:n toimitusjohtajana 8.8.2016. Tapio Kolunsaran nimityksestä tiedotettiin 23.2.2016. Tapio Kolunsarka on työskennellyt 1.5.2016 lähtien yhdessä edellisen toimitusjohtajan Magnus Rosénin kanssa, joka irtisanoutui 8.8.2016 jatkaakseen uraansa yhtiön ulkopuolella. Ramirent tiedotti 18.8.2016 konsernin johtoryhmän rakenteen yksinkertaistamisesta. Ramirent-konsernin johtoryhmä koostuu vain Executive Management Team (EMT) jäsenistä. Aikaisemmin konsernin johtoryhmä sisälsi EMT-jäsenten lisäksi Senior Vice Presidentit muodostaen laajennetun konsernin johtoryhmän (GMT). Jatkossa henkilöstöhallinto (HR) kuuluu EMT:hen ja henkilöstöhallinnon (HR) Executive Vice President tullaan nimittämään myöhemmin. kaupankäynti osakkeilla Ramirent Oyj:n markkina-arvo vuoden 2016 kolmannen neljänneksen lopussa oli 780,4 (744,6) miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön omia osakkeita oli 773,6 (738,0) miljoonaa euroa. Osakkeen päätöskurssi katsauskauden lopussa oli 7,18 (6,85) euroa. Kauden korkein noteeraus oli 7,82 (8,29) euroa ja alin 5,05 (6,33) euroa. Kaupankäynnillä painotettu osakkeen keskihinta oli 6,35 (7,04) euroa. Tammi syyskuussa 2016 osakkeen vaihto oli yhteensä 276,7 (207,0) miljoonaa euroa, eli 43 439 916 (29 421 518) vaihdettua osaketta, mikä vastaa 40,3 % (27,3 %) Ramirentin ulkona olevista osakkeista. Keskimääräinen päivittäinen vaihto osakkeella oli 228 631 (156 497) kappaletta tammi syyskuussa 2016, mikä vastaa 1 456 372 (1 100 937) euron päivittäistä keskimääräistä volyymia. Syyskuun 2016 lopussa Ramirent Oyj:n osakepääoma oli 25,0 miljoonaa euroa ja ulkona olevien osakkeiden määrä oli 107 749 314 (107 736 679) kappaletta. Syyskuun 2016 lopussa Ramirent Oyj:llä oli hallussaan 948 014 (960 649) yhtiön omaa osaketta eli 0,87 % (0,88 %) kaikista osakkeista. Vuoden 2016 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana ei hankittu yhtiön omia osakkeita. Ramirent Oyj vastaanotti 18.8.2016 liputusilmoituksen Nordstjernan AB:lta, että yhtiön omistusosuus Ramirent Oyj:ssä on laskenut alle 25 %:in rajan. Ramirent Oyj vastaanotti 27.9.2016 liputusilmoituksen Nordea Funds Oy:n hallinnoimilta rahastoilta, että niiden omistusosuus Ramirent Oyj:ssä on laskenut alle 5 %:in rajan. yhtiökokouksen päätökset Yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset on julkaistu pörssitiedotteilla 17.3.2016. Riskienhallinta ja liiketoiminnan riskit Katsaus Ramirentin riskienhallintaan ja liiketoimintariskeihin on julkaistu vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä, joka julkistettiin 11.2.2016. Tammi-syyskuun 2016 aikana riskienhallinnan periaatteisiin eikä 15 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

liiketoimintariskeissä tapahtunut olennaisia muutoksia. katsauskauden jälkeiset tapahtumat Ramirent julkisti 26.10.2016 EBITA-ohjeistuksen laskun ja valikoituja ennakkolukuja vuoden 2016 kolmannen neljänneksen tuloksesta, joihin vaikuttivat alaskirjaukset liittyen toimenpiteisiin kannattavuuden parantamiseksi ja tuottamattomien liiketoimintojen uudelleenorganisoinnit. Ramirent julkisti myös aikeensa parantaa liikevaihdon jakaumaa ja tuottavuutta. RAMIRENTin ohjeistus vuodelle 2016 (muutettu 26.10.2016) Ramirent arvioi, että vuoden 2016 liikevaihto paikallisissa valuutoissa kasvaa vuoden 2015 tasolta ja vuoden 2016 EBITA-marginaali on alle vuoden 2015 tason. tulevaisuutta koskevat arviot Tämän katsauksen lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita ja joihin kuuluvat rajoituksetta lausumat yleisen taloudellisen ja markkinatilanteen kehityksen odotuksista, asiakastoimialojen kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta, yhtiön kasvusta, kehityksestä ja kannattavuudesta, säästö-toimenpiteistä, valuuttakurssien ja korkotason vaihtelusta, vireillä olevien ja tulevien yritys-hankintojen ja uudelleenjärjestelyjen menestyksellisyydestä, sekä lausumat, joita edeltävät sanat uskoo, odottaa, ennakoi, ennustaa ja vastaavat ilmaisut, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Tällaiset lausumat perustuvat tämänhetkisiin odotuksiin ja tällä hetkellä tiedossa oleviin tosiasioihin. Siksi niihin sisältyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden johdosta todelliset tulokset voivat erota merkittävästi yhtiön tällä hetkellä odottamista tuloksista. Strategiaprosessin yhteydessä Ramirentin hallitus on arvioinut taloudellisten tavoitteiden muutostarvetta. Muutokset taloudellisissa tavoitteissa julkaistaan erillisellä pörssi-tiedotteella. Pohjautuen taloudellisiin tavoitteisiin ja markkinanäkymiin, Ramirent julkaisee näkymät tilikaudelle sekä tilinpäätöstiedotteessa että osavuosikatsauksissa. Näkymät julkaistaan koko vuodelle, mutta ei koskien yhtä vuosineljännestä. 16 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

taulukot Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Konsernin 31.12.2015 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen laskentaperiaatteita on sovellettu lukuun ottamatta 1.1.2016 käyttöön otettuja uusia ja uudistettuja IFRS standardeja. Konsolidoidut tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole ilmoitettu. Pyöristyksistä johtuen yksittäisten lukujen summa voi erota yhteenlasketusta luvusta. Tämän tilinpäätöstiedotteen taloudellisia tietoja ei ole tilintarkastettu. 17 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

KONSERNIN TULOSLASKELMA 7 9/16 7 9/15 1 9/16 1 9/15 1 12/15 (EUR 1 000) Tuotot konevuokrauksesta 109 839 106 237 304 864 293 677 397 810 Tuotot liitännäispalveluista 53 693 52 958 161 849 155 596 214 335 Koneiden ja laitteiden myyntituotot 5 715 5 945 17 975 15 878 23 463 LIIKEVAIHTO 169 247 165 141 484 689 465 151 635 608 Liiketoiminnan muut tuotot 892 189 1 928 5 623 7 300 Materiaalit ja palvelut 62 658 60 572 178 641 171 845 238 499 MYYNTIKATE 106 589 104 569 306 048 293 306 397 109 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 39 959 36 770 121 631 112 151 151 383 Liiketoiminnan muut kulut 20 784 18 555 65 577 62 793 85 519 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 347 282 422 340 543 Poistot ja arvonalentumiset 46 851 27 065 102 037 80 958 110 110 LIIKETULOS (EBIT) 234 22 649 19 152 43 367 57 941 Rahoitustuotot 3 670 2 171 8 270 10 197 13 045 Rahoituskulut 6 200 7 108 15 479 19 415 24 131 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2 530 4 938 7 210 9 218 11 086 TULOS ENNEN VEROJA (EBT) 2 296 17 712 11 943 34 149 46 855 Tuloverot 473 3 317 2 503 6 678 8 057 KATSAUSKAUDEN TULOS 1 823 14 394 9 439 27 471 38 797 Katsauskauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 1 888 14 369 9 539 27 508 38 975 Määräysvallattomille omistajille 65 25 99 37 178 YHTEENSÄ 1 823 14 394 9 439 27 471 38 797 Osakekohtainen tulos (EPS) emoyhtiön omistajien osuudesta tilikauden tuloksessa Laimentamaton (EUR) 0,02 0,13 0,09 0,26 0,36 Laimennettu (EUR) 0,02 0,13 0,09 0,26 0,36 18 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 7 9/16 7 9/15 1 9/16 1 9/15 1 12/15 (EUR 1 000) KATSAUSKAUDEN TULOS 1 823 14 394 9 439 27 471 38 797 Muut laajan tuloksen erät: Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi: Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, netto verojen jälkeen 2 494 2 494 1 007 Erät jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi: Muuntoerot 107 8 803 3 105 3 453 769 Rahavirran suojaukset, netto verojen jälkeen 328 17 193 92 211 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä 250 3 256 2 175 293 2 033 Myytävissä olevat rahoitusvarat 3 8 5 6 YHTEENSÄ 188 12 084 1 124 3 658 2 597 MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ 2 682 12 084 3 617 3 658 1 590 KATSAUSKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 4 504 2 311 5 822 23 813 37 207 Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille 4 570 2 286 5 921 23 850 37 386 Määräysvallattomille omistajille 65 25 99 37 178 YHTEENSÄ 4 504 2 311 5 822 23 813 37 207 KONSERNIN TASE 30.9.2016 30.9.2015 31.12.2015 (EUR 1 000) VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Liikearvo 138 398 138 220 139 656 Muut aineettomat hyödykkeet 30 783 43 644 46 361 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 482 754 416 683 425 645 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 6 054 5 840 4 296 Pitkäaikaiset lainasaamiset 14 640 16 416 15 277 Myytävissä olevat rahoitusvarat 103 134 134 Laskennalliset verosaamiset 812 530 852 PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 673 544 621 468 632 221 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 11 872 16 938 15 912 Myynti- ja muut saamiset 128 800 123 922 117 450 Tuloverosaamiset 13 507 8 722 4 420 Rahavarat ja muut rahoitusvarat 4 393 3 133 571 LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 158 572 152 715 138 353 19 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

Myytävänä oleviksi luokitellut varat 145 VARAT YHTEENSÄ 832 116 774 328 770 574 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 25 000 25 000 25 000 Arvonmuutosrahasto 957 889 770 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 113 951 113 862 113 862 Kertyneet voittovarat 134 539 140 133 141 819 Tilikauden tulos 9 539 27 508 38 975 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 282 072 305 615 318 886 Määräysvallattomien omistajien osuus 0 334 199 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 282 072 305 949 319 085 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 45 646 47 815 49 183 Eläkevelvoitteet 21 486 18 517 18 009 Pitkäaikaiset varaukset 1 014 1 616 2 234 Pitkäaikaiset korolliset velat 112 377 186 477 183 220 Muut pitkäaikaiset velat 5 773 9 389 9 446 PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 186 297 263 816 262 091 LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat 109 694 95 496 87 532 Lyhytaikaiset varaukset 998 1 032 920 Tuloverovelat 3 771 4 940 2 740 Lyhytaikaiset korolliset velat 249 284 103 096 98 206 LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ 363 747 204 563 189 398 VELAT YHTEENSÄ 550 044 468 379 451 489 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 832 116 774 328 770 574 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 7 9/16 7 9/15 1 9/16 1 9/15 1 12/15 (EUR 1 000) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT Tulos ennen veroja (EBT) 2 296 17 712 11 943 34 149 46 855 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 46 851 27 065 102 037 80 958 110 110 Oikaisu vuokrauskäytössä olleen kaluston myynnistä saatuihin 1 725 2 847 6 201 6 577 9 023 maksuihin Rahoitustuotot ja -kulut 2 530 4 938 7 210 9 218 11 086 Muut oikaisut 1 005 755 3 394 6 797 8 184 Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 47 805 51 806 123 996 124 105 168 890 20 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016

Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 5 730 9 758 11 370 22 243 9 903 Vaihto-omaisuuden muutos 412 895 1 136 5 005 3 776 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 3 313 2 897 17 115 12 367 2 658 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 45 800 45 840 130 877 109 224 157 868 Maksetut korot 1 699 1 010 7 779 7 607 8 858 Saadut korot 245 92 534 446 543 Maksetut välittömät verot 2 604 1 027 12 831 10 746 13 227 LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 41 741 43 895 110 801 91 317 136 327 INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT Liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden hankinnat, netto 126 6 200 11 984 Investoinnit osakkuus- ja yhteisyrityksiin 736 736 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (vuokrakalusto) 41 912 32 885 132 115 93 128 123 766 Investoinnit muihin aineellisiin 913 409 9 748 1 420 3 527 Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 354 1 108 2 194 3 907 6 371 Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä saadut maksut (ilman 19 36 119 222 410 vuokrauskaluston myyntejä) Tuotot sijoitusten myynnistä 750 750 Lainasaamisten lisäys, vähennys ja muut muutokset 90 1 470 1 250 2 389 Saadut osingot investoinneista 182 182 182 INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 43 070 34 185 142 594 102 987 142 654 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Maksetut osingot 43 100 43 095 43 095 Muutokset tytäryhtiöiden omistusosuuksissa 1 441 1 441 5 475 5 475 Lyhytaikaisten lainojen nostot ja takaisinmaksut 8 094 8 300 88 945 79 580 71 605 Pitkäaikaisten lainojen nostot 12 399 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 1 561 5 21 188 19 337 19 267 RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA 5 093 8 305 35 616 11 673 3 768 RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS TILIKAUDEN AIKANA 3 764 1 405 3 823 4 2 559 Rahavarat katsauskauden alussa 629 1 728 571 3 129 3 129 Rahavarojen muutos 3 764 1 405 3 823 4 2 559 Rahavarat katsauskauden lopussa 4 393 3 133 4 393 3 133 571 21 Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2016