VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!



Samankaltaiset tiedostot
VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia


R U K A. ratkaisijana

VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

Katastrofin ainekset

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen

VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Tyttöjen koulunkäynnin ja seksuaalioikeuksien edistäminen Malawin maaseudulla

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Reilu maailma työn alla. Laura Ventä

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Kotkan Pelastakaa Lapset ry

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

RPKK KoulutustaRjonta 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Palvelen - Sanoja ja tekoja. Worksop Rauman kevätseminaari

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan?

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Opetuksen järjestämisen näkökulma

LASTEN JA NUORTEN HARRASTUSRAHASTOHAKEMUS. 1. HAKIJAN TIEDOT (lapsen tai nuoren) Nimi. Katuosoite. Postinumero ja paikkakunta.

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan investointipankki lyhyesti

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Arkistot ja kouluopetus

T U K E M A A N M A A I L M A N RUOKAOHJELMAA

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Yleistä maaseutuohjelmasta

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Yksi elämä -terveystalkoot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Tutkintoja voi järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille ammatillisen koulutuksen lain 33 ja 35 mukaisesti

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari

PALOMA- projekti

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Transkriptio:

VUOSIKERTOMUS 2011 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!

Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Hämeen Kirjapaino Oy 2

Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People to People... 5 Kehitysyhteistyö 2011... 6 Kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnit... 7 Taloudellinen tuki 2011... 8 Opettajaopistot... 10 Opettajakorkeakoulu... 11 Ammatillinen koulutus... 11 Peruskoulutus... 12 Lastenapu ja yhteisökehitys...13 Biokaasun pientuotantoyksiköt... 14 Farmers Clubs... 15 Toiminta ja varainhankinta Suomessa...16 Ympäristöpalvelu.... 16 Lajittelu...18 UFF-myymälät... 19 UFF:n toiminnan tuotot ja kulut... 20 Rahalahjoitukset... 20 Tiedotus ja globaalikasvatus... 21 Humana-päivä... 22 Yhteystiedot... 23 Lahjoitustili: Nordea 200118-390539 Lupa: POHA 2020/2010/3741 3

Alkusanat Ruokaturvaa ja ympäristöpalvelua YK:n vuosituhattavoitteet etenivät Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa kohtalaisesti. Suomalaisten lahjoittajien panos oli mukana vähentämässä äärimmäistä köyhyyttä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intiassa UFF:n ja sen paikallisten kumppaneiden toteuttamissa kehitysyhteistyökohteissa. Apu on edistänyt laadukkaan perusopetuksen saatavuutta, opetusohjelmien ja materiaalien laadullista kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös tasa-arvo on kehittynyt: aiempaa useammat tytöt pääsevät jo kouluun. Vuonna 2011 yhdistyksen avustusohjelmassa lisättiin painotusta ruokaturvan kehittämiseen. Tämä näkyi erityisesti tukena pienviljelijäkoulutukseen, mutta myös opetusalan hankkeiden sisäänrakennettuna teemana: oppilaitosten oman kasvituotannon ja ruokahuollon myötä koulutettavat opettajaopiskelijat perehdytetään ruokaturvan perusteisiin. Tämä valistus hyödyttää heidän tulevia oppilaitaan ja heidän perheitään maaseudun köyhissä oloissa. Ulkopuolisten arvioitsijoiden UFF:n kohteissa laatimat evaluaatiot ovat antaneet arvokasta tietoa yhdistyksen tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksellisuudesta ja mukana olleiden kumppaniorganisaatioiden toimintakyvystä. Mosambikissa Teten ja Nhamatandan opettajaopistoissa tehdyssä evaluaatiossa todettiin hankkeiden onnistuneen suunnitellusti, vaikka matkan varrella koettiin haastavia olosuhteita, esimerkiksi tulvia ja pidempiä häiriöitä sähkön saannissa. EU:n kanssa Mosambikissa yhteisrahoitetussa koulutushankkeessa puolestaan havaittiin mm. vahva paikallinen sitouttaminen; toiminta jatkui paikallisten voimin varsinaisen tuetun hankeperiodin jälkeen. Lisäksi havaittiin hankkeen tukevan hyvin Mosambikin valtion koulutusstrategiaa ja prioriteetteja. Ohjelmassa koulutettuja opettajia arvostettiin erityisesti hyvän työskentelyasenteen ja johdonmukaisen työskentelyotteen ansiosta. Kotimaassa yhdistyksen kuluttajatavarakierrätyspalvelua käytettiin vilkkaasti ja keräysmäärät kasvoivatkin jälleen edellisvuodesta. Keräyspalvelun kattavuutta lisättiin uusilla pisteillä ja tuomalla palvelu aiempaa useammalle paikkakunnalle. Yhdistys jakoi kierrätyspalkintoja, mm. paikkakunta-, asukas- ja keräyspistekohtaisen suurimman keräystuloksen saavuttaneille kunnille. Hyväntekeväisyyskauppoja toimi kaikkiaan 11. Vuoden 2011 aikana yhdistys avasi kolme uutta myymälää: Helsingissä Malmille, Tampereella Hervantaan sekä Lahden keskustaan. Uudet myymälät tarjoavat vaatevalikoiman koko perheelle. Vuoden 2011 globaalikasvatushankkeessa järjestettiin koululaisille loma-aikaan kansainvälisyysteemoja käsitteleviä päiväleirejä. Hankkeen 4 onnistumisesta kertoo leiriläisiltä ja heidän vanhemmiltaan saatu myönteinen palaute. Ruokaturva-teemavuosi näkyi myös vuotuisen Humana-päivä-tapahtuman ympärille rakennetussa viestinnässä: myymälämateriaaleissa, Malmin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksissa toimineissa infopisteissä ja ympäristöalan ammattilaisille suunnatussa tapahtumassa lajittelukeskuksella. UFF:n 25-vuotisjuhlavuosi, 2012, on alkanut innostavissa merkeissä. Uusia yhteistyöhankkeita ja palvelukumppanuuksia on käynnistetty ja entisiä laajennettu. Yhdistyksen toimintaa ja osaamista kehitetäänkin jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin niin lahjoittajien, yhteistyökumppaneiden, avustuskohteiden kuin muiden sidosryhmien tarpeita. Lämpimät kiitokset lahjoittajille, tukijoille, vapaaehtoisille, työntekijöille ja tapahtumapäivien toteutuksessa myötävaikuttaneille! Virve Kivi Toiminnanjohtaja

Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on toteuttaa kestävää kehitystä tukevaa ympäristöpalvelua ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa. Lisäksi yhdistys tiedottaa kehitysmaista ja kehitysyhteistyökysymyksistä kotimaassa. Arvot Inhimillisten ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Toiminta Yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta käsittää kolme osa-aluetta: 1) Kotimaassa toimiva kulutustavaroiden kierrätyspalvelu. 2) Kotimaassa tehtävä globaalikasvatustyö, joka tuo kansainvälisiä kehitysyhteistyöaiheita suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten tietoisuuteen ja keskusteluun. 3) Kansainvälinen yhteistyö, johon kuuluu köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa kouluttamalla sekä tukemalla kestävää ympäristönkäyttöä ja maaseudun taloudellista kehitystä. Yleishyödyllistä toimintaa ja palveluja varten UFF kerää varoja myymällä kierrätysvaatteita, keräyksin sekä tarjoamalla Lastenlähettiläät-suoralahjoitusmahdollisuuden. Humana People to People UFF on yksi Humana People to People -järjestöverkoston perustajajäsenistä. Kansainvälisellä Humanalla on yli 30 jäsenorganisaatiota, jotka toimivat 43 maassa. Kaikki Humanan jäsenet ovat yleishyödyllisiä organisaatioita, jotka tukevat kansainvälistä ruohonjuuritason kehitysyhteistyötoimintaa. Kansainvälisyys Humana-järjestöverkostossa yksittäiset yhdistykset saavat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan ja hyvin toimivia työmenetelmiä. Kansainvälinen yhteistoimintaympäristö auttaa eri maissa toimivia organisaatioita myös löytämään luotettavia kumppaneita yhteistyönä toteutettaviin kehityshankkeisiin. Tavoitteet Humana-järjestöverkosto on sateenvarjo-organisaatio eri maiden järjestöjen yhteistyölle. Humana tukee jäsenjärjestöjensä tavoitteita kehitysmaiden asukkaiden toimeentulon, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseksi. Yhdessä enemmän Humana People to People -jäsenyhdistykset toimivat yli 360 kehitysyhteistyöhankkeella eri puolilla maailmaa. Yhdistysten työ koskettaa vuosittain suoraan yli 12 miljoonaa ihmistä. Yhteistyöllä yksittäiset järjestöt saavat aikaan enemmän. 5 Humana-järjestö juhlistaa yhteistyötään kansainvälisellä Humana People to People -päivällä, jota vietetään vuosittain vaihtuvalla kehitysyhteistyöteemalla syyskuussa.

Kehitysyhteistyö 2011 Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Vuonna 2011 yhdistys toimitti rahallista apua 23 kehitysyhteistyöhankkeelle, jotka sijaitsivat Angolassa, Malawissa, Mosambikissa, Sambiassa ja Intiassa. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuen määrä oli 3.505.251 euroa. Vaateavustuksia UFF lähetti Mosambikiin ja Malawiin yhteensä 697.565 kiloa. Suurin osa yhdistyksen kehitysyhteistyöhankkeista tukee koulutuksen edistämistä. Afrikan maaseutukylissä ja kyläyhteisöissä sekä Intian suurkaupunkien slummeissa ruohonjuuritasolla toimivat hankkeet kohdistuvat suoraan alueiden köyhimpien asukkaiden hyväksi. Peruskoulutuksen, ruokaturvan ja taloudellisen toimeentulon edistämiseksi tehtävä työ luo uusia mahdollisuuksia alueille, joilla niitä muuten on kaikkein vähiten. Kierrätyksellä kehitysapua Suomalaisten UFF:lle lahjoittamat käytetyt vaatteet toimivat kehitysyhteistyön ja avun tuottamisen välineinä ja varainhankinnan lähteenä. UFF lähettää myös vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden paikalliset viranomaiset ovat apua toivoneet. Kohdemaissa toimivien yhteistyöjärjestöjen vaatemyynnillä keräämät varat käytetään myös kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan rahoittamiseen paikan päällä. Kierrätysvaatteet työllistävät kohdemaissa paikallisia ihmisiä ja tuovat ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muuten mahdollista ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita omia tuloja. Jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo arviolta yhden työpaikan Afrikkaan. Kehitysyhteistyön kolme linjaa Suomen UFF:n kehitysyhteistyö suuntautuu pääosin koulutuksen, ympäristön kestävän kehityksen sekä kehitysmaiden heikoimpien toimeentulon kehittämiseen. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuesta yli puolet (61%) suunnataan uusien opettajien kouluttamiseen. Yhdistys tuki opettajaopistoja Mosambikin, Malawin ja Angolan maaseutukylissä sekä Intian Jashpurissa. Tämän lisäksi kaikki vuoden 2011 avustusohjelmassa olleet kehitysyhteistyöhankkeet tarjoavat koulutusta eri muodoissa: terveys- ja hygieniavalistusta, esikoulutoimintaa, lukutaito-opetusta, pienviljelijäkursseja ja muuta ammatillista koulutusta. 6 Koulutuksella saatu tieto hyödyttää saajaansa koko loppuelämän ajan. Se voi turvata työn ja toimeentulon saannin ja näin ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä. Koulutuksen kautta avunsaajasta voi itsestään tulla auttaja. Myös ympäristöllinen kestävyys on UFF:n toiminnan ydinarvoja, niin kotimaan toiminnassa kuin kehitysyhteistyössä. Vuonna 2011 yhdistys lisäsi tukeaan maanviljelijöiden toimintaryhmille eteläisessä Afrikassa. Kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät Farmers Club -hankkeet parantavat myös suoraan pienviljelijöiden ruokaturvaa ja elinolosuhteita. UFF pyrkii toiminnallaan edistämään YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista yhdistyksen kehitysyhteistyön kohdemaissa.

KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEIDEN ARVIOINNIT UFF tutkii ja seuraa yhdistyksen tukemiensa kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksellisuutta, kestävyyttä ja hankkeiden toteutuksen tehokkuutta. Ulkopuolisten arvioijien toteuttamien evaluaatioiden tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2011 arvioitiin neljä vuonna 2010 päättynyttä UFF:n hanketta. Mosambik: Nhamatandan opettajaopisto (2008-2010) Teten opettajaopisto (2007-2010) Peruskoulunopettajien määrää ja opetuksen laatua Maputon ja Sofalan lääneissä kehittänyt hanke (2008-2010) Malawi: Amalikan opettajaopisto (2008-2010) Mosambikissa ja Malawissa arvioitiin vuonna 2010 päättyneiden hankkeiden toteutusta ja tuloksia hankesuunnitelmiin verrattuna. Arvioitavana oli myös hankkeiden toteutuksen kustannustehokkuus, sekä hankkeen vaikutukset alueella. Kaikki arvioidut hankkeet tähtäsivät peruskoulunopetuksen kehittämiseen paikallisten yhteistyökumppani-järjestöjen ADPP Mosambikin ja DAPP Malawin hallinnoimien opettajaopistojen kautta. Opistojen toimintaan kuuluu uusien pätevien opettajien kouluttaminen maaseudulla sijaitseviin peruskouluihin ja yhteisölle avoimien kurssien ja kerhotoiminnan organisointi. Opistojen yhteydessä toimii myös pedagogisia resurssikeskuksia, joiden palveluja paikalliset opettajat voivat hyödyntää oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja yhteisölle suunnatun toiminnan järjestämiseen. Arvioinnit kiittivät toteutettujen hankkeiden hallintoa tehokkuudesta ja joustavuudesta ajoittain haasteellisissakin olosuhteissa. Esimerkiksi Mosambikissa kärsittiin hankekaudella pahoista tulvista, jotka vaikuttivat rakennuskustannuksiin ja -aikatauluihin. Hankkeen toteutuksesta vastannut järjestö pystyi kuitenkin sopeuttamaan toimintaansa niin, että haasteet eivät heikentäneet hankkeen toteu- tuksen laatua tai laajuutta. Hankkeiden todettiin myös vastanneen hyvin paikallisten valtioiden koulutusstrategiaa ja prioriteetteja. Hankkeiden tavoitteet, toimenpiteet ja linjaukset olivat myös tarkoituksenmukaisia paikallisiin olosuhteisiin ja paikallisten asukkaiden tarpeisiin. Evaluoinnin suorittajat totesivat hankehallinnon toimineen hyvässä yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja ministeriöiden kanssa. Kiitosta saivat myös opistoista valmistuneet uudet opettajat, joiden todettiin palvelevan hyvin paikallisia kouluja ammattitaitoisen työskentelyotteen ja asenteensa ansiosta. Hanketoteutukseen Mosambikissa vaikutti maan hallituksen päätös muuttaa opettajakoulutuksen kestoaikaa 2,5 vuodesta yhteen vuoteen. Muutos vaikutti olennaisesti opistohankkeiden opintosuunnitelmiin ja laatuun paitsi UFF:n tukemissa opistoissa, myös muissa valtion opettajaoppilaitoksissa. 7

Taloudellinen tuki 2011 Vuonna 2011 UFF:n kehitysavun kokonaisarvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Summa koostuu yhdistyksen kierrätystoiminta tuotosta (45 %) ja Suomen ulkoasiainministeriön myöntämistä kehityshanketuista (55 %). Suomen ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tukia myönnetään vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2011 yhdeksän UFF:n tukemaa kehitysyhteistyöhanketta sai myös ulkoasiainministeriön hanketukea. Näistä hankkeista kolme sijaitsi Mosambikissa, kaksi Malawissa, kaksi Angolassa ja kaksi Intiassa. Ympäristö- ja maanviljelyshankkeet 18 % Ammattikoulutus 2 % Peruskoulutus 13 % UFF:n kehitystuen jakautuminen vuonna 2011 Yhteisökehitys Hankehallinto ja lastenapu 2 % 4 % Opettajakoulutus 61 % UFF:n rahallinen kehitysapu jakautui 23 kohteelle. Merkittävä osa tuesta kohdentui uusien peruskoulunopettajien kouluttamiseen opettajaopistojen tuen avulla. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen hanketuesta 76 prosenttia kohdistettiin koulutuksen tukemiseen kohdemaissa. Tuesta 18 prosenttia kohdistettiin pienviljelijöiden tukemiseen Intiassa, Angolassa ja Mosambikissa. Ympäristöllisesti kestävän maanviljelyn tukeminen, bioenergian entistä parempi hyödyntäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat nousseet koulutuksen rinnalla UFF:n tukikohteiden painopisteiksi. Vaatelahjoitukset vuonna 2011 UFF:n vuonna 2011 lähettämät lahjoitukset kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: vaateavun määrä vaateavun arvo* DAPP Malawi 578 125 kg 242 366 ADPP Mosambik 119 440 kg 60 830 YHTEENSÄ 697 565 kg 303 196 * vaatelähetysten arvo euroissa perustuu ko. vuoden markkinoiden hintatasoon. 8

Tukisummat hankkeittain 2011 UFF:n tuki UM:n tuki Tuki yhteensä Opettajaopistot 1. Maputo, Mosambik 122 377,00 122 377,00 2. Nhamatanda, Mosambik 6 215,17 12 033,88 18 249,05 3. Nametil, Mosambik 80 585,01 381 935,07 462 520,08 4. Tete, Mosambik 34 481,00 34 481,00 5. Macuse, Mosambik 67 307,00 67 307,00 6. Gaza, Mosambik 110 677,00 110 677,00 7. Nacala, Mosambik 117 913,00 117 913,00 8. Niassa, Mosambik 36 713,00 36 713,00 9. Mzimba, Malawi 25 480,50 129 091,50 154 572,00 10. Dowa, Malawi 60 073,00 312 620,00 372 693,00 11. Kunene, Angola 91 478,00 447 643,00 539 121,00 12. Intia 5 392,00 5 392,00 Opettajakorkeakoulu 13. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik 135 985,00 135 985,00 Ammattikoulutus 14. Nhamatandan tekninen opisto, Mosambik 41 132,00 41 132,00 15. Nacalan tekninen opisto, Mosambik 12 238,00 12 238,00 Peruskoulutus 16. Työssäkäyvien lasten koulu, Intia 199 462,50 197 897,00 397 359,50 17. Katulasten koulu, Chimoio, Mosambik 91 783,00 91 783,00 Yhteisökehitys 18. Nacalan Lastenapu, Mosambik 30 772,00 30 772,00 19. Yhteisökehitys ja Lastenapu, Sambia 35 244,00 35 244,00 20. Yhteisökehitys, Intia 70 645,00 70 645,00 Ympäristöhankkeet, maanviljelijöiden toimintaryhmät 21. Biokaasu, Intia 82 849,00 88 214,00 171 063,00 22. Farmers Club Sofala, Mosambik 53 329,00 282 224,00 335 553,00 23. Farmers Club Kunene, Angola 24 072,00 117 389,00 141 461,96 Muuta 24. Humana Federaatio, jäsenmaksu 82 241,95 82 241,95 YHTEENSÄ 1 618 446,09 1 969 047,45 3 587 493,54 9

UFF:N TUKEMAT HANKKEET KEHITYSMAISSA OPETTAJAOPISTOT Mosambik: Maputon opettajaopisto Nhamatandan opettajaopisto Nametilin opettajaopisto Teten opettajaopisto Macusen opettajaopisto Gazan opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Niassan opettajaopisto Malawi: Mzimban opettajaopisto Dowan opettajaopisto Angola: Kunenen opettajaopisto Intia Intian opettajaopisto UFF-yhdistys on läpi toimintansa historian suunnannut suurimman osan avustaan koulutusta edistävien hankkeiden tukemiseen kehitysmaiden maaseutukylissä. Kehittyvien maiden ongelmana on usein koulutetun väestön hakeutuminen kaupunkeihin. Maaseutukylien vaatimattomiin ja haasteellisiin olosuhteisiin on vaikea löytää sitoutuneita ja ammattitaitoisia opettajia, jolloin maaseudun lasten koulutustasokin jää usein vaatimattomaksi. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat uusia päteviä opettajia syrjäkylien peruskouluihin. Nämä uudet opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoimintaa hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Maaseudulla työnsä aloittavilla uusilla opettajilla on usein monipuolinen toimenkuva, johon voi sisältyä myös yhteisökehitystoimintaa. Siksi opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan mm. lukutaito-, tietokone- ja yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan ja näytelmä- ja liikuntakerhojen pyörittämiseen. Näiden kurssien ja kerhojen avulla lukutaito, hiv/aids-tietous, muu terveystieto sekä ymmärrys naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Työharjoittelut paikallisissa esikouluissa ja peruskouluissa tutustuttavat tulevia opettajia työn arkeen jo opiskelun lomassa. Harjoittelijat ovat myös kallisarvoinen apu opistojen läheisyydessä sijaitsevien peruskoulujen opettajille ja oppilaille. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös uuden tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille, joille järjestetään opistoilla täyden- nyskoulutusta yhdessä paikallisten kouluviranomaisten kanssa. Valmistuneet opettajat tapaavat toisiaan säännöllisesti myös opintojen päätyttyä erilaisissa opistoilla järjestettävissä seminaareissa. Näin kasvatetaan vaativan työn tekijöiden yhteistä tukiverkkoa, jossa kokemuksia ja toimintamalleja on helppoa jakaa kollegoiden kanssa. Koulujen yhteyteen perustetaan myös opetuksen laadun parantamiseen tähtääviä minikirjastoja, pedagogisia resurssikeskuksia. Niiden varustuksiin kuuluu yleensä pieni kirjasto, internet-yhteys, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Alueilla, joilla sähköjä on vedetty yleensä vain sairaaloihin ja harvoihin valtion laitoksiin, on sähköisten palvelujen käyttö suorastaan luksusta. Resurssikeskuksia voivat käyttää kaikki alueen opettajat. Keskuksissa järjestetään lisäksi tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille yhteisön jäsenille. Keskusten sähköntuotanto pyritään järjestämään aurinkoenergialla, jos alueella ei ole sähköverkkoa. Vuonna 2011 käynnistettiin uuden Mzimban opettajaopiston rakennustyöt Pohjois-Malawissa, sekä viimeisteltiin Dowan opiston rakennustöitä Keski-Malawissa. Dowan opiston ensimmäinen vuosikurssi aloitti opintonsa vuoden 2011 alussa. Mosambikissa tukea sai vuoden 2011 aikana kahdeksan opettajaopistoa, joissa opiskeli vuoden aikana 1 385 tulevaa opettajaa. 10 Kuvassa Kunenen opiston vuoden 2011 vuosikurssin opiskelijoita. Angolassa Kunenen opiston rakennustyöt jatkuvat vielä vuonna 2012.

OPETTAJA- KORKEAKOULU Mosambik: One World University One World University on Mosambikissa Maputon läheisyydessä sijaitseva korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutuslaitoksissa. Opetus painottaa pedagogista osaamista ja Mosambikin kehitykseen suoraan tähtääviä toimia köyhyyden vähentämiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisötoimijuuden edistämiseksi. Opisto tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden myös etäopintoihin. OWU:n opinto-ohjelmaa uudistettiin vastaamaan paremmin maan tarpeita. Uusi Mosambikin opetusministeriön vahvistama opetussuunnitelma vahvistettiin tammikuussa 2011. AMMATILLINEN KOULUTUS Mosambik: Nhamatandan ammattiopisto Nacalan tekninen opisto Nuorten ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli kehitysmaissa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä vastuuntuntoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, rakennus-, hotelli- ja matkailuala ja yhteisötyö. Opistojen koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen 1-2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa samalla myös peruskoulun 8.-10. luokan opinnot. Opintoihin kuuluu sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat 11 opiskelijoille todellisen kosketuspinnan työelämään. Kuten opettajaopistot, myös ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija mm. osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ja opiston siivoustöissä. Näin opiskelijat sitoutuvat yhteisistä tiloista huolehtimiseen ja ottavat yhdessä vastuun opiston päivittäisestä toiminnasta. Nacalan tekninen opisto tekee yhteistyötä myös Nacalan lastenavun kanssa. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa, joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä ja kieliopinnoista tietokoneopetukseen.

PERUSKOULUTUS Intia: Slummialuiden työtätekeville lapsille suunnatut koulut Rajasthanin osavaltiossa Suomen UFF:n tukemat Academy for Working Children -koulut on perustettu edistämään Intian vähävaraisten perheiden lasten koulunkäyntiä. Kaupunkien kupeisiin syntyneillä slummialueilla monilla perheillä ei ole mahdollisuuksia lähettää lapsiaan valtion ylläpitämiin kouluihin, koska lapsia ei ole virallisesti rekisteröity tai lasten ansiotuloista ei ole varaa luopua. AWC-koulujen toiminta on sopeutettu näiden lasten ja perheiden olosuhteisiin. Ilman koulutusta ei lapsilla ole ulospääsyä köyhyysloukusta. Academy for Working Children -kouluissa lapset voivat opiskella normaalin työpäivänsä ohessa. Oppitunteja on 3-4 päivässä ja koulut seuraavat valtion koulujen opetussuunnitelmaa. Koulujen tavoitteena on antaa lapsille perustaidot ja tiedot uuden elämän alkuun. Kouluissa lapsia kannustetaan jatkamaan opiskeluaan valtion peruskoulussa ja lapsia sekä heidän perheitään avustetaan rekisteröitymään virallisen kansalaisen statuksen saavuttamiseksi. AWC-kouluissa lapset saavat myös tutustua eri ammatteihin ja oppivat näkemään omat tulevaisuuden mahdollisuutensa uusin silmin. AWC-koulut keräävät ruoka-apua koululaisille sekä järjestävät terveystarkastuksia ja vapaa-ajantoimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Koulujen yhteyteen on perustettu myös säästörinkejä lasten vanhemmille. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja (ompelu, tietotekniikka jne.). Ryhmien ja kurssien tavoitteena on tukea perheitä lisätulojen ansaitsemisessa oman yritystoiminnan kautta. Intian työssäkäyvien lasten AWCkoulut ovat UFF-yhdistyksen Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohteita. Mosambik: Chimoion katulasten koulu Chimoion katulapsikoulu tarjoaa 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta. Suurin osa koulussa käyvistä lapsista on orpoja tai he tulevat muuten haasteellisista olosuhteista. 1-7. luokan peruskouluopetuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta, ohjelmaan kuuluu esimerkiksi puunveistoa, huonekalujen tekoa, puiden istutusta, ompelua, kirjailua, englannin oppitunteja. Näistä taidoista on lapsille hyötyä myöhemmässä vaiheessa toimeentuloa hankkiessaan; lisäksi kerhotoiminta toimii houkuttimena niille lapsille, jotka eivät muuten kiinnostuisi koulunkäynnistä. Erityisesti huomiota kiinnitetään tyttöjen saamiseen koulutuksen piiriin. 12

Lastenapu JA YHTEISÖKEHITYS Mosambik: Nacalan Lastenapu Sambia: Lastenapu Intia: Yhteisökehitys Lastenavun päätavoitteena on valistaa perheitä hygienia- ja terveysasioissa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa sekä painottaa koulutuksen merkitystä lasten tulevaisuudelle. Tiedonsaannin avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti työtä malarian, koleran ja HIV/aidsin ehkäisemiseksi. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja neuvontaa saavat puolestaan HIV-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. Lastenavun esikoulut valmistavat lapsia valtion peruskouluissa opiskelua varten. Suuret luokkakoot ja oppikirjojen puute sekä maan virallisen kielen kielitaidon puute tekevät peruskouluista lapsille haasteellisen oppimisympäristön. Esikoulujen onkin havaittu helpottavan lasten koulunaloitusta ja parantavan siten lasten oppimistuloksia peruskoulussa. Lastenapuhankkeet ylläpitävät myös mikrolainatoimintaa, joka tukee yhteisöjen naisten omien yritysten perustamista. Mikrolainoja hyödynnetäänkin tuloksekkaasti pienyritysten perustamisen apuna. Hankkeeseen kuuluu pakollinen yrittäjäkoulutus, jonka avulla naiset saavat toimintaan lisää taitoja ja itsevarmuutta. Mik- rolainojen avulla perustetut yritykset tuovat perheille lisätuloja, jotka yleensä käytetään lasten kouluttamiseen, terveydenhuoltoon, ruokaan ja asuinolojen parantamiseen. Lastenapu- ja yhteisökehityshankkeisiin sisältyvä ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kannustaa perheitä perustamaan pieniä vihannespuutarhoja. Vihannesten viljelyn avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Myös ruokatuotteiden säilöntään ja viljelylajikkeiden monipuolisuuteen kiinnitetään erityisesti Afrikan hank- keilla huomiota. Aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja yhteisö hyötyy monin tavoin. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan kestävään puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Puunistutuksella vähennetään eroosiota ja torjutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja. Hedelmäpuiden avulla perheet saavat myös monipuolisuutta ruokavalioonsa. Nacalan Lastenapu on UFF:n Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohde. 13

Biokaasun pientuotantoyksiköt INTIASSA Intia Biokaasun pientuotantoyksiköt, Dausa Biokaasu korvaa puun polton Suomen UFF:n vuonna 2010 käynnistynyt kehitysyhteistyöhanke Intiassa tuo kolmen vuoden aikana 200 biokaasun pientuotantoyksikköä Dausan maakuntaan. Yksi biokaasuyksikkö tuottaa kaasua neljän perheen tarpeisiin. Hankkeesta hyötyy suoraan noin 800 perhettä maakunnan 20 eri kylässä. Biokaasun käytön hyödyt Dausan asukkaille ja ympäristölle ovat merkittävät. Naisten ja lasten terveydentila paranee kun ruokaa ei valmisteta enää perinteiseen tapaan pienissä keittiöissä nuotioilla, jolloin puiden polttamisesta syntyvä savu ja pienhiukkaset täyttävät koko keittiön. Biokaasulla lämpiävä keittolevy ei savuta eikä pienhiukkasia pääse hengitysteihin. Biokaasuun siirtymisellä ehkäistään tehokkaasti pienhiukkasten aiheuttamia infektioita ja ennenaikaisia kuolemia erityisesti naisten ja lasten osalta. Kun perheet käyttävät biokaasua polttopuiden sijaan, vähenevät sekä hiilidioksidipäästöt että metsien hakkuut. Tämä puolestaan ehkäisee alueen aavikoitumista ja maaperän eroosiota. Biokaasun tuotannossa syntyy oheistuotteena ravintorikasta lietettä, josta saadaan ruokokasvien kanssa sekoittamalla maanviljelijöiden pellolle kompostilietettä. Komposti korvaa kemialliset lannoitteet ja parantaa maan laatua. Kompostin käytön ansiosta viljeltävän ruoan laatu paranee samalla kun sadot suurenevat - perheet saavat paitsi enemmän myös laadukkaampaa ruokaa. Perheet osallistuvat biokaasun tuotantoyksiköiden valmistuskustannuksiin myös itse. Kyliin perustetaan ensin yksi biokaasukattila malliksi, jolla kyläläisille esitellään sen rakentamista ja toimintaa sekä saavutettavaa hyötyä. Kylissä perustetaan säästörinkejä, joissa perheet säästävät omia biokaasuyksiköitä varten ja maanviljelijöiden ryhmiä, joissa opetellaan kompostin tekoa ja kestävämpiä, luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Näin varmistetaan paikallisten ihmisten osaaminen ja sitoutuminen toimintaan Vuoden 2011 aikana uusia biokaasun tuotantoyksiköitä rakennettiin 14 yhteensä 78. Kaasulla lämpenevistä keittolevyistä hyötyy yli 300 naista perheineen. Terveysvaikutusten lisäksi keittolevy säästää myös naisten aikaa, jota naiset voivat nyt käyttää vaikkapa ansiotyöhön tai isovanhemmista huolehtimiseen. Biokaasua voidaan hyödyntää myös talojen valaisemiseen, mikä lisää osaltaan perheiden lasten opiskelumahdollisuuksia - läksyjä voi nyt lukea myös ilta-aikaan.

FARMERS CLUBS Angola Farmers Club, Kunene Mosambik Farmers Club, Sofala Maanviljelijöille suunnatut toimintaryhmät, Farmers Clubit, ovat jo pitkään olleet kiinteä osa UFF-yhdistyksen tukemien opettajaopistojen yhteisökehitystyötä eteläisessä Afrikassa. Toiminnasta saadut erinomaiset tulokset ja positiiviset kokemukset ovat kannustaneet maiden paikallisia järjestöjä kehittämään Farmers Clubs -toimintaa edelleen omaksi toimintakokonaisuudekseen. UFF:n Afrikassa tukemat kehitysyhteistyöhankkeet sijaitsevat maissa, joissa suuri osa väestöstä saa edelleen elantonsa maanviljelyksestä. Haasteelliset sääolosuhteet ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet perinteisiä menetelmiä käyttävien viljelijöiden toimintaa. Viljelijöiden tueksi perustetut maksuttomat Farmers Clubit ovat tuoneet maaseudun asukkaille käytännönläheistä tietoa uusista viljelylajikkeista, istutustavoista ja muista viljelymenetelmistä, joiden avulla oman maan satoa on saatu parannettua. Ryhmissä on myös harjoiteltu luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistusta sekä rakennettu komposteja ja kaivoja. Myös tuotteiden säilöntä ja varastoiminen kuuluvat koulutuksen ruokaturvaa kehittävään kokonaisuuteen. Ryhmien toiminta tähtääkin suoraan maaseudun asukkaiden ruokavalion parantamiseen ja aliravitsemuksen vähentämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteina on kehittää paikallisten viljelijöiden osaamista niin, että vihannestarhoilta ja pelloilta riittäisi jatkossa tuotteita oman perheen tarpeen yli ja myytäväksi. Sitä silmällä pitäen viljelijöitä avustetaan muodostamaan yhdistyksiä ja osuuskuntia parempien kauppaehtojen saavuttamiseksi. Farmers Clubit parantavat yhteisöjen ruokaturvaa ja auttavat paikallisia viljelijöitä kehittämään maanviljelyksestä tuottavan elinkeinon. Käytännön ja teorian yhdistävistä toimintaryhmistä hyötyy viime kädessä koko kyläyhteisö. Angolassa käynnistyy kolmevuotisen hankkeen myötä yhteensä neljä viljelijäryhmää, joissa kussakin on 250 jäsentä. Hankkeesta hyötyy siis yhteensä 1.000 pienviljelijää perheineen, kaikkiaan noin 7.500 kunenelaista Kapandan, Oupalen, Okafucan ja Okapandan alueilta. Mosambikin Farmers Club -hanke tavoittaa yhteensä noin 3200 pienviljelijää perheineen, kaikkiaan hankkeesta hyötyy noin 16.000 mosambikilaista. Myös tämä hanke on kolmivuotinen. 15

Toiminta ja varainhankinta Suomessa YMPÄRISTÖPALVELU UFF:n ympäristöpalvelu kattaa useiden eri kulutustavaralajien kierrätyksen. Edellytyksenä tavaroiden kierrätettävyydelle on, että niitä voidaan edelleen käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Vuonna 2011 palveluun kuului vaatteiden, jalkineiden, asusteiden ja kodintekstiilien lisäksi lelujen, urheiluvälineiden, kodin pientarvikkeiden ja pienelektroniikan keräys. UFF yhdistyksen kierrätyspalvelu tavoitti vuonna 2011 yli 3,5 miljoonaa suomalaista 113 paikkakunnalla. Keräyspisteitä yhdistyksellä oli 863 ja keräysastioita pisteissä yhteensä 1 609 kappaletta. Keräysastioiden lisäksi UFF:n kierrätyspalvelu järjestää alueellisia tapahtumakeräyksiä ja kotinoutopalvelua sekä erillisiä sopimuskeräyksiä. Vuoden 2011 kokonaiskeräysmäärä oli 8 522 642 kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4,9 prosenttia. Laajan kierrätystoiminnan ylläpito vaatii varteenotettavan määrän työpanoksia, ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Yhdistyksen ympäristöpalvelun ja varainhankinnan tavoitteena on kattaa kierrätyspalvelun kulut sekä tuottaa varoja kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää toiminnalta taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta. Tuotto kehitysyhteistyöhön muodostuu vasta vaatteiden muuttuessa rahaksi ja kulujen tultua maksetuiksi. UFF:n kierrätysosaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla vuosittain yli 8 miljoonaa kiloa tekstiilejä kiertää käyttötavarana ja muuntuu kehitysavuksi. Vuonna 2011 yhdistys käytti kierrätyspalvelun tuotantoon Suomessa 4 034 513 euroa. Koko toimintakautensa aikana UFFyhdistys on huolehtinut yli 91 mil- joonan vaatekilon kierrätyksestä Suomessa. Kerättävät tuotteet UFF:n keräyspisteisiin voi lahjoittaa kaikki käyttökuntoiset ja puhtaat vaatteet, kengät, kodintekstiilit, urheiluvälineet ja lelut. Jos vaate on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei tulisi laittaa keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely syö kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. UFF toiminut 25 vuotta U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) aloitti toimintansa marraskuussa 1987. Yhdistyksen perustaja, ruotsalainen Marja Hedlund oli kerännyt aiemmin kokemusta varainhankinnasta kehitysyhteistyötä varten vastaavanlaisen järjestön tehtävissä Ruotsissa ja Tanskassa. Yhdistyksen vaatekeräys käynnistyi sadan keräysastian ja yhden kuorma-auton voimin pääkaupunkiseudulla. Ensimmäiset toimitilat vaatelajittelua varten yhdistys sai maksutta käyttöönsä Wärtsilän telakalta Vuosaaresta. 16

UFF:n vaatekeräysmäärät vuodesta 1991 alkaen 9000000 8000000 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lahjoituksena saaduista vaatteista osa myytiin Helsinkiin perustetuissa kahdessa UFF-myymälässä ja loput pakattiin käytettynä hankitun paalaimen avulla toimitettavaksi laivarahtina Afrikkaan. Yhdistyksen toiminnan käynnistyessä rahtikuluissa avusti silloinen Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto Finnida. Ensimmäiset vaateavustukset lähetettiin Mosambikiin vuonna 1988, seuraavana vuonna toimituksia tehtiin myös Angolaan ja Namibiaan. Myymälöiden tuottamalla voitolla yhdistys tuki kehitysyhteistyötä Mosambikissa, Namibiassa ja Guinea- Bissaussa. Ensimmäisen kolmen toimintavuotensa aikana yhdistyksen toiminta laajeni voimakkaasti, vuonna 1990 myymälöitä oli jo Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Vuonna 1991 UFF:n lajittelukeskus muutti pieneksi käyneistä tiloista Helsingistä Nurmijärven Klaukkalaan. Vaatekeräysmäärien kasvaessa järjestöön palkattiin lisää henkilökuntaa ja myös myymäläverkostoa laajennettiin. Toiminnan kasvaessa kasvoi myös tarve löytää uusia yhteistyömalleja kansainvälisesti. Vuonna 1991 Suomen UFF perusti yhdessä yhdeksän muun Euroopassa vaatekierrätyksellä kehitysapua tuottavan järjestön kanssa Humana People to People federaation, jonka tehtäväksi tuli tukea jäsenjärjestöjä kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksessa. Suomen UFF:n ensimmäinen itse hallinnoima kehitysyhteistyöhanke starttasi vuonna 1994 Mosambikin Nacalassa, jonne rakennettiin ammattikoulu Finnidan ja paikallisen yhteistyöjärjestö ADPP:n rahoitustuella. Myöhemmin 90-luvulla Nacalaan rakennettiin suomalaisten vaatelahjoittajien ja ulkoasiainministeriön tuella myös uusia opettajia kouluttava opettajaopisto. Kierrätysvaatteiden kasvanut kysyntä markkinoilla toi 90-luvun lopulla UFF:lle uuden jälleenmyyntikanavan, tukkumyynnin. Viron ja Venäjän suurostajat kevensivät itse tehtävän 17 lajittelutyön määrää ja pienensivät yhdistyksen logistiikkakustannuksia. Tukkumyynnin avulla yhdistyksen toimintakulut pienenivät, mikä lisäsi yhdistyksen kehitysyhteistyöhön kertyneiden tuottojen määrää. Vuonna 2001 tukkumyynnin osuus järjestön vuotuisesta keräysmäärästä oli jo 60 prosenttia. 2000-luvulla yhdistyksen kehitysyhteistyöohjelma laajeni, ja rahoitusyhteistyö Suomen ulkoasiainministeriön kanssa vahvistui. Vuosina 2008-2010 UFF toteutti Mosambikissa perusopetuksen laatua ja pätevien opettajien määrää kehittävän hankkeen yhteistyössä Euroopan Unionin, Suomen ulkoasianministeriön sekä virolaisen Humana Estonia ja hollantilaisen Stichting Humana -yhdistyksen kanssa. Ulkoasiainministeriö on tukenut myös UFF:n kotimaassa toteuttamia globaalikasvatushankkeita. Kahden ja puolen vuosikymmenen aikana UFF-yhdistys on vakiinnuttanut sijansa sekä ympäristötoimijana suomalaisten vaatteiden kierrättäjänä että kehitysyhteistyöjärjestönä.

lajittelu UFF:n keräämät lahjoitustuotteet käsitellään Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevassa lajittelukeskuksessa. Noin kolmannes lajittelukeskukselle saapuvista vaate-eristä lajitellaan ja loput pakataan tukkumyyntieriin suurostajia varten. Vuonna 2011 kerätyistä yli kahdeksasta ja puolesta miljoonasta vaatekilosta lajiteltiin Nurmijärvellä reilut kolme miljoonaa kiloa. Vaatteen jatkokäyttö Ammattitaitoisen ja tehokkaan lajitteluhenkilökunnan avulla yhdistykselle lahjoitetut vaatteet ohjataan sopivaan jatkokäyttöön, toimitettavaksi edelleen kotimaan vähittäismyyntiin, tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Lajittelussa karsitaan myös ns. lumppu- tai jätemateriaaliksi eroteltavat tuotteet, jotka eivät sovellu enää käytettäväksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Jätteenä käsiteltävät tuotteet lajitellaan vielä omiin alakatergorioihinsa kierrätettäväksi edelleen. Vuonna 2011 vaatteista kierrätettiin tukkumyynnin kautta 73 %. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä sekä yrityksiä pääosin Baltian maista ja Venäjältä. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen oman varainhankinnan tuloista oli vuonna 2011 noin 35 prosenttia. Afrikkaan lahjoitettujen vaatteiden määrä oli noin 8 prosenttia koko keräysmäärästä. Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri näille markkinoille parhaiten soveltuvat kappaleet. Vuonna 2011 vaatelahjoituksia lähetettiin edellisvuosien tapaan Malawiin ja Mosambikiin. Kohdemaissa lahjoitukset vastaanottava yhdistys myy tuotteet omissa käytettyjen vaatteiden myyntipisteissään ja käyttää myynnistä saadut varat paikallisten kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan ylläpitämiseen. Kierrätysvaatteiden myynti ylläpitää myös työpaikkoja kohdemaissa. 18 Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä yhdistykselle ovat kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävät vaatteet. Vaikka niiden osuus kokonaiskeräysmäärästä on vain noin kuusi prosenttia, kotimaan vähittäismyynnin tulot muodostavat pääosan yhdistyksen varainhankinnan tuotoista ja yhdistyksen toimittaman kehitysavun määrästä. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Lumpun ja tekstiilijätteen yhteenlaskettu määrä koko keräysmäärästä oli 13 prosenttia vuonna 2011. Jätteen jatkokäsittely kuluttaa yleishyödyllisiin palveluihin tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Jäte toimitetaan yhdistykseltä hyötykäyttöön energiapolttoon. Lumppu kierrätetään edelleen uusiotuotantoyritysten kautta ja jopa keräykseen tuotavien vaatteiden pakkaamiseen käytetyt muovipussit lajitellaan uusiokäyttöön.

UFF - myymälät UFF avasi vuonna 2011 kolme uutta käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää. Myymälöiden kokonaismäärä nousi näin yhteentoista. Liikkeistä seitsemän sijaitsi Helsingissä, kaksi Tampereella, yksi Turussa ja yksi Lahdessa. Yhdistyksellä on myös nettikauppa osoitteessa: www.uff.fi. Kauppojen valikoimiin kuuluu vaatteita, kenkiä, laukkuja, koruja ja asusteita sekä kodintekstiilejä. Sesongit ja vaatekierto Yhdistyksen myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista laadukkaista vaatteista. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä erilaisia tarjouskampanjoita. Sesongin päätteeksi myymälän koko valikoima uudistetaan tasarahapäivien avulla: päättyvän sesongin tuotteet myydään tarjoushinnoin pois ja uusi sesonki käynnistyy täysin uudistetulla kauden valikoimalla. säästäen samalla luonnonvaroja: Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteille. Myymälöiden kautta yhdistys tiedottaa kehitysyhteistyöaiheista ja tuettavien kehitysyhteistyökohteiden toiminnasta. Myymälät tarjoavat suomalaisille kuluttajille ekologisen ja edullisen ostoskanavan. Käytetyn vaatteen kierrätys vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja on eduksi myös kuluttajan omalle lompakolle. Käytetyn vaatteen valitseminen uuden sijaan säästää maapallon rajallisia luonnonvaroja sekä uusien tuotteiden valmistukseen käytettävää vettä ja energiaa. Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Suurin osa myymälöistä on kuitenkin laajan valikoiman myymälöitä, joista löytyy vaatteita koko perheelle. Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaaksi. Kanta-asiakas saa mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita UFF:n kehitysyhteistyöhankkeista. Yhdistyksen vaatemyymälöillä on yli 30 000 rekisteröitynyttä kanta-asiakasta. Myymälöiden kampanjoista tiedotetaan myös internetissä yhdistyksen kotisivuilla www.uff.fi sekä Facebook-sivulla: www.facebook.com/uffsecondhand. Vähittäismyymälöiden kautta myytiin vuonna 2011 noin kuusi prosenttia yhdistyksen kokonaiskeräysmäärästä. Vaatteita toimitetaan myymälöihin lajittelukeskukselta pääsääntöisesti kerran viikossa, jotta myymälähenkilökunta voi täydentää esillä olevien tuotteiden valikoimaa sadoilla uusilla tuotteilla päivittäin. UFF:n myymälöiden periaatteena on tarjota asiakkailleen hyvälaatuisia tuotteita järkevään hintaan. UFF:n valikoimassa olevat tuotteet eivät välttämättä ole halvempia kuin vaikkapa halpavaateketjujen uudet tuotteet, vaan tuotevalikoimaan pyritään saamaan laadukkaita ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat asiakkaille myös hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. UFF:n asiakas tukee kotimaan ympäristötyötä sekä kehitysyhteistyötä, 19

UFF:N TOIMINNAN TUOTOT JA KEHITYSYHTEISTYÖN TUET 2011 2011 2010 UFF:n myyntituotot 8 559 251,62 7 632 598,21 UM:n tuki kehitysyhteistyö ja kvk-hankkeille 2 093 238,90 2 565 335,05 EU:n tuki kehitysyhteistyöhankkeille 33 145,64 406 066,04 Suoralahjoittajien tuki hankkeille 83 181,06 71 805,10 Muut tuotot 0,00 842,00 Rahoitustuotot 6 689,44 3 071,32 Yhteensä 10 775 506,66 10 679 717,72 UFF:N TOIMINNAN KULUT 2011 2011 2010 Kehitysyhteistyö -3 761 449,33-4 397 064,35 Ympäristöpalvelu -4 034 513,71-3 436 723,15 Varainhankinta -2 774 327,74-2 421 280,81 Globaalikasvatus ja tiedotus -159 695,41-134 598,74 Rahoituskulut -15 439,28-17 106,77 Yhteensä -10 745 434,47-10 406 773,82 RAHALAHJOITUKSET Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tukea UFF:n kehitysyhteistyökohteita myös suoraan rahalahjoituksin. Lastenlähettiläät-ohjelmassa mukana olevien kuukausilahjoittajien tuki kohdistuu joko Nacalan Lastenapu projektille Mosambikiin tai työssäkäyvien lasten kouluille Rajasthanin alueen slummeihin Intiaan. Varoja kehitysyhteistyöprojekteille kerätään myös lipaskeräyksen avulla. Rahankeräyslippaita on erilaisissa kauppa- ja ravitsemusliikkeissä noin 300 kappaletta. Vuonna 2011 rahalahjoituksia kohteille kertyi yhteensä 83 181 euroa. 150 suomalaisen työpaikka Suurin osa Suomen UFF:n työsuoritteista on työvoimavaltaista käsityötä, mikä edellyttää ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa. Vuonna 2011 yhdistys työllisti 150 osaajaa. Yhdistyksen palveluksessa on kuormaauton kuljettajia, lajittelijoita, myyjiä, varastotyöntekijöitä, huoltomiehiä sekä toimistotyöntekijöitä ja projektihallintohenkilöstöä. UFF:ssä tehtävää työtä ohjaavia arvoja ovat humanitaarisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo ja eettisyys. Ihmiset ovat yhdistyksen tärkein voimavara. Yhdistyksen henkilöstöhallinnon tavoitteena on työmotivaation ja työssä jaksamisen vaalimisella edesauttaa koko työyhteisön menestymistä. Työhyvinvointiohjelma on rakennettu osaksi yhdistyksen henkilöstösuunnitelmaa. 20